Sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä

Transkriptio

1 Sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä Työsuojelutoimikunta Rakennetun ympäristön lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Raportin ovat laatineet yhteistyössä tekninen toimi ja työsuojelu

2 Johdanto Raahen kaupungin sisäilmaryhmä on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien ja pyrkinyt omalla toiminnallaan edistämään kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmien ratkaisua. Ensimmäisten toimintavuosien aikana sisäilmaryhmän toiminnassa on keskitytty toimintatapojen ja periaatteiden luomiseen, koska on kysymys uudesta toimintatavasta, josta halutaan muodostuvan toimiva, hyvä ja tavoitteeseensa pystyvä kokonaisuus. Sisäilmaryhmän toimintaa on kehitetty entistä vaikuttavampaan suuntaan, ja varsinkin tiedottamista, joka on erittäin olennainen osa sisäilmaongelmien ratkaisua, on tehostettu. Sisäilmaongelmien ratkaisussa on aina kysymys mittavasta moniammatillisen yhteistyön ponnistuksesta, joka vaatii onnistuakseen yhteistyön rakenteiden organisointia ja tietoista kehittämistyötä. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää eri toimijoiden roolien selkeyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Uudenlainen yhteistoiminta vaatii aina harjoittelua eikä ole helppoa, kun käsitellään hankalia sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmien hoidossa keskeistä on luottamuksen luominen tilan käyttäjien ja ongelmatilannetta hoitavien välille. Luottamuksen ilmapiiri saadaan aikaan hyvällä prosessin hoitamisella ja avoimuudella, ja sen perustana on asiantuntijoiden ja tilojen käyttäjien keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Raahen kaupungin tilanne ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta ja tilanteen ratkaisemiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Yhtenä ongelmana on uusien ja korvaavien tilojen löytäminen nopealla aikataululla.

3 Yleistä sisäilmasta Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennusten kosteus- ja homevauriot on puolestaan arvioitu merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun. Huolimatta erilaisista toimenpiteistä ja panostuksesta kosteus- ja homearviot eivät näytä vähentyneen, päinvastoin tilanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuudessa. Kosteus- ja homevaurioiden merkittävyyden arviointi ei perustu pelkästään tekniseen tarkasteluun, vaan sen pitää sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointia, jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan. Pelkästään kosteusvaurion mahdollistavan olosuhteen esiintyminen ei tee vielä tilannetta merkittäväksi kosteusvaurioksi. Kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys on täsmentynyt hyvin hitaasti. Tutkimusten mukaan on todennäköistä, että voimakas altistuminen kosteusvauriomikrobeille tai muille mikrobiologisille tekijöille kosteusvauriorakennuksissa on merkittävä oireilun lisääntymisen aiheuttaja. Useimpien tutkimusten mukaan astma näyttäisi olevan sairaus, joka liittyy kosteus- ja homevauriorakennuksiin, ammattiastma on yleisin diagnoosi kosteusvauriotyöpaikoilta kirjautuvissa ammattitaudeissa. Jos työntekijän oireilu ja sairaus liittyy työpaikan olosuhteisiin, on välttämätöntä oireilevan työntekijän työsuojelun kannalta hoitaa tilanne kuntoon riippumatta siitä, mitä ammattitutkimuksissa todetaan. Terveyttä vaarantavat sisäilmaongelmat ovat yleensä usean tekijän aiheuttamia ja kosteusvauriot vain yksi osasyy moniulotteisessa kokonaisuudessa. Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Yleensä kosteusvauriot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja sisäilmaongelmien syynä on poikkeuksetta useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Eniten kosteus- ja homevaurioista johtuvia sisäilmaongelmia aiheuttavat perustuksissa ja alapohja- sekä lattiarakenteissa olevat vauriot. Vesikattovuodot ja ilmanvaihdon puutteellinen toiminta ovat tärkeitä taustalla olevia tekijöitä. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat yleisiä, vähäisiä kosteusvaurioita löytyy melkein kaikista rakennuksista. Harvoin haitta rajoittuu kosteusvaurioissa vain kosteusvauriomikrobien, niiden aineenvaihduntatuotteiden tai materiaaleista vapautuvien kemiallisten yhdisteiden löytymiseen sisäilmasta. Esimerkkeinä muista yleisistä haitoista ovat kuiva huoneilma, tunkkaisuus, pölyt, ja teolliset kuidut. Yleisimpiä sisäympäristöongelmien aiheuttajia ovat riittämätön ilmanvaihtuvuus tai veto, liian korkea tai matala lämpötila, kuiva sisäilma tai ilman epäpuhtaudet. Kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta, pinnoilta ja vaurioituneista materiaaleista voidaan löytää home- ja hiivasieniä sekä bakteereita ja näiden aineenvaihduntatuotteita. Sisäilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja lajisto kuvaavat sisäilman laatua ja altistumista. Sisäilman mikrobien ohje- ja viitearvojen avulla ei voi tehdä päätelmiä sisäilman terveydellisistä vaikutuksista. Rakenteiden kastuminen ja mikrobien kertyminen rakenteiden pinnalle johtaa siihen, että huoneen sisäilmaan voi siirtyä vaurioituneista rakenteista ja niiden mikrobikasvustoista epäpuhtauksia, jotka kulkeutuvat silmiin, iholle ja hengitysteihin ja ihminen altistuu. Tutkimusten perusteella on riittävä näyttö astman syntymiseen ja pahenemiseen, nuhan, keuhkoputkentulehduksen ja homepölykeuhkon yhteydestä kosteus- ja homevaurioihin. Muiden sairauksien osalta näyttö ei vielä ole ollut riittävä. Kosteusvaurioihin liittyy aina kohonnut terveysriski ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavan suuret, kun tilan käyttäjät

4 oireilevat, sairastuvat ja menettävät työ- ja toimintakykynsä. Kustannuksia ei tule pelkästään sairauksien tutkimuksista ja hoidosta, vaan esimerkiksi työtehon ja työkyvyn lasku tai sen menettäminen joksikin aikaa sekä työyhteisön toimintakyvyn heikkeneminen voivat johtaa merkittäviin kustannuksiin. Sisäympäristön arvioinnissa on erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön. Haittatekijöiden tunnistamisessa ja altistumisen arvioimisessa tarvitaan yleensä aina myös työterveyshuollon asiantuntijoiden arvio tilojen käyttäjien terveydentilasta ryhmätasolla. Sisäympäristöhaittojen kokemiseen voivat vaikuttaa myös psykososiaaliset tekijät, kuten esim. tyytymättömyys työhön ja liian kuormittava työ sekä henkilökohtainen hyvinvointi. Myös ihmisen perussairauksilla saattaa olla merkittävä vaikutus kosteusvaurioaltistumisesta aiheutuvaan oireiluun. Sisäilmasto-ongelmat ovat usein monimutkaisia ja ongelman selvittämiseen käytettyjen menetelmien tuloksien tulkinta voi olla vaikeaa. Sisäilmasto-ongelman ratkaiseminen vaatii aina hyvän teknisen osaamisen ja taloudellisten resurssien lisäksi myös sisäilma-alan asiantuntijuutta, ratkaisuvaiheiden hallintaan ja johtamiseen liittyvää osaamista, sekä hyvin organisoitua yhteistyötä sekä suunnitelmallista ja säännöllistä viestintää. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellista kuntotutkimusta, hyvää korjaussuunnittelua ja tiedonsiirron hallintaa. Korjauksista aiheutuu häiriötekijöitä ja haitallisia terveydelle vaarallisia päästöjä, jolloin tilojen käyttäjille tarvitaan väistötilat. Lähtökohtana on, että väistötilat ovat tilapäisiä rakennuksia ja niiden kunto ja ilmanlaatu pitää olla sellainen, ettei se vaaranna tilan käyttäjien turvallisuutta tai terveyttä. Jos sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosessia ei hallita, osa syistä jää löytymättä tai korjaamatta. (Tiedot poimittu eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisusta 1/2012, Rakennusten kosteusja homeongelmat julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan internet-sivuilla.)

5 Sisäilmaan liittyviä määritelmiä Sisäilma: Sisäilmasto: Rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa. Sisäilmaa laajempi käsite, jolla tarkoitetaan sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta. Sisäilmasto-ongelma: Terveyttä tai turvallisuutta vaarantava puute tai ongelma rakennuksessa tai sen osassa. Syynä voi olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, vesivahinko, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly, rakennusvirheestä tai toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen ylläpito. Altistuminen: Tilanne, jossa sisäympäristössä oleva tekijä joutuu kosketuksiin ihmisen kanssa. Tekijän hengittäminen, nieleminen, kosketus silmiin tai iholle ovat altistumista. Haitallista altistumista voidaan pitää todennäköisenä, kun rakennuksessa näkyy kosteus- ja homevaurioita sisäpinnoilla, mikrobikasvua todetaan materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa, poikkeavaa altistetta on todettu ilma- tai pölynäytteissä, tilat ovat selvästi alipaineisia tai vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys työskentelytilaan. Kokonaiskuva altistumisesta saadaan, kun sisäilmatekijöihin ja olosuhteisiin lisätään tieto tilojen käyttäjien kokemuksista ja terveydentilasta. Kosteusvaurio: Kosteus- ja homevaurio: Liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuva materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittyminen tai ominaisuuksien muuttuminen siten, että rakenne tai rakenteen osa tulee korjata tai vaihtaa. Kosteusvaurio aiheutuu rakenteiden kastumisesta niin, että ne eivät pääse ajallaan kuivumaa. Kosteusvaurio muuttuu nopeasti kosteus- ja homevaurioksi, jos kuivumista ei tapahdu. Kosteusvaurio, jossa todetaan home- ja hiivasieni ja/tai bakteerikasvustoja. Merkittävä kosteus- ja homevaurio: Mikrobivaurio: Sellainen vähäistä laajempi rakenteellinen vika, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä, minkä perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kosteus- ja homevaurion määritteleminen merkittäväksi ei ole pelkästään tekniseen tarkasteluun perustuvaa, vaan sen pitää sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointi, jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan. Mikrobivaurio tarkoittaa bakteerien, home- ja hiivasienten tai lahottajien haitallista esiintymistä rakennuksessa. Kosteus- ja homevauriorakennuksen sisäilman mikrobipitoisuudet voivat olla samalla tasolla kuin normaaleissa rakennuksissa, mutta poikkeava mikrobilajisto voi paljastaa merkittävän kosteus ja homevaurion. Tulosten tulkinta vaatii erityisosaamista eikä ole ongelmatonta. Ohjearvo: Kuntoarvio: Viranomaisten antamat ohjearvot määrittävät eri tekijöiden määrää tai pitoisuutta sisäilmassa, jota ei tule ylittää. Kuntoarviossa selvitetään kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestel-

6 Kuntotutkimus: mien ja ulkoalueiden kunto aistinvaraisesti ja olemassa olevien asiakirjojen perusteella. Siinä arvioidaan kiinteistöjen korjaustarvetta ja laaditaan pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Kuntoarvion tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva järjestelmien teknisestä kunnosta ja energiataloudesta, jonka jälkeen kunnossapitotoimet voidaan kohdistaa oikein. Rakennuksen elinkaari: Kuntotutkimus on rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien järjestelmien kokonaisvaltainen tutkimus elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeen määrittelemiseksi. Kuntotutkimuksessa voidaan käyttää rakenteita rikkovia menetelmiä kuten rakenneavauksia, vaurioiden tai turmeltumisen laajuuden ja syiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä rakenteisiin, vesi- ja viemärijärjestelmiin, ilmanvaihtojärjestelmiin, sisäilmastoon ja kosteus- ja homevaurioituneisiin rakenteisiin. Kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset suunnittelun ja korjauksen uusimisen lähtökohdaksi. Kuntotutkimuksen tuloksia käytetään mm. korjausten laajuuden, korjaustavan ja kustannusten määrittelyyn. - rakennus on vanhentunut sijainnillisesti silloin, kun käyttötarkoituksen muutos entistä tuottavampaan toimintaan ei ole kannattavaa tai rakennus jää tyhjilleen muuttoliikkeen vuoksi. - taloudellisen elinkaaren vanhentuminen seuraa joko tuottojen tai kulujen muutoksesta. - tekninen elinkaari on rakennuksen rakenteiden käyttöikä rakenteen valmistuksesta sen purkamiseen asti. Käyttöikää voidaan pidentää suunnitelmallisella kunnossapidolla, jolloin käyttöikä jatkuu kunnes rakennusosat alkavat turmeltua ja niiden toimivuus ei enää täytä vaatimuksia. - toiminnallinen elinkaari on lopussa, kun käyttötarkoitus tai tilatarve muuttuu alkuperäisestä suunnitellusta käyttötarkoituksesta tai toiminta tiloissa loppuu kokonaan. Viitearvo: Sisäilman laatua arvioitaessa viitearvolla tarkoitetaan yksittäisten tekijöiden (esim. kemialliset yhdisteet, fysikaaliset suureet, biologiset epäpuhtaudet) tutkimuksissa mitattua määrää tai pitoisuutta sisäilmassa. Ylipaineistus: Rakennuksen ilmavirta käännetään sisältä ulospäin, jolloin tuloilma kasvaa suuremmaksi kuin poistoilma.

7 Sisäilma Sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Yleisempiä sisäilmastoon vaikuttavia epäpuhtauksien lähteitä ovat: - rakentamisen eri työvaiheiden vaikutus ja mm. materiaalivalinnat - rakennuksen käyttö; ihmisten toiminta, henkilöt, eläimet, kasvit - rakennuksen ylläpito; siivouksen taso, järjestelmien huolto - rakenteet; kunnossapito, rakennuksen tiiviystaso, materiaalipäästöt, mahdolliset vauriot - koneet ja laitteet; lämpökuormat, päästöt, hiukkaset - ulkoympäristö; pölyt, hiukkaset, saasteet - maaperä; radon ja muut maaperän kaasut - talotekniset järjestelmät ja niiden toiminta; ilmanvaihto, lämmitys, valaistus, melu Työpaikan tiloissa sisäilmasto-ongelmaan voivat viitata seuraavat tekijät: - tunkkainen ilma - epämiellyttävä haju - liian alhainen tai liian korkea lämpötila - veto - pöly, lika - pinnoitteiden värimuutokset - kosteusvauriojäljet Toimenpiteitä hyvän sisäilmaston turvaamiseksi - osaava rakentaminen ja kunnostaminen - kiinteistön oikea käyttö ja hoito - oikeanlainen tilojen sisustus ja siivottavuus - riittävä ja ammattimainen siivous - oikea lämpötila - puhdas, riittävä ja tasapainoinen ilmanvaihto - oikeanlainen akustointi - vesijohdot ja viemärit kunnossa

8 Eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sisäilmastoasioissa - Tilojen käyttäjän tehtävä on huolehtia siitä, että tiloja käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja tilat ovat henkilömäärältään oikein mitoitetut. Tilojen käyttäjän tehtävä on pitää tilat siivottavassa kunnossa ja huolehtia, ettei tilaan kerry liikaa tavaroita ja kalusteita, jotka estävät siivouksen toteutumista. Tilojen käyttäjältä odotetaan myös ilmoitusvelvollisuutta, mikäli tiloissa huomataan jotain normaalista poikkeavaa esim. hajua, näkyviä kosteusvauriojälkiä tms. - Tilahallinnan tehtävänä on vastata hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä siihen käyttötarkoitukseen, johon tilat on tarkoitettu. - Työsuojeluhenkilöstö rooli sisäilmastoasioissa on tiedottaja ja valvoja. Työsuojeluhenkilöstö tuo teknisen palvelukeskukselle tietoa oireiluista ja tilojen käyttäjän sekä työterveyshuollon kokemuksista, sekä tiedottaa heille puolestaan tekniseltä palvelukeskukselta saamistaan tiedoista. Työsuojeluhenkilöstö myös valvoo työturvallisuuslain toteutumista sisäilmastoasioissa. Sisäilmaryhmä Kaupunginjohtajan päätöksellä (18 ) on perustettu sisäilmaryhmä, jonka toiminnan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisevään työhön sekä reagoida sisäilmaa koskeviin ongelmiin pikaisesti. Tavoitteena on myös hyvän sisäilman turvaaminen Raahen kaupungin kiinteistöissä sekä avoin tiedonkulku ja matala kynnys käyttäjälle ilmoittaa havainnoimistaan muutoksista työympäristönsä kiinteistössä ja sisäilmassa. Työterveyshuolto Raahen kaupungin henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden lisääminen, kokonaisvaltainen organisaation muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Tähän pyritään suunnattujen työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla. Niistä saatava tieto ja annetut toimenpideehdotukset lisäävät osaltaan työhyvinvointia muiden yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työyhteisöjen ja esimiesten kanssa tehtävien toimenpiteiden ohella. Työterveyshuolto osallistuu myös sisäilmayhteistyöhön toimien sisäilmaongelmissa terveyshaittojen asiantuntijana ja terveysriskien arvioijana.

9 Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu toimia, joilla pyritään varmistamaan elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto vastaa elinympäristön laadun turvaamisen ennaltaehkäisevistä toimista, joilla torjutaan mikrobiologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa uhkaa terveydelle. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Terveydensuojelua edistetään valvomalla päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten terveydellisiä olosuhteita. Terveydensuojelujärjestyksen tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioiden ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien tutkimiseksi, korjaamiseksi ja poistamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen suorittaa tarkastuksia oman valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Työsuojeluviranomainen (AVI, Pohjois-Suomi työsuojelun vastuualue) Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja huolehtii siitä, ettei työympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveyshaittoja. Työsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. Työsuojeluviranomainen suorittaa valvontakäyntejä niin usein ja tehokkaasti kuin työsuojelun valvonnan kannalta on tarpeellista. Työsuojelutarkastusten tekemisestä huolehtivat työsuojelupiirit sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti.

10 Sisäilma-asioita koskeva viestintäsuunnitelma Kiinteistöön liittyvä luotettava tieto (tiedon vastaanottaja: työsuojelupäällikkö) Kiinteistön käyttäjältä tullut yhteydenotto Muulta taholta esim. lasten vanhemmilta tullut yhteydenotto Terveysviranomaisilta tullut tieto Kiinteistöstä saatu kuntoarvio tai kuntotutkimusraportti tai muu vastaava selvitys Asia / raportti tai muu selvitys käsitellään sisäilman toimintaryhmässä - sovitaan mahdollisista toimenpiteistä ja tiedottamiseen liittyvistä asioista - toimintaryhmän tiedottamisesta vastaa: työsuojelupäällikkö Tulevista toimenpiteistä (esim. kuntoarvioiden tai tutkimusten tekeminen) ilmoitetaan tilojen käyttäjälle - Vastuuhenkilö: Työsuojelupäällikkö Raportin tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tilojen käyttäjille - Tilaisuudessa paikalla: teknisen palvelukeskuksen edustajat, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön käyttäjien edustajat (esimies ja yksi henkilöstön edustaja), tarvittaessa työterveyshuollon edustaja - Vastuuhenkilö/koollekutsuja: kiinteistön käyttäjän edustaja Tiedottamisessa pyritään kaikilta osin avoimuuteen ja vaikeissa sisäilmakohteissa aktiiviseen tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asioista tiedotetaan silloinkin kun varsinaista tiedotettavaa ei ole, jotta käyttäjälle välittyy tunne asioiden etenemisestä. Kiinteistössä todettu selvä sisäilmaongelma Raportin tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tilojen käyttäjille mahdollisimman pian raportin saamisesta. Tiedotus tapahtuu yhteistyössä kiinteistössä toimivan tahon kanssa. - Tilaisuudessa paikalla: teknisen palvelukeskuksen edustajat, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön käyttäjien edustajat (esimies ja koko henkilöstö) sekä muita asiantuntijoita (terveystarkastaja, työterveyshuolto) - tiedotustilaisuus myös vanhemmille mikäli kyseessä on koulu-, tai päiväkotikiinteistö - Vastuuhenkilö/koollekutsuja: kiinteistön käyttäjän edustaja - tiedotusvälineille ja toimielimille tiedottaminen, vastuuhenkilö kiinteistön käyttäjän edustaja, lausunnonantaja teknisen palvelukeskuksen johtaja Tiedotustilaisuuksien lisäksi voidaan käyttää kirjallisia tiedotteita.

11 Menettelytapaohje sisäilmaongelmien epäilyssä Työntekijä Epäilet työpaikalla sisäilmasto-ongelmaa Merkkejä mahdollisesta sisäilmasto-ongelmasta ovat esim. tunkkainen ilma, liian alhainen tai liian korkea lämpötila, epämiellyttävä haju, veto, pöly, pinnoitteiden värimuutokset, kosteusvauriojäljet. Sinulla on oireita, jotka helpottuvat tai häviävät muualla ollessa esim. nenän ja kurkun oireet, silmien ärsytys, iho-oireet, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys, usein toistuvat hengitystietulehdukset. Ole yhteydessä työterveyshuoltoon mikäli sinulla oireet jatkuvat ja epäilet niiden liittyvän työpaikkasi sisäilmaan Ilmoita esimiehellesi epäily sisäilmasto-ongelmasta Voit ottaa yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut) Esimies ilmoittaa selkeät ja helposti tunnistettavat tekniset ongelmat (esim. patterin toimintahäiriö, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriö jne.) kiinteistön ylläpidon ja huollon käytäntöjen mukaisesti tilahallinnalle. Sisäilmaryhmän käsittelyyn ongelmatilanne tuodaan silloin kun haitta- tai oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta työympäristöön liittyvältä ongelmalta. Sisäilmaryhmän käsittelyyn asia tuodaan ottamalla yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut). Sisäilman toimintaryhmä tekee alustavan arvion tilanteesta ja tarvittavien lisäselvitysten laajuudesta. Sisäilmaryhmä määrittelee tavoitteet ja suunnittelee toimenpiteet sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista, ja huolehtii viestinnästä koko prosessin ajan.

12 Raahen kaupungin kiinteistöt Raahen kaupungilla on eri-ikäisiä kiinteistöjä, ja osa niistä saattaa olla jo ikänsä puolesta riskikategoriaan kuuluvia, mutta voivat toisaalta olla sisäilmaston suhteen erittäinkin hyviä. Erilaiset rakenteelliset seikat, kuten piilosokkeli tai purueriste voivat olla kiinteistölle jonkinlainen riskitekijä. Sisäilmaryhmä on pyrkinyt kartoittamaan kaikkien kaupungin omassa käytössä olevien kiinteistöjen kunnon ottaen huomioon kiinteistöissä tehdyt selvitykset, käyttäjän tuntemukset ja kiinteistöihin liittyvät riskitekijät. Osa kiinteistöistä vaatii välitöntä puuttumista kiinteistön sisäilmaan sekä päätöksentekoa tehtävistä toimenpiteistä kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi, osa puolestaan voidaan katsoa olevaksi toimenpidelistalla ja vaativan kiinteistön sisäilmaa parantavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Joissakin kiinteistöissä sisäilman laatu on todettu hyväksi, mutta vaativan säännöllistä tarkkailua ja toimenpiteiden kirjaamista. On kuitenkin paljon kiinteistöjä, joissa sisäilman laatu on erittäin hyvä, eivätkä nämä kiinteistöt vaadi jatkuvaa, aktiivista tarkkailua. yhteensä Raahen kaupungin kiinteistöt ja huoneistot 145 kpl % koko kiinteistökannasta Akuutteja toimenpiteitä vaativat kiinteistöt (vaatii välitöntä puuttumista kiinteistön sisäilmaan sekä päätöksentekoa tehtävistä toimenpiteistä kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi) 5 kpl 3,5 % Seurannassa olevat, lähitulevaisuudessa toimenpiteitä vaativat kiinteistöt (kiinteistö on toimenpidelistalla, vaatii kiinteistön sisäilmaa parantavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa) 5 kpl 3,5 % Kiinteistön sisäilman on todettu olevan hallinnassa. Kiinteistön sisäilmaa seurataan säännöllisesti 8 kpl 5,5 % Kiinteistön sisäilman on todettu olevan hallinnassa. Kiinteistö ei ole aktiivisten toimenpiteiden kohteena 124 kpl 85,5 % Käytöstä poistetut kiinteistöt 3 kpl 2,0 %

13 Sisäilmaselvityksen alla olevat kiinteistöt tiivistetysti tärkeimmät ja keskeisimmät huomiot Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Keskuskoulu 228 lasta Piha-alueen ja perustusten 21 työntekijää kuivatuksen perusparannus. Rakennus- ja talotekniikan peruskorjaus v Kuntotutkimus 5/2011 Vesikatto on uusittu 2012 Vesikaton vuodon aiheuttamia sisäpuolen korjauksia Musiikkiopiston toimiston sisäpuolen maalaus 8/2014 Kellarikerroksen kuntotutkimus. Pidemmän aikavälin korjaukset Kiinteistö on peruskorjattu v. 1988, vaatii LVI-tekniikan ja rakennuksen sisäpintojen uusimisen. Kustannusarvio: 2,1 M Harakkamäen koulu 165 lasta 20 työntekijää Lattioiden kosteusmittaus 1/2013 Alapohjan ja seinän liittymän tiivistys 3/2013 Liikuntasalin lattian kuntotutkimus 4/2013 Liikuntasalin pesutilojen peruskorjaus 8/2013 Piha-alueen kuivatusjärjestelmän perusparannus. Lisätilat (viipale) 8/ , vuonna 2018 ratkaisut tilojen osalta. Liikuntasalin lattian eristeiden ja pinnan uusiminen 7/2015 Kahteen luokkaan lattiamattojen vaihto. Jokelan koulu 94 lasta 10 työntekijää Tarkkailuohjelmaan v Tekninen tila on otettu pois käytöstä v Sisäilmanäytteet on otettu 2/2013. (Näytteissä ei mikrobivaurioon viittaavaa) Säännöllinen seuranta ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Lisätilat (viipale) 8/ , vuonna 2018 ratkaisut tilojen osalta.

14 Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Saloisten koulu 263 lasta Ympäristöterveydenhuollon tarkastus v työntekijää Liikuntasalin aistinvarainen tutkimus 3/2013. Pidemmän aikavälin korjaukset Toimenpidelistalla Iv ja lämmitys parannettu, kemikaalikaapin iv- tehty erillispoisto / syksy Koululle on toimitettu 2 kpl sisäilmanpuhdistimia 2014 Kuntotutkimus 4/2015. Toimenpidelistalla. 7/ /2015 tehdyt toimenpiteet: Liikuntasalin lattian alipaineistaminen. Alapohjan tiivistäminen ulkoseinien ja kantavien rakenteiden osalta. Ikkunapenkkien- ja karmien seinäliitosten tiivistäminen. Vesikaton reuna-alueiden, kattokaivojen ja muiden vesikaton lävistävien rakenneosien huopakorjaukset. IV-koneiden huolto ja toiminnan tarkastus. IV- kanaviston nuohous. IV-järjestelmän kuitulähteiden poistaminen. Tarveselvitystyöryhmä nimetty 11/2015 Tilat poistettu käytöstä, opetus siirretty väistötiloihin Porvari- ja kauppakoululle.

15 Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Rautatalo Rakenneselvitys 3/2008. Tutkimukset ja lämpökuvaus 48 työntekijää v Korjauksia v Kesällä 2012 akustolevyjen poisto ja ikkunakalvojen asennus. 2012: Alakertaan lattian ja seinän liittymien tiivistys, ikkunoiden tiivistys, ilmanvaihto säädetty. Akustointilevyjen villapinnat on kapseloitu. Rakennuksen länsipäätyyn on lisätty hätäpoistumistie Pidemmän aikavälin korjaukset Rautatalon korttelin asemakaavan muutostyö on käynnissä. Vihastenkarin päiväkoti 75 lasta 18 työntekijää 2014: Saneerattu tilat I krs velkaneuvonnalle. Käytävän alakattorakenne uusittu. 2015: Pidetty tilannekatsauspalaveri Rautatalon esimiehille. Palaverissa käsiteltiin rakennuksen nykytilaa, työskentelyolosuhteita ja rakennuksen jatkokäyttöä. Tilattu sisäilmastokysely 12/2015 Tilat poistettu käytöstä kevät Kuntoarvio 6/2012 Kuntotutkimus 8/2013 todettu mikrobivaurio Kuntotutkimuksen perusteella on tehty korjauksia yläpohjaan ja seinärakenteisiin 10/2013 Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, sisäilmatutkimukset talvella Oirekyselyt henkilökunnalle talvella Oirekysely henkilökunnalle tehty kevät Ylipaineistettu 8/2014 Työterveyshuolto seuraa henkilökunnan oireilua säännöllisesti. siirtyy 2018 kesällä Antinkankaan monitoimitaloon.

16 2014: Kellarin kosteustutkimus. Aistinvarainen sisäilmatutkimus ja liikuntasalin lattiarakenteen tutkimus. 2015: Kuntotutkimus. Ulkoseinän materiaalinäytetutkimus. Alakerran tilat poistettu koulukäytöstä ja erotettu muista koulutiloista. Liikuntasali poistettu käytöstä ja lattiarakenteet purettu. Liikuntasalin lattiarakenteet uusittu Koulutiloihin hankittu ilmanpuhdistimia. Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Vihannin yläkoulu Aistinvarainen sisäilmatarkastus ja sisäilmanäytteet otettu 120 lasta maaliskuussa 2013, joiden johdosta suositellaan tehtäväksi 20 työntekijää kuntotutkimusta. Uuden koulu- / monitoimirakennuksen suunnittelun käynnistäminen. Opetustilojen sisäilman laadun seuraaminen ja henkilökunnan oireilun säännöllinen seuraaminen. Väistötilojen hankinta v Pidemmän aikavälin korjaukset Nimetty tarveselvitystyöryhmä 11/2015 Kirkkokadun päiväkoti 118 lasta 30 työntekijää Kuntoarvio 10/2013 IV-kanavisto puhdistettu, mineraalivillaeristeet poistettu ja ilmanvaihto säädetty syksy/2013 Uima-allas poistettu ja huoneet yhdistetty käytävään 9/2014 Oireilua esiintyy. Peruskorjauskohde, kustannusarvio: 1,5 M

17 Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Pidemmän aikavälin korjaukset Kummatin koulu, 157 lasta 15 työntekijää Toimintakeskus Kuutti 62 lasta 9 työntekijää Kuntotutkimus 11/2010 Peruskorjauksen suunnittelu Ongelmana ovat tuulensuojalevyn korkeat mikrobipitoisuudet, tuuletusraon puuttuminen, sekä höyrynsulkumuovin tiiveydessä puutteita. Eristeet ja tuulensuojalevyt on poistettu ja korvattu uretaanieristeellä (tuuletusväli 30mm). Ikkunat on tiivistetty. Alapohjan ja seinän liittymät on tiivistetty. Katon akustovillojen näkyvät villapinnat kapseloitu. Ilmavaihtokanavia lisätty ja kanavat on puhdistettu 7/2013. Sokkelin korjaus ja ikkunoiden vesipeltien korjaus 9/2013. Vanhan osan kaikki lattiapinnoitteet vaihdettu ja iv säädetty 7/2014. Vesikatto uusittu v HK- tutkimus kesä/2016. Toteutettu ilmanlaadun parantavana toimenpiteenä IVremontti. v Piha-alueen kuivatuksen perusparannus. Alapohjan tiivistys.

18 Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Ollinsaaren koulu 139 lasta Kuntotutkimus 6/ työntekijää Alapohjan ja seinän liittymän tiivistys 1/2013 Lämpökamerakuvaus 2/2013 Lämpökameraraportin tuloksiin liittyviä korjaavia töitä (ikkunoiden ja ulko-ovien liitosten tarkastus) Sisäilmatutkimus 5/2013 Liikuntasalin ja varaston rakenteellisia tiivistyksiä (sähköistys pintavetoina) Pidemmän aikavälin korjaukset Sisäilmatutkimukset talvella Rakenneavauksia ja lisätiivistyksiä v Hk-tutkimus kesä/2016. Pattasten koulu yläkoulu: 331 lasta 34 työntekijää alakoulu: 285 lasta 42 työntekijää Liikuntasalin lattian kuntotutkimus 3/2013 Antinkankaan koulun Jopo-luokalle on tehty tilat terveysaseman tiloista 8/2013 Kosteuskartoitus/mikrobitutkimus/VOK-tutkimus 10/2014 Liikuntasali peruskorjattu 12/2014 Ilmanvaihto säädetty 12/2014 (koko koulu) Oireilua liikuntasalissa ja parissa luokkatilassa.

19 Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Pattasten päiväkoti Kuntoarvio 1/ lasta Kuntoarvion mukaisia alapohjan ja seinän liittymän tiivistyksiä 9 työntekijää 6/2013 Kesä 2015 korjaustoimenpiteitä. Suunnittelukaudella ( ) esitetään kiinteistön perusparannusta ja toiminnallista laajennusta. Piha-alueen kuivatuksen ja aluevarustelun perusparannus lähivuosina. Rakennusteknillisiä korjauksia 5-10 vuoden kuluessa. Talotekniikan uusiminen vuoden kuluessa. Pidemmän aikavälin korjaukset Pattasten päiväkoti toteutetaan erillissuunnitelman mukaan. Vihanti, Onnelan päiväkotiryhmät Aurinkoinen ja Aamurusko 47 lasta 10 työntekijää 2015 Aamurusko: Ilmanvaihtojärjestelmän perushuolto. Tuloilmakanavan villaeristeiden poisto ja suodatinyksikön lisääminen. Kanavamuutos lepohuoneeseen. Kanaviston nuohous. Järjestelmän mittaus ja säätö. Tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraaminen. Vihannin päiväkotiratkaisut toteutetaan erillissuunnitelman mukaisesti, huomioiden Vihannin palveluverkkoratkaisussa. Musiikkiopisto, Brahenkatu lasta 10 työntekijää Rakennukseen on asennettu koneellinen ilmanvaihto v.2007, samassa remontissa uusittiin alakerran käytävän sisäkatto. Mittava siivous ja sisäpuolen pintaremontti toteutettu kevät/2016.

20 Kiinteistö Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet Lähitulevaisuudessa tehtävät toimenpiteet Vihanti, Kirkonkylän koulrushuolto. 2015: Opettajanhuoneen puoleisen päädyn IV-koneen pe- Tehtyjen toimenpiteiden Tuloilmamäärän lisäys hihnapyörien välitystä vaikuttavuuden seuraami- 185 lasta muuttamalla. Järjestelmän mittaus ja säätö. nen. 17 työntekijää Tiloihin asennettu ilmanpuhdistimia. Pidemmän aikavälin korjaukset Vihanti, Ukonmäen palvelukeskus 51 asiakasta 32 työntekijää 2015: Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan tarkastus ongelmaepäilyjen johdosta. Todettu järjestelmän toimivan suunnitellulla tavalla. Kanaviston nuohous / Läpivientien tiivistyksiä tehty. Kanaviston nuohous. Hinta-arvio Honganpalon koulu 170 lasta 18 työntekijää Ilmanvaihdon automaatio uusittu ja IV-kanavisto nuohottu v Ilmamäärien tilakohtaisten säätöjen tarkistus, kesä/2017.

21 Kiinteistöjen arvo Nimi Uudishinta % Nykyhinta Vihaistenkarin päivähuoltola, Kuutti , Palvelukeskus Vihanti , Kirkkokatu 14 A, Kirkkokadun päiväkodin esiopetusryhmät , Yläkoulu/lukio, Koulutie , Päiväkoti Aamurusko+asunto Vihanti, Kirkkotie 10 b , Päiväkoti Onnela Vihanti, Onnelantie , Vihastenkarin päiväkoti, Vihaistenkarinkatu , Pattasten Päiväkoti, Kupparinperäntie , Honganpalon koulu ja nuorisotila, Metsätorinkatu , Keskuskoulu, Palokunnankatu , Kummatin koulu, Kummatinkatu , Kirkonkylän koulu Vihanti, Nujulanperäntie , Ollinsaaren koulu, Pajuniityntie 4 A , Harakkamäen koulu, Harakkamäentie , Saloisten koulu, Kisatie , Jokelan koulu, Jokelantie , Pattasten ylä-aste, Koulutie , Musiikkikoulu, Brahenkatu , Rautatalo , ,

22 Terveydellinen näkökulma työterveyshuollon kokemuksia Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus, puhtaus ja raikkaus. Huonon sisäilma voi aiheuttaa terveyshaittoja, jotka ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. Näitä ovat esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma. Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa epäviihtyvyyttä, ja oireilu voi alentaa myös työtehoa. Vihastenkarin päiväkotiin on tehty sisäilmaoireiden seurantakysely keväällä Henkilökunta oireilee edelleen, oireet eivät olleet kuitenkaan merkittävästi lisääntyneet aiempaan nähden. Päiväkodissa on käytössä ilmanpuhdistimia, jotka on koettu selkeästi hyödyllisiksi. Oirekyselyn palautekeskustelun perusteella tekninen toimi hankki päiväkotiin vielä yhden ilmanpuhdistimen lisää henkilökunnan toiveiden mukaisesti. Saloisten koulun toiminta on siirtynyt väistötiloihin. Henkilökunta ei ole ollut yhteydessä työterveyshuoltoon sisäilmaoireista enää väistötiloihin siirtymisen jälkeen. Koulun rehtorin mukaan myöskään hänelle ei ole tullut ilmoituksia oireista väistötiloissa. Työterveyshuolto on suositellut Vihannin yläkoulun kahdelle opettajalle puhtaisiin tiloihin siirtymistä hankalien sisäilmaoireiden vuoksi. Koululle on tulossa kolme parakkirakennusta opetustiloiksi sekä opettajien että oppilaiden oireiden vuoksi. Työterveyshuoltoon on tullut myös jonkin verran ilmoituksia lievemmistä oireista koululla edelleen. Loppukevään 2017 aikana rehtorin mukaan koululla on ilmennyt lisääntyvässä määrin oireilua työntekijöillä. Kesän aikana koululle on tarkoitus tehdä lisätoimenpiteitä sisäilman parantamiseksi, ja työterveyshuolto seuraa henkilökunnan oirehdintaa toteuttamalla toukokuussa ja lokakuussa 2017 sisäilmaoireiden seurantakyselyn. Voimakkaasti oireilevia työntekijöitä on suositeltu hakeutumaan työterveyshuoltoon. Honganpalon koululla on koettu olevan sisäilmaongelmia erityisesti ilmastointiin liittyen. Keväällä 2017 työterveyshuollon työpaikkakäynnillä tuli esiin, että opetushenkilökunta kokee sisäilman laadun parantuneen jonkin verran ilmastointiremontin jälkeen. Työterveyshuoltoon on kuitenkin tullut yhteydenotto työntekijän sisäilmaoireista remontin jälkeenkin, ja työntekijä on joutunut siirtymään toiseen työpisteeseen oireilun takia. Työterveyshuollossa on tieto myös Vihannin kirkonkylän alakoulun sekä Kirkkokadun ja Pattasten päiväkodin työntekijöiden sisäilmaoireilusta, mutta uusia yhteydenottoja ei näistä paikoista ole viime aikoina tullut työterveyshuoltoon. Ympäristöterveydenhuollon näkökulma Ympäristöterveydenhuollon tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Ympäristöterveydenhuolto on mukana rakennuslupaprosessissa lausuntoa antaessaan. Suunnitelmallisen valvonnan kohteilla ovat säännölliset tarkastukset. Työterveyshuollon keskittyessä henkilökunnan terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen, niin ympäristöterveydenhuolto keskittyy oppilaiden terveellisiin olosuhteisiin. Säännöllisillä valvontatarkastuksilla voidaan opastaa henkilökuntaa havannoimaan

23 työympäristöä ja löytämään oikeat kanavat viestin eteenpäin välittämiseksi. Lisäksi jaetaan tietoa myös käyttäjien seurantavastuusta, kun korjaustoimenpiteet on suoritettu. Työsuojelun kokemuksia Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat olleet yksi merkittävä asiakokonaisuus työsuojeluhenkilöstön toiminnassa. Sisäilmaryhmän moniammatillinen toiminta ja yhteistyö on kehittynyt entisestään ja asioita on viety yhdessä eteenpäin resurssien sallimissa rajoissa. Resurssien riittämättömyys on kuitenkin joissain määrin tullut viime aikoina esille niin, että taloudellisesti pienehköt korjaus- ja huoltotoimet ovat viivästyneet. Myös korjaustoimien aikataulutus on resurssien puuttuessa osoittautunut haasteelliseksi ja aiheuttanut tilojen käyttäjälle ja puhtauspalveluille ongelmia omien toimiensa aikatauluttamisessa. Osa kiinteistöjen huolto-, korjaus- tai säätötoimenpiteistä suoritetaan ostopalveluna, joka omalta osaltaan asettaa haasteita sisäilma-asioiden eteenpäin viemisessä mm. taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Asiantuntevien henkilöstöresurssien lisääminen ja mittavan, ajantasaisen sisäilmakoulutuksen antaminen huoltohenkilökunnalle vähentäisi resurssien riittämättömyydestä johtuvia viivästyksiä ja estäisi pienehköjen ongelmien kasvamista suuriksi. Myös tilojen käyttäjien tietotaidon lisääminen kiinteistöjen käytöstä toisi vaikuttavuutta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Sisäilmaongelmien ratkaisemisen yksi peruspilareista on viestintä, joka varmistaa asioiden sujuvan etenemisen. Raahen kaupungissa on pyritty kehittämään sisäilmaongelmiin liittyvää viestintää ja järjestetty tilaisuuksia, joissa henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada tietoa kiinteistön sisäilmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Laadukkaalla ja säännöllisesti toteutetulla siivouksella on suuri merkitys turvallisen ja terveellisen sisäilmaympäristön kannalta. Sisäilman hiukkasmaiset epäpuhtaudet ovat selkeä riski sisäilman laadulle ja siivouksella tulee huolehtia niiden poistamisesta huonetilasta. Sisäilmaongelmaisissa kiinteistöissä yksi merkittävä sisäilmanlaatua parantava toimenpide on näin ollen tehostettu siivous, joka on ollut käytössä sisäilmaongelmaisissa kiinteistöissä. Jokainen sisäilmaongelma on aina yksilöllinen ja voi olla hankala sekä monisyinen, mutta pienetkin korjaustoimenpiteet esim. ilmanvaihtokanavien puhdistus yms. ovat merkityksellisiä, koska niillä voidaan parantaa ilman laatua ja näin vähentää oireilua. Raahen kaupunki on huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta reagoinut kiinteistöjen sisäilmaongelmiin myös suurin toimin ja aloittanut uudisrakennushankkeita sekä käynnistänyt mittavia suunnitteluja useiden hankkeiden eteenpäinviemiseksi. Työnantaja on myös mahdollistanut osallistumisen korkeatasoisiin sisäilmakoulutuksiin, jotka ovat kohottaneet asian vaatimaa objektiivista tietotaitoa.