Loppukertomus. Oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsittelevä sosiaalialan huippukokous Göteborgissa 17. marraskuuta 2017

Transkriptio

1 Loppukertomus Oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsittelevä sosiaalialan huippukokous Göteborgissa 17. marraskuuta 2017

2 Euroopan valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuivat 17. marraskuuta 2017 Göteborgissa EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja opiskelijoiden edustajien ja johtavien asiantuntijoiden kanssa sosiaalialan huippukokoukseen. Tämän oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsittelevän kokouksen järjestivät Ruotsin hallitus ja Euroopan komissio. Huippukokous järjestettiin kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Rooman sopimusten tekemisestä oli kulunut 60 vuotta. Kokous tarjosi johtajille ja sidosryhmille ainutlaatuisen tilaisuuden keskustella asioista, jotka vaikuttavat kaikkien kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Näin se antoi oman panoksensa Bratislavan huippukokouksessa käynnistettyyn keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Keskustelua ovat muokanneet myös Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta ja komission aiemmin tänä vuonna julkaisemat viisi pohdinta-asiakirjaa, joista yksi koskee nimenomaan Euroopan sosiaalista ulottuvuutta. Sosiaalialan huippukokouksessa käsiteltiin ennen kaikkea keinoja, joiden avulla voidaan edistää osallistavaa kasvua, luoda oikeudenmukaisia työpaikkoja ja tukea naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, ottaen huomioon yhteiset haasteet ja eri puolilta Eurooppaa saadut runsaat kokemukset. Keskusteluja käytiin ainutlaatuisen avoimella ja vuorovaikutteisella tavalla. Näin voitiin kuulla erilaisia näkökantoja ja pohtia monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja ottaen samalla huomioon yhteiset haasteet ja kansalliset erityispiirteet ja painopisteet. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa pystyivät seuraamaan keskusteluja reaaliajassa suorien verkkolähetysten avulla. Huippukokouksen osanottajat sitoutuivat tarttumaan yhdessä haasteisiin, joita eurooppalaisiin työmarkkinoihin kohdistuu kaikilla tasoilla. Kokouksessa korostettiin sitä, että työllisyys ja sosiaalinen edistys luodaan ennen kaikkea käytännön tasolla. Lukuisat kokouksessa esitetyt kokemukset ovat hallituksille ja sidosryhmille mallina siitä, miten politiikkoja voidaan suunnitella ja toteuttaa tulevaisuudessa. Eurooppalaisia talouksia ja yhteiskuntia on tarpeen lähentää toisiinsa. Sitä varten tarvitaan toimia kaikilla tasoilla työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina. Samalla kun otetaan huomioon eurooppalaisten sosiaalisten perinteiden moninaisuus, olisi toteutettava lisää toimia, joilla voidaan parantaa työmarkkinoille pääsyä, varmistaa oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot ja tukea siirtymistä työpaikasta toiseen. 1. Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat huippukokouksessa julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Tämä kuvastaa sitä, että kaikki hallinnon tasot, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta ovat yhdessä vastuussa sosiaalisesta kehityksestä ja että tarvitaan yhteisiä toimia, jotta voidaan saada aikaan vahva sosiaalinen Eurooppa. Sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään ne periaatteet ja oikeudet, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisten ja toimivien

3 työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien varmistamiseksi 2000-luvun Euroopassa. Ennen huippukokousta EU:n tason työmarkkinaosapuolet hyväksyivät yhteisen julkilausuman, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten ne voivat edistää oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua tulevaisuudessa. Joulukuussa järjestettävää Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen keskusteluissa löydettiin useita yhdistäviä tekijöitä, joilla voidaan perustella tarvetta luoda Eurooppaan vahva ja konkreettinen sosiaalinen ulottuvuus. Huippukokouksen pohdinnat ovat myös osa yleistä keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on turvata sekä taloudellinen että sosiaalinen kehitys Euroopassa. Huippukokouksessa muistutettiin, että on tärkeä asettaa kansalaiset etusijalle toteuttamalla yhteisiä toimia kaikilla tasoilla ja kehittää edelleen unionin sosiaalista ulottuvuutta, joka perustuu yhteiseen sitoutumiseen ja vakiintuneisiin toimivaltuuksiin. Seuraavaksi olisi toteuttava alla mainitut ensisijaiset jatkotoimet: - pannaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvät periaatteet ja oikeudet täytäntöön erityisesti hyödyntämällä talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja jäsenvaltioiden vuoden 2018 kansallisia uudistusohjelmia - edistetään toimivaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kaikilla tasoilla ottaen huomioon EU:n tasolla laadittu asiakirja Uusi alku työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle - edetään ripeästi EU:n tasolla keskeneräisissä sosiaalisissa kysymyksissä, kuten työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja esteettömyyttä koskeva eurooppalainen säädös, ja valmistaudutaan käsittelemään nopeassa tahdissa tulevat aloitteet, joista komissio on ilmoittanut vuoden 2018 työohjelmassaan - pyritään saavuttamaan sukupuolten palkkaeron kaventamista koskevassa EU:n vuosien toimintasuunnitelmassa esitetyt ensisijaiset tavoitteet ja - jatketaan Euroopan uuden osaamisohjelman täytäntöönpanoa keskittyen vuonna 2018 erityisesti toteuttamaan neuvoston suositus Taitojen parantaminen, joka koskee uusia taitoja kaikkein kipeimmin tarvitsevia ihmisryhmiä. 2.

4 Yhteinen velvollisuus asettaa kansalaiset etusijalle Talouskriisin vaikutukset ovat jättäneet jälkensä yksittäisten kansalaisten elämään ja eurooppalaisiin yhteiskuntiin kokonaisuudessaan. Työmarkkinoiden kehitys ja sosiaaliset saavutukset vaihtelevat edelleen huomattavasti maiden välillä ja sisällä. Tulonjako on yhä epätasaista, ja naisten ja miesten työllisyysasteet poikkeavat suuresti toisistaan. Työllistyminen on erityisen vaikeaa ikääntyneille työntekijöille, maahanmuuttajille ja vammaisille. Kaikissa jäsenvaltioissa on käynnissä nopeita ja perustavia muutoksia, jotka johtuvat väestörakenteen ja yhteiskunnan kehityksestä. Myös globalisaatio, teknologia ja digitalisaatio muuttavat tapaamme elää ja työskennellä yhdessä, luovat uusia mahdollisuuksia ja toisaalta aiheuttavat myös haasteita. Huippukokouksen keskusteluissa kävi ilmi kaikkia osapuolia yhdistävä tarve varmistaa, että yksilöt ja yritykset ovat hyvin valmistautuneita tulevaisuuteen, sekä mukauttaa sosiaalisia mallejamme niin, että selviämme nykyisistä ja tulevista haasteista. Huippukokouksessa todettiin, että on tarpeen tehdä yhteistyötä ja että olisi pyrittävä hyödyntämään Euroopan talouden tämänhetkistä elpymistä ja työttömyyden vähenemistä, jotta voidaan rakentaa kansalaisille osallistavampi, vauraampi ja sosiaalisempi Eurooppa asettamalle etusijalle oikeudenmukaiset työpaikat ja kasvu. Lisäksi todettiin, että on tarpeen edistää toimivaa työmarkkinavuoropuhelua, sillä se on tärkeää oikeudenmukaisten työpaikkojen ja kasvun luomisen kannalta. Huippukokouksessa korostettiin sitä, että on tärkeä puhua sidosryhmien kanssa, ei vain sidosryhmistä. Myös nuorten näkökulma tuotiin esiin useissa keskusteluissa. Lisäksi mainittiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean tärkeä rooli sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Euroopan neuvoston, korvaamaton panos. Sekä naisten että miesten työllisyyttä on lisättävä, ja työmarkkinoille pääsyä on helpotettava 3. Jotta pääsyä Euroopan työmarkkinoille voitaisiin helpottaa, on ratkaistava keskeisiä haasteita, kuten edistettävä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, tuettava heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja poistettava työpaikkojen luomista haittaavia esteitä. Globalisaation, teknologian kehityksen ja väestörakenteen muutosten seurauksena työllistettävyys riippuu jatkossa yhä enemmän osaamisen määrästä ja laadusta. Sen vuoksi on tärkeä keskittyä matalan osaamistason

5 henkilöihin, joiden on kaikkein vaikein työllistyä. On tärkeä pyrkiä entistä tarmokkaammin varmistamaan, että nuorilla on tarvittavat taidot, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. Huippukokouksessa esitettiin joitakin erittäin havainnollisia käytänteitä, jotka koskivat erityisesti naisten työvoimaosuuden kasvattamista, nuorten, maahan äskettäin saapuneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille pääsyn helpottamista sekä keinoja hyödyntää tehokkaasti ikääntyneiden kokemusta. Keskusteluissa mainittiin myös yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävät rakenteelliset ja sosiaaliset uudistukset, liikkuvuuden lisääminen, elinikäinen oppiminen, ammatillinen ja oppisopimuskoulutus, maksuttomien lastenhoitopalvelujen tarjoaminen sekä aloitteet maahanmuuttajien kotouttamiseksi yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti. Myös pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien merkitystä Euroopan talouden kasvulle korostettiin. Yrittäjätaitoja ja pehmeitä taitoja todettiin usein hankitun virallisten koulutusrakenteiden ulkopuolella. Nuorisotakuun lisäksi mainittiin useita EU:n tason aloitteita, jotka sisältyvät uuteen osaamisohjelmaan, esimerkiksi neuvoston suositus Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamissuunnitelma. Tarvitaan oikeudenmukaisia työpaikkoja ja hyviä työolosuhteita Meidän on varmistettava ihmisarvoiset työpaikat ja oikeudenmukaiset työolot kaikille työntekijöille riippumatta heidän työsuhteensa laadusta. Uudet työnteon muodot ja tarve tarjota joustoa ja turvaa sekä työntekijöille että yrityksille aiheuttavat uusia haasteita. On myös tarkasteltava seurannaisvaikutuksia tuottavuuteen ja palkkoihin, työoloihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä hyvinvointipalvelujen ja sosiaalisen suojelun saantiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä miesten ja naisten välillä edelleen jäljellä oleviin eroihin työllisyydessä, työoloissa, uramahdollisuuksissa, palkoissa ja eläkkeissä. Myös väestön ikääntymisen ja digitalisoinnin/automaation vaikutuksista keskusteltiin. 4. Osanottajat vaihtoivat keskenään hyviä käytäntöjä, jotka koskivat muun muassa vanhempainloman jakamista, kaikentyyppisiin työsopimuksiin sovellettavaa riittävää sosiaalista suojelua, toimia työterveyden ja -turvallisuuden varmistamiseksi ja työntekijöiden oikeutta pyytää joustavia työjärjestelyjä. Monet korostivat työmarkkinaosapuolten keskeistä roolia pyrittäessä ratkaisemaan oikeudenmukaisiin työpaikkoihin ja hyviin työoloihin liittyviä haasteita. Esimerkiksi toimiva vuoropuhelu voi olla tehokas väline pyrittäessä löytämään ratkaisuja joustavuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä työntekijöiden että yritysten kannalta.

6 EU:n tasolla on käynnistetty useita aloitteita, kuten työterveys- ja -turvallisuuslainsäädännön nykyaikaistaminen, kirjallista ilmoitusta koskevan direktiivin tarkistaminen ja aloite sosiaalisen suojelun saatavuuden parantamisesta. On investoitava ihmisiin, jotta voidaan helpottaa siirtymistä työpaikasta toiseen Jo käynnissä olevia toimia, joilla helpotetaan siirtymistä työpaikasta toiseen, on vietävä eteenpäin. Niihin kuuluvat täydennys- ja uudelleenkoulutus, sosiaalisen suojelun oikeuksien turvaaminen ihmisten koko elinajan sekä julkiset työvoimapalvelut ja aktivoinnin tukeminen. Niiden avulla voidaan auttaa ihmisiä mukautumaan talouden nopeisiin muutoksiin, pidentää työuria ja tehdä niistä vaihtelevammat. Siirtyminen koulusta työelämään ja vanhempainvapaalta takaisin töihin ovat tärkeitä ja haastavia murroskohtia. Keskusteluissa esitettiin joitakin erittäin hyödyllisiä käytäntöjä aloilla, joilla digitalisaatio ja automaatio ovat muuttaneet olosuhteita ja aiheuttaneet uusia haasteita EU:n globaalille kilpailukyvylle. Lisäksi korostettiin ammatillista koulutusta ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen, jossa keskitytään teknologian kehityksen kannalta olennaisiin uusiin taitoihin, sillä ne helpottavat siirtymistä työpaikasta toiseen. Työmarkkinaosapuolten rooli katsottiin tältä osin erityisen tärkeäksi. Tätä varten tarvitaan investointeja sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Myös tiivis yhteistyö korkeakoulujen ja työmarkkinaosapuolten kanssa katsottiin tärkeäksi. Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n sosiaalista mallia olisi suojeltava ja vaalittava. Osapuolten mielestä EU:n ei myöskään pidä ryhtyä kilpailuun alhaisimmalla sääntelytasolla, ei unionin sisällä eikä maailmanmarkkinoilla. Olennaista on työntekijöiden, ei työn, suojelu. Käynnissä on useita EU:n tason aloitteita, joissa keskitytään oikeudenmukaiseen liikkuvuuteen. Näitä ovat muun muassa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen tarkistaminen sekä ehdotus perustaa Euroopan työviranomainen. 5.

7 Jatkotoimenpiteet Joulukuussa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston on tarkoitus pohtia Göteborgin huippukokouksen jatkotoimia ja käsitellä sosiaalista ulottuvuutta osana EU:n tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Sosiaalialan huippukokouksen toisena järjestäjänä Euroopan komissio osallistuu jatkossakin keskustelujen jatkotoimiin. Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on ensisijainen mekanismi, jonka puitteissa sosiaalisesta ulottuvuudesta käytävää keskustelua viedään eteenpäin. Euroopan komissio esittää omat painopisteensä osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, joka käynnistyy vuoden 2018 kasvuselvityksellä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antoivat huippukokouksessa yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Tämä oli voimakas viesti yhtenäisyydestä ja poliittisesta sitoutumisesta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 periaatetta, jotka koskevat Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, ja vahvistetaan sitoutuminen yhteisiin arvoihin. Painopiste olisi nyt siirrettävä näiden periaatteiden ja oikeuksien toteuttamiseen käytännössä. Vain näin voidaan varmistaa, että niistä tulee todellisuutta kaikille kansalaisille. Tämä tehtävä edellyttää EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan yhteisiä ponnisteluja. Sosiaalialan huippukokous oli ensimmäinen merkkipaalu keskustelussa Euroopan tulevaisuudesta. Kokous myös aloitti EU:n tulevaa suuntaa luotaavien tapahtumien sarjan, joka huipentuu EU:n johtajien tapaamiseen Sibiussa Romaniassa 9. toukokuuta Huippukokouksen järjestäjät odottavat innolla EU:n puheenjohtajavaltioiden Viron, Bulgarian ja Itävallan toimia Euroopan sosiaalista ulottuvuutta koskevan työn jatkamiseksi osana Euroopan unionin neuvoston puolitoista vuotta kestävää ohjelmaa (heinäkuu 2017 joulukuu 2018). Tähän liittyy myös Euroopan parlamentin valmistelutyö keväällä 2019 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja varten. 6.

8 Let s talk about it #SocialSummit17