Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisen (Hyten) tiekartta vuosille (päivitetty )

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisen (Hyten) tiekartta vuosille (päivitetty ) POPmaakunta

2 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin edistämisen (Hyten) tiekartta vuosille Tiekartta sisältää suunnitelman siitä, miten Pohjois-Pohjanmaan maakunnan hyvinvoinnin edistämistä valmistellaan maakunta- ja sote-uudistuksessa vuosina ja miten prosessi jatkuu uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina Karttaan on sisällytetty valtakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (Hyte) tiekartan toimenpiteet ( Tiekarttaa päivitetään ja kehitetään matkan varrella esille nousevien tarpeiden mukaisesti. Hyte-tiekartta on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka auttavat hahmottamaan maakunnallisen Hyte-työn valmistelun etenemistä ja sen edellyttämää päätöksentekoprosessia (kuvio 1). Vaihe 1: Valmistelu Vaihe 2: Maakuntavaltuusto toimii > Vaihe 3: Maakunta toimii > KUVIO 1. Tiekartan aikataulutuksessa käytetty vaiheistus. Tiekartta sisältää toimenpiteitä kolmesta näkökulmasta tarkasteltuna: hyvinvoinnin edistäminen tulevan maakuntaorganisaation sisällä, kuntien ja maakunnan yhdyspinnoilla ja laajassa maakunnallisessa Hyteverkostossa (kuvio 2). Menestyminen hyvinvoinnin edistämisessä on riippuvaista koko maakunnallisen Hyte-verkoston yhteistoiminnan onnistumisesta. Näin ollen Hyte-tiekartan keskeisiä periaatteita ovat aito vuoropuhelu, luottamus, yhdyspintatyöskentely, kumppanuus ja ekosysteemiajattelu.

3 2 KUVIO 2. Tiekartta sisältää sekä maakuntaorganisaation, kuntien ja maakunnan yhdyspinnan että sitä laajemman maakunnallisen Hyte-verkoston näkökulmia. Hyvinvoinnin edistäminen on käsitteenä laaja, minkä seurauksena myös Hyte-verkosto sisältää lukuisia toimijoita. Vaikka verkoston kattava kuvaaminen onkin haastavaa, se auttaa konkretisoimaan verkoston laajuutta ja jäsentämään yhteistyön mahdollisuuksia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen Hyteverkostokartan laatiminen on aloitettu, mutta se on vielä keskeneräinen (kuvio 3). Varsinainen Hyte-tiekartta vuosille on esitelty taulukoissa 1 ja 2: Taulukossa 1 on esitetty lyhyesti tiekartan sisältö ja aikataulusuunnitelma. Taulukossa 2 on esitetty tiekartan yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet. Lisätietoja Hyte-tiekartasta: Sanna Salmela sanna.salmela(a)ppshp.fi Hannu Kallunki hannu.kallunki(a)ras.fi Ilpo Tapaninen ilpo.tapaninen(a)pohjois-pohjanmaa.fi

4 KUVIO 3. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen Hyte-verkostokartan luonnos. Kartta on monelta osin vielä puutteellinen. Sitä täydennetään ja jäsennetään tulevien vuosien aikana, erityisesti Hyte-tiekartan toimenpiteen 3 yhteydessä (= maakunnallisen hyvinvointiverkostokartan valmistelu). 3

5 4 TAULUKKO 1. Hyte-tiekartan tiivistetty sisältö ja aikataulutus. Päätöksentekoon vietävät konkreettiset tuotokset on lihavoitu, ja niiden alustava päätöksentekoaikataulu on merkitty nuijan kuvalla. Tehtävät ja aikataulutus sopeutetaan ja integroidaan matkan varrella maakuntaorganisaation valmisteluun HYTE-TIEKARTTA: TEHTÄVÄT 2017 Tammimaalikesjoulmaalikesjoulmaalikesjoulu Huhti- Elo-syys Loka- Tammi- Huhti- Elo-syys Loka- Tammi- Huhti- Elo-syys Loka Vaihe 1: Valmistelu Maakunnallinen hyvinvointikertomus - eri toimijoiden Hyte-työn tunnistaminen ja kuvaaminen - indikaattoritiedon tulkinta ja johtopäätökset Maakunnallinen Hyte-tiekartta Hyvinvointirakenne ja yhteiset toimintamallit kunta-maakunta-yhdyspinnoilla, maakuntaorganisaation sisällä ja Hyte-verkostossa - keskustelut hyvinvointiverkoston toimijoiden kanssa (sis. kunnat) - hyte-verkostokartan valmistelu - hyte-rakennekaavioiden valmistelu - vastuista, rooleista ja tehtävänkuvista sopiminen - yhdyspintatyötä ja yhteistyötä tukevien toimintamallien valmistelu - sitoutumisen ja luottamuksen edistäminen Hyvinvointitiedon sisällyttäminen maakunnan tietojohtamiseen Vaihe 2: Maakuntavaltuusto aloittanut toimintansa Maakunnallisen Hyten painopistealueiden valinta Maakunnallisen Hyten visio ja strategia Hyte-vision ja -strategian kytkeminen maakunnan strategian valmisteluun Maakunnan strategiaan pohjautuva konkreettinen Hyte-suunnitelma Suunnitelman kytkeminen maakuntaorganisaation asiakirjoihin, mm. - toiminta- ja taloussuunnitelmaan - eri tehtävänalojen toimintaa ja taloutta ohjaaviin asiakirjoihin - tuottajaehtojen, sopimusluonnosten ja korvausmallien valmisteluun Suunnitelman huomiointi muiden verkoston toimijoiden toiminnassa Hyte-avustukset ja niiden kohdentaminen Ihmisten hyvinvoinnin edistämisen omatoimisuuden tukeminen Hyte asiakkuudessa ja palveluohjauksessa Hyte-digitalisaation kehittäminen Hyte-viestinnän valmistelu Hyte-osaamisen kehittäminen Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttöönotto Vaihe 3: Maakuntaorganisaatio aloittanut toimintansa Hyte-suunnitelman toimeenpano ja toteutus Hyte-suunnitelman toteutumisen vuosittainen seuranta ja arviointi Hyte-suunnitelman valtuustokausittainen arviointi

6 5 TAULUKKO 2. Hyte-tiekartta vuosille TEHTÄVÄ KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET TAVOITTEET VAIHE 1: VALMISTELUVAIHE 1. Maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen tiekartan valmistelu 2. Maakunnallisen hyvinvointikertomuksen valmistelu: Asukkaiden hyvinvoinnin nykytilan kuvaus + Hyvinvointitoimijoiden hyvinvointityön kuvaus. Ei sisällä visiota, strategiaa eikä suunnitelmaa. Prosessi jatkuu kohdassa Hyvinvoinnin edistämisen toimijoiden, tehtävien, roolien ja yhdyspintojen tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja verkoston toimintaan kytkeminen maakuntaorganisaation sisällä kuntien ja maakunnan yhdyspinnoilla Hyte-verkostossa 4. Hyvinvointiverkoston toimijoiden välisen luottamuksen, innostuksen ja sitoutumisen edistäminen Viedään tiekartta seuraavien tahojen käsittelyyn: Hyvinvoinnin yhteistyöryhmä HYR ( , ) Johtoryhmä ( ) Poliittinen seurantaryhmä (helmikuu 2018) Valmistellaan kertomus monitoimijaisena verkostoyhteistyönä. Hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa tehtyä työtä. Toimittajakuntana Sanna Salmela (PoPSTer ja PPSHP), Leea Järvi (PPSHP) ja Raija Fors (Pohjois-Suomen avi). Viedään hyvinvointikertomus seuraavien tahojen käsittelyyn: HYR Johtoryhmä Poliittinen seurantaryhmä Keskitytään vuonna 2018 hyvinvoinnin edistämisen toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun: o Tunnistetaan toimijoita ja laaditaan aikataulu ja sisältörakenne heidän kanssaan käytäville keskusteluille (mm. kuntien kanssa käytäville keskusteluille) o Keskustellaan toimijoiden hyvinvointitehtävistä ja -rooleista sekä yhdyspintatoiminnasta muiden toimijoiden kanssa. o Tehdään toimijoiden hyvinvointityö näkyväksi ja arvostetuksi vuoropuhelun, yhteisen ymmärryksen luomisen ja viestinnän avulla. o Keskustellaan toimijoiden kanssa hyvinvointiverkoston toiminnasta, heidän halustaan olla mukana sen toiminnassa ja verkoston mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. o Keskustellaan toimijoiden ideoista ja toiveista maakunnallisiin Maakunnalla on selkeä etenemissuunnitelma hyvinvoinnin edistämisen valmistelusta tulevien vuosien ajalle. Maakunnassa on selkeä käsitys asukkaiden ja ihmisten hyvinvoinnin nykytilasta, vahvuuksista ja haasteista.

7 6 5. Maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen verkostokartan valmistelu 6. Maakunnallisten strategisten hyvinvointirakenteiden kuvauksen valmistelu: A. Maakuntaorganisaation sisäinen hyvinvointirakenne B. Kunta-maakuntahyvinvointirakenne C. Maakunnallisen hyvinvointiverkoston rakenne 7. Hyvinvointitoimijoiden tehtävänkuvien, roolien ja vastuiden valmistelu 8. Hyvinvointitoimijoiden yhteistyötä tukevien toimintamallien ja käytäntöjen valmistelu (sisältää myös asukasosallisuuden) hyvinvointirakenteisiin ja yhteistyön toimintamalleihin liittyen. o Rakennetaan aidon vuoropuhelun avulla toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistä ymmärrystä, kokonaisuuden näkemistä, innostusta ja vapaaehtoista sitoutumista. o Tiekarttaa täydennetään keskusteluissa esille nousevien tarpeiden pohjalta. Samoissa keskusteluissa täsmennetään ja tunnistetaan yhdessä hyvinvoinnin haasteita ja vahvuuksia, joilla pohjustetaan kohtaa 10 Tunnistetaan ja kuvataan nykyiset hyvinvointirakenteet ja muut aiheeseen kytkeytyvät toimijat (esim. maakuntaohjelma, Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke). Tehdään yhteistyötä. Kuvataan maakunnalliseen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät toimijat selkeäksi verkostokartaksi. Kerätään a) maakuntamme kunnilta b) muilta maakunnilta c) muilta toimijoilta esimerkkejä toimivista hyvinvointirakenteista, tehtävien määrittelyistä ja toimintamalleista hyödynnetään suunnittelussa Huomioidaan toukokuussa 2017 tehdyssä kuntien hyvinvointiryhmien jäsenten kyselyssä ja muutoin matkan varrella esille tulleet toiveet maakunnallisista hyvinvointirakenteista Keskustelujen pohjalta laaditaan kolme selkeää, toisiinsa kytkeytyvää hyvinvointirakennekaaviota (maakuntaorganisaatiolle, kuntien ja maakunnan yhdyspinnoille ja maakunnalliselle hyvinvointiverkostolle). Kirjataan keskusteluihin pohjautuen ehdotus o yleisistä vastuista, rooleista ja tehtävänkuvista sekä o yhteistyötä tukevista konkreettisista toimintamalleista ja käytännöistä. Maakuntaorganisaation, kunnan ja maakunnan yhdyspintatoimijat sekä maakunnallisen hyvinvointiverkoston toimijat tunnistavat oman roolinsa hyvinvointityössä ja -verkostossa haluavat toimia yhdessä yhteisten asukkaiden hyväksi kokevat keskinäistä luottamusta sitoutuvat verkoston kehittämiseen. 9. Hyvinvointitiedon sisällyttäminen maakunnan tietojohtamisen Viedään ehdotukset verkostokartasta, hyvinvointirakennekaavioista, vastuista ja yhteistyömalleista seuraavien tahojen käsittelyyn: HYR Johtoryhmä Poliittinen johtoryhmä Huomioidaan tietojohtamisen kehittämisessä valtakunnalliset Hyte-mittarit: o Varmistetaan, että maakunnan Hyte-kertoimen sisältämät mittarit Hyvinvoinnin näkökulma on mukana

8 7 valmisteluun ovat mukana maakunnan tietojohtamisessa o Sisällytetään kansallisen sote-mittariston Hyte-mittarit maakunnan tietojohtamiseen o Huomioidaan sote-tietopakettien Hyte-tietopaketin sisältö maakunnan toiminnan raportoinnissa Kehitetään hyvinvointitietoa osana muuta tietojohtamista Arviointi- ja seurantatiedon saamiseksi sisällytetään hyvinvointitietoa mukaan kaikille maakunnan tietojohtamisen tasoille (esim. strateginen, taktinen, operatiivinen; reaaliaikainen, vuosittainen, valtuustokausittainen ja pitkän aikavälin tieto) Kehitetään maakunnallisen hyvinvointikertomuksen tieto-osion valmistelua niin, että se sulautuu osaksi maakunnan muuta tietojohtamista eikä jää irralliseksi maakuntaorganisaation jokapäiväisessä, arkisessa johtamistyössä / tiedolla johtamisessa.

9 8 TEHTÄVÄ KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET TAVOITE VAIHE 2: KUN MAAKUNTAVALTUUSTO ALOITTANUT TYÖNSÄ Maakunnallisesti keskeisimpien hyvinvoinnin haasteiden ja vahvuuksien tunnistaminen ehdotus maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen painopistealueista, visiosta ja strategiasta vuosille Hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiden, vision ja strategian kytkeminen maakuntastrategian valmisteluun Hyvinvointirakenteen toimijat valmistelevat ehdotuksen niistä painopisteistä (= hyvinvointihaasteista ja -vahvuuksista), joita pidetään maakunnan kannalta keskeisimpinä Toimijat valmistelevat yhdessä tähän rajaukseen perustuvan ehdotuksen maakunnallisesta hyvinvoinnin visiosta ja strategiasta Viedään painopisteet, visio ja strategia seuraavien tahojen käsittelyyn: HYR Maakuntavaltuusto Varmistetaan, että maakuntastrategian valmistelussa on mukana henkilöitä, jotka ovat valmistelleet myös hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä, visiota ja strategiaa Hyvinvoinnin edistämisen painopisteet, visio ja strategia sovitetaan maakuntastrategian sisälle niin, että se sisältää hyvinvointinäkökulman Hyvinvoinnin edistäminen sisältyy näkyvällä ja tunnistettavalla tavalla maakuntastrategiaan. 12. Maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen konkreettisen suunnitelman valmistelu vuosille maakuntastrategian linjausten pohjalta: Hyvinvoinnin näkökulma etenee päätöksentekoon maakuntastrategian päätöksentekoprosessien mukana. Jos tarvetta, maakunnan strategiakokonaisuutta voidaan käsitellä erikseen seuraavien tahojen kokouksissa: HYR Laaditaan maakuntaorganisaation vuosikelloon pohjautuva/sisältyvä hyvinvointityön vuosi- ja valtuustokausikello (= mitä tapahtuu milloinkin) Toteutetaan vuosi- ja valtuustokausikelloa

10 11. A) Hyvinvoinnin edistämisen konkreettisten tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden sisällyttäminen maakuntaorganisaation strategian toimeenpanoasiakirjoihin toiminta- ja taloussuunnitelmaan eri tehtävänalojen toimintaa ja taloutta ohjaaviin ja arvioiviin asiakirjoihin tuottajaehtoihin, sopimusluonnoksiin ja korvausmalleihin (asiakirjat ja niiden nimet täsmentyvät myöhemmin) 11. B) Hyvinvoinnin edistämisen konkreettisten tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden kytkeminen maakunnallisen hyvinvointiverkoston toimijoiden toimintaa ohjaaviin ja arvioiviin asiakirjoihin 11A: Maakuntaorganisaatio: Kerätään kunnista ja muilta maakunnilta vinkkejä siihen, miten tätä sisällyttämistä voisi niiden kokemusten perusteella edistää Kehitetään käytännön keinoja, jotka helpottavat hyvinvointityön ymmärtämistä (esim. hyvinvointikäsitteen konkreettista määrittelyä) Käydään tarpeenmukaisesti mutta toistuvasti vuoropuhelua maakunnan tehtävänalojen kanssa siitä, mitä hyvinvoinnin edistäminen juuri heidän tehtävässään tarkoittaa ja miten sitä voisi edistää Opetellaan yhdessä sitä, miten hyvinvointityöhön liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä kirjataan toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin Tuetaan tehtävänaloja hyvinvointityön mittaamisen, seurannan ja arvioinnin suunnittelussa Kehitetään tarvittaessa yhdessä uusia hyvinvointityön arkisia mittareita Kytketään hyvinvoinnin edistämisen näkökulma tuottajaehtojen, sopimusluonnosten ja korvausmallien valmisteluun: o Perehdytään muutamaan nykyiseen palvelutuottajasopimukseen ja selvitetään, miten hyvinvoinnin edistämisen tulisi niissä näkyä. o Selvitetään, miten muut maakunnat ovat asian ratkaisseet. o Kehitetään tuottajaehtoja, sopimusluonnoksia ja korvausmalleja niin, että ne sisältävät hyvinvoinnin edistämisen näkökulmia (esim. yleiset ehdot + teemoittain räätälöidyt ehdot). Hyvinvoinnin näkökulma on mukana normaaleissa päätöksentekoprosesseissa eikä edellytä erillistä päätöksentekoa. Kokemuksia ja oppeja tuodaan tiedoksi HYRille. 11B: Maakunnallinen hyvinvointiverkosto: Kerätään muista maakunnista vinkkejä siitä, miten kytkentää on tehty Koska toimijat ovat autonomisia organisaatioita, kannustetaan niitä huomioimaan maakunnalliset hyvinvoinnin edistämisen painopisteet, visio ja strategia niiden omassa toiminnassa (esim. viestinnällä ja yhteisillä seminaareilla) Hyvinvoinnin edistäminen sisältyy näkyvällä ja tunnistettavalla tavalla maakuntaorganisaation normaaleihin toimintaa ja taloutta ohjaaviin ja arvioiviin asiakirjoihin. 9 Kaikki maakuntaorganisaation tehtävänalat sitoutuvat jalkauttamaan hyvinvoinnin edistämisen visiota ja strategiaa omassa jokapäiväisessä työssään. Maakuntaorganisaatiolle palveluja tuottavat tahot huomioivat toiminnassaan hyvinvoinnin edistämisen näkökulman ja tuottavat sitä koskevaa tarpeellisena pidettyä tietoa maakunnalle. Kaikki maakunnallisen hyvinvointiverkoston toimijat haluavat jalkauttaa hyvinvoinnin edistämisen visiota ja strategiaa omassa jokapäiväisessä

11 10 Kehitetään tätä helpottavia uudenlaisia yhteistyön toimintamalleja ja käytäntöjä Tuetaan toimijoita hyvinvoinnin edistämistyön seurannan ja arvioinnin suunnittelussa Jaetaan toimijoiden kesken hyviä esimerkkejä siitä, miten kytkentää on käytännössä tehty toiminnassaan. 12. Konkreettisten hyvinvointia koskevien tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden kokoaminen maakunnalliseksi hyvinvointisuunnitelmaksi 13. Hyvinvoinnin edistämisen avustusten ja niiden kohdentamisen valmistelu Kerätään yhteen ne hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, joita maakuntaorganisaatio ja hyvinvointiverkoston toimijat ovat toiminnalleen asettaneet Tehdään niistä yhteenveto, joka toimii maakunnallisena hyvinvointisuunnitelmana (esim. opiskelijaresursseja hyödyntäen) Julkaistaan yhteenveto internetissä Laaditaan suunnitelma siitä, miten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista arvioidaan maakunnallisesti Viedään yhteenveto tiedoksi seuraaville tahoille: HYR Maakuntavaltuusto Selvitetään ja valmistellaan o kuntien ja maakuntien hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä avustuksia ja monikanavarahoitusta (esim. STEA) o muita hyvinvointikannusteita Valmistellaan avustusten ja kannustimien kohdentamista Viedään ehdotus seuraavien tahojen käsittelyyn: o HYR o Maakuntavaltuusto o? Vaikka hyvinvoinnin edistäminen toteutuu maakuntaorganisaation ja hyvinvointiverkoston toimijoiden arkisessa työssä, hyvinvoinnin edistämistyötä on mahdollista tarkastella myös maakunnallisena kokonaisuutena. Avustukset ja kannustimet ovat linjassa maakuntastrategiaan kirjattujen hyvinvointinäkökulmien kanssa.

12 Pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin edistämisen omatoimisuuden tukeminen 15. Hyvinvoinnin edistäminen asiakkuudessa ja palveluohjauksessa 16. Digitalisaation hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä Otetaan käyttöön ja kehitetään keinoja, joilla kannustetaan ja tuetaan maakunnan asukkaita omatoimiseen hyvinvoinnin edistämiseen (esim. digitalisaatio). Painopiste on lähellä asukkaita olevissa toimijoissa, kuten kunnissa ja järjestöissä. Kehitetään asiakkuuden hallintaa ja palvelujen asiakassegmentointia hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, esim. o itsellisesti toimeentulevat ja satunnaisesti apua tarvitsevat o kevyttä tukea tarvitsevat o paljon, raskasta tukea tarvitsevat Kuvataan ja kehitetään hyvinvoinnin edistämisen palveluketjuja väestön ja ihmisen näkökulmasta (ei organisaation) Kehitetään hyvinvoinnin edistämisen palveluohjausta osana muun palveluohjauksen kehittämistä o esim. sähköinen palvelutori / -tarjotin Tutustutaan siihen, miten digitalisaatiota ja tekoälyä voidaan hyödyntää hyvinvoinnin edistämistyössä Otetaan käyttöön uutta tekniikkaa Pohjoispohjalaisten arkiympäristöt ja palvelut mahdollistavat ja tukevat omatoimista hyvinvoinnin edistämistä. 17. Viestinnän kehittäminen hyvinvoinnin edistämisessä Kehitetään hyvinvointiverkoston toimijoiden välistä viestintää ja maakunnan asukkaille ja asiakkaille suunnattua hyvinvointiviestintää 18. Hyte-osaamisen kehittäminen osana muuta maakuntavalmisteluun ja Hyteverkoston toimintaan kuuluvaa osaamisen kehittämistä Kehitetään Hyteen liittyvää osaamista kaikilla tasoilla (strateginen taso, keskitaso, operatiivinen taso) 19. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenetelmän käyttöönoton valmistelu maakuntaorganisaatiossa Valmistellaan päätösten ennakkoarviointimenetelmän käyttöönottoa Viedään käyttöönotto seuraavien tahojen käsittelyyn: HYR Maakuntavaltuusto Maakuntaorganisaatio arvioi ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen.

13 12 TEHTÄVÄ KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET TAVOITTEET VAIHE 3: KUN MAAKUNTAORGANISAATIO ALOITTANUT TOIMINTANSA Maakuntastrategian hyvinvointilinjausten mukaisten käytännön toimenpiteiden tukeminen a) maakuntaorganisaatiossa b) maakunnallisen hyvinvointiverkoston toimijaorganisaatioissa Kerätään muista maakunnista vinkkejä siitä, miten käytännön toimia on tuettu Järjestetään tarpeen mukaisesti yhteisiä, teemakohtaisia tilaisuuksia, koulutuksia ym. Kaikki hyvinvointiverkoston toimijat panostavat omassa arjessaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. 21. Maakunnallisen hyvinvointityön vuosittainen seuranta 19. Maakuntastrategian hyvinvointilinjausten toteutumisen arviointi valtuustokauden päättyessä Maakuntaorganisaatiossa arvioidaan hyvinvoinnin edistämistyön toteutumista vuosittain tilinpäätösten sekä toiminta- ja arviointikertomusten yhteydessä Maakunnallisen hyvinvointiverkoston toimijat seuraavat asettamiensa toimenpiteiden toteutumista organisaatioidensa omien seurantakäytäntöjen mukaisesti Kehitetään yhdessä sitä, miten vuosittaista seurantaa kannattaa tehdä Hyvinvoinnin edistämistä koskevien maakuntastrategian linjausten sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista arvioidaan osana maakuntaorganisaation normaaleja valtuustokausittaisia arviointiasiakirjoja Tehdään yhteistyössä hyvinvointiverkoston toimijoiden kanssa erillinen koonti siitä, miten maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman (ks. kohta 12) konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet Kehitetään yhdessä sitä, miten hyvinvointityön valtuustokausittaista arviointia kannattaa tehdä Kehitetään karttuneen kokemuksen pohjalta seuraavan valtuustokauden Hyte-tiekarttaa entistä paremmaksi Kaikki hyvinvointiverkoston toimijat seuraavat hyvinvointityön toteutumista omien normaalien seurantakäytäntöjensä osana. Maakunnassa on selkeä käsitys siitä, miten hyvinvoinnin edistämistyössä on päättyvällä valtuustokaudella onnistuttu.