Jääkö ihminen talouskasvun alle? SOSTE-tilaisuus MEP Miapetra Kumpula-Natri

Transkriptio

1 Jääkö ihminen talouskasvun alle? SOSTE-tilaisuus MEP Miapetra Kumpula-Natri

2 Talous kasvaa köyhyys kasvaa Komission viimeiset kaudet ovat olleet melkoisen epäonnistuineita työllisyys- ja sosiaalikysymyksissä lainsäädäntöä ei ole tullut ja suurimmaksi osaksi on edetty pankki- ja finanssipuolen tarpeiden mukaan. Kansalaisten Eurooppa on jäänyt vähemmälle ollaanko nyt käännekohdassa? Saako Euroopan unioni kansalaisten hyväksyntää enää, jos köyhyyden kasvamista ei saada taitettua? Komissio on julkaissut sosiaalisista oikeuksista paketin, sosiaalisen pilarin, joka sisältää uusia oikeuksia kansalaisille.

3 Demariryhmälle tärkeitä teemoja: Sosiaaliset perusoikeudet osaksi perustamissopimuksia. Yhdellä palkalla on pystyttävä elämään, varmuus perustoimeentulossa, koulutuksessa ja yhteiskunnan tuki mm. lapsi- ja vanhuskysymyksissä. Kansalaisyhteiskunnan nostaminen neuvotteluihin & kuulemisiin. Sosiaaliturvajärjestelmien palauttaminen vähintään tasolle mitä ne olivat ennen kurjistamispolitiikkaa. Euroopanlaajuinen sosiaaliturvanumero sekä virasto valvomaan työntekijöiden asemaa (sosiaaliturvan koordinointi, lähetetyt työntekijät jne). Tasa-arvo, koulutus, integrointi työmarkkinoille Naisten eläkekuilun kiriminen Lasten asema: lapsitakuu Euroopalle! (terveydenhuolto, koulutus, lastenhoito, kunnollinen asunto, riittävä ravinto -> ovatko todella mahdottomia?) Toimia syrjäytymisen estämiseen sekä (mielen)terveystyöhön. Onko Euroopan kansalaisten hyvinvointi vain jäsenmaiden hallussa?

4 Sosiaalinen pilari Oikeuksia sosiaaliturvaan ja turvalliseen työelämään. Laillisesti sitovia aloitteita ei vain suosituksia! Eväitä reilumpaan kilpailuun, vie painetta omien korkeiden standardien alentamisesta. Suositus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, EU:n eri toimielinten hyväksymä julistus, joka allekirjoitetaan Göteborgin sosiaalisten asioiden huippukokouksessa Vihdoin julkisuutta kansalaisten Euroopalle! Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskeva direktiivi Kummallekin vanhemmalle kiintiöitävä 4kk:n mittainen vanhempainvapaa Oikeus 10 päivän isyyslomaan Oikeus 5 päivän vapaaseen vuodessa sairaan läheisen hoitamista varten

5 Sosiaalinen pilari Työaikadirektiivin tulkinnallinen tiedonanto Edellinen direktiivi vanhanaikainen nykyaikaiseen työskentelyyn. Sosiaaliturvaa koskevan sääntelyn uudistaminen Mahdollisesti lainsäädäntöehdotuksia tulossa sosiaaliturvan ulottamiseen nykyistä paremmin epätyypillisiin työsuhteisiin ja itsensätyöllistäjiin (uudenlaiset työmarkkinat, alustataloudet jne.) Sosiaaliturvan siirrettävyyden vahvistaminen, kun henkilön työtilanne muuttuu. Työsuhteen kirjallisia ehtoja koskevan direktiivin uudistaminen: Työnantajan tiedonantovelvoitteiden laajentaminen: työsopimus kirjallisesti, myös tiedot koeajasta ja työsuhteen päättämisperusteista. Vähimmäisehdot työntekijöille: oikeus tiettyyn tuntimäärän tietyllä ajanjaksolla (= 0- tuntisopimusten kieltäminen!), oikeus irtisanomisaikaan, koulutus työsuhteen aikana jne. Sosiaaliset indikaattorit Käyttöön poliittiseen päätöksentekoon sekä talouden suunnitteluun. Roadmap EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityssuunnista vuoteen > Todellinen suunnitelma miten eteenpäin?

6 Sosiaaliset indikaattorit Sosiaalisilla indikaattoreilla tarkastellaan jäsenmaiden sosiaalista tuloskuntoa talouden ohjausjaksolla mm. köyhyysriski, koulupudokkaiden määrä, kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys, kasvu jne. Komissio vertailee euromaiden välillä indikaattoreita, jotka ovat erityisen relevantteja euroalueen vakaudelle. Indikaattoreita: Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille Koulutus, osaaminen ja elinikäinen oppiminen (varhain koulunkäynnin keskeyttäneet, aikuisten osallistuminen koulutukseen, alisuoriutuminen) Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla (sukupuolten välinen työllisyysero, ero osa-aikatyön tekemisessä, tasoittamaton palkkaero) Eriarvoisuus ja sosiaalinen nousu (Tuloerot, Sosiekonomiseen asemaan pohjautuvat vaihtelut opinnoissa menestymisessä) Elinolot ja köyhyys (Köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste, Hyvin alhaisen työssäkäyntiasteen talouksissa asuvat henkilöt, puutteelliset asuinolot...) Nuoriso (Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret vuotiaiden ikäryhmässä) Dynaamiset työmarkkinat ja oikeudenmukaiset työolot Työvoimarakenne (Työllisyysaste, työttömyysaste, työvoimaosuus, nuorisotyttömyysaste, pitkäaikaistyöttömien osuus) Työmarkkinoiden dynamiikka (Aktivointitoimet, työskentely nykyisessä työpaikassa keston mukaan, määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen) Tulot, ansiot mukaan luettuina (Kotitalouksien reaalibruttotulo, palkansaajakorvaus tehtyä työtuntia kohden, työssäkäyvien köyhyysriskiaste) Julkiset tuet/ sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus Jukisten toimien vaikutus köyhyyden vähentämiseen (Sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutus köyhyyden vähentämiseen, julkisen talouden sosiaaliturvamenot, koulutusmenot, korvaussuhde eläkkeensaajille...) Varhaiskasvatus (Virallisten lastenhoitopalveluiden piirissä olevat alle 3-vuotiaat lapset) Terveydenhuolto (Vaille tarvittavaa sairaanhoitoa jääminen, toimintakykyisen elinajan odote 65-vuotiaana...) Tietotekniikan käyttömahdollisuudet (Digitaaliset taidot, Digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksi)

7 EU:n sosiaaliset periaatteet ja EMU:n tulevaisuus Sosiaalisten oikeuksien periaatteiden 20 kohtaa oikeudenmukaiselle työelämälle tällä hetkellä poliittinen paperi Komission proklamaatiopaperi: Pidetään huolta, että paperin substanssi ainoastaan poliittinen, eikä juridinen Tavoitteena myös, ettei näistä sosiaalisista perusperiaatteista enää neuvoteltaisi parlamentissä tai neuvostossa Göteborg: ei sittenkään tarpeeksi idearikas? Miten EMU:n kehittämistä voidaan käsitellä sosiaalisten oikeuksien yhteydessä?

8 Keinoja löytyy- löytyykö tahtoa? Monet pukevat nämä asiat kansalliseen kompetenssiin. EU-rahastojen tehokas käyttö Tulojen siirrot mm. maatalous- ja finanssipolitiikassa Negatiivinen uutisointi, ei saa luvata liikaa!