Komeustiedon kerääminen sähköiseen. hyvinvointikertomukseen. Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä

Transkriptio

1 Komeustiedon kerääminen sähköiseen hyvinvointikertomukseen Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Maarit Niva, asiantuntija, Oulun kaupunki

2 Sähköinen hyvinvointikertomus (SHKV) Sähköinen hyvinvointikertomus (SHVK) on hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukeva työväline kunnille. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. SHVK on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin KASTE-rahotteisessa Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS2) hankkeessa (yhteistyössä KANERVAKaste-hankkeen kanssa) SHVK on käytössä jo yli 200 kunnassa, mukaan lukien Oulu

3 Järjestöjen rooli hyvinvointikertomuksessa (Sanna Salmelan esityksestä M/S SOSTElla lokakuussa 2014) Järjestöt tulkintatukena ja tiedon täydentäjinä!

4 Kokemustiedon kerääminen Oulussa Kokemustietoa on kerätty järjestöiltä Oulun kaupungin sähköiseen hyvinvointikertomuksiin vuosina 2013, 2014 ja 2015, malli kehitetty RAY-rahoitteisessa ESKO Ehkäisevän työn kärkihankkeessa -hankkeessa ( Kokemustiedon keräämisessä on käytetty pääasiassa ESKO-hankkeessa syntyneitä elämänkaariverkostoja (Lapset ja Nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset), joissa on edustettuina kymmeniä järjestöjä sekä Oulun kaupungin yhteyshenkilöt Vuonna 2014 kerättiin tietoa järjestöjen lisäksi myös suoraan paljon palveluita käyttäviltä asiakkailta sekä otakantaa.fi

5 Prosessit eri vuosina Vuonna 2013 päivän pituinen työpaja, jossa peilattiin indikaattoreita nelikenttäanalyysiin pohjautuen Vuonna 2014 elämänkaariverkostojen ja palveluja paljon käyttävien ryhmäkeskustelut opiskelijaryhmän tekemien kysymysten pohjalta Vuonna 2015 valittiin punaisia ja vihreitä indikaattoreita (OUKA päätti itse), joiden pohjalta järjestöiltä kysyttiin perusteluja. Toteutettiin webropoolilla, yhteensä noin 30 vastausta. Kysymyksiä 19, joista sai valita ne, joihin vastaa.

6 Esimerkkejä vuoden 2014 kysymyksistä Kysymykset, joihin osallistujilta pyydettiin vastausta: 1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa selviytymistäsi/kohderyhmäsi selviytymistä? 2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet vaikeuttavat sinun/kohderyhmäsi arjessa selviytymistä? 3. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi tarvitsisit? 4. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi voisi itse antaa?

7 Esimerkkejä kysymyksistä ja kokemustiedosta vuoden 2015 kyselyssä 4. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt aiemmasta. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? - Nuorten luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja kiinnittyminen on vaikeaa - Aikuistuneita lapsia muuttaa takaisin kotiin - Asumishäiriöt näkyvät (vuokrarästit, sekä toimettomuuden mukana tuoma häiriöasuminen) ja niihin haetaan järjestöistä apua - Järjestöissä kohdataan myös nuoria, joita työnteko ei edes kiinnosta. Ilmassa on ajattelua, ettei työtä edes kannata tehdä - Neuvontaan hakeutuu vanhempia enemmän, jotka hakevat apua lapselleen

8 8. Toisaalta humalajuominen ja tupakointi ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? - Osa vastaajista ajattelee, että alkoholin ja tupakan tilalle ovat tulleet huumeet, lääkkeet ja muotiilmiöinä nuuska sekä sähkötupakka. - Osa taas ajattelee, että juomattomuus ja tupakattomuus ovat nousevia trendejä ja päihdevalistuksella on ollut merkitystä.

9 Miksi kokemustietoa kannattaa kerätä? Edistää osallisuutta kansalaisten ja järjestöjen keskuudessa. Järjestöjen kautta tavoittaa erityisesti palveluiden käyttäjät. Hyvä keino kerätä ruohonjuuritason tietoa ja hiljaisia signaaleja (esim. huumetilanteesta), joka ei muuten välttämättä välity virkamiehille ja päättäjille Tieto on ajankohtaista, vs. indikaattoritieto tulee viiveellä Tieto on ennakoivaa tulee ennen tilastoja, vrt. turvattomuuden tunteen nousu Oulussa v. 2014/2015 Sen avulla on ryhdytty toimenpiteisiin (huumeaiheiset vanhempain illat) Eläviä esimerkkejä oikeasta elämästä

10 Miten kokemustietoa on hyödynnetty OUKAssa? Hyvinvointikertomus on osa tiedolla johtamista, kokemustiedon kerääminen on pieni, mutta tärkeä osa tiedolla johtamista Järjestöjen kokemustietoa on hyödynnetty mm. OUKAn talousarvioseminaarissa, jossa on nostettu huolen aiheita. Kokemustietokooste on julkaistu myös Akkunassa (OUKAn sisäinen portaali). Hiljaisia signaaleja kokemustietoon pohjautuen on kerätty OUKAn sisäiseen käyttöön. Yhteenveto on välitetty myös johdolle ja poliitikoille.

11 Miten kokemustietoa on hyödynnetty järjestöissä? Järjestöjen edustajien kautta vuonna 2014 OUKAn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, sekä OUKAn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Järjestöjen edustajien kautta vuonna 2015 OUKAn vammaispoliittinen ohjelma SOSTEn sisäinen vaikuttamistyö ja viestintä alueellisesti ja valtakunnallisesti Blogikirjoitukset Sote-uudistus?

12 Kokemustiedon keräämisen jatkohaasteet Kuinka tietoa saataisiin paremmin hyödynnettyä myös palvelualueilla (OUKA) Sähköisen hyvinvointikertomuksen muuttuminen maksulliseksi kunnille riittääkö kuntien innostus? Pienissä kunnissa riittävän järjestöpohjan kokoaminen Paljon palveluita tarvitsevien tavoittaminen Kannattaisiko oppilaitosten olla tiiviimmin prosessissa mukana? Mitä jos tilastot puhuvat eriä kuin kokemustieto? Järjestöammattilaiset vs. vapaaehtoiset vastaajina

13 Kiitos! Jos kokemustiedon kerääminen järjestöiltä kuntasi sähköiseen hyvinvointikertomukseen kiinnostaa, niin olkaa yhteydessä. Autamme mielellämme. SOSTE: OUKA