SKARPATAAN JA HARPATAAN!

Transkriptio

1 SKARPATAAN JA HARPATAAN! Ettei yksikään putoaisi Bongaa putoava!

2 2 Skarpataan ja harpataan! Ettei yksikään putoaisi

3 Skarpataan ja harpataan! Ettei yksikään putoaisi Tekijät Riitta Hämäläinen (toim.) ja Minna Anttinen, Pirjo Hassinen, Tuula Mikkola, Leila Pirskanen, Pirjo Poutala, Jyrki Rinta-Jouppi, Airi Valkama Julkaisija Osaava Ohjaus-projekti 2013 Rap-tekstit: Pirjo Hassinen, Kimmo Hämäläinen, Leila Pirskanen Taitto ja kuvitus: Isma Valkama / Functional Ateliér Helsinki ISBN Osaava Ohjaus-projekti 2013

4 Sisällys JOHDANTO: PUTOAMISVAARASSA? 7 Kuka vaan voi pudota milloin vaan/lettu Pirskanen 8 Suuri putoamisvaara 9 PULMIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ, LUKUJA JA KULUJA 11 Putoamisia, pulmien päällekkäisyyksiä ja lukuja 12 Mitä kaikki maksaa? 16 PUDOTETUN ÄÄNI: MUA OTTAA PÄÄHÄN 18 Tyssäämisiä ja sudenkuoppia 19 Maija: Kuin polkisi vedessä, nenä just ja just pinnan yläpuolella 20 Johanna: Opinnot tyssäsivät tuen puutteeseen ja pattitilanteeseen: Mä olen kyllästynyt kotona olemiseen 22 Arttu: En jaksa enää mennä kouluun, koska en ymmärrä siellä mitään Miten nuori syrjäytetään? 24 MONIAMMATILLISTA OSAAMISVAIHTOA JA HARPPAUKSIA 27 Moniammatillista osaamisvaihtoa? 28 HARPPAUSKURSSIT 30 Harppaa elämäsi muutokseen Harppauskurssilla osaaminen, voimavarat ja unelmat keskiössä 31 Harppauksia ei voi aina heti mitata 32 HARPPAUSVALMENTAJAN PIENI KÄSIKIRJA Haasteet asiakkaalle Itsetuntemus oppijana ja oppimisvaikeudet Osaaminen ja kyvyt Voimavarat/Talouden haasteet Unelmat Voimavarat minussa/riippuvuudet Sisäinen puhe Narratiivinen harjoitus/ammatillinen kuntoutus Paluu tavoitteisiin ja jatkosuunnitelma Kurssin päätös 68 HARPPAUSKOKEMUKSIA 69 Harppausryhmä-malli kokeilussa HYKS psykiatriassa Jorvin klinikkaryhmässä 70 Merja-Leena: Pahimmillaan avun saanti jää kiinni siitä, että oppimisvaikeuksien uuvuttavuutta ei ymmärretä 71 Yksilöasiakastyö 73 Yksilöohjaus: Kulje vaikka hetki käsi kädessä 74 Asiakastarinoita yksilöohjauksesta 75 Moniammatillinen osaamisvaihto auttaa opintoihin: polvivammasta lukineuvontaan ja liiketalouden opintoihin 78 Vankilatyö 80 Natiseeko nivelvaiheissa? 81 Pärjää arjessa! 84 Joni: Keskinäistä kannustusta rikostaustaisten vertaistukiryhmässä 85 Ossi: Mä olen päättänyt, että asiat saa mennä hyvin 86 Tietokone tutuksi - opiskelutaidot käyttöön! 88 Kyllä kai kaikki tietokonetta osaa käyttää! vai osaako? 89 Krisu: Välillä on tunne, että mä en ole Krisu, vaan pelkästään mun diagnoosi 90 Avuksi ohjaustyöhön: terveisiä, suosituksia ja kantapään kautta opittua 93 Terveisiä ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekeville 94 Terveisiä harppauskurssilaisilta 94 Eeva: Oikeastiko mä tämän ikäisenä menen eläkkeelle 98 Ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekevän ammattilaisen tsekkauslista: Oletko tullut ajatelleeksi? 100 Oppilaitokset, oppimisvaikeudet ja erilaiset oppijat 101 Oppilaitos ja henkilökohtaistaminen 101 Miten huomioida erilainen oppija oppilaitoksessa? 102 Mielenterveys ja mielenterveyskuntoutujat 104 Mielenterveyttä suojaavat ja haittaavat tekijät 104 Mielenterveyskuntoutujan toivelista 105 Päihteet 106 Sininauhaliitto/Satu Jauhiainen: Päihdeasiakkat kokevat, että heidän osaamiseensa tai taitoihinsa ei paneuduta 106 Stop Huumeille/Raisa Yrtti: Päihteidenkäyttäjillä pulmien päällekkäisyys yleistä 108 Sakari: Päihdekuntoutujien vertaistukiohjaajalta vaaditaan uskottavuutta 109 Terveydenhuolto 110 Pirjo Anttila: Oppimisvaikeudetko terveydenhuollon asia? 110 Työelämä 111 Elisabet Jämsen: Työvoimahallinto ja pulmien päällekkäisyys 111 Erilainen oppija työpaikalla 113 Vankila 114 Huomioitavaa rikostaustaisten asiakkaiden kanssa 114 Linkit 115

5 Joskus mullakin meni lujaa, oli yritys, lapset, auto ja talo, Sit tuli takkiin riemuisasti, on jäljellä velat, jääkaapissa valo Meikäläinen astui miinaan Sekin duuni lähti Kiinaan JOHDANTO: PUTOAMISVAARASSA? JOHDANTO: PUTOAMISVAARASSA? 9

6 Kuka vaan voi pudota milloin vaan Vailla työtä vai työtön? Päivän trendi on, että on paljon ihmisiä vailla työtä. Tulee irtisanomisia. Kuka tahansa voi jäädä vaille työtä. Mä käytän mieluummin vailla työtä kuin työtön. Sana työtön kuulostaa ammatilta. Sen käyttö on loukkaavaa, sillä lopulta hyvin harva haluaa olla tekemättä mitään. Työn vastaanottaminen on myös usein tehty liian hankalaksi. Pätkätyöt ja työtä muutama päivä kuussa ja samalla menettää tukia. Arki ei vaan silloin skulaa taloudellisesti. Työvoimapoliittisten koulutusten pitäisi todella johtaa siihen, että ihmiset saisivat hommia ei niitä pidä järjestää vaan koulutuksen takia. Mieli voi särkyä monesta syystä Monesti ongelmat liittyvät toisiinsa ja yksi ongelma johtaa toiseen. Esimerkiksi mielen särkyminen on vaikea juttu. Mieli voi särkyä, kun joutuu olemaan pitkään vailla työtä. Ja sitten taas kun mieli on särkynyt, kukaan ei ota sua hommiin. Myös tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet voivat johtaa mielen särkymiseen. Koet koko ajan epäonnistuvasi ja tulee koulukeskeytyksiä. Hiljattain lukijärjestöjen valtakunnalliseen lukipuhelimeen soitti äiti, joka oli huolissaan ekaluokkalaisesta lapsestaan. Koulussa oli sanottu, että ellei lapsi opi hiihtolomaan mennessä lukemaan yleensä muksut kuulemma osaavat jo jouluna opettaja suosittelee luokalle jäämistä. Tuki oli ollut vähäistä. Sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat eri tahtiin ja eri tavoin ei todella hyväksytä. Tälläinen jättää lapseen mahdollisesti ikuisen jäljen. Lapsi tippui porukasta. Tuli jo ensimmäinen keskeytys, ensimmäinen epäonnistuminen. Kyllähän muksukin sen jo ymmärtää. Työelämä uuvuttaa erilaisen oppijan Työelämässä vauhti kiihtyy koko ajan ja odotetaan, että ihminen osaa miljoona asiaa. Ihmiset vetävät voimiensa äärirajoilla. Vapaa-aika menee siihen, että toipuu ja pärjää seuraavan päivän. Työelämässäkään ei tunnisteta erilaista oppijaa. Lopulta moni uupuu. Ei vaan jaksa. Ja tipahtaa työelämästä. Päihdepulmien ja rikoskierteen taustalla usein oppimisvaikeuksia Joku ottaa päihteitä pärjätäkseen seuraavaan päivään. Silloin syntyy kierre. Myös rikoskierteen takana voi olla edellä mainittuja ongelmia yksittäin tai päällekkäin. On tullut paljon epäonnistumisia. Ja lopulta kun tuomio on suoritettu, rikostaustaisen on hirveän vaikea päästä koulutuksiin ja aidosti työllistyä. Auta heti, älä vasta vuoden päästä Ihmisen tulisi saada apua ajoissa, mahdollisimman nopeasti. Usein apu tulee liian myöhään. Mielenterveys- tai päihdepuolelle on vaikea saada aikaa nopeasti. Oppimisvaikeuksien tunnistus tapahtuu usein vasta silloin kun henkilö on jo putoamisvaarassa, vaikka sen pitäisi tapahtua mahdollisimman varhain. Kun apu on myöhässä, rakenteiden ulkopuolelle pudonneen on vaikea enää tulla sisäpuolelle. Ongelmat mutkistuu kun ne pitkistyy, ja tukeminen on vaikeampaa. Palvelujärjestelmä ihmisen tarpeeseen Palvelujärjestelmän tulisi perustua ihmisen tarpeeseen, ei ensisijaisesti velvoitteeseen. Ongelmallista on, että avuntarve pitää usein todistaa. Esimerkiksi täytyy olla tietty aika vailla työtä, jotta pääsee tukityöllistymisen piiriin. Pitää olla paperi lukivaikeudesta, että saa tukea, jos opinnot eivät suju. Pitää käydä lääkärillä ja todistaa se, että mieli on järkkynyt. Vasta sitten on mahdollisuus päästä jonnekin eteenpäin. Ihminen juoksee luukulta luukulle, joutuu ehkä aloittamaan luukutuksen taas uudelleen alusta. Kuluu pitkä aika. Putoava on ihminen, jolla on ongelmia Ihmiset pitäisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti. Usein putoava henkilö nähdään kokonaisvaltaisesti ongelmana, vaikka ihmisellä olisi vain yksi ongelma, esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai päihdeongelma. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu ihmisten tasavertainen kuunteleminen ja kohtaaminen. Jos omat taidot tai tiedot eivät riitä, tärkeää on, että pystyy hiffaamaan, mihin lähetän avun tarvitsijan eteenpäin. Toisinaan tarvitaan rinnallakulkijaa, joka kulkee mukana palvelujärjestelmän koukeroissa. Rinnallakulkijaa tarvitaan joka lafkassa. Mielellään rinnallakulkija saisi olla vertaistukija. Jos ei ole itsellä koskaan ollut ongelmia lomakkeiden täyttämisessä tai uuteen paikkaan kulkemisessa, on vaikea ymmärtää henkilöä, jolla on. Menetettyä osaamista ja luovuutta onko varaa? Suuri määrä ihmisiä on vailla päällekkäisten ongelmien tunnistamista ja tukea. Samalla yhteiskunnassa menetetään suuri määrä luovuutta ja osaamista, jota me tarvitsisimme. Yhteiskunnalla ei ole varaa antaa kenenkään pudota. Lettu Pirskanen, kokemusasiantuntija Erilaisten oppijoiden liitto/osaava Ohjaus-projekti Usein putoamiseen liittyvät: ~ ~ Häpeä ~ ~ Pelko ~ ~ Alentunut itsetunto ~ ~ Toivottomuus ~ ~ Voimattomuus ~ ~ Elämänhallinnan ongelmat: esim. vuorokausirytmin katoaminen, unettomuus, sosiaalisten tilanteiden välttely Mistä toivoa ja unelmia? Muutosta arkeen? Suuri putoamisvaara! ~ ~ Tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet ~ ~ Keskeytyneet opinnot ja/tai koulutuksen puute ~ ~ Mielenterveysongelmat tai muu sairaus ~ ~ Vammaisuus ~ ~ Päihdeongelmat ~ ~ Peliriippuvuus tai muut riippuvuudet ~ ~ Pitkäaikaistyöttömyys ~ ~ Pienituloisuus ~ ~ Asunnottomuus ~ ~ Rikostaustaisuus 10 11

7 Ja taas meni lujaa, nyt alaspäin Hei kuinka joku putoo ihan kaikesta näin PULMIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ, LUKUJA JA KULUJA PULMIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ, LUKUJA JA KULUJA 13

8 Putoamisia, pulmien päällekkäisyyksiä ja lukuja Oppimisvaikeuksia Kuinka usein tunnistettuja, kuinka usein tunnistamattomia? ~ ~ n % väestöstä eli yli miljoonalla suomalaisella. ~ ~ 11,4% peruskoululaisista sai v tehostettua tai erityistä tukea. ~ ~ 84% Lukineuvolan asiakkaista ei ollut koskaan aikaisemmin saanut diagnoosia lukivaikeudestaan. 65% asiakkaista ei ollut koskaan aikaisemmin saanut mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää tukea tai palvelua. Asiakkaiden keski-ikä oli 33. Mielenterveysongelmia Suurin syy varhaiseen eläköitymiseen oppimisvaikeuksia taustalla kartoitetaan harvoin ~ ~ Diagnosoitavissa olevia mielenterveysongelmia n. 20% väestöstä eli yli suomalaisella. ~ ~ KELAn kuntoutuspalveluiden saajat mielenterveyssyistä: henkilöä ~ ~ diagnoosi masennustila tai toistuva masennus. Oppimisvaikeuksien osuus taustalla tuntematon. ~ ~ Lukineuvola-hankkeen oppimisvaikeuksisista asiakkaista v monella oli ongelmia myös mielenterveyden puolella. Mielenterveyspulmia ja oppimisvaikeuksia vuotiaista naisista: 54% vuotiaista miehistä: 39% alle 20-vuotiaista naisista: 22% alle 20-vuotiaista miehistä: 14% Pulmia itsetunnossa ja oppimisvaikeuksia vuotiaista naisista: 78% vuotiaista miehistä: 61% alle 20-vuotiaista naisista: 44% alle 20-vuotiaista miehistä: 38% ~ ~ 8-11-vuotiaista amerikkalaisista koululaisista, joilla oppimisvaikeuksia, 36% myös masentuneisuutta Lähde: hh Erilaisten oppijoiden liitto hh Tilastokeskus hh Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S, Kuntotussäätiön työselosteita 25/2008: Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus Lähde: h h Mielenterveyden keskusliitto/thl h h KELA/Tilastoryhmä, v h h Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S, Kuntotussäätiön työselosteita 25/2008: Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus h h Martinéz Rebecca Suzanne (2002): The University of Texas at Austin: A Comparison of learning disability subtypes in middle school: self-concept, perceived social support and emotional functioning Vailla koulutusta? Liian moni pelkän perusasteen varassa, mutta tunnetaanko keskeytysten syitä? ~ ~ Vuosittain perusasteen päättävistä nuorista 5000 jää vaille jatkokoulutuspaikkaa. Oppimisvaikeuksien osuus tuntematon. ~ ~ Kaikkiaan Suomessa on alle 30-vuotiasta nuorta pelkän perusasteen varassa v ~ ~ v n nuorta keskeytti Helsingissä ammattikouluopintonsa. n. 500 kohdalla syynä mielenterveysongelmat. n. 400 nuoren kohdalla syytä ei tiedetä. Oppimisvaikeuksien osuus keskeytyksessä on tuntematon. ~ ~ Valtakunnallisesti 5,5% nuorista keskeyttää opintonsa. Ammatillisen koulutuksen puolella luku on suurin, n. 9,1%. Oppimisvaikeuksien osuus keskeytyksen taustalla tuntematon. Vailla työtä Monen pitkäaikaistyöttömän taustalla mielenterveysongelmia. Oppimisvaikeuksien osuutta ei kartoitettu juuri lainkaan. ~ ~ Työttömänä on henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita eri henkilöitä (Aikaväli tammikuu-kesäkuu 2012) ~ ~ Suomessa oli vuonna 2010 n vuotiasta nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä. Heistä oli työttömiä työnhakijoita nuoren kohdalla ei tiedetä, mitä he tekevät. He eivät näy missään tilastossa. ~ ~ Pitkäaikaistyöttömistä 65% on mielenterveysongelmia. Useimmiten ilman hoitoa. ~ ~ Pitkäaikaistyöttömissä on kentältä tulevien arvioiden mukaan oppimisvaikeustaustaa todella monella. Tiettävästi asiasta ei vielä ole kotimaista tutkimusta. Lähde: hh Työ- ja elinkeinoministeriö, v hh Tilastokeskus hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti Lähde: hh Työ- ja elinkeinoministeriö, v hh Tilastokeskus hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti hh Mielenterveyden keskusliitto hh Erilaisten oppijoiden liitto hh Korvatulehduksista kouluhaluttomuuteen, unihäiriöistä uupumiseen- Lukivaikeusko terveydenhuollon asia? (2006): Pekka Patama: Pitkäaikaistyöttömyyden taustalta saattaa löytyä oppimisvaikeutta 14 15

9 Päihdeongelmia Yleinen kansantauti, mutta tunnetaanko päällekkäisyyksiä? ~ ~ Humalahakuisesti juo ainakin kerran viikossa 23% miehistä 7% naisista 15% 8-9-luokkalaisista nuorista (v. 2011) ~ ~ Päivittäin alkoholia käyttää vuotiaista 5% miehistä 1% naisista ~ ~ A-klinikoilla ja nuorisoasemilla yhteensä asiakkaita: (v. 2010) ~ ~ Katkaisuhoidossa: henkilöä ~ ~ Huumehoitoa sai v. 2011: henkilöä ~ ~ Alkoholin käyttöön liittyviä kuolemia v. 2011: 2584 kpl ~ ~ Huumeiden käyttöön liittyviä kuolemia v.2011: 304 kpl Päällekkäisyyksiä ~ ~ vuotiaista nuorista aikuisista, joilla oman ilmoituksensa mukaan oppimisvaikeuksia peruskoulussa, joka neljännellä ollut päihdehäiriö elämänsä aikana eli 4 kertaa useammin kuin muussa väestössä. Päihdediagnoosin saaneista 25,8& raportoi oppimisvaikeuksista. Tieto mahdollisista oppimisvaikeuksista puuttui 20% tutkimukseen osallistuneista. ~ ~ Yhdysvalloissa vuotiaista päihderiippuvaisista koululaisista 70% oppimisvaikeustausta ~ ~ 30 vuotta täyttäneistä alkoholin väärinkäyttäjistä tai alkoholiriippuvaisista masentuneisuus- tai ahdistuneisuushäiriö: 20% Työkyvyttömänä, sairauslomalla tai eläkkeellä? Mielenterveyssyyt merkittävä syy eläkkeelle siirtymiseen ~ ~ v alkoi sairauspäivärahakautta. n. 17% mielenterveydellisistä syistä. Yleisin syy masennus: sairauspäivärahakautta. Tutkijoiden mukaan oppimisvaikeuksia ei tunnisteta psyykkisten oireiden taustatekijänä. ~ ~ v eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi 4000 ihmistä. ~ ~ 80% mielenterveyssyistä kuntoutustuella olijoista siirtyy eläkkeelle. Vain 5% työelämään. ~ ~ Työkyvyttömyyseläkkeelllä (v. 2010) n henkilöä. Heistä n haluaisi takaisin työelämään. ~ ~ Lukineuvola-hankkeen oppimisvaikeustaustaisista asiakkaista v työttömänä tai työkyvyttömänä oli 16%. Lähde: h h A-klinikkasäätiöt, v h h THL, Päihdetilastojen vuosikirja 2012 h h THL: Terveys 2000-tutkimus h h Karacostas, D. D., & Fisher, G. L. (1993). Chemical dependency in students with and without learning disabilities. Journal of Learning Disabilities h h Latvala A, Tuuli-Henrikkson A, Perälä J, Saarni S, Aalto-Setälä T, Aro H, Korhonen T, Koskinen S, Lönnqvist J, Kaprio J, Suvisaari J (2009): Prevalence and correlates of alcohol and other substance use disorders in young adulthood: A population-based study Lähteet: hh Tilastokeskus hh Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi: KELA:n tutkimus, v hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti hh ELY-keskus, tiedotepalvelu hh Mielenterveyden keskusliitto hh Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S, Kuntotussäätiön työselosteita 25/2008: Oppimisvaikeudet tukipalveun haasteena Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus Rikostaustaisuus, päihteet, mielenterveyspulmat ja oppimisvaikeudet Pulmat nivoutuvat vahvasti yhteen ~ ~ Keskivankiluku: 3262 Oppimisvaikeuksia, mielenterveyspulmia ja koulukeskeytyksiä ~ ~ ADHD-piirteitä: 50% ~ ~ Kaikkiaan oppimisvaikeuksia: 80%, ~ ~ Vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa: 70% ~ ~ Tutkituista alle 30-vuotiaista nuorista rikostaustaisista 10% peruskoulu oli jäänyt kesken ~ ~ Mielenterveyshäiriöt yleisiä: jossain psykiatrisessa avohoidossa ollut miesvangeista 53% ja naisvangeista 70% ( Päihteet mukana monessa rikoksessa ~ ~ v pahoinpitelyrikoksia Näistä 56% alkoholin vaikutuksen alaisena ~ ~ Rikosseuraamusasiakkaiden päihderiippuvuus kymmenkertaista muuhun väestöön verrattuna Mielenterveys, päihteet, oppimisvaikeudet ja varusmiespalvelu ~ ~ Jokaisesta vuosi-ikäluokasta 20% eli n miestä Suomessa ei suorita varusmiespalvelua. Joka kymmenes vapautetaan kutsunnoissa kokonaan tai määräajaksi. Heistä puolet mielenterveydellisistä syistä. Joka kymmenes keskeyttää varusmiespalvelun kokonaan mielenterveydellisistä syistä. Kasautuneina ongelmina mainitaan lisäksi päihteiden käyttö, työttömyys, rikoskäyttäytyminen, huono itsetunto, vaatimaton koulumenestys, koulupudokkuus ja koulutuksesta syrjäytyminen. Oppimisvaikeuksien osuutta ei tutkimuksessa kartoitettu. Lukineuvola? ~ ~ ESR-rahoitteinen hanke v ~ ~ Kehitettiin yhden luukun palvelumallia aikuisten oppimisvaikeuksisten neuvontaan ja ohjaamiseen. ~ ~ Suomessa toimi neljä lukineuvolaa ja lukiasiakasmiestä. ~ ~ Hanketta hallinnoi Opetushallitus. ~ ~ Sisällöstä, tiedotuksesta, markkinoinnista ja materiaalista vastasi Erilaisten oppijoiden liitto. Lähteet: hh Rikosseuraamuslaitos (v. 2011) hh Tiina Tuominen (2008): ADHDpiirteet ja niiden liitännäisoireiden esiintyvyys suomalaisilla miesvangeilla (Tutkittuja hh hh 78 kpl) Mirva Gullman ym (2011): Kriminaalihuollon tukisäätiö: Oppimisvaikeuksista vapaaksi hanke (Kartoitettuja 180 alle 30-vuotiasta rikostaustaista nuorta) Joukamaa ym, 2010: Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve Lähde: hh Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen-projekti, v , THL 16 17

10 Mitä kaikki maksaa? ~ ~ Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle vuodessa: 300 miljoonaa euroa ~ ~ Yhden syrjäytyneen nuoren perustoimeentulon kustannukset 40 vuodessa: euroa Luvussa ei ole mukana muita syrjäytymisen kustannuksia: muita sosiaalietuuksia, menetettyjä verotuloja ja työn tuottaman arvonlisän menetystä. ~ ~ KELAn kuntoutuspalveluiden kustannukset/mielenterveydelliset syyt: maksetut etuudet euroa ~ ~ Päihdehuollon käyttömenot kuntien kustantamissa palveluissa: 169 miljoonaa euroa. ~ ~ Rikosseuraamsualan kustannukset v eli rangaistuksen täytäntöönpano muine kustannuksineen: ~ ~ Arvio: Yhden pudonneen ihmisen elinkaari maksaa yhteiskunnalle: n. 1,5 miljoonaa euroa. Lukuun ei ole laskettu hoitokustannuksia, tukia, eikä saamatta jäänyttä työn tulosta. Lähteet: hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti hh KELA: Tilastoryhmä, v hh THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2013 hh Valtion talousarvioesitys 2013 hh Korvatulehduksista kouluhaluttomuuteen, unihäiriöistä uupumiseen Lukivaikeusko terveydenhuollon asia? (2006): Syrjäytymislukuja Palvelujärjestelmän tehtävä on auttaa ihmistä arjessa. Ei juoksuttaa luukulta luukulle ja lippusesta lappuseen. Kaikilla ei edes ole voimia hakea apua tai he eivät osaa

11 Tyssäämisiä ja sudenkuoppia Löytyiskö yhtään pykälää, joka kumois tän edellisen pykälän? PUDOTETUN ÄÄNI: MUA OTTAA PÄÄHÄN Ihminen ei ole vain päihde tai työtön, vaan myös paljon muuta. KELAn papereita täyttäessä tuntee olevansa jossain lokerossa, josta ei koskaan pääse ulos Ei voi kuin vääntää räppiä, ei mistään tule täppiä. Hatutukseen nuuskaat ja dokaat Mut Kuka kerää pudokkaat. Moni ystävä hävisi elämästäni, kun kerroin olevani masentunut. Ihmiset, jotka ovat ns. ulkopuolella, ovat silti osa yhteiskuntaa. Ihmistä juoksutetaan luukulta luukulle. Kerta toisensa jälkeen hän selittää oman elämänsä turhauttavia, noloja ja häpeällisiä asioita yhä uusille ihmisille. Vaikka kymmenen edellistäkään selityskertaa eivät ole johtaneet kokonaistilanteen kohenemiseen. 21

12 22 Kuin polkisi vedessä, nenä just ja just pinnan yläpuolella Maija, 55v. Tukea tarvitaan Maija jäi työttömäksi tuotannollis-taloudellisista syistä v Työura samalla työnantajalla oli tuolloin jatkunut lähes 30 vuotta. Työttömyyttä seurasi vaikea masennus. Välillä sairauslomalla ja välillä työttömänä Maija on ollut kuusi vuotta. Riittävän perehdytyksen puute tiputtaa Työttömyyttä edelsi vaihe, jolloin Maija kuvailee olleensa työpaikalla, mutta hänellä ei ollut mitään tekemistä. Yrityksessä oli siirrytty uuteen tekniikkaan. Uuden ohjelman käyttöön oli kyllä järjestetty kurssi, mutta erilaisella ohjelmalla kuin mikä talossa oli käytössä. ~ ~ Mä tein töitä tietokoneella 20 vuotta, mutta kun tuli uusi tekniikka, työpaikalla olisi pitänyt olla mentori ja kunnolla aikaa perehdytykselle.sellaista ei ollut. Mä vaan putosin siitä uuden ohjelman maailmasta pois. Pikku hiljaa mulle ei enää tuotu mitään töitä. Potkujen jälkeen tyhjän päälle Kun YT-neuvottelut alkoivat, Maija toisaalta aavisti saavansa potkut, toisaalta toivoi, ettei saisi. Potkut olivat silti järkytys. ~ ~ En mä ole oikein vieläkään toipunut siitä. Mun sosiaalinen elämä jäi työpaikalle. Tuntui, että mä olen ihan tyhjän päällä. Sen jälkeen kun olin käyttänyt ensin omat 500 päivää, ja lainmukaiset 180 päivää, en enää saanut työttömyyspäivärahaa miehen tulojen takia. Oli aika nöyryyttävää, kun ei ollut edes omaa rahaa. Kaikkein vaikeinta oli, että en pystynyt enää tukemaan opiskelevaa lastani taloudellisesti. Sulkeutuvia ovia ja seiniä Pian työttömyyden alettua Maija kävi kaksi kurssia. Työnantaja järjesti yksityisen työnetsintäkurssin. Maija koki kurssin tulevan liian pian: järkytyksestä ei ollut vielä ehtinyt toipua ja lähinnä itketti. Lisäksi hän kävi TE-toimiston järjestämän Koulutuksella työammattiin -kurssin. ~ ~ Kurssilla istuttiin netissä ja etsittiin sopivaa koulutusta. Kaikki mua kiinnostavat olivat jossain pitkällä maakunnissa tai oli joku muu syy, miksi ei onnistunut. Tuntui, että kaikki ovet vaan sulkeutuivat. Aina kolahti pää seinää vasten. Masennusta vaikea myöntää, kun tottunut pitämään lankoja käsissään Maijalla todettiin pian vaikea masennus. Vuodesta 2006 hän on ollut välillä sairaslomalla, välillä työttömänä. Masennus näkyy erityisesti lähimuistissa. ~ ~ Se oli mulle todella vaikea paikka. Mä olen aina tottunut tekemään monta projektia yhtä aikaa ja pitänyt lankoja käsissäni. Niin kauan kun masennusta ei itselleen myönnä, asioita pystyy selittämään jotenkin. Sitten tuli romahdus. En nukkunut, ruokahalu katosi ja oli painajaisia. Kaikki tuntui mustalta niin kuin pitkä, ahdas ja pimeä putki, josta ei näy valoa mistään. Monta päivää saattoi mennä yöpaidassa. Huonona päivänä en edes muista, mikä päivä on. En muista läheisten synttäreitä. Välillä sanatkin katoavat. Lukemiseen on vaikea keskittyä, enkä mä ymmärrä lukemaani, enkä muista. Välillä harmittaa, että miten mä voin olla niin tyhmä, etten muista. Mä pelkään, että mä jään tällaiseksi. Päivät ovat erilaisia: huonompia ja iloisempia. ~ ~ Kaikkein vaikeinta on syksyllä kun lomakausi loppuu. Muut lähtevät töihin. Minä en. Anoppi ei tiedä, osa ystävistä hävisi ~ ~ Osa läheisistä tukee, esimerkiksi aviomies. Mutta osa ystävistä hävisi, kun kerroin olevani masentunut. Yhteydenpidot vähenivät tai loppuivat kokonaan. Anoppi esimerkiksi ei tiedä ollenkaan. Sille masentunut on sama kuin hullu ja mielessään se siirtäisi mut suoraan entisaikojen vaivaistaloon. ~ ~ Mä olen hyvin tarkka siitä, kenelle kerron masennuksestani. Päiväsairaalasta sosiaalisuutta Maija on käynyt päiväsairaalassa useita kertoja ja saanut lääkkeitä masennukseen. Päiväsairaalan toiminnan Maija on kokenut positiivisena. ~ ~ Mulla on tapana erakoitua. Päiväsairaala tuo elämään sosiaalisuutta, rytmiä ja vertaistukea. On jotain tekemistä päivisin. Kuinka virkailija, joka ei ole tavannut mua, voi hylätä hakemuksen? ~ ~ Tällä hetkellä mä saan perussairauspäivärahaa. Mutta aina tuntuu ilmestyvän karenssi milloin mistäkin syystä, jota ei aina ymmärrä, eikä rahaa tulekaan. Mulle haettiin osa-aikaeläkettä. Se olisi antanut aikaa parantua ja se olisi voinut keskeyttää tarpeen vaatiessa. Mulla oli päiväsairaalan lääkäriltä B-lausunto. Tämä lääkäri on tavannut mut usein. KELAssa hakemus kuitenkin hylättiin. Perusteena on se, että mä en ole tarpeeksi sairas. En ymmärrä, kuinka virkailija, joka ei edes ole tavannut mua, voi hylätä hakemuksen! Sen opin, että ainakaan päätöksistä ei kannata valittaa. Alkaa sellainen paperisota että on kuin puolimaratonin juoksisi ja se painaa mieltä jatkuvasti. Valituksen käsittely kestää ja kestää. Ja mitään uutta hakemusta ei voi jättää ennen kuin valitus on käsitelty. Mieluummin kannattaa tehdä kokonaan uusi anomus. Harppauskurssilla asioita, joista hyötyä myöhemmin Päiväsairaalasta Maijalle suositeltiin Harppausryhmää vuosi sitten. Aluksi hän suhtautui kurssiin epäluuloisesti. Hän kuitenkin kävi kurssin ja koki sen hyödylliseksi. Vaikka konkreettista ja mitattavaa eteenpäin menoa ei ole vielä tapahtunut, hän uskoo saaneensa kurssilta asioita, joista on myöhemmin hyötyä. Nauru löytynyt uudestaan, mutta paraneminen ei tapahdu päivässä ~ ~ Masennus on niin kuin polkisi vedessä ja just ja just on nenä pinnan yläpuolella. Tällä hetkellä mulla on jo pää yläpuolella. Mutta en mä ole vielä valmis työelämään. Vähitellen on ruvennut löytymään oma-aloitteisuus. Sain hiljattain työhuonetta siivottua. Vastoinkäymisten kestäminen on vaikeeta, mutta nyt notkahdukset kestävät vähemmän aikaa. Mies mainitsi, että mä olen taas ruvennut nauramaan. Mun omahoitaja psykiatrisella polilla sanoi, että kyllä sä voit nauraa, en mä pistä sua heti töihin. Mulla on ollut kiire parantua, mutta olen tajunnut, että se ei tapahdu ihan päivässä. ~ ~ Mä olen nyt keksinyt millaista työtä mä haluaisin tehdä: haluaisin tehdä työtä käsillä. Uskallan nyt sanoa, että mä olen hyvä käsillä tekemisessä. Missään nimessä ei ainakaan mihinkään yritykseen enää. Toivoisin, että parin vuoden päästä mulla olisi työpaikka, aluksi vaikka puolipäiväinen. ~ ~ Vaikka ja kun mä paranen, mä tarvitsen kuitenkin edelleen tukea. Kohti tulevaa. 23

13 Opinnot tyssäsivät tuen puutteeseen ja pattitilanteeseen: Mä olen kyllästynyt kotona olemiseen Millainen on hyvä lähihoitaja? ~ ~ Pääsykokeissa oli aikarajat. Joku tehtävä kesti 3 minuuttia, toinen taas 7 minuuttia. Siinä ajassa hidas lukija ehtii ehkä just ja just lukea koetehtävän, mutta ei tehdä sitä. Yhdessä tehtävässä taas piti järjestää sarjakuvaruutuja oikeaan järjestykseen. Entä jos on hahmotushäiriö, eikä osaa tehdä sitä? Tarkoittaako se, ettei voisi olla hyvä lähihoitaja, jos ei hahmota sarjakuvaruutujen järjestystä? Johanna, 25v. Johanna on aina tiennyt, että oppimisessa on pulmia. Lukivaikeus kuitenkin todettiin lopulta vasta syksyllä Johanna suoritti ensin yhden tutkinnon erityisammattioppilaitoksessa. Kolme vuotta sitten hän aloitti lähihoitajaopinnot tavallisessa oppilaitoksessa. Ala kiinnostaa häntä erityisesti. Vain vuotta ennen valmistumista Johannalle suositeltiin siirtymistä erityisoppilaitokseen. Erityisoppilaitoksesta kuitenkin vastattiin, että ei ole mahdollista suorittaa toista tutkintoa, kun yhden on jo suorittanut. Opinnot jäivät kesken. Viimeisen vuoden ajan Johanna ei ole tehnyt mitään. Kirjoittaminen erityisen vaikeaa ~ ~ Kyllä mä olen aina tiennyt, että jotain pulmaa on oppimisessa. Koulussa opin lukemaan vasta kakkosluokalla. Ääneen lukeminen oli hankalaa. Kirjainten t ja d ero selvisi vasta yläasteella. Pulmia oli myös kaksoiskonsonanttien kanssa. Mä olen hidas lukija, mutta kirjoittaminen on ihan erityisen vaikeaa. Varsinkin kaikki vierasperäiset ja pitkät sanat on hankalia. Lisäksi vieraat kielet tuottavat pulmia. Johanna kuitenkin pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi tavalliselle puolelle. Tuki puuttui, opettajat suosittelivat opintojen lopettamista ~ ~ Opintojen alussa tehtiin lukiseula. Mutta en mä saanut siitä mitään todistusta, enkä mitään tukea, mitä oli luvattu. Ongelmia tuottivat kielet ja jonkin verran matematiikka, mutta kaikkein eniten kirjoittaminen. ~ ~ Mä olen hidas kirjoittaja. Tunnilla mun piti keskittyä vaan kuuntelemiseen. Tuntimuistiinpanot jäivät tekemättä. Opettajat sanoivat, että mun pitää lainata muistiinpanot kaverilta ja kirjoittaa ne kotona. Mutta kun kukaan ei antanut mun lainata niitä muistiinpanoja, vaan mua kiusattiin siitä hitaasta kirjoittamisesta ja sanottiin, että en ole ansainnut niitä. En siis pystynyt lukeman kokeeseen. Mulle tuli paljon rästijuttuja. Lopulta mun ei annettu siirtyä seuraavalle vuodelle kahden vuoden opintojen jälkeen. ~ ~ Opettajat suosittelivat, että mun pitäisi hakea töitä ja lopettaa opiskelu. Mitään ehdotusta ei tullut siitä, miten mä saisin opinnot loppuun. Mun valmistuminen jäi kiinni yhdestä vuodesta. Oikeus tietokoneen käyttöön evättiin ~ ~ Mä kävin erityiskoulua. Koulussa mä sain kirjoittaa tietokoneella kirjoitusvaikeuksien takia. Muut oppilaat olivat kateellisia. Lopulta mun oikeus tietokoneeseen evättiin. Mä olisin tarvinnut puheopetusta R-vikaan. Kaveri sai puheopetusta, minä en, vaikka mun puhevika oli vaikeampi. Tuntui kurjalta, kun toinen sai jotain ja vedottiin rahaan, miksi mä en saanut. Erityisoppilaitoksessa opinnot eivät tarpeeksi vaativia ~ ~ Opiskelin erityisammattioppilaitoksessa ensin yhden tutkinnon. Ryhmässä mentiin kaikkien hitaimman mukaan, ja mä koin, että en lopulta oppinut hirveästi. Opinnot eivät olleet tarpeeksi vaativia. Jos on hidas kirjoittaja, se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi hidas oppija. Johanna valmistui ja teki alan pätkätöitä. Kahden opiskeluvuoden jälkeen Johannan opinnot ovat keskeytyneet pattitilanteeseen. Vuodesta 2011 Johanna on ollut vailla opintoja ja vailla työtä, eikä ole tehnyt mitään. Itsetuntemusta ja rohkeutta Tiedon Harppaus-kurssista Johanna sai Tyttöjen talon kautta. ~ ~ Etukäteen jännitti. Mutta oli kiva kurssi, ohjaajat ja ryhmäläiset. Kurssilla kuuli muiden kokemuksia ja tuli ajatuksia, että mäkin voisin kokeilla tollaista. Enkä mä ollut edes kurssin nuorin! ~ ~ Mä olen tutustunut itseeni oppijana. Opin tekemällä, näkemällä ja kuulemalla siten, jos joku selostaa, miten tehdään. En todellakaan opi kirjoista pänttäämällä tai kirjoittamalla. Kouluissa ihmisiä pitäisi osata katsoa yksilönä. 24 Erityispuolelle vai tavalliselle? ~ ~ Mä olen aina haaveillut lähihoitajan töistä. Mua kiinnostaisi erityisesti kehitysvammaisten kanssa työskentely. Vuonna 2009 mä hain lähihoitajaopintoihin sekä erityispuolelle että tavalliselle. Erityispuolelle mä en päässyt. Mulle sanottiin, että jos on opiskellut jo yhden ammattitutkinnon erityisoppilaitoksessa, ei voi enää opiskella erityisoppilaitoksessa uutta ammattia. Se on kuulemma resurssikysymys. Ainoastaan siinä tapauksessa voi, että vammautuu tai on jokin suuri este jatkaa työssä. Mun mielestä on aika epäreilua, että muuten voi kyllä opiskella vaikka kymmenen eri tutkintoa, mutta erityisoppilaitoksessa se ei onnistu. ~ ~ Tavallisella puolella taas suositeltiin erityispuolta. ~ ~ Mä olen myös saanut rohkeutta soittaa virkanumeroihin. Ennen vaan venytin ja venytin sitä soittoa, kun en uskaltanut. Kyllästynyt kotona olemiseen Johannan lukivaikeus todettiin yksilötestissä lopulta syksyllä Nyt hänellä on lukitodistus, vaikka opinnot ovatkin edelleen pattitilanteessa. ~ ~ Toivoisin,että voisin opiskella tai löytäisin työelämään, sillä mä olen kyllästynyt kotona olemiseen. 25

14 Miten nuori syrjäytetään? En jaksa enää mennä kouluun, koska en tajua siellä mitään Arttu, 17v. Olen täysin ymmälläni ja avuton. Perheessämme on 17-vuotias sijaislapsi. Hän asuu vielä kotona. Hän on erilainen oppija. Diagnooseina ADHD ja FAS (alkoholin aiheuttama sikiövaurio). Poika on käynyt koko peruskoulunsa erityisluokalla ja suurimman osan mukautetulla opintosuunnitelmalla. Hän sai kohtalaisen hyvän mukautetun todistuksen (merkitään tähdellä). Papereiden lukeminen turhaa kone on valintansa tehnyt Hän oli kiinnostunut tietokoneista, joten hän haki erääseen oppilaitokseen tietoliikenne- ja tietoliikennetekniikan linjalle. Mukaan liitettiin tiiliskiven paksuinen kirjekuori täynnä todistuksia, tutkimustuloksia ja lääkärintodistuksia. Kesällä tuli tieto, että hänet on hyväksytty. Ilo oli tietenkin suuri. Missään ei kuitenkaan mainittu, että luokka olisi mukautettu ja syksyllä paljastuikin, että ryhmä oli ihan tavallisen opetussuunnitelman mukainen. Opettaja ei tiennyt mitään pojan oppimisvaikeuksista eikä mukautetusta todistuksesta. Kun kysyin opolta, että miten se on mahdollista, hän vastasi, että valinnan tekee valintakone eikä se lue mukautetun todistuksen merkkinä olevia tähtiä. Kävi ilmi, että lähettämiämme papereita ei ollut kukaan edes lukenut. Se olisi ollut turhaa, kone oli valintansa tehnyt. Poika itse oli otettu, kun pääsi tavalliselle luokalle ja aikoi selvitä siellä. En jaksa enää mennä kouluun, koska en tajua siellä mitään Tuestamme huolimatta matematiikka- ja fysiikkapainotteinen opiskelu ei sujunut, mutta poika sinnitteli pääsiäiseen asti. Pääsiäisen jälkeen hän sanoi, ettei enää jaksa mennä kouluun, koska ei tajua mitään ja on vaan pelle luokalla. Koulussa ei ollut mitään resursseja tukea oppilasta koko sinä aikana, kun hän sinnitteli koulussa. Poika vietti loppukevään ja kesän tekemättä mitään. Menestys työharjoittelupaikassa, tähtäimessä opiskelu Tilanne alkoi näyttää valoisammalta, kun Sovinto ry:stä otettiin meihin yhteyttä ja sieltä järjestyi työharjoittelupaikka autopeltikorjaajapuolelta Vaihtoehtoisen koulun alaisuudessa. Poika menestyi hyvin ja työn valvoja oli sitä mieltä, että hän pärjäisi itse koulussa ja opiskelua suunniteltiin vuoden alusta. Sitä ennen oli kuitenkin pakko hakea johonkin kouluun yhteishaussa. Poika teki yhteishaun. Me luotimme siihen, että se on vain pelkkä rutiinihaku, jolla ei olisi merkitystä tehtyihin suunnitelmiin. Miksi poika ei saa opiskella nykyisessä paikassa, jossa viihtyy ja pärjää? Posti toi kuitenkin eräänä päivänä kutsun soveltuvuuskokeisiin satojen kilometrien päähän. Paikalla piti olla Meillä oli edellinen ilta peruuttamattomasti kiinni eikä poikaa voinut lähettää yksin matkaan, hän ei olisi selvinnyt yksin perille. Kutsu tuli myös toiseen oppilaitokseen kotipaikkakunnallamme. Siellä hän kävi, vaikka myöhemmin papereissa luki, ettei ole osallistunut. Nyt sotku oli jo aikamoinen. Meille selvisi samoihin aikoihin, että jos poika ei mene kaikkiin soveltuvuuskokeisiin tai ota vastaan tarjottua opiskelupaikkaa, hän ei saa enää työvoimatukea, jota hän tähän asti on saanut. Miksi poika ei saa opiskella nykyisessä paikassa, jossa hän pärjää ja viihtyy, niin että hänelle suotaisi joko opintoraha tai työmarkkinatuki? Pisteeksi i:n päälle tuli tieto, että poika oli hyväksytty eläintenhoitolinjalle jonnekin pohjois- Lappiin. Asumme pääkaupunkiseudulla. Pojalla ei ole vielä mitään mahdollisuuksia selviytyä kaukana kotoa. Kotonakin hän tarvitsee vielä paljon tukea koulunkäyntiin. Seurauksena masennus, alkoholi ja lorvailu Jo keväällä seuraus oli masennus. Miksi tämä jatko-opiskeluun pääseminen on erilaiselle oppijalle täynnä sudenkuoppia? Hänen elämänsä ei ole eikä tule olemaan muutenkaan erityisen helppoa. Nyt alkoholi ja lorvailu tuntuvat ainoalta hänelle sopivalta vaihtoehdolta. Vai onko ainoa vastaus tälle nuorelle, ettei sinusta ole opiskelemaan eikä työelämään, olet täysin turha ihminen tälle yhteiskunnalle? Saapunut Erilaisten oppijoiden liitton nettineuvojalle Kun tietokone tekee opiskelijavalinnan, kone ei tunnista mukautettua todistusta. Oppilas voidaan valita väärin perustein oppilaitokseen. Kukaan ei lue hänen papereitaan, eikä perehdy oppimisen pulmiin

15 Massii ei ollut, ei lainaksi saanut Pudokkaana oot vaan himassa maannut!. Virkailija sanoi että mulla ei oo luottoo, Ei koulutusta työtä ei kämppää ei tuottoo Moniammatillista osaamisvaihtoa ja harppauksia Kun kämppä lähti alta, ja huonekalut meni Isoon siirtolavaan, kuski pois jyrähteli Mä mistä pääsen bunkkaa jonkun katonlipan alle On rotsi liian galsa ihan taivasalle MONIAMMATILLISTA OSAAMISVAIHTOA JA HARPPAUKSIA 29

16 Moniammatillista osaamisvaihtoa? Päällekkäisten ongelmien tunnistaminen vaikeaa Putoamisvaarassa olevia henkilöitä ei ole aina helppo tunnistaa neuvonnan, ohjauksen ja palveluiden arjessa. Syitä putoamiseen voivat olla mielenterveys- ja päihdeongelmat, tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet tai rikostausta. Usein ongelmat ovat päällekkäisiä. Tunnistamiseen vaaditaan laajaa, moniammatillista osaamista. Asiakas on yhteinen Monialainen osaaminen ja usean alueen hallinta yhtä aikaa on kuitenkin vaativa tehtävä. Osaava ohjaus-projektissa yhdistettiin eri osatoimijatahojen osaaminen, asiantuntijuus ja kokemusosaamisen. Eli vaihdoimme osaamista. Kun oma osaaminen loppui lisää osaamista löytyi helposti verkostosta. Jos mulla on lääkärin B-lausunto ja se lääkäri on nähnyt mut usein päiväsairaalassa, kuinka KELAn virkailija, joka ei edes ole koskaan nähnyt mua, voi hylätä hakemuksen? Tällöin asiakasta ei tarvinnut laittaa juoksemaan luukulta luukulle, vaan asiakkuus otettiin yhteiseksi. Haimme yhdessä ratkaisuja asiakkaan tukemiseksi verkostona. Huomioon tuli ottaa asiakkaan elämäntilanne: aikuisella on usein olemassa olevat omat verkostot, joiden kanssa ohjausta tehtiin yhteistyönä. Tärkeää on, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja että asiakas säilyttää itsemääräämisoikeuden. Osaamista vaihtui ~ ~ Viiden keskenään erilaisen ydintoimijatahon välillä. Osaamista vaihdettiin projektityössä, koulutusten suunnittelussa ja koulutuksissa ja käytännön asiakastyössä. ~ ~ Verkostoyhteistyössä monen eri kentällä neuvovaa ja ohjaavaa työtä tekevän ammatilaisen ja Osaava Ohjaustoimijoiden välillä. Osaava Ohjaus tavoitteli ennen kaikkea ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekeviä ammattilaisia. Sen lisäksi tehtiin etsivää aikuistyötä. Pilottoryhmiin ja yksilöasiakkaiksi haettiin putoamisvaarassa olevia aikuisia. Harvinaisuuksia Osaava Ohjaus-projektissa ~ ~ Järjestöt, liitot, terveydenhuolto, kuntoutus ja oppilaitos tekevät tiivistä yhteistyötä putoamisvaarassa olevan aikuisen tukemisessa. ~ ~ Mukana ydintoimijoissa kokemusasiantuntija, jolla on omakohtaista kokemusta putoamisesta. Osaava Ohjaus-projektissa pilottiasiakkaiden pulmien päällekkäisyys oli yleistä: ~ ~ 87% mielenterveyspulmia ~ ~ 50% päihdepulmia ~ ~ 50% oppimisvaikeuksia ~ ~ 50% vailla työtä ~ ~ 36% rikostaustaisia Mitä järkeä on ottaa ihminen töihin 10 kuukaudeksi eli siksi ajaksi jonka työnantaja saa tukea työllistämiseen? Ihminen oppii siinä ajassa työn, mutta tarkoituksenakaan ei ole työllistää, vaan ottaa sen jälkeen taas uusi, jolle työnantaja saa taas tukea 10 kuukaudeksi. Ihmistä ei kohdella ihmisenä, eikä mahdollisena meille tulevana työntekijänä

17 Harppaa elämäsi muutokseen Harppauskursseilla osaaminen, voimavarat ja unelmat keskiössä Osaava Ohjaus-projekti järjesti v yhteensä neljä Harppaa elämäsi muutokseen -kurssia. Kurssit oli suunnattu putoamisvaarassa oleville aikuisille. Kursseilla ihmisen arki, toivo, unelmat, osaaminen ja voimavarat olivat keskiössä. Harppauskurssit Eiku kaulukset pystyyn ja eteenpäin Mikä harppausryhmä? ~ ~ Koostui 10 kerran valmennuksesta ~ ~ Valmennuksen avulla osallistujille tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista, voimavaroista ja elämänhallinnasta ~ ~ Tavoitteena saada osallistujan voimavarat riittävän suureksi, jotta hän pysyy aktiivisesti edistämään oman elämänsä tavoitteita Menin hakee apuu Kelaan vaan en enää pystypäin Sain papruu monta arkkii, tuhat vaikeeta sanaa Jyrsin kolme lyijykynää, mitään saamatta aikaan Tarttisin mä paljon todistuksia Vaan ei o enää mappeja, ei o kotia. Tää käsittely vie ehkä viikon tai kaksi, katsotaan jos kaikki tulis paremmaksi. Meni viikko, sit kaksi, ei tullut paremmaksi Käytin loppuun priipeidin, Osallistujat ~ ~ Ilmoittautuneita osallistujia: 32 ~ ~ Kurssin kävi loppuun: 29 Asiakkaat löytyivät ryhmiin pääosin seuraavien tahojen kautta: ~ ~ TE-toimistot ~ ~ Sosiaalitoimi ~ ~ Psykiatristen poliklinikat ~ ~ Klubitalot ~ ~ Kuntoutus Orton ~ ~ Erilaisten oppijoiden liitto, Mielenterveyden keskusliitto ja muut järjestöt Elämä on muutakin kuin opiskelua tai työtä. Sosiaalinen osallistuminen tuo voimia työtai opiskeluelämään palaamiseen. Harppauskurssi voi olla vastaus näköalattomuuteen ja tuoda uskoa muutokseen. Tarvitaan unelmia ja toivoa. Unelmat tuovat voimavaroja. sit sain kiinni Heidin Odottele rauhassa, kokeile sossua Sielläkin kävin, sit kokeilin kossua Harppauskurssin toimintaperiaate ~ ~ Ryhmämuotoinen ~ ~ Vertaistukipohjainen ~ ~ Perustuu voimavaravalmennukseen ~ ~ Ei valintakriteereitä: mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä ~ ~ Kurssille osallistujia ei eritellä mielenterveyskuntoutujiin, päihdeongelmaisiin, vaan ihminen on ihminen ~ ~ Ei valmiita vastauksia, vaan vastaukset lähtevät ihmisestä itsestään ~ ~ Kurssit moniammatillisena yhteistyönä, jolloin voidaan vastata ongelmien päällekkäisyyden haasteeseen parhaiten 33

18 Harppauksia ei voi aina heti mitata ~ Harppaus on laji, jota ei voi heti mitata suoranaisilla luvuilla. Tulokset voivat näkyä vasta vuosienkin päästä. Muutos ei aina tarkoita suoraan koulutukseen tai työelämään pääsemistä, mutta pienkin muutos ihmisen elämässä voi olla todella tärkeä. ~ Monelle ryhmäläiselle on syttynyt halu löytää uutta kurssin jälkeenkin. Joku on päässyt kouluun, toinen aloittanut koulutuskokeilun. Jotkut harppaajista aloittivat työharjoittelun, jotkut työkokeilun. Kaikille tuli voimavaroja arkeen. Harppausvalmentajan pieni käsikirja ~ Jo se, että tulee ensimmäistä kertaa kurssille, on jollekin suuri harppaus. 34 Leila Lettu Pirskanen kokemusasiantuntija/yksi harppausryhmien ohjaajista Pilottiasiakkaiden saama tuki projektin aikana yleisimmin: ~ Henkilökohtainen ohjaus ~ Opastus tietokoneen käyttöön ~ Ryhmässä olo ja vertaistuki ~ Psykiatrin tai psykologin tapaamiset ~ Tietoa eri asioista ~ Intensiivinen valmentava koulutus ~ Lukitestaus Sanohan ne mulle, et oon aika Lyyli, Mutten mä tunne, mikä on mun oppimistyyli HARPPAUSVALMENTAJAN PIENI KÄSIKIRJA

19 Harppausvalmentajan pieni käsikirja 1. Haasteet asiakkaalle ~ ~ Avaimet ryhmätyöskentelyyn: kurssin pelisäännöt ja periaatteet ~ ~ Tutustumisharjoitus ~ ~ Arjen merkitys ~ ~ Koulutus- ja työmahdollisuudet ~ ~ Toivo ~ ~ Tavoite seuraavaan kertaan ~ ~ Itsensä palkitseminen ~ ~ Palaute tästä kerrasta 2. Itsetuntemus oppijana/oppimisvaikeudet ~ ~ Mikä on sinun tapasi oppia? ~ ~ Testaa oppimisen tapasi ~ ~ Synnynnäiset temperamentit ~ ~ Oppimisvaikeuksia? Oletko erilainen oppija? ~ ~ Pikalukitesti ~ ~ ADHD ja ADD ~ ~ ADHD-oireita? 3. Osaaminen ja kyvyt ~ ~ Kykykartoitus ~ ~ Osaamiset ja kyvyt näkyväksi työnhaussa ~ ~ Kykyjen kehittäminen ~ ~ Oma osaaminen ja vahvuudet 4. Voimavarat/Talouden haasteet ~ ~ Voimavarasyöpöt ~ ~ Rentoutuminen ~ ~ Voimavaralaturit ~ ~ Mitä voin itse tehdä hyvinvointini parantamiseksi? ~ ~ Talouden haasteet 6. Voimavarat minussa/riippuvuudet ~ ~ Mitä olen saavuttanut? ~ ~ Mitä tarvitsen lisää? ~ ~ Mikä on tärkeintä? ~ ~ Miten lisätä voimavaroja? ~ ~ Itsetutkiskelua ~ ~ Riippuvuudet: luonnolliset ja haitalliset ~ ~ Riippuvuustestit 7. Sisäinen puhe ~ ~ Sisäiseen puheeseen tutustuminen ~ ~ Minkälaista palautetta annan itselleni? ~ ~ Ahdistusta lisäävä sisäinen puhe ~ ~ Tukeva ja kannustava sisäinen puhe ~ ~ Oman kannustavan puheen harjoittelu 8. Narratiivinen harjoitus/ammatillinen kuntoutus ~ ~ Narratiivinen harjoitus ~ ~ Haittaavan asian nimeäminen ~ ~ Asian ulkoistaminen ~ ~ Ammatillinen kuntoutus 9. Paluu tavoitteisiin ja jatkosuunnitelma ~ ~ Toteutuivatko tavoitteet: mikä tuki tavoitteita, mikä oli esteenä? ~ ~ Mitä opit tavoitteiden asettamisesta? 10. Kurssin päätös ~ ~ Palaute ~ ~ Kurssilaisten kannustavat toivotukset toisilleen ~ ~ Todistukset ~ ~ Mitä kurssista jäi eväiksi jatkoon? 5. Unelmat ja mielenkartta ~ ~ Yksilöllinen mielen aarrekartta 36 37

20 1. HAASTEET ASIAKKAALLE Avaimia ryhmätyöskentelyyn: kurssin pelisäännöt ja periaatteet ~ ~ Osallistuminen on vapaaehtoista. Kukin päättää harkitusti ja tietoisesti, osallistuuko. ~ ~ Poissaolosta ilmoitetaan ennen seuraavaa tapaamista ~ ~ Kurssilaiset ovat keskenään tasa-arvoisia. ~ ~ Päihteiden vaikutuksen alaisena ei voi osallistua kurssille ~ ~ Kurssi esittelee periaatteita, joiden on tarkoitus tukea kurssilaisen työskentelyä kurssin aikana. Kukin pohtii miten soveltaa periaatteita omassa elämässään. ~ ~ Omista kokemuksista ja itsestä voi kertoa sen verran kuin itse haluaa. Omia kokemuksia ei tarvitse verrata toisen kokemuksiin. ~ ~ Kurssin aikana jokainen on vastuussa itsestään. Toista ei tule neuvoa tai ohjeistaa, mutta toista voi opetella kuuntelemaan ja voi opetella jakamaan omia kokemuksia. ~ ~ Kurssin aikana on mahdollisuus kokeilla omaa tahtoa ja luottaa siihen. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä valintoja ja toimia toisin kuin aikaisemmin. Oman näköisen elämän rakentaminen Kenelläkään toisella ei ole tietoa siitä, mitä sinun pitäisi elämälläsi tehdä. Kukaan muu ei ole elänyt sinun elämääsi, eikä voi tietää, millaista se on ollut ja miltä tuntunut. Sinulla on oikeus pyytää ja saada tarvitsemaasi apua esimerkiksi ammattilaisilta tai muilta ihmisiltä. Jokainen meistä on kuitenkin itsensä paras asiantuntija ja oman näköisen elämänsä mahdollistaja. Arjen merkitys Arjen kokemukset ovat erittäin tärkeitä. Kun arjessa on tarpeeksi aktiviteettia ja voimavaroja tuovaa tekemistä, voimavarat riittävät opiskeluun ja työntekoon. Jos arjen negatiivisia kokemuksia saa vähennettyä ja korvattua niitä neutraaleilla tai positiivisilla kokemuksilla, alkaa kiinnittää enemmän huomiota positiivisiin kokemuksiin ja jo odottaa seuraavaa. Valitettavasti tämä toimii tosinkin päin. Jos kiinnittää huomiota huonoihin kokemuksiin, helposti odottaa seuraavistakin kokemuksista huonoja. Tehtävä: Pohditaan ja keskustellaan seuraavien merkityksestä omalla kohdalla. ~ ~ Aikataulutus ~ ~ Kalenteri ~ ~ Päivän ja viikon sisältö ~ ~ Asioinnit ~ ~ Harrastukset ~ ~ Liikunta ~ ~ Ruokailu ~ ~ Uni ja unirytmi ~ ~ Ystävät ja vuorovaikutus ~ ~ Työ/opiskelu ~ ~ Omien asioiden hoito Arjessa tehtävät muutokset kantavat ryhmän jälkeenkin. Tutustumisharjoitus ~ ~ Rauhallisesti ~ ~ Jännitystä vähentäen ~ ~ Toiminnallisin menetelmin Esimerkki: Tutustumisharjoitus kuvien tai esineiden avulla Jokainen valitsee kuvan tai esineen, joka tällä hetkellä tuntuu sopivalta kuvaamaan määriteltyä asiaa: Millä mielellä tulit tänään tänne? tai Miten kuvan esine sopii sinuun?. Voidaan pyytää henkilöä myös valitsemaan kuva, joka miellyttää häntä. Kun kuvat on valittu, jokainen kertoo ryhmälle valitsemastaan kuvasta, oman nimensä ja itsestään niin paljon tai vähän kuin haluaa. Vetäjän on hyvä aloittaa ja omalla esimerkillä rohkaista ja antaa mallia siitä, kuinka vastauksia toivotaan

21 Koulutus ja työmahdollisuudet Koulutus Tutustutaan Suomen koulutusjärjestelmään. Selvitellään netin avulla eri koulutusvaihtoehtoja valmentavasta koulutuksesta yliopistokoulutukseen. Kohteita tarkastellaan lähemmin kurssilaisten kiinnostuksen mukaan. Koulutusjärjestelmäkaavio ja kaikkea koulutuksesta ~ ~ ~ ~ Työ- ja elinkeinotoimisto Ammattinetti: tietoa ammattialoista Ammatillisten kiinnostusten kohteiden ja ammattialan kartoittaminen Koulutuksiin hakeutuminen Ammatillisia erityisoppilaitoksia Näyttötutkinnot Ammatilliset näyttötutkinnot ja osaamisen tunnistaminen Työn tekemisen erilaisia mahdollisuuksia Tutustutaan erilaisiin työmahdollisuuksiin netin avulla avoimista työpaikoista sosiaalisiin yrityksiin. Kohteita tarkastellaan lähemmin kurssilaisten kiinnostuksen mukaan. Työtoiminta ~ ~ Henkilö ei työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan. ~ ~ Maksettava korvaus ei vaikuta eläkkeeseen tai asumistukeen. ~ ~ Maksettavan korvauksen yläraja 12 /päivä (v. 2012) ~ ~ Mielenterveysyhdistykset järjestävät. Siirtymätyö ~ ~ Osa-aikaista ~ ~ 2-4 tuntia päivässä ~ ~ n. 6 kk ajan ~ ~ Mahdollisuus testata omaa työkykyä ja osaamista ~ ~ Työsopimus suoraan työnantajan kanssa. ~ ~ Maksetaan ko. alan työehtosopimuksen mukainen palkka. ~ ~ Järjestää: Klubitalot Vapaaehtoistyö ~ ~ Hyvä vaihtoehto, kun haluaa merkityksellistä tekemistä elämään ~ ~ Auttaa rytmittämään arkea ~ ~ Voi olla ponnahduslauta työelämään ~ ~ Vapaaehtoistyötä järjestöissä, yhdistyksissä ja yhteisöissä Lisätiedot: Työkokeilu ~ ~ Lyhytkestoinen kuntoutus, jossa tarkoitus kokeilla ja testata omaa työkykyä ~ ~ Kesto päivää ~ ~ Kokeilla voi esim. yrityksen työtehtäviä tai rutiininomaisia työtehtäviä, joilla kokeilla suoritusnopeutta, keskittymistä tms. ~ ~ KELAn tai Työeläkelaitoksen maksamaa ~ ~ Ei makseta erillistä korvausta ~ ~ Työkokeiluja järjestävät: Kuntoutussäätiö tai Verve Työhönvalmennus ~ ~ Työhönvalmennukseen voi hakeutua kuntoutujana tai työttömänä työnhakijana. ~ ~ Kuntoutuja: maksavana tahona KELA tai työeläkelaitos. ~ ~ Työtön työnhakija: maksavana tahona työvoimahallinto. ~ ~ Valmennuksessa voi pohtia omia ammatillisia vaihtoehtoja tai kokeilla käytännössä työn tekemistä itse kiinnostavassa ammatissa. ~ ~ Kesto pisimmillää n. 2 vuotta ~ ~ Päivien pituus maksimissaan 6 tuntia. ~ ~ Harjoittelun ajalta ei saa palkkaa, mutta saa työtodistuksen. ~ ~ Järjestävät: Ammatilliset erityisoppilaitokset, ETEVA, Kuntoutussäätiö, Orton Pro, työvoimatoimistot 40 41

22 Sosiaaliset yritykset ~ ~ Toimii kuin mikä tahansa yritys, mutta mukana vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimintaa ja tukitoimia ~ ~ Perustuu lakiin sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) ~ ~ Tavoitteena tarjota mahdollisuuksia työn tekemiseen vammaisille, vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömilel ~ ~ Sosiaalinen yritys maksaa työntekijälle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa Lisätiedot: Osuuskunta ~ ~ Pehmeä tapa kokeilla yrittäjyyttä ~ ~ Perustamiseen tarvitaan vähintään 3 henkilöä, yritystä tai yhteisöä ~ ~ Laki ei määrittele minimipääomaa ~ ~ Jos osuuskunnassa yli seitsemän jäsentä, jäsenillä mahdollisuus saada työttömyyskorvausta samanaikaisesti Lisätiedot: Työ avoimilla työmarkkinoilla ~ ~ Avoimille työmarkkinoille pääsyä voivat helpottaa palkkatukijärjestelyt, osa-aikainen työsopimus tai oppisopimuskoulutuksesta sopiminen ~ ~ Vain osa työpaikoista ilmoitetaan: kannattaa lähettää avoimia hakemuksia itse kiinnostaviin paikkoihin Tietoa työpaikoista: Lisätietoa eri ammateista: Mitä on toivo? Ihmisen motivaatiolla ja voimavaroille on erittäin tärkeää, että ihminen kokee toivoa. Moni kokee, ettei heidän osaamiselleen ja kyvyilleen ole yhteiskunnassamme tarvetta. Työ- tai opiskelupaikkaa ei löydy yrityksistä huolimatta. Itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen tuovat toivoa. Tehtävä: Keskustellaan siitä, mitä on toivo. Mitkä asiat tuovat sinulle toivoa? Mikä tuo toivoa? ~ ~ Tieto opiskelu-, työnteko- ja kuntoutusmahdollisuuksista ~ ~ Tieto mahdollisuuksista selvittää taloustilanne ja velat ~ ~ Eri ammattialojen työllistymistilanne ~ ~ Arjessa edistyminen ja arjen järjestäminen ~ ~ Itsetunnon ja minäkuvan vahvistuminen ~ ~ Itsensä näkeminen osaajana ~ ~ Omien voimavarojen ymmärtäminen ~ ~ Vaikutusmahdollisuudet ~ ~ Oman elämän asiantuntijuus ~ ~ Vertaistuki ~ ~ Toisten onnistumistarinat ~ ~ Usko unelmiin Tavoite seuraavaan tapaamiseen ja palkitseminen Tehtävä: Mikä on tavoitteeni seuraavalle kurssikerralle? Kukin kurssikerta päätetään siihen, että tehdään omaa elämänlaatua kohentava tavoite seuraavaa kurssikertaa varten. Palkitseminen? Muut eivät aina huomaa palkita sinua. Kun olet työskennellyt tavoitteesi suuntaan, muista palkita itsesi! Tee mitä tahansa, joka tuottaa sinulle iloa ja vahvistaa ajatusta, että teet kurssilla asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä, vaikka ne eivät aina olisikaan helppoja

23 2. ITSETUNTEMUS OPPIJANA/ OPPIMISVAIKEUDET Mikä on sinun tapasi oppia? Oppimista tapahtuu myös muualla kuin oppilaitoksessa: tavallisessa arjessa, harrastuksissa ja työpaikalla. Kuinka suhtaudumme uuteen tietoon, kuinka opimme uuden asian, miten painamme sen mieleen ja otamme myöhemmin tiedon käyttöön? Mielekkäintä oppiminen on silloin, kun tunnemme itsemme oppijana ja löydämme parhaan tavan oppia. Tehtävä: 1.Tutustukaa oppimis- ja muistitekniikoihin. ~ ~ Millaisia oppimisen tapoja ja tekniikoita tunnet? ~ ~ Millaisia muistitekniikoita tunnet? ~ ~ Kuinka esimerkiksi muistat ovikoodin numerosarjan? 2. Millainen on sinulle paras oppimistilanne? ~ ~ Opiskeletko mieluummin kirkkaassa vai himmeässä valaistuksessa? ~ ~ Viileässä vai lämpimässä huoneessa? ~ ~ Pöydän ääressä istuen, sohvalla lötkötellen vai jopa samalla liikkuen? ~ ~ Oletko vireimmilläsi aamulla vai illalla? ~ ~ Opiskeletko mielellään yksin vai ryhmässä? 3. Mikä on vahvin oppimisen kanavasi? Visuaalinen oppija ~ ~ Oppii näkemällä, katselemalla ~ ~ Painaa asiat mieleen kuvina ~ ~ Kuvat, mielikuvat ja värit tärkeitä oppimisen apuja ~ ~ Muistaa missä kohtaa sivua jokin kuva oli, ei silti välttämättä sisältöä Kinesteettinen oppija ~ ~ Kehon liikkeeseen ja kosketukseen perustuva oppiminen ~ ~ Hyvä fyysisisissä asioissa ~ ~ Hyvä kehomuisti: auttaa palauttamaan mieleen asioita ~ ~ Tekemällä oppiminen ~ ~ Aistii helposti ilmapiirin: huono ilmapiiri ehkäisee oppimista 4. Yksityiskohtien kautta vai kokonaisuuksien? Auditiivinen oppija ~ ~ Kuulohavaintoon perustuva oppiminen: muistaa asioita kuuntelemalla ~ ~ Muistaa helposti puheen, keskustelut, äänensävyt ~ ~ Hyötyy äänimateriaalista Taktiilinen oppija ~ ~ Käsin kosketteluun perustuva tiedon hankinta ~ ~ Muistiinpanot, koristelu, askartelu auttavat oppimisessa ~ ~ Käsin tehtävät asiat, omat kansiot ja port-foliot ~ ~ Keskittymistä auttaa, jos hypisteltävää Itsevarmalta vaikuttava, bodattu ja äijäenergiaa uhoava karjukin voi olla perustavalla tavalla eksyksissä, osaamaton, epävarma ja avun tarpeessa oleva kaveri. Tätä on joskus jopa sosiaalialan ammattilaisten vaikea muistaa. Analyyttinen oppija/työntekijä (yksityiskohdat) ~ ~ Haluaa tietää yksityiskohtaisesti, mitä tuleman pitää ~ ~ Etenee yksityiskohdista kokonaisuuteen ~ ~ Tekee yhden asian kerrallaan, loppuun asti ~ ~ Tarkka, ei pidä epämääräisistä kysymyksistä ~ ~ Tarvitsee tietoja ja faktoja päätöksen tekoon Lisätiedot: Holistinen oppija/työntekijä (kokonaisvaltaisuus) ~ ~ Haluaa tietää asiakokonaisuuden ensin ~ ~ Kurssin runko etukäteen: mihin kaikki liittyy ~ ~ Haluaa tietää asian tärkeyden ( Mitä hyötyä? ) ~ ~ Lukee artikkelista pääasian ~ ~ Liittää asiat henkilökohtaisiin kokemuksiin ~ ~ Tunnepitoiset päätökset ~ ~ Voi tehdä useita asioita yhtä aikaa ~ ~ Kokonaisuudesta yksityiskohtiin 44 45

24 Testaa oppimisen tapasi Kullakin voi olla yksi vahva oppimisen tapa tai useita tasaisen vahvoja oppimisen tapoja. Anna pisteet kaikkiin kysmyksiin yhdestä kolmeen (1-3). 1. Vaatteissani kiinnitän huomiota a) värien yhteensopivuuteen b) asiallisuuteen c) mukavuuteen 2. Seuraan maailmanmenoa a) lukemalla lehtiä b) kuuntelemalla uutisia c) vähän kaikkialta 3. Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy a) silmiin b) ääneen c) kädenpuristukseen 4. Vapaa-ajallani mielelläni a) luen kirjoja b) kuuntelen musiikkia c) harrastan liikuntaa ja/tai teen kädentöitä 5. Helpoiten opin uutta kun a) katselen ja luen b) kuuntelen asian c) teen ja kokeilen 6. Työntekoani häiritsevät a) liikkeet ja epäjärjestys b) häiriöäänet c) huonot olosuhteet ja huono fiilis 7. Pitkästyessäni rupean a) katselemaan ympärilleni b) hyräilemään c) liikkumaan Sinua parhaiten kuvaava vaihtoehto: 3 pistettä Sinua toiseksi parhaiten kuvaava vaihtoehto: 2 pistettä Vähiten sinua kuvaava vaihtoehto: 1 piste. 8. Autossa ollessani a) katselen maisemia b) kuuntelen radiota c) säädän asentoa ja lämmitystä usein 9. Hyvällä oppitunnilla a) käytetään kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa b) kerrotaan asioista mielenkiintoisesti ja käytetään puheenvuoroja c) on paljon mukavuutta lisääviä seikkoja 10. Ilmaisen tunteitani a) kasvojen ilmeillä b) äänensävyillä c) elehtien 11. Hyvä keino kannustaa ja antaa palautetta on a) kirjallinen palaute b) suullinen palaute c) halaus 12. Teen päätöksiä sen mukaan mikä minusta a) näyttää parhaalta b) kuulostaa parhaalta c) tuntuu parhaalta Laske pisteet yhteen jokaiselle vaihtoehdolle: A-pisteet: B-pisteet: C-pisteet: Jos sait eniten A-pisteitä: Lue edelliseltä aukeamalta visuaalinen oppija B-pisteitä: Lue edelliseltä aukeamalta auditiivinen oppija C-pisteitä: Lue edelliseltä aukeamalta kinesteettinen ja taktiilinen oppija

25 Synnynnäiset temperamenttierot Temperamentti? ~ ~ Synnynnäinen valmiuksien kokoelma, joka määrää ihmiselle ominaisen reagoimis- ja käyttäytymistyylin ~ ~ Antaa viitteitä siitä, miten henkilö toimii ~ ~ Eri asia kuin persoonallisuus ~ ~ Piirteet eivät sinällään hyviä tai huonoja ~ ~ Temperamenttipiirteitä kuvatessa käytetään määritelmää matala ja korkea ~ ~ Yksilölliset piirteet näyttäytyvät varhain ja ovat melko pysyviä ~ ~ Biologinen, jopa perinnöllinen pohja Temperamenttipiirteitä Sensitiivisyys Korkea sensitiivisyys ~ ~ Seuraa kaikkea, huomaa kaiken ~ ~ Haju-ja makuherkkä ~ ~ Herkkä kuumalle/kylmälle ~ ~ Kipuherkkä ~ ~ Kosketusherkkä: ei välttämättä pidä äkillisistä kosketuksista ~ ~ Kärsi melusta, hälinästä, kovaäänisestä puheesta ~ ~ Tarvitsee reviirinsä työskennellessä ~ ~ Emotionaalinen ja sosiaalinen herkkyys: Aistii helposti muiden tunteet ja muutokset, herkkä kritiikille ~ ~ Sensitiivinen henkilö tulee helposti ylivirittyneeksi ärsykerikkaassa ympäristössä, jopa toimintakyvyttömäksi ~ ~ Luokan melutaso, jopa normaali arkihälinä, lämpötila, valoisuus yms. vaikuttavat koulusuorituksiin ~ ~ Kiire ja hälinä vievät energiaa koulusuorituksilta ~ ~ Voimakkaat visuaaliset ärsykkeet saattavat häiritä ~ ~ Pienet fyysiset ongelmat (haava, ihottuma, flunssa) vaikuttavat keskittymiseen ~ ~ Toisten mielialat vaikuttavat vahvasti omiin ~ ~ Taipumus reagoida voimakkaan emotionaalisesit saatuun palautteeseen tai epäonnistumiseen: moite opettajalta voi saada oppilaan sulkeutumaan kuoreensa pitkäksi aikaa Matala sensitiivisyys ~ ~ Ei maku-, haju-, lämpötilaherkkä: Ei haittaa ~ ~ Kivi kengässä, pieni haava tms. ei vaivaa, jos matala sensitiivisyys ~ ~ Ottaa helpommin riskejä, koska ei yhtä huolissaan loukaantumisesta kuin korkean sensitiivisyyden henkilö ~ ~ Ei tarvitse fyysistä reviiriä työskennellessään ~ ~ Kosketus ei epämiellyttävää ~ ~ Ei kovin taitava sosiaalisesti, ei kovin huomiokykyinen: ei osaa lukea sosiaalisia vihjeitä ~ ~ Ei aina ymmärrä, mitä toinen tarkotti tai miksi loukkaantui ~ ~ Ei kovin herkästi loukkaantuva ~ ~ Melu, visuaaliset ärsykkeet tai muut tekijät eivät häiritse keskittymistä ~ ~ Ei toisaalta huomaa, jos itse häiritsee ~ ~ Pääsee pian kritiikin yli, opettaja voi mieltää arvostelun vähättelynä ~ ~ Vaikeuttaa vivahteiden ja yksityiskohtien havaitsemista puheesta, koetehtävistä ~ ~ Vaikea huomata virheitä kotitehtävissä tai kokeissa Aktiivisuus Korkea aktiivisuus ~ ~ Ilmenee siinä, kuinka nopeasti henkilö syö, puhuu, kuinka voimakkaasti liikehtii, miten tarmokkaasti kävelee, esiintyykö rauhallisesti vai onko oleminen äänekästä ~ ~ Toimintojen nopeus ja puhti: kaikki tapahtuu nopeasti, voimalla, ryminällä ~ ~ Pomppaa sängystä heti silmät auki saatuaan ~ ~ Suuri innostus ja mielenkiinto elämää kohtaan ~ ~ Usein oppii aikaisemmin kävelemään, juoksemaan, ajamaan pyörällä kuin matalan aktiivisuuden henkilö ~ ~ Jatkuva liikkeellä olo, liikunnan tarve ~ ~ Motorisia taitoja vaativat harrastukset tärkeitä ~ ~ Innostuessa, kiihtyessä, väsyessä lisää vauhtia entisestään ~ ~ Monilla ylivilkkailla korkea aktiivisuus ~ ~ Aktiivinen oppilas oppii tekemällä, ei lukemalla eikä katselemalla ~ ~ Haluaa tarttua kaikkeen ja kokeilla itse ~ ~ Vaikea istua pitkään hiljaa, paikallaanistuminenkin on äänekästä ~ ~ Vaatii tilaa ympärilleen ~ ~ Innostuu helposti ~ ~ Tekee asioita koko vartalollaan ~ ~ Lukee ohjeet, tekee koulutehtävät hätäisesti läpi, ei huomaa virheitä ~ ~ Usein epäselvä käsiala 48 49

26 Matala aktiivisuus ~ ~ Ei tarkoita aloitekyvyn tai toimintatarmon puutetta ~ ~ Toimintojen hitaus, pukeutuminen, herääminen, syöminen vievät aikaa ~ ~ Henkilöä pitää hoputtaa tämän tästä ~ ~ Hitaus ei ole yhteydessä älykkyyteen ~ ~ Oppii usein ajamaan pyörää, luistelemaan, hyppimään narua jne. myöhemmin kuin aktiivinen lapsi ~ ~ Ei erityisesti välitä motorisista harrastuksista, hiljaiset ja rauhalliset harrastukset ~ ~ Usein taitava hienomotoriikassa, näkyy piirtämisessä ja askartelussa ~ ~ Asiat käyvät verkkaisemmin kuin muilta, tarvitsee aikaa ~ ~ Ei usein pidä urheilusta ~ ~ Vaarana koulussa, että tulkitaan matalaksi älykkyydeksi Sopeutuvuus tai joustavuus Korkea sopeutuvuus ~ ~ Helppo omaksua uusia asioita ja vaihtaa toimintatapoja ~ ~ Ei tarvitse tarkkoja ennakkosuunnitelmia eikä aikatauluja ~ ~ Yllätykset eivät hermostuta ~ ~ Säilyttää toimintakykynsä odottamattomissa tilanteissa ~ ~ Menee virran mukana, tekee kuten käsketään ~ ~ Kaikki sopii ~ ~ Selviää yksin uusista tilanteista, koska seuraa muita ~ ~ Vaarana, että lapsi unohdetaan suuressa ryhmässä, ei kysytä mielipidettä, toiveita tai tarpeita, koska kaikki käy ~ ~ Selviytyy hyvin, kun koulupäivä täynnä muutoksia ~ ~ Ei kaipaa täsmällisiä suunnitelmia, toimii tilanteen mukaan Matala sopeutuvuus ~ ~ Tarve pitäytyä tutussa ja ennen koetussa ~ ~ Yllätykset ahdistavat ~ ~ Asioiden toistuminen tuo turvallisuutta ~ ~ Muutokset vaikeita, nopeat muutokset mahdottomia: aikataulumuutos voi sekoittaa koko päivän ~ ~ Siirtymävaiheet ikäkaudesta toiseen vaikeita ~ ~ Henkilö vaatii selvän persoonallisen tilan ~ ~ Voi hyvin tilanteessa, jossa selvät säännöt ja paljon rutiineja ~ ~ Ei kyllästy samanlaisena toistuviin koulupäiviin ~ ~ Mikä tahansa muutos aikaansaa reaktion, aikuinen mieltää temppuiluksi ja oikutteluksi ~ ~ Sen sijaan, että aikuinen etsisi keinoja joustavuuden lisäämiseksi, hän usein lähtee kitkemään lapsesta oikuttelua ~ ~ Tarvitsee turvakseen järjestystä, rutiineja, aikatauluja ~ ~ Tarvitsee opiskeluun selkeitä ohjeita ja rutiininomaisesti toistuvia tehtäviä ~ ~ Vaatii aikaa sopeutumiseen ~ ~ Yllätyskokeet aiheuttavat negatiivisia reaktioita ja verottavat oppimisen energiaa ~ ~ Kiire ei sovi, mutta hitaudella ei tekemistä oppimiskyvyn kanssa. Siirtyminen asiasta toiseen vaatii aikaa, ei parhaimmillaan, jos mitataan vain nopeutta. Sinnikkyys tai peräänantamattomuus Korkea sinnikkyys ~ ~ Loppuunsaattamisen tarve, jopa pedanttisuuteen asti ~ ~ Harjoittelee uudelleen ja uudelleen, kunnes osaa ~ ~ Ei luovuta, vaikka asia tuntuisi vaikealta ~ ~ Pitkä pinna, ei turhaudu helposti ~ ~ Tiukka pitäytyminen omissa mielipiteissä ja tavoitteissa, saattaa vaikuttaa jääräpäiseltä ~ ~ Vaikea lopettaa opettajan pyynnöstä jokin toiminta tai siirtyä uuteen ennen kuin edellinen on saatu päätökseen ~ ~ Täydellisyyden tavoittelu Matala sinnikkyys ~ ~ Lyhytjännitteisyys, joka johtaa helppoon luovuttamiseen ~ ~ Vaikea puurtaa pitkään saman asian parissa ~ ~ Vaihtaa yhdestä toiminnasta toiseen helposti ~ ~ Pitkästyy ja kyllästyy helposti ~ ~ Turhautuu helposti ~ ~ Joustavuus mielipiteissä ja tilanteesta toiseen siirtymisessä ~ ~ Kyky toimia tilanteen mukaan ~ ~ Aikuiseen tukeutuminen ~ ~ Lyhytkestoinen tarkkaavaisuus tulkitaan helposti keskittymiskyvyn ongelmaksi Häirittävyys Korkea häirittävyys ~ ~ Arkikielellä: huono keskittymiskyky eli keskeyttää toimintansa helposti, kun uusi ärsyke tulee tajuntaan ~ ~ Unohtelija, sillä uusi asia kiinnittää helposti huomion, ja siirtää toisen asian sivuun ~ ~ Taipumus jättää asioita kesken ~ ~ Loistava huomioija ja havainnoija: havainnoi ohikulkijat, äänet, kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ~ ~ Helppo siirtyä tehtävästä toiseen ilman turhautumista ~ ~ Vaikeus asettaa havainnoille ensisijaisuutta, kaikki samanarvoisia ~ ~ Hankaluutta tehdä pitkiä tehtäviä, sillä todennäköisesti väliin ennättää tulla häiriö, kyse ei siitä, etteikö osaisi tai ymmärtäisi 50 51

27 Matala häirittävyys ~ ~ Loistava keskittyjä, sulkee kaiken muun ulkopuolelle kuin sen, mihin syventyy ~ ~ Keskeytys aiheuttaa kärsimättömyyttä ~ ~ Tunnelinäkö, katsoessaan yhtä asiaa ei näe ympäristöä ~ ~ Vaikeutta muuttaa tarkkaavaisuuden kohdetta ja siirtyä eteenpäin, vaikka tilanne vaatisi Rytmisyys tai ennustettavuus Korkea rytmisyys ~ ~ Fysiologisten toimintojen säännöllisyys/ennustettavuus ~ ~ Tarkka sisäinen kello ~ ~ Haluaa mennä nukkumaan samaan aikaan joka ilta, säännölliset ruoka-ajat jne ~ ~ Tavarat järjestyksessä ~ ~ Arki järjestelmällinen, tarve säännöllisyyteen ~ ~ Muutokset ja joustot totutusta rytmistä ja arjesta vaikeita ~ ~ Huolehtii tarkasti kotitehtävistä, kirjoista, papereista ~ ~ Joustamattomuus, jopa sopeutumattomuus muutostilanteissa Matala rytmisyys ~ ~ Fysiologisesta toiminnasta puuttuu ennustettavuus ~ ~ Ei järjestä päivää ennakolta, vaan tekee asiat sitä mukaa, kun ne tulevat vastaan ~ ~ Epäjärjestelmällinen, huono almanakan käyttäjä ~ ~ Taipumusta epäjärjestykseen ~ ~ Keskittyminen koulutyöhön vaihtelevaa ~ ~ Sopeutuu muutoksiin, joustavuus Lähestyminen ja vetäytyminen Tarkoittaa ihmisen ensireaktiota uuteen ja yllättävään asiaan, sosiaaliseen tilanteeseen, uuteen ihmiseen tai yllättävään tapahtumaan: askel eteen tai taaksepäin. Lähestyminen ~ ~ Innostuneesti kohti uutta, viehätys kaikkea uutta kohtaan ~ ~ Tuntematon ja yllätyksellisyys houkuttaa ~ ~ Pitää uusien ihmisten tapaamisesta, kokemuksista, paikoista ~ ~ Ei jännitä uusien ihmisten tapaamista ~ ~ Odottamattomat tapahtuman ja yllätykset eivät tee varautuneeksi ~ ~ Kokeilevat mielellään uusia asioita ~ ~ Onnettomuusalttiita, varovaisuuden puute ~ ~ Sosiaalinen käytös ~ ~ Impulsiivisuus ~ ~ Oppijana tekijä, ei tarkkailija ~ ~ Motivaatio nousee, mitä enemmän uutta ja haastavaa tarjolla Vetäytyminen ~ ~ Varautuminen ~ ~ Tarkkailija, katselee aluksi asioita tai muiden työskentelyä sivusta ~ ~ Sosiaalisissa tilanteissa ujo, varautunut uusien ihmisten seurassa ~ ~ Ei pidä yllättävistä ja odottamattomista tilanteista ~ ~ Valitsee tutun ja turvallisen, hylkää ensi vaiheessa uuden ja tuntemattoman ~ ~ Varovainen, välttää riskejä ~ ~ Tarvitsee aikaa tottuakseen uusiin asioihin ~ ~ Stressaa esim. koulun alkua ~ ~ Opettajasta saattaa joskus näyttää, että vastustaa oppimista, vaikka vastustaa muutoksia ja tuntematonta ~ ~ Ei yleensä pidä käsillä tekemisestä ja aktiivisesta osallistumisesta ~ ~ Tarkkailu on vetäytyjän oppimistapa ~ ~ Ei halua olla huomioin keskipisteenä, esitelmät painajaisia Intensiivisyys Tarkoittaa voimaa, jolla henkilö ilmaisee tunteita ja mielialoja. Korkea intensiivisyys ~ ~ Voimakkaat tunneilmaisut, ilmaisee ne ulospäin, näyttää myös fyysisesti ~ ~ Äänekäs ja dramaattinen ~ ~ Tunnekokemukset kuin muillekin avoin näytelmä ~ ~ Mielettömän ihastunut tai mielettömän kyllästynyt, vihaa tai rakastaa jotain kouluainetta tai opettajaa ~ ~ Usein erinomaisia esiintyjiä ~ ~ Hyvä eläytymiskyky ~ ~ Tulkitaan usein virheellisesti itsepäisyydeksi tai voimakastahtoisuudeksi ~ ~ Voimakas tunteiden näyttäminen saatetaan tulkita myös huonoksi käytökseksi Matala intensiivisyys ~ ~ Tunneilmaisut rauhallisia, hiljaisia, kontrolloituja ~ ~ Vaikea arvata, mitä henkilön mielessä liikkuu ja mitä hän tuntee ~ ~ Tasainen, hillitty ~ ~ Itkee harvoin, kuolee nauruun harvoin ~ ~ Ollessaan surullinen tai hämmentynyt, kääntyy sisäänpäin ~ ~ Ei usein ilmaise tunteitaan edes ystävilleen ~ ~ Vaarana, että kasvattaja ei tiedä, mitä lapsi tuntee ja vähättelee tunteita, niiden ilmaisun ollessa vähemmän intensiivistä. Vaarana näin myös psyykkinen pahoinvointi

28 Mieliala Synnynnäinen temperamentti vaikuttaa myös siihen, onko henkilö pääasiassa hyväntuulinen vai vallitsevasti huonotuulinen. Taipumus huonotuulisuuteen on selkeämmin synnynäinen temperamenttipiirre kuin hyväntuulisuus. Monet nykyteoriat pitävät mielialaa enemmän taustaominaisuutena kuin temperamenttipiirteenä. Positiivinen mieliala ~ ~ Iloisuus, hyväntuulisuus ~ ~ Nauraa ja hymyilee paljon ~ ~ Optimistisuus ~ ~ Huolettomuus, ei kanna turhia murheita ~ ~ Ei huolestu tai hermostu helposti ~ ~ Ei joudu helposti tolaltaan Negatiivinen mieliala ~ ~ Vakavuus, iloisuuden puute, alakulo ~ ~ Taipumus huolestua herkästi ja kantaa murhetta ~ ~ Ahdistuu helposti ~ ~ Taipumus ärtyä pienistäkin asioista Lähde: Erilaisen oppijan käsikirja (2007), Erilaisten oppijoiden liitto Lue lisää: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti ja koulumenestys (WSOY) Oppimisvaikeuksia? Oletko erilainen oppija? Kuinka yleisiä? Oppimisvaikeudet ovat todella yleisiä % väestöstä on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia. Ei tekemistä älykkyyden/tyhmyyden kanssa! ~ ~ Usein perinnöllisiä ~ ~ Ei itse hankittuja ~ ~ Ei yhteydessä tyhmyyteen/älykkyyteen ~ ~ Ei yhteydessä laiskuuteen/ahkeruuteen Pulmia voi olla ~ ~ Lukemisessa ~ ~ Kirjoittamisessa ~ ~ Luetun ymmärtämisessä ja muistamisessa: henkilö saattaa lukea teknisesti nopeasti, mutta mitään ei jää päähän ~ ~ Matematiikassa ~ ~ Vieraissa kielissä ~ ~ Avaruudellisessa hahmottamisessa ~ ~ Äänteiden erottelussa ~ ~ Suuntien hahmottamisessa ~ ~ Ajan hahmottamisessa ~ ~ Motoriikassa ~ ~ Keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa Pulmat voivat olla lievempiä tai vaikeampia. Miten näkyy? ~ ~ Lukeminen hidasta ~ ~ Ääneen lukeminen on ikävää ~ ~ Lukiessa rivit hyppivät silmissä ~ ~ Luetusta ei jää mitään päähän ~ ~ Kirjaimet sekoittuvat ~ ~ Kirjoitusvirheet yleisiä ~ ~ Tekstin tuottaminen työlästä ja/tai hidasta ~ ~ Kirjaimet sekoittuvat, niitä puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa, esim. b ja d, p ja b, k vai kk ~ ~ Matematiikka on hankalaa ~ ~ Numerot vaihtavat paikkaa: 59 vai 95 ~ ~ Kertotaulu ei välttämättä automatisoidu, silti osaa laskea ~ ~ Numerosarjat hankalia ~ ~ Vieraat kielet vaikeita: ei kielipäätä. ~ ~ Ulkoaopeteltavat asiat hankalia ~ ~ Aakkosjärjestyksen muistaminen hankalaa ~ ~ Oikea/vasen ja itä/länsi sekoittuvat ~ ~ Karttaa vaikea käyttää ~ ~ Vaikeutta pysyä aikatauluissa ~ ~ Vaikeutta oppia kellonaikoja ~ ~ Keskittyminen häiriintyy helposti ~ ~ Hitaus tai hätäisyys Minkälaisia oppimisvaikeuksia? Oppimisvaikeuksia on monenlaisia. Usein ne ovat yksilöllinen yhdistelmä alla olevasta listasta. Esimerkiksi lukivaikeus voi yhdellä henkilöllä näyttäytyä vain lukemisen puolella, mutta ei lainkaan kirjoittamisen. Toisella on juuri päinvastoin. Mikä avuksi? Älä jätä asiaa tähän! Ota lisää selvää tuesta, vertaistuesta, oppimisen eri tavoista, apuvälineistä, lukitesteistä ja lukijärjestöistä: Lisätietoja: tai lukipuhelin:

29 Pikalukitesti Oheinen lista on tarkistuslista usein oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista. Laita rasti niihin kohtiin, jotka tuntuvat itsellesi tutuilta. 1. Ääneen lukeminen on epämiellyttävää. 2. Lukeminen on hidasta. 3. Luetun tekstin sisältöä on vaikea muistaa. 4. Kirjoittaessa teen kirjoitusvirheitä. 5. Lukiessa rivit hyppivät. 6. Asioiden ulkoa oppiminen (esim. kertotaulun) on vaikeaa. 7. Vieraiden kielten oppiminen on hankalaa. 8. Kirjaimet tai numerot sekoittuvat toisinaan, esim. b ja d tai 59 ja Oikea ja vasen saattavat mennä sekaisin. 10. Kartan lukeminen on hankalaa. 11. Matematiikassa erityisesti sanalliset tehtävät ovat vaikeita. 12. Menen joskus väärään aikaan tapaamiseen, koska päivämäärät tai kellonajat sekoittuvat. 13. Lomakkeiden täyttäminen on vaikeaa. 14. Pitkät ja vierasperäiset sanat tuottavat hankaluuksia. 15. Päässä laskeminen ilman paperin tai sormien apua on vaikeaa. 16. Tekstiä on vaikea tuottaa. En meinaa saada paperille mitään. 17. Puhelinnumerot menevät helposti väärin. 18. Ympärillä oleva häly ja muut ärsykkeet häiritsevät keskittymistäni helposti Jos vastaat myöntävästi puoleen kysymyksistä Oletko koskaan itse ajatellut, että sinulla on oppimisen pulmia? Jos haluat selvitellä lukivaikeuden mahdollisuutta, löydät lisätietoja lukitesteistä täältä: ADHD ja ADD? Mistä johtuu? ~ ~ Aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöstä ~ ~ 80% perinnöllisistä tekijöistä, 20% raskauteen tai synnytykseen liittyvistä tekijöistä Miten yleistä? ~ ~ 3-5% väestöstä ADHD = tarkkaavaisuushäiriö ja ylivilkkaus ADD = tarkkaavaisuushäiriö Miten tunnistaa? ~ ~ Keskittymiskyvyttömyys ~ ~ Lyhytjännitteisyys ~ ~ Huolimattomuus ~ ~ Aina myöhässä ~ ~ Muistamaton: hukkaa tavaroitaan, ei pidä lupauksiaan, unohtelee tapaamisia ~ ~ Huono organisoimaan: lukuisia keskeneräisiä projekteja ~ ~ Itsepäinen ja impulsiivinen ~ ~ Vaikeus arvioida omia voimavaroja ~ ~ Vireystilaltaan yliaktiivinen tai alavireinen: mieliala vaihtelee ~ ~ Töksäyttelijä, jatkuvasti äänessä ja keskeyttää toisen puheen ~ ~ Juuttuu itseään kiinnostamiin asioihin ~ ~ Helposti addiktoituva mutta myös ~ ~ Kekseliäs ja mielikuvitusrikas ~ ~ Keskimääräistä uteliaampi ~ ~ Voimakkaasti tunteva ~ ~ Nopea oivaltamaan ~ ~ Energinen, luova, innokas Miten huomioida? ~ ~ Anna vain yksi ohje kerrallaan ~ ~ Pilko pitkät ohjeet osiin, yksinkertaista monimutkaiset ohjeet ~ ~ Jäsennä toiminta hyvin ~ ~ Noudata ennalta sovittuja toimintatapoja ja rutiineja ~ ~ Minimoi ulkopuoliset häiriötekijät: äänet, keskeytykset jne ~ ~ Pidä paljon liikunnallisia taukoja: ADHD-henkilön on päästävä liikkumaan välillä ~ ~ Hyväksy jonkin verran levottomuutta Lähde: Oppimisvaikeuksista vapaaksi tukea oppimiseen/kriminaalihuollon tukisäätiö Lisätiedot:

30 ADHD-oireita? Oheisella kyselyllä (Adult Self-Report Scale ASRS) voi kartoittaa ADHD-oireita. TAULUKKO Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin usein Osa A 1. Kuinka usein teet huolimattomuusvirheitä, kun työskentelet ikävän tai vaikean tehtävän parissa? 2. Kuinka usein sinun on vaikea pitää yllä keskittymistäsi, kun teet ikävystyttävää tai yksitoikkoista työtä? 3. Kuinka usein sinun on vaikea keskittyä siihen, mitä ihmiset sanovat, vaikka he puhuvat juuri sinulle? 4. Kuinka usein sinun on vaikea viimeistellä jokin työsuoritus sen jälkeen kun vaativin osa on tehty? 5. Kuinka usein sinun on vaikea saada asiat järjestykseen, kun tehtäväsi edellyttää organisoimista? 6. Kun tehtäväsi vaatii paljon ajatustyötä, kuinka usein välttelet tai viivyttelet sen aloittamista? 7. Kuinka usein laitat tavaroita vääriin paikkoihin tai hukkaat niitä kotona tai töissä? 8. Kuinka usein keskittymistäsi häiritsee ympäristön melu tai muiden toiminta? 9. Kuinka usein sinulla on ongelmia muistaa tapaamisia tai tehtäviä? Osa B 10. Kuinka usein liikehdit hermostuneesti tai vääntelet käsiäsi, kun on istuttava pitkään paikoillaan? 11. Kuinka usein nouset paikaltasi kokouksissa tai muissa tilanteissa, joissa sinun odotetaan pysyvän paikoillasi? 12. Kuinka usein tunnet olevasi levoton tai sinun on vaikea olla aloillasi? 13. Kuinka usein sinun on vaikea rentoutua, kun sinulla on aikaa itseäsi varten? 14. Kuinka usein tunnet olevasi yliaktiivinen tai tunnet pakonomaista tarvetta tehdä asioita, aivan kuin kävisit moottorilla? 15. Kuinka usein huomaat olevasti liikaa äänessä sosiaalisissa tilanteissa? 16. Kun keskustelet toisten kanssa, kuinka usein huomaat sanovasi toisten lauseita loppuun ennen kuin he ovat itse ehtineet sanoa niitä loppuun? 17. Kuinka usein sinun on vaikea odottaa vuoroasi tilanteissa, joissa edellytetään vuorojärjestystä? 18. Kuinka usein keskeytät toisia, kun heillä on omaa tekemistä? Kohdat 1-9: Vastaukset joskus, usein ja hyvin usein antavat viitteitä tarkkaavaisuushäiriöstä. Kohdat 10-18: Vastaukset joskus, usein ja hyvin usein antavat viitteitä ylivilkkaudesta ja impulsiivisuudesta. Lähde: Oppimisvaikeuksista vapaaksi tukea oppimiseen/ Kriminaalihuollon tukisäätiö 3. OSAAMINEN JA KYVYT Kykykartoitus ~ ~ Arvioidaan henkilön kyvyt ja työn vaatimukset ~ ~ Vertaamalla niitä, voidaan katsoa tarvitseeko jotain kykyä parantaa tai voidaanko työtehtäviä muuttaa kykyjä vastaavaksi? Listatut kyvyt ovat olleellisia työelämässä. Arvioi vahvuuksiasi ja heikkouksiasi oheisen taulukon avulla. 1= heikko kyky, 3 = keskiverto ja 5 = vahva kyky TAULUKKO Epäonnistumisen sieto Tarmokkuus Suunnitelmallisuus Oivallus Tarkkaavaisuus Pitkäjänteisyys Päämäärätietoisuus Hienomotoriikka Johtamiskyky Vuorovaikutustaidot Keskittyminen Kyky arvioida muita Kykyä arvioida itseä Arvioinnin vastaanottaminen Oppiminen/muistaminen Lukeminen Järjestelmällisyys Ongelmanratkaisu Täsmällisyys Reaktionopeus Laskeminen Kirjoittaminen Omatoimisuus Huolellisuus Puhuminen Ryhmätyöskentely Sopeutuminen Vastuullisuus Käsitteellinen ajattelu Heikko kyky Keskiverto Vahva kyky

31 Tehtävä: 1. Mitkä ovat sinun vahvuutesi? 2. Miten ko. kyky on näkynyt elämässäsi? 3. Ideoidaan ryhmässä, mihin ammatteihin kyvyt ja taidot sopisivat? 4. Mietitään, miten osaamiset, kyvyt ja taidot saadaan näkyväksi työhaussa? Vinkki: Nopea tapa tehdä työhakemus, joka on persoonallinen ja korostaa osaamista, on kirjoittaa esim. kymmenen asiaa, miksi juuri minut tulisi valita työtehtävään. 4. VOIMAVARAT JA TALOUDEN HAASTEET Oma osaaminen ja vahvuudet Oma osaaminen koostuu taidoista, kyvyistä ja vahvuuksista. Lähde: Melba-arviointimenetelmä Lisätiedot: Kykyjen kehittäminen Osa kyvyistä voi olla synnynnäisiä. Sellaisia, joita luonnostaan osaat ja joissa olet hyvä. Monet taidot taas ovat elämän varrella opittuja. Taitoja voi oppia koulussa, työelämässä, harrastustoiminnassa, ihmissuhteissa jne. Tehtävä: Kartoita omaa osaamistasi. 1. Mitä olet hyvä tekemään? Mitkä ovat vahvoja puoliasi? Kykyjä kannattaa kehittää. Alla esimerkki, kuinka kehittää epäonnistumisen sietoa. Kuinka kehittää muita alla mainittuja kykyjä? Esimerkki: epäonnistumisen sieto ~ ~ Aloita helpoimmasta, jossa voit kokea onnistumista. ~ ~ Altistu epäonnistumiselle. Olet tehnyt parhaasi, se riittää. ~ ~ Älä vertaa itseäsi muihin. ~ ~ Hae tukea, jaa kokemus ja suhteuta asian kokoluokka. ~ ~ Tiedosta omat heikkoutesi ja vahvuutesi, paranna suoritusta. ~ ~ Muista: sinä et ole epäonnistunut, vaan suoritus. Miten kehitän näitä? ~ ~ Huolellisuus ~ ~ Keskittyminen ~ ~ Kyky arvioida itseä ~ ~ Kyky arvioida muita Tehtävä: Kysy ryhmältä, mikä heidän mielestään on tärkein kehittämisen kohde. Kerää siihen kehittämistapoja. 2. Mitä olet oppinut työ- ja/tai koulumaailmassa? Mitä osaamista sinulle on siellä karttunut? Mitä olet opiskellut? Missä olet ollut töissä? 3. Mitä taitoja sinulle on tullut harrastusten ja vapaa-ajan myötä? Mistä olet kiinnostunut? 4. Valitse mielestäsi viisi tärkeintä taitoasi ja esittele itsesi ryhmälle niiden avulla. Tämän jälkeen ryhmässä ideoidaan osaamistasi vastaavia ammatteja, työtehtäviä tai aloja. Voimavarat Mietitään, miten omat voimavara-akkumme kestävät kulutusta ja tarvitsevat latausta. Voimavarasyöpöt Mikä syö voimavaroja? Mietitään ~ ~ asioita ~ ~ tekoja ~ ~ tilanteita joita teemme pakolla tai toisia miellyttääksemme, mutta jotka kuluttavat ja vievät energiaamme. Rentoutuminen ja stressi ~ ~ Tietoa rentoutumisen merkityksestä ~ ~ Tehdään rentoutusharjoitus: tavoitteen turhasta jännityksestä vapautuminen, oireiden lievitys ja oireiden ennalta ehkäisy 60 61

32 Jännityksen ja stressin oireita ~ ~ Aamuväsymys ~ ~ Uupuminen ~ ~ Päänsärky ~ ~ Ärtyneisyys ~ ~ Levottomuus ~ ~ Keskittymisvaikeudet ~ ~ Masennus ~ ~ Hikoilu ~ ~ Vapina ~ ~ Puheliaisuus ~ ~ Itku-/nauruherkkyys ~ ~ Huimaus ~ ~ Unettomuus Jännittyneisyydestä voi seurata ~ ~ Tupakoinnin ja alkoholin käytön lisääntymistä ~ ~ Syömishäiriöitä ~ ~ Lääkkeiden käytön lisääntymistä ~ ~ Eristäytymistä ~ ~ Tilan jatkuessa: somaattisten oireiden lisääntyminen ja sairastuminen Voimavaralaturit Tehtävä Listaa ~ ~ asioita ~ ~ tekoja ~ ~ paikkoja ~ ~ tilanteita ~ ~ ihmisiä joista saat iloa, innostusta, voimaa ja energiaa. 1. Keskustellaan tämänhetkisestä yksilöllisestä ja sopivasta tasapainosta voimavarajen kulutuksen ja latauksen välillä. 2. Mitä voin tehdä itse hyvinvoinnin parantamiseksi? 5. UNELMAT Toimeentulon ja talouden haasteet Tehdään etukäteen kysymyksiä ja kutsutaan sosiaalityöntekijä vastaamaan niihin. keskustelua sosiaalityöntekijän ohjauksella. Saadaan tietoa tukitoimenpiteistä eri elämäntilanteissa. ~ ~ Jos lähden opiskelemaan, kuka maksaa? ~ ~ Voiko eläkkeellä olla töissä? ~ ~ Miten käy asumistuen? ~ ~ Entä kuntoutustuen? Unelmat Mielen aarrekartta? Tehdään oma yksilöllinen mielen aarrekartta unelmista. Visuaalinen aarrekartta on työtapana vanha. Lisäksi aarrekarttaa sanallisena ja tuntemuksellisena välineenä yksilövalmennuksessa on kehittänyt Kristiina Harju. Aarrekarttaa tehdessä käytetään hyväksi lehtileikkeitä ja kuvia. Keskustellaan ryhmässä, mitä tietoinen minä ja mahdollisesti alitajunta on tuonut näkyväksi esiin. ~ ~ Mielen kartan tekeminen voi auttaa unelmien hahmottamisessa. ~ ~ Kartta auttaa konkretisoimaan, tutkimaan ja tarkentamaan sitä, mitä itselle haluaa ja mitä toivoo. Kartan avulla voit oppia itsestäsi paljon uutta. ~ ~ Kun olet tehnyt kartan, laita se kotona sellaiselle paikalle, että näet sen päivittäin. ~ ~ Määrittele kartallesi tarkistuspäivä, esim. 1 tai 2 kuukautta tekemisen jälkeen. Seuraava tarkistusaika voi olla vuoden päästä. ~ ~ Tutki, mitkä unelmat ovat toteutuneet, mitkä eivät. ~ ~ Mieti mikä on estänyt joidenkin asioiden toteutumisen. ~ ~ Tee uusi kartta ja tarkenna edellisen kartan unelmia. Unelmia? Kaikilla on unelmia. Unelmat vievät meitä eteenpäin ja antavat voimaa. Unelmointi ja omista unelmista tietoiseksi tuleminen voi olla ensimmäinen ja tärkeä askel kohti toisenlaista elämää: enemmän oman näköistä ja itselle enemmän merkityksellistä. Unelman suuntaan liikkuminen on usein tärkeämpää kuin unelman saavuttaminen

33 6. VOIMAVARAT MINUSSA / RIIPPUVUUDET Voimavarat minussa Keskustelua: ~ ~ Tutkitaan, mitä olemme jo saaneet elämässämme. ~ ~ Mietitään, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita ja miten niitä pystyy arjessa toteuttamaan. ~ ~ Mitä voimavaroja lisääviä asioita tarvitsen lisää? ~ ~ Miten saan niitä lisää konkreettisesti pienin askelin? ~ ~ Mitkä asiat kuluttavat voimavaroja ja miten niitä voisi vähentää? Itsetutkiskelua Tehtävä: ~ ~ Kirjaa ylös seuraavat asiat ~ ~ Unelmat ja toiveet ~ ~ Harrastukset ~ ~ Koulutus ~ ~ Työkokemus ~ ~ Kurssit, joihin olen osallistunut ~ ~ Luvat ja passit (esim. anniskelulupa, elintarvikepassi, tulityökortti, atk-kortti, ajokortti) ~ ~ Luottamustoimet ~ ~ Kielitaito ~ ~ Tiedot ~ ~ Taidot ~ ~ Arvostukset ~ ~ Muistot ja kokemukset ~ ~ Kiinnostuksen kohteet ~ ~ Tärkeät ihmissuhteet Tehtävä: Mitä kykyjä, osaamista, kiinnostuksen kohteita, harrastusta tai unelmia haluan vahvistaa seuraavan vuoden aikana? TAULUKKO Riippuvuudet: luonnollisia ja haitallisia riippuvuuksia Luonnollisia riippuvuuksia Luonnostaan ihminen on riippuvainen esim. ~ ~ ruoka ~ ~ vesi ~ ~ hengitysilma ~ ~ toiset ihmiset Haitallinen riippuvuus? Riippuvuus johonkin aineeseen tai asiaan muodostuu ongelmaksi silloin, kun siitä on haittaa itselle tai muille. Haitallinen riippuvuus on pakonomainen halu tehdä jotain, jolla saa mielihyvää ja nopeaa tyydytystä. Kun riippuvuus on syntynyt, mielihyvän tilalle tulee pakko ja häpeän tunteet. Riippuvuutta pyritään usein salaamaan. Riippuvuus ÂÂ aineeseen ÂÂ asiaan ÂÂ toimintaan Riippuvuuden neljä ulottuvuutta Fyysinen ~ ~ Elimistö tottuu aineeseen ~ ~ Sietokyky kasvaa ~ ~ Lopettaessa vierotusoireita Psyykkinen ~ ~ Aineeseen, asiaan tai toimintaan on totuttu ~ ~ Vaikea irrottautua ~ ~ Levottomuus, jos riippuvuuden aiheuttajaa ei saatavilla Sosiaalinen Vahvistettava asia Mistä ja milloin aloitan? Mikä on tavoitteeni? ~ ~ Muodostuu ryhmän paineen alla ~ ~ ~ ~ Vaikea sanoa ei, kun kaverit pyytävät mukaan Ihmissuhteet keskittyvät riippuvuutta tuottavan asian tai aineen ympärille 3. Henkinen ~ ~ ~ ~ Päihde/Toiminta pakokeino tyhjyyden tunteeseen Keino lievittää ahdistavia tunteita 64 65

34 Keskustelua: 1. Oletko tai oletko ollut mielestäsi riippuvainen jostain? 2. Miten se näkyy elämässäsi? 3. Onko joku läheisesi ollut huolissaan riippuvuudestasi? 4. Millaista apua olet saanut tai hakenut? 5. Millaista apua tarvitsisit? Lähde: Sanna Valkonen: Mahdollisuuksia muutokseen Päihde- ja mielenterveyskuntoutujan työkirja Lisätietoa riippuvuuksista: SISÄINEN PUHE Sisäinen puhe Tutustutaan sisäiseen puheeseen. Mietitään, minkälaista palautetta annamme itsellemme, ja onko puhe ahdistusta lisäävää vai kannustavaa. Harjoitellaan kannustavan puheen tuottamista. Ahdistusta lisäävä sisäinen puhe Huolestuminen ~ ~ Sisäinen puheeni varovaista, huolestujapuhumista. ~ ~ Varaudun mielessäni aina pahimpaan lopputulokseen ~ ~ Tarkkailen vaaran merkkejä. ~ ~ Mietin entä jos Sisäinen puhe? = oma ajattelumme, suhtautumistapamme ja omat asenteemme suhteessa itseemme, muihin ihmisiin sekä elämään. Riippuvuustestit Voit testata mahdollisen riippuvuutesi netissä: Testejä on seuraaviin riippuvuuksiin: ~ ~ Alkoholi ~ ~ Huumeet ~ ~ Tupakka ~ ~ Rahapelit ~ ~ Netinkäyttö ~ ~ Seksiriippuvuus ~ ~ Mieliala Kritisoiminen ~ ~ Sisäinen puheeni arvioivaa ja tuomitsevaa ~ ~ Osoittelen sormella puutteitani ja vertailen ~ ~ Enkö koskaan opi ~ ~ Olisin voinut olla parempi.. Uhrina oleminen ~ ~ Ajattelen, että minussa on jotain vialla tai olen jäänyt jotain ilman. ~ ~ Sisäinen puheeni valittelee, pahoittelee tai suree asioiden nykytilaa. ~ ~ En pysty siihen kuitenkaan. ~ ~ Olen liian vanha ~ ~ Minulle ei edes annettu tilaisuutta ~ ~ Minulle käy aina huonosti Täydellisyyden tavoittelu ~ ~ Ajattelen, että arvoni ihmisenä riippuu ulkoisista saavutuksistani ~ ~ Minun täytyy olla paras ~ ~ Minun täytyy aina olla pätevä ja onnistua ~ ~ Minun on pakko olla kiltti tullakseni hyväksytyksi Muutoksen askelia ~ ~ Negatiivisen sisäisen puheen tunnistaminen ja sen näkeminen, kuinka se vaikuttaa elämääni. ~ ~ Muutoksen tavoitteleminen: oppiminen, itsensä kehittäminen ja ajatuksen muutokset. Todellinen muutos alkaa omista ajatuksista, ei olosuhteiden muuttamisesta. ~ ~ Positiivisen sisäisen puheen luominen 66 67

35 Arvostava sisäinen puhe ~ ~ Olen riittävän hyvä ~ ~ Voin aina yrittää uudelleen ~ ~ Lopeta täydellisyyden tavoittelu ja ankaruus ~ ~ Ole salliva, lempeä ja anteeksiantava itseäsi kohtaan ~ ~ Anteeksianto ~ ~ Rehellisyys ~ ~ Toivo ~ ~ Luottavaisuus ~ ~ Unelmat ~ ~ Hetkessä eläminen ja tulevaisuuteen katsominen 8. NARRATIIVINEN HARJOITUS JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS Narratiivinen harjoitus Kerro elämääsi haittaavasta asiasta Tarinan avulla voidaan käsitellä vaikeita asioita. Tarina sekä kirjoitetaan että puhutaan ääneen. Tehtävä: Nimeäminen 1. Nimeä elämääsi haittaava asia Narratiivinen = tarinallinen, kertomuksellinen, kertomuksen kautta Ulkoistaminen 2. Mitä se saa sinut tekemään? Mihin se houkuttelee sinua? 3. Mitä se estää elämässäsi? 4. Mitä se merkitsee sinulle? 5. Mitä olet jo tehnyt toisin kuin nimeämäsi asia on houkutellut? 6. Mitä, jos asiat olisivat niin kuin toivoisit? Mitä se merkitsee sinulle? 7. Ketkä eivät yllättyisi ollenkaan, jos asiat olisivat niin kuin toivoisit? Ammatillinen kuntoutus Saadaan tietoa ammatillisen kuntoutuksen eri muodoista ja niihin hakeutumisesta. Keskustellaan omista kokemuksista ja mahdollisuuksista. Tavoitteellisuus ja ammatillinen kuntoutuminen: askeleita ammatilliseen kuntoutukseen ~ ~ Ennen kuin voi lähteä etsimään omaa ammatillista polkuaan, on hyvä miettiä, mitä haluaa ja mitä voi itse tehdä asioiden hyväksi. ~ ~ Tavoitteiden ääneen lausuminen ja ylös kirjaaminen auttaa sinua sitoutumaan niihin. ~ ~ Opi erottamaan omat tavoitteet omista odotuksista. On eri asia odottaa jotain tapahtuvaksi kuin asettaa itselleen jokin tavoite. Esimerkiksi ihminen voi odottaa saavansa työpaikan, mutta odottaminen on passiivista. Tavoite taas tarkoittaa sitä, että henkilö haluaa työpaikan, lukee lehtien työpaikkailmoitukset, lähettää hakemuksia jne. ~ ~ Tavoitteet eivät aina toteudu. Tavoite voi olla liian kova tai aikataulu liian kireä. Vika ei silloin ole itsessä, vaan liian vaativassa tavoitteessa. Tästäkin voi oppia. ~ ~ Pyrkimys kohti tavoitetta riittää. Vaikka kaikki ei aina menekään suunnitelmien mukaan, on tärkeä oppia kuuntelemaan omia toiveitaan. Mitä enemmän tietää siitä, mitä tarvitsee tai haluaa, sitä helpompi on tehdä valintoja oman elämänsä suhteen ja elää itsensä näköistä, itselle merkityksellistä ja mielekästä elämää. ~ ~ Kun olet työskennellyt tavoitteidesi eteen, muista palkita itsesi tekemästäsi työstä. Tehtävä: 1. Mieti millaisia ammatillista kuntoutumistasi edistäviä asioita haluat tältä kurssilta? 2. Mihin haluat pyrkiä? 3. Mitä haluat kokeilla, harjoitella tai opetella? 4. Mihin haluat uskaltautua? 5. Mistä haluat keskustella tai mistä asiasta haluat kuulla lisää? 6. Kirjaa nämä ajatuksesi tavoitteeksesi Harppaus-kurssin tavoitteeni on: 68 69

36 9. PALUU TAVOITTEISIIN JA JATKOSUUNNITELMA Tehtävä: 1. Olet tehnyt tämän kurssin ajaksi omat tavoitteesi. Ota ne esiin. Tutki niitä ja mieti: mitkä asiat ovat toteutuneet ja mitkä eivät? 2. Mikä on mahdollistanut tavoitteisiin pääsemisen? 3. Mikä on vaikeuttanut niiden toteutumista? 4. Mitä olet oppinut tämän kurssin aikana tavoitteiden asettamisesta ja niiden arvioimisesta? 5. Mitä olet oppinut itsestäsi ja ammatillisesta kuntoutumisestasi tämän kurssin aikana? 10. KURSSIN PÄÄTÖS JA PALAUTE ~ ~ Juhlistetaan päätöstä kakkukahvein ~ ~ Osallistujat saavat Oman elämänsä asiantuntija -todistukset ~ ~ Kurssilaiset kirjoittavat toisilleen kannustavat toivotukset ~ ~ Keskustellaan, mitä kurssilta jäi kenellekin eväiksi jatkoon Harppauskokemuksia Ei voi kuin vääntää räppiä, ei mistään tule täppiä. Hatutukseen nuuskaat ja dokaat Mut Kuka kerää pudokkaat

37 Osaava Ohjaus-projektin Harppausryhmä-malli kokeilussa HYKS psykiatriassa Jorvin klinikkaryhmässä Leppävaaran psykiatrisella poliklinikalla on kokeiltu Osaava Ohjaus-projektin Harppausryhmä -mallia. Ryhmä muodostuu Leppävaaran ja Matinkylän mielialahäiriöpoliklinikan potilaista. Tulokset ovat olleet positiivisia ja malli koettu toimivaksi työvälineeksi ryhmässä. Matalan kynnyksen ryhmä keskittyy ammatilliseen kuntoutukseen ja vertaistukeen ~ ~ Halusimme poliklinikoille matalan kynnyksen ryhmän, joka keskittyy kuntoutukseen ja vielä tarkemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Ryhmässä pystymme esittelemään erilaisia kuntoutusmuotoja ja väyliä, joita ei välttämättä yksilötapaamisissa tule esille. ~ ~ Toivoimme ryhmään niitä potilaita, joilla ei vielä ole ajatustakaan siitä, miten, missä ja milloin kuntoutus voisi tapahtua. He ovat olleet jo usean vuoden poissa työ- ja opiskelukuvioista. Ryhmän tehtävä luonnollisesti on myös vertaistuki. Ryhmätapaamisten sisältöä muokkasimme sellaiseksi, että se palvelee erikoissairaanhoidon potilaita. Positiivista palautetta ja konkreettisia askelia ~ ~ Viime keväänä meillä oli ensimmäinen Harppaus -pilottiryhmä Leppävaaran psykiatrian poliklinikalla. Käytämme nimeä Ammatillisen kuntoutuksen ryhmä. Osallistujien ikäjakauma vaihteli 19 ja 50 vuoden välillä. ~ ~ Ryhmään ilmoittautui 10 ryhmäläistä, joista 7 kävi ryhmän loppuun. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, 10 kertaa. Keräsimme ryhmäläisiltä palautteen, joka oli pääosin positiivista. Ryhmäläiset kokivat vertaistuen tärkeäksi ja toivoivat lisää vapaata keskustelua. ~ ~ Ryhmän loputtua, seitsemästä ryhmäläisestä viidellä oli jonkinlainen suunnitelma tulevaisuudesta, jota he alkoivat jo toteuttaa. Esimerkiksi yksi lähti kolmannen sektorin päivätoimintaan, yksi aloitti vakuutusyhtiön kanssa ammatillisen kuntoutuksen suunnittelun ja yksi vapaaehtoistyön. Teemoja, vieraita ja tutustumiskäyntejä ~ ~ Syksyllä on aloitettu uusi ryhmä. Käsittelemme erilaisia teemoja ja pyrimme etenemään ryhmän tarpeiden mukaan. Keskustelulle annetaan tilaa. Teemme tänä syksynä ensimmäisen kerran tutustumiskäynnin. Ryhmässämme käy vierailijoita esimerkiksi Osaava Ohjaus-projektista ja TE-toimistosta. Olemme saaneet kumpaankin ryhmään myös vertaisen, joka on kertonut oman kuntoutumistarinansa. Katariina Hjort, sosiaalityöntekijä Leppävaaran psykiatrian poliklinikka, HUS Pahimmillaan avun saanti jää kiinni siitä, että oppimisvaikeuksien uuvuttavuutta ei ymmärretä Merja-Leena, 36 v. Merjalla todettiin jo ala-asteella lukivaikeus. ADHD taas löytyi myöhemmin opiskeluaikoina. Oppimisvaikeuksiin Merja ei koe saaneensa riittävästi tukea. Seurauksena on ollut pitkäaikainen uupumus. Joitain vuosia sitten tapahtui myös rankka elämänmuutos, joka osaltaan heikensi työkykyä merkittävästi. Vailla työtä Merja on ollut kahdeksan kuukautta. Koulussa keskityttiin heikkouksiin, ei tuettu vahvuuksia ~ ~ Elämä olisi varmasti mennyt ihan eri lailla, jos nuorena olisi tuettu oppimisvaikeuksissa enemmän. Olisin todennäköisesti valmistunut yliopistosta. Enkä olisi joutunut virastohelvettiin. Koulussa keskityttiin ihan liikaa heikkouksiin, eikä tuettu vahvuuksia. Mun vahvuuksiani ovat mm. idearikkaus ja luovuus. Mä opin kinesteettisesti eli liikkeen ja tekemisen kautta ja havainnollistamisen avulla. ~ ~ Mä olisin tarvinnut enemmän kannustusta. Kyllä se tuen puute on vaikuttanut kohdallani uupumukseen. Oppimisvaikeudet uuvuttavat ja syrjäyttävät ~ ~ Lukio jäi kesken oppimisvaikeuksien takia. Lukivaikeus näkyy varsinkin kirjoittamisessa. Koko kouluajan mä olen saanut kuulla, miten keskittyminen on niin heikkoa. Myöhemmin opiskelu oli uuvuttavaa ja keskeyttäminen oli monta kertaa lähellä. ~ ~ Koulusysteemin muuttamiseen pitäisi etsiä ratkaisuja. Syrjäytymisluvut on korkeita. On ihan pakko huomioida nuorten kohdalla oppimisvaikeuksien syrjäyttävä merkitys. ~ ~ Tuen puute on mun mielestä erityisen huutavaa nuorisopuolella. Nuoret ei tunne tarpeeksi oikeuksiaan. Liian moni asia pistetään nuoruuden piikkiin. Täytyy muistaa, että kaikilla ei edes ole perhettä ja perheen tukea. Tuen puutteesta huolimatta Merja on suorittanut kaksi tutkintoa. Pitkäaikainen uupumus ja rankka elämänmuutos ovat kuitenkin vaikuttaneet työkykyyn. ~ ~ Aloitteellisuus on vaikeaa. Ja töiden hakeminen. Välillä jaksan aina jonkun pätkän. Kuntoutuminen alkaa vasta kun saa pysyvän päätöksen tuesta Merja kuvaile taistelua KELAn kuntoutustuesta helvetiksi. ~ ~ Idea kuntoutuksesta on hieno, mutta eikö sitä tukea voisi saada vuodeksi kerrallaan? Nyt saa ehkä kolmeksi kuukaudeksi ja sitten taas käännetään ja väännetään. Se uuvut

38 taa monen. Epäilen, että osa päätyy eläkkeelle sen takia, että vaan uupuu sen taistelun kanssa. Kuntoutuminen voi alkaa vasta, kun saa pysyvän päätöksen tuesta. Työvoimapoliittiselle kurssille hakeminen liian vaikeaa ~ ~ Uupumuksesta, masennuksesta, lukivaikeudesta ja ADHD:sta pitäisi olla paremmin tietoa TE-toimistoissa ja terveyskeskuksissa. Ongelmana tavallisen työvoimaneuvojan kanssa on, että esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai uupumusta ei tunnisteta ollenkaan ja asioita pitää osata pyytää aktiivisesti itse. Mutta kun moni on ihan hukassa asian kanssa itsekin. ~ ~ Työvoimapoliittisille kursseille hakeminen on vaikeaa. Pitää täyttää lomakkeita ja perustella ja perustella. On ihan liian monen tiedon näpertämistä. Tiedän, että moni jättää kokonaan menemättä kursseille, koska se hakeminen on niin vaikeaa. Varsinkin jos on lukivaikeus. Itse olen ollut työvoimapoliittisilla kursseilla. Uupumusta ei niillä kursseilla hirveästi huomioida. Paine työllistyä on aika iso. Terveyskeskuksiin tarvitaan tietoa oppimisvaikeuksista ~ ~ Myös terveyskeskuksissa tarvittaisi enemmän psykiatrista asiantuntemusta ja tietoa oppimisvaikeuksista. Tavallinen terveyskeskuslääkäri on usein ihan kysymysmerkkinä näiden asioiden kanssa. Esimerkiksi ei tajuta opiskelun olevan uuvuttavaa oppimisvaikeuksien takia. Terveyskeskuksissa pitäisi olla erityisopettaja tai psykologi, joka tekee lukitestejä. Pahimmillaan avun saanti tai lähete eteenpäin tutkimuksiin jää tietämättömyydestä kiinni. ~ ~ Noissa tilanteissa henkilön syrjäytymisvaara on lähellä. Jonkun kohdalla voi alkaa vaikkapa päihdekierre. Mulla on lähipiirissä monta vaikeasti lukivaikeuksista, jotka ovat saaneet lopullisen eläkepäätöksen ihan tietämättömyyden ja tuen puutteen seurauksena. ~ ~ Mä itse olen onnekas siinä, että olen kuitenkin osannut hakea apua. Mä olen päässyt palvelukartoitukseen, jossa tilannettani tutkitaan. Mä olen myös mukana ADHD-tutkimuksessa, jossa kartoitetaan, kuinka ADHD-oireita voidaan vähentää terapian avulla. Parannukset on jo nyt olleet ihan selkeitä. YKSILÖASIAKASTYÖ Mä kiipesin ylös sosiaaliturvan runkoa Oli jokaisella oksalla kovasti tunkoa Pääsin mä viimein niihin tukitoimiin Pirjo mut otti tiukasti hoiviin Tarjottiin duunii, tukee tai hoitoo- Välittääks joku, onpa outoo Potku eteenpäin Harppauskurssilta Tiedon Osaava Ohjaus-projektin Harppauskurssista Merja löysi lehdestä ja netistä. ~ ~ Potku selvitä eteenpäin tuli Harppauskurssilta. Se on yksi parhaita kursseja, mille olen osallistunut. Kurssilla oli realistinen, mutta kannustava asenne. Oli hienoa, että vetäjillä oli aiheesta omakohtaisia kokemuksia. Vertaistuella oli iso merkitys. Oli hyvä kuulla toisten kokemuksia.tälläisen matalan kynnyksen kurssin pitäisi olla pysyvää toimintaa. Vain omien voimavarojen mukaan ~ ~ Mä tiedän, että tulen jatko-opiskelemaan, mutta voimat eivät vielä riitä. Kun opiskelen, tulen omaan tahtiini ja hitaasti. Oppimisvaikeuksiin tarvitsen tukea ja henkilökohtaisen suunnitelman opintojen etenemiseen. Töihin mä tulen palaamaan pätkissä pala palalta. Jatkossa mä en lähde mukaan mihinkään muuten kuin vain omien voimavarojeni mukaan. Omat voimavarat on tärkeä tunnistaa

39 Yksilöohjaus: kulje vaikka hetki käsi kädessä Asiakkaita suoraan ja muiden tahojen lähettämänä Yksilöohjaukseen asiakkaita tuli kahdella tavalla. Osa tuli suoraan esimerkiksi Kuntoutus Ortonille työkykykartoitukseen tai lukijärjestöjen neuvontapalveluihin hakemaan apua tiettyyn asiaan. Asiakastyössä selvisi, että tarvitaan laajempaa osaamista. Moniammatillista yhteistyötä tehtiin tällöin heti projektikumppanien välillä. Lisää tukea haettiin tarvittaessa muilta tahoilta. Tukiverkostossa oli mukana yleensä vähintään kolme toimijatahoa, usein enemmän. Projektitoimijoiden ohella tukiverkostossa olivat yleisimmin mukana: ÂÂ Sosiaalitoimi ÂÂ Terveydenhuolto ÂÂ TE-toimisto ÂÂ Järjestö, erityisesti päihdejärjestöt ÂÂ KELA Osa asiakkaista taas tuli yhteistyökumppanien kautta, ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekevien ammattilaisten lähettämänä. Asiakasta tuettiin konkreettisesti ja kädestä pitäen Esimerkiksi ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ ÂÂ Mistä tukea arkeen ja omien asioiden hoitamiseen? Miten päivärytmi kohdilleen? Taloustilanteen kartoitus: paljonko velkoja ulosmittauksessa? Mistä apua oppimisvaikeuksiin? Mistä ja miten apua päihdepulmiin? Apua hakemusten tekemisessä Asiakkaan mukana palavereissa sosiaalityöntekijän luona: miten varmistetaan arjen rahoitus tai mistä rahat kuntoutukseen? Asiakkaan mukana oppilaitoksen palavereissa: miten tuki oppilaitoksessa mahdollistuu? Rinnalla kulkija on lähtenyt konkreettisesti asiakkaan mukaan ja saattanut esimerkiksi opinto-ohjaajalle, oppilaitokseen tai kuntoutukseen, kun asiakkaalla on pahoja hahmottamisen vaikeuksia. Asiakkaan kuulumisia on säännöllisesti tiedusteltu Tavoite yksilöohjauksessa: tunnistaa mistä kyse, mitä pulmia asiakkaalla on ja mitä tarvitaan, jotta asiakas pääsee eteenpäin Asiakastarinoita yksilöohjauksesta Anna, 35v Anna sai tiedon Osaava Ohjaus-projektin palveluista messuilta runsaat kaksi vuotta sitten. Hän oli tuolloin sairaslomalla työuupumuksen ja masennuksen takia. Anna aloitti Kuntoutus Ortonilla yksilöohjauksen ja samaan aikaan ohjautui lukijärjestöjen palvelutoiminnan piiriin. Hänellä todettiin oppimisvaikeuksia. Anna osallistui kahteen eri Harppausryhmään, joista toisella painottuivat atk-taidot. Syksyllä 2012 Anna on aloittanut työkeskuksessa puolipäivätyön kolmena päivänä viikossa. Tuntee, että voimat opintojen aloittamiseen eivät vielä riitä. Anna on huolestunut alkoholin käytöstään ja talousongelmat painavat. Hän käy yhä yksilöohjauksessa ja pitää päihdepäiväkirjaa. Hän kokee saavansa ohjauksesta tsemppiä ja voimavaroja asioiden hoitamiseen. Annan tavoitteena on aloittaa opiskelut syksyllä Joonas, 28v. Joonas tuli ohjaukseen lukijärjestöjen palvelutoiminnnan kautta 1,5 vuotta sitten. Hän oli vailla työtä, ja taustalla oli masennus ja työuupumus. Ammattikorkeakoulu oli kesken. Kuntoutus Orton Lukijärjestöt Mielenterveyden keskusliitto Lukijärjestöt Keskuspuiston ammattiopisto Kuntoutus Orton Oppilaitos Joonas ohjattiin Keskuspuiston ammattiopistoon lukitestiin ja lukivaikeus todettiin. Lisäksi hän sai Kuntoutus Ortonissa ammatillista yksilöohjausta. Samaan aikaan Joonas kävi lukijärjestöjen vertaistukiryhmässä. Syksyllä 2012 Joonas on jatkanut opintojaan ammattikorkeakoulussa ja tekee työn ohessa töitä. Hän pärjää opiskeluissa hyvin. Joonas toivoo edelleen ajoittain tsemppaajaa koulutuksen tueksi. Mihin aikaan saan olla harppausryhmässä tai opiskella, kun pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä, ettei mene korvaukset? 76 77

40 Ville, 30v Sininauhaliiton ohjaaja oli osallistunut Osaava Ohjaus-projektin seminaariin runsaat kaksi vuotta sitten. Ohjaaja lähetti asiakkaansa Villen projektin yksilöohjaukseen, ammatillisen kuntoutuksen keskusteluihin Kuntoutus Ortonille. Ville oli pitkään ollut vailla työtä ja hänellä Sininauhaliitto Kuntoutus Orton Lukijärjestöt Työvoimanpalvelukeskus sosiaalitoimi Keskuspuiston ammattiopisto KELA Neuropsykologinen kuntoutustaho oli päihdeongelmia. Lisäksi Villellä oli vaikeuksia hahmottamisessa ja matematiikassa. Hän asui Sininauhaliiton järjestämässä tuetussa asunnossa. Vaikeat hahmotusvaikeudet näkyivät mm. siten, että Villen oli vaikea löytää eri paikkoihin ja lähteä kodin ulkopuolelle. Hän oli osittain erakoitunut, ja erakoituminen aiheutti mielenterveyspulmia. Lukijärjestöjen edustaja kutsuttiin mukaan yksilöohjaukseen pohtimaan oppimisasioita. Sama henkilö toimi Villen rinnalla kulkevana tukihenkilönä ja saattoi häntä konkreettisesti ja henkilökohtaisesti eri paikkoihin. Ammattipohdinnat oli tehty ja koulun hakemukset tehty, kun Villelle tuli tieto, että työnhaku lakkautuu ja hän siirtyy sosiaalitoimen asiakkaaksi. Yhteispalvaerissa työvoimanpalvelukeskuksessa selvitettiin Villen tilannetta. Työnhakua jatkettiin ja odoteltiin koululta päätöstä hakemukseen. 1,5 vuotta sitten Ville sai opiskelupaikan Keskuspuiston ammattiopistossa. Opiskelupaikan saaminen vaati henkilökohtaista apua opinto-ohjaajalta paperien täytössä. Tukihenkilö tapasi Villen päivittäin Rautatieasemalla ja saattoi aluksi kouluun, kunnes Ville oppi kulkemaan itse. Esteeksi opinnoille meinasi muodostua opintojen rahoitus. Monesti Villellä ei ollut rahaa edes matkalippuun, jotta pääsisi kouluun. Rahoituksen pohtiminen vaati moniammatillisen palaverin, jossa mukana olivat työvoimanpalvelukeskuksen sosiaalityöntekijä, Keskuspuiston ammattiopiston sosiaalityöntekijä, Kuntoutus Ortonin psykologi ja lukijärjestön edustaja. Villellä on ollut vaikeuksia muistaa mihin aikaan missäkin pitää olla, mutta koulusta hän ei ole myöhästynyt. Opettajien mukaan hän pärjää koulussa hyvin. Villeä itseään harmittavat puutteet mm. matematiikassa ja hahmottamisessa. Hän saa pian neuropsykologista kuntoutusta hahmotuspulmiin. Kuntoutukseen haettiin tukea KELAlta ja omavastuuosuutta sosiaalitoimesta. Hakemukset olivat lähellä kariutua, sillä Villeltä puuttui raha vaadittuun psykiatrin lausuntoon. Tuija, 43v. Tuija tuli projektin palveluiden piiriin lukijärjestöjen palvelutoiminnan kautta 2 vuotta sitten. Hän epäili itsellään lukivaikeutta, jota ei oltu koskaan testattu. Lisäksi Tuijalla oli pulmia mielenterveydessä ja fyysisessä terveydessä. Mielenterveyden keskusliitto Lukijärjestöt Keskuspuiston ammattiopisto Kuntoutus Orton Tuijalle tehtiin lukitesti Keskuspuiston ammattiopistossa ja lukivaikeus todettiin. Lisäksi hän kävi Kuntoutus Ortonilla ammatillisessa yksilöohjauksessa. Tuija käy lisäksi säännöllisesti lukijärjestöjen vertaistukiryhmässä. Alussa hänen oli vaikea hyväksyä omaa lukivaikeuttaan ja suhtautuminen asiaan oli negatiivista ja opettajia syyttävää. Kahden vuoden aikana suhtautuminen asiaan on muuttunut ja Tuija on lukivaikeuden kanssa sinut. Hän on ruvennut tsemppaamaan muita ryhmäläisiä, huomauttamaan toisille negatiivisesta suhtautumisesta ja etsimään ratkaisuja omiin ja toisten ajankohtaisiin pulmiin. Tuija on lisäksi osallistunut Harppauskurssille ja jatkaa ammatillisessa yksilöohjauksessa. Terveydellisten syiden vuoksi Tuija on sairauslomalla. Toimeentulo on epäselvä: työeläkelaitos ja KELA pallottelevat asiaa. Hän selvittää taloudellista toimeentuloaan sosiaalityöntekijän kanssa. Lähihoitajista on huutava pula. Eräs asiakkaani on päässyt kaikista kokeista läpi. Hän ei päässyt läpi hoiva ja huolenpito -jaksosta. Silmätippoja antaessa tippoja valui hieman silmän ulkopuolelle. Hän olisi valmistunut puolen vuoden päästä. Nyt hänelle suositellaan keskeyttämistä. Tämä ilmoitettiin puhelimitse. Lisäksi selviteltiin työvoimanpalvelukeskuksen sosiaalityöntekijän kanssa koulutuksen aikaista toimeentuloa. Koulumatkoihin korvaukset haettiin sosiaalitoimesta

41 Moniammatillinen osaamisvaihto auttaa opintoihin: polvivammasta lukineuvontaan ja liiketalouden opintoihin Hannu 33v. Hannun liikenneonnettomuudessa saatu polvivamma pakotti uudelleen kouluttautumiseen. Kun työkykyä arvioitiin, epäily lukivaikeudesta nousi esiin. Lukitestin jälkeen Hannu sai luki- ja apuvälineneuvontaa lukijärjestössä. Kun uudet opinnot alkoivat, apuvälineet tulivat ajankohtaiseksi. Vakuutusyhtiö myönsi rahoituksen välttämättömien lukiapuvälineiden hankintaan. Edessä työn menetys ja uudelleen kouluttautuminen Vakuutusyhtiö lähetti Hannun (33v) Kuntoutus Ortonille vuoden 2011 alussa. Hannun toimintakykyä polvivamman jälkeen piti selvitellä. Todettiin, että polvivamman vuoksi Hannun työkyky ei enää riitä hänen silloiseen työhönsä teollisuudessa. Edessä olisi uudelleen kouluttautuminen. Uutta koulutusta suunniteltiin Kuntoutus Ortonin ammatillisessa urasuunnittelupalvelussa. Suunnittelussa huomioitiin Hannun polvivamma sekä aikaisempi opiskelu- ja työhistoria ja ansiotaso. Hannu kertoi haluavansa kaupalliselle alalle. Hän kertoi myös ongelmistaan kirjoittamisessa. Heräsi epäilys lukivaikeudesta. Testitulos oli helpotus Työelämä Kuntoutus Orton Keskuspuiston ammattiopisto Lukijärjestöt Vakuutusyhtiö Ammattikorkeakoulu Koska Ortonilla ei tehdä lukitestejä, Hannu lähetettiin lukitestaukseen Keskuspuiston ammattiopistoon. Laaja-alainen erityisopettaja totesikin lukivaikeuden. Hänen mukaansa Hannun pääongelmana on lukemisen, kirjoittamisen ja työskentelyn hitaus. Toisaalta sitkeydellä ja lisäajalla lopputulos on hyvä ja hänen taitonsa kokonaisuudessaan hyvät. ~ ~ Testitulos oli helpotus. Aina tiesin, että on jotain pulmaa. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat aina olleet vaikeita. Vieraat kielet ovat myös aina olleet hankalia. On hyvä asia, että nyt sen lukivaikeuden totesi joku toinenkin ja että se on paperilla. Luki- ja apuvälineneuvontaa Seuraavaksi Hannu lähetettiin Kuntoutus Ortonilta lukijärjestön palveluiden pariin. Erilaisten oppijoiden liiton lukineuvojalta Hannu sai henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta lukiasioissa ja apuvälineiden käytössä. Luki-apuvälineiden käyttöön häntä perehdytettiin kädestä pitäen. ~ ~ Neuvonta oli hieno homma! En yhtään tuntenut lukivaikeuksisen apuvälineitä aikaisemmin. Uudet opinnot alkavat Pääsykoe ammattikorkeakouluun oli kesäkuussa Etukäteen Hannu oli tiedustellut mahdollisuutta lisäaikaan lukitodistuksen pohjalta. Hänen ilokseen pääsykoe kuitenkin pohjautui haastatteluun.hannu pääsi opiskelemaan liiketaloutta. Opinnot alkoivat elokuussa. Lukivaikeudestaan hän on kertonut heti opintojen alussa. Äänikirjat ja skannaava sanakirjakynä apuvälineinä Kuntoutus Orton suositteli apuvälineiden hankintaa ja kirjoitti lausunnon liikennevakuutusyhtiölle. Myönteinen päätös apuvälineasiassa tuli loppuvuodesta ~ ~ Olen nyt saanut kaikki hakemani apuvälineet. Mulla on käytössä ohjelma, jolla voin kuunnella Celian äänikirjoja ja ohjelma, joka muuttaa skannattua tekstiä äänimuotoon. Voin tehdä itse äänikirjan mistä vaan kirjan sivusta. Kuuntelen äänikirjoja autossa tai kävellessä. ~ ~ Mulla on käytössä myös skannaava sanakirjakynä. Se laite on tosi hyvä ja tarpeellinen. Sillä voi suomentaa englanninkielisiä sanoja ja lauseita. ~ ~ Apuvälineistä on todella paljon apua, sillä olen hidas lukija. Tukea muilta paitsi kielten opettajilta Syksyllä 2012 Hannu kertoo opintojen sujuvan hyvin. Kaikki kurssit ovat menneet läpi ja tukea opintoihin on tullut kuraattorilta ja monelta opettajalta. Kielten opettajien suhtautuminen ei ole Hannun kokemuksen mukaan yhtä ymmärtäväistä: tukea hän ei ole kielten opettajilta saanut. Vuoden sisällä hän ei ole päässyt läpi englannin kokeista ja joutuu kertaamaan kurssin. Henkilökohtainen neuvonta tärkeää Hän jatkaa lukijärjestöjen neuvonnan asiakkaana. ~ ~ On tosi tärkeää, että joku todella ottaa minun jutut asiakseen ja ihminen otetaan vastaan vikoineen päivineen. Ilman tällaistä henkilökohtaista neuvontaa asiat voisivat mennä paljon vaikeammaksi, kun pitäisi hoksata kaikki itse. Ja sitten ei ehkä hoksaa. Nyt tiedän, että on tukihenkilöitä, joihin voin olla yhteyksissä tarvittaessa

42 Natiseeko nivelvaiheissa tukea rikostaustaisen henkilön opinpolulle VANKILATYÖ Moni vanki aloittaa suljetussa vankilassa ollessaan ammatilliset opinnot. Osa heistä jatkaa opiskelujaan avolaitoksessa, koevapaudessa tai vapautumisen jälkeen. Näissä opintojen nivelvaiheissa kohdataan monenlaisia haasteita, jotka voivat aiheuttaa opintojen keskeytymisen. Tämä pieni, mutta haasteellinen opiskelijajoukko tarvitsee opintojensa onnistumiseksi erityistukea. ~ ~ Aloittaneita opiskelijoita: 11 ~ ~ Keskeyttäneitä: 1. Kahden opiskelut ovat tuomionsuorittamisen vuoksi väliaikaisesti keskeytyneet, mutta suunnitelmat opiskelujen loppuunsaattamiseksi on tehty. Cv:n tekokin on yhtä takkua Kun takana on vuosia valtion kakkua Ammatilliset opinnot loppuun ryhmä ja yksilötuella Natiseeko nivelvaiheissa opiskelujatkumoiden tukimallin toiminnan tavoitteena on ammatillisten opintojen loppuunsaattamisen turvaaminen tarjoamalla ryhmä- ja yksilömuotoista tukea vankilassa opintonsa aloittaneille henkilöille sekä lisätiedon antaminen rikostaustaisten opiskeluihin liittyvistä haasteista heitä ohjaavalle henkilökunnalle. Yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopisto ja Kriminaalihuollon tukisäätiö Opiskelujatkumon mallin kokeiluvaiheessa tuki tarjottiin Keskuspuiston ammattiopiston ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistyöllä. Tuki perustui opiskelijan omaan haluun osallistua tukitoimiin. Tukihenkilöinä toimivat alusta alkaen samat henkilöt. Työskentelyn erityispiirteeksi nousi se, että kriisit eivät yleensä tapahdu virka-aikaan, joten tukihenkilöiden tavoitettavuudella ja työskentelyn edetessä saavutetulla luottamuksella oli suuri merkitys opiskelua tukevien tai haittaavien asioiden esilletuomisessa. Ryhmätapaamisia järjestettiin 1-2 kertaa viikossa ja lisäksi tarjottiin mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin tukihenkilöiden kanssa. Oppilaitoksen järjestämissä tukitapaamisissa keskusteltiin lähinnä opintojen etenemiseen liittyvistä asioista ja Kriminaalihuollon tukisäätiön edustajan järjestämissä tukitapaamisissa käytiin läpi elämäntilanteeseen liittyviä aiheita. Vertaistuella iso merkitys Työskentelyssä korostui vertaistuen merkitys. Tukiryhmäkeskusteluissa nousi esille asioita, jotka ovat yhteisiä kaikille osallistujille. Näin osallistujat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Mukaan kutsuttiin myös KRIS:n edustajia (järjestö, joka tarjoaa apua ja tukea vankilasta vapautuville) kertomaan omista kokemuksistaan selviytymistarinoineen. Vastaavaa toimintaa suunniteltaessa oppilaitoksen kannattaa verkostoitua sellaisen järjestön tai muun toimijan kanssa, joka tuntee rikosseuraamusalan toimintaympäristön ja sen työntekijöitä. 83

43 Työskentelyn eteneminen Opiskelijan opiskellessa suljetussa vankilassa Tiedotetaan opiskelijoille mahdollisuudesta saada vankilasta vapauteen kestävää tukea opintojen loppuunsaattamisen onnistumiseksi. Tukitoimista kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa tehdään yhteistyösopimus (opiskelija, oppilaitos, vankila). Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Rangaistusajan suunnitelma päivitetään yhdessä. Suunnitelmaa tehdessä kartoitetaan mm. vapautumisajankohta ja mahdollisuudet avolaitokseen tai koevapauteen siirtymisestä. Lisäksi keskustelua käydään niistä asioista jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen (riskitekijät ja opiskelua tukevat asiat). Yhteistyötä tehdään vankilan ja oppilaitoksen kesken (opettajat, opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä, valvontahenkilöstö, rangaistusajan suunnitelma). Opiskelijan opiskellessa avovankilasta tai koevapaudesta käsin Opiskelu kytketään osaksi koevapauden toimintavelvoitetta tai rangaistusajan suunnitelmaa (avovankila). Opiskeluun liittyvien lupa-asiat selvitetään (opiskeluajat, työssäoppimismahdollisuudet, opintomatkat, virastoasioinnit, luvalliset liikkumisalueet). Opiskelijalle laaditaan oppilaitoksen loma-ajoiksi toimintasuunnitelma. Yhteistyön sujumisen varmistamiseksi yhteyshenkilöt nimetään sekä oppilaitoksesta, vankilasta että muista yhteistyösopimuksen osapuolista. Yhteistyöllä pyritään turvaamaan mahdollisimman toimiva matalan kynnyksen puuttuminen ongelmatilanteissa lopullisena tavoitteena ammatillisten opintojen loppuun saattaminen onnistuneesti. Tarvittaessa järjestetään verkostopalavereja ja henkilökohtaisia keskusteluja, joiden avulla selkeytetään opintopolkuun vaikuttavia asioita. Opiskelijan opiskellessa vapautumisen jälkeen Vaikka opiskelija vapautuisi opintojen aikana, erityistukea jatketaan. Tärkeää sopia jatkosta, vaikka matkaan tulisi mutkia Rikosseuraamusasiakkaat voivat menettää monenlaisista syistä johtuen avovankilapaikan tai koevapaus voidaan keskeyttää. Usein näissä tapauksissa joudutaan takaisin suljettuun vankilaan. Opiskelijoita ei kadoteta, vaan heidät tavoitetaan vaikka matkaan tulisi mutkia. Alkaneiden opintojen loppuun saattamisen turvaamiseksi on tärkeää päivittää suunnitelmat ja sopia jatkosta niin opiskelijan, oppilaitoksen kuin muiden yhteistyökumppanien kanssa. Erityisen tärkeää on saada opiskelijalle tieto siitä että opintojen jatkaminen on mahdollista. Tukimuoto syntyi tarpeeseen Tärkeää Opiskelija ryhmätapaamiset vertaistuki verkostopalaverit henkilökohtaiset keskustelut rangaistusajan suunnitelma opiskelusuunnitelma ihmissuhde- ja perheasiat päihde- ja terveysasiat taloudellinen tilanne velka-asiat keskeneräiset oikeusasiat kaidalla tiellä pysymisen haasteet suunnitelmien päivittäminen ongelmatilanteissa Oppilaitos/ järjestö tai muu toimija ryhmätapaamisten järjestäminen henkilökohtaiset keskustelut nimetyt yhteyshenkilöt verkostopalaverit tukea ja tietoa opettajille säännöllinen yhteydenpito lausuntojen ja anomusten laatiminen koevapauden valmisteluun liittyvä yhteistyö opiskelutodistukset keskeneräisten oikeusasioiden selvittely yhteistyössä rikosseuraamusalan kanssa oppilaitoksen loma-aikojen tuen turvaaminen opiskeluun liittyvistä tapahtumista/matkoista tiedottaminen vankilalle Vankila/rikoseuraamusala rangaistusajan suunnitelma nimetyt yhteyshenkilöt verkostopalaverit tukea ja tietoa vankilan henkilökunnalle keskusteluyhteys opettajiin säännöllinen yhteydenpito tieto opintojen etenemisestä turvallisuusasiat luvalliset liikkumisalueet avolaitokseen siirtymisen valmistelu koevapauden valmistelu yhteistyössä mukana opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä ja valvontahenkilöstö Tutkinnon suorittamisen vankilassa aloittaneista Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijoista ei yksikään ollut valmistunut. Osa aloittaneista ei vapauduttuaan jatkanut opiskelua vankilan ulkopuolella. Tuella asiaan puututtiin varhaisessa vaiheessa, jotta keskeytyksiä ei tulisi ja jotta tukea olisi tarjolla silloin kun sitä eniten tarvitaan. Uuden tukimuodon jälkeen keväällä 2013 valmistui kaksi henkilöä ja syksyllä 2013 valmistuu yksi

44 Pärjää arjessa! Pärjää arjessa koulutuspaketti on kehitetty Osaava ohjaus hankkeessa yhteistyössä Helsingin ja Keravan vankiloiden ja Osaava ohjaus toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa sellainen paketti, joka palvelisi mahdollisimman hyvin vapautumassa olevan vangin tarpeita eli antaisi hänelle valmiuksia pärjätä vankilanjälkeisessä elämässä. Pärjää arjessa kurssi on intensiivinen (laajuus 150 tuntia viiden viikon aikana) arjen taitoihin valmentava koulutus. Käytännönläheinen kurssi toteutetaan suljetussa vankilassa voimavaravalmennuksen periaatteella yhteistyössä vankilahenkilökunnan kanssa. Kurssi muodostuu ryhmä- ja henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä teemoihin liittyvistä etätehtävistä. Teemoja Jokapäiväisen elämän taidot: ~ ~ siivous, ruoanlaitto ja hygienia ~ ~ puhtaanapidon perusteet, kodin siivous ~ ~ perusruuan valmistaminen ~ ~ hintatietous elintarvikkeet Arjen atk-taidot ~ ~ tekstinkäsittely Asiointi ~ ~ yhteiskunnallisten palvelujen käyttö ~ ~ virastoasiointi Omat vahvuudet ja haasteet ~ ~ oppimisvaikeustesti ~ ~ kuntotestit ~ ~ voimavaravalmennus Työllistymistä tukevia koulutuksia ~ ~ työturvallisuuskortti-, hygieniapassi- ja hätäensiapukoulutukset Tietoa tukimuodoista vapautumisen jälkeen ~ ~ Aloittaneita opiskelijoita: 8, joista 6 suoritti kurssin loppuun Entinen vanki ei saa menneisyytensä takia matkavakuutusta, vaikka tuomio olisi jo ajat sitten suoritettu. Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) palvelut ~ ~ KRITS:n työntekijä kertoo mm. tukiasumismuodoista vapautuville vangeille KRIS:n palvelut ~ ~ KRIS tarjoaa vertaisnäkökulmaa vapautumisen tueksi sekä monipuolista apua ja tukea rikoksesta tuomittujen selviytymiseen rangaistuksen päättyessä Keskinäistä kannustusta rikostaustaisten opiskelijoiden vertaistukiryhmässä Joni, 22v. Joni aloitti Keravan vankilassa vankeusrangaistusta suorittaessaan Keskuspuiston ammattiopiston opetuksella sisustajan opinnot talvella Opintoihin hakeutuessaan hänelle oli luvattu, että jos opinnot ovat kesken vapautumisvaiheessa, ne jatkuvat vapautumisen jälkeen Keskuspuiston ammattiopiston Metsälän toimipaikassa. Tämä oli olennainen tieto tulevaisuuden suunnittelun kannalta ja vaikutti myös opiskelumotivaatioon. Peruskoulussa oppimisvaikeuksia Jonille peruskoulun suorittaminen oli ollut haasteellista käytös- ja oppimisvaikeusongelmien vuoksi. Nyt tuli mahdolliseksi hankkia itselleen ammatti siten että osa opinnoista suoritettiin tuomioaikana ja osa vapautumisen jälkeen. Opinto-ohjaajan rooli tärkeä, jotta opinnot eivät keskeydy Joni vapautui vankilasta loppusyksystä Hänen piti jatkaa opintojaan Keskuspuiston ammattiopistossa heti vapauduttuaan. Suunnitelmiin tuli kuitenkin pieni muutos, sillä juuri vapautumisen aikaan perheeseen syntyi toinen lapsi ja Joni piti isyyslomansa ennen opintojen jatkamista. Suunnitelma opintojen jatkamisen ajankohdasta rakennettiin yhteistyössä oppilaitoksen opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelman teko ja yhteydenpito oli tärkeää, jotteivät hyvin alkaneet opinnot vain keskeytyisi. Natiseeko nivelvaiheissa: tukea vankilassa opintonsa aloittaneille Joni jatkoi opintojaan isyysloman jälkeen vuoden 2012 alussa Keskuspuiston ammattiopistossa. Samanaikaisesti käynnistettiin Osaava Ohjaus-projektin Natiseeko nivelvaiheissa tukea rikostaustaisten opintielle tukitoiminta yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa. Tukitoiminnan tavoitteena oli tarjota yksilö-, ryhmä- ja vertaistukea suljetussa vankilassa opintonsa aloittaneille ja niitä avovankilasta, koevapaudesta tai vapaudesta käsin jatkaville. Vertaistukiryhmä tärkeä osa opintoja Vankila Keskuspuiston ammattiopisto Kriminaalihuollon tukisäätiö Tukitoimena tarjottiin mahdollisuus kahdesti viikossa ryhmäkeskusteluihin ja tarvittaessa yksilökeskusteluihin. Ryhmien kokoontuminen tapahtui opiskelupäivän aikana ja tapaamisajankohta suunniteltiin yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa niin, ettei se häirinnyt opintojen etenemistä vaan ryhmätoiminto nousi opintojen tukitoimeksi ja osaksi opintoohjausta. Ryhmä toimi vertaistukiryhmän lailla: kaikilla siihen osallistuvilla opiskelijoilla oli rikostausta ja keskusteluissa esiin nousseet ongelmat ja elämänkiemurat olivat kaikille tuttuja asioita. Ryhmäläiset kannustivat ja neuvoivat toisiaan sekä tavallaan valvoivat toisiaan, ettei poissaoloja tule opiskelujen tielle

45 Menneisyyden selvittäminen rytmittyy opintoihin tuen avulla Vuoden 2012 aikana keskusteluissa Jonin kanssa esiin nousivat luonnollisesti perhe-, harrastus- ja opiskeluasiat. Näissä asioissa opiskelija tarvitsi ja sai tukea mm. opiskelutodistusten ja opettajan lausuntojen muodossa. Myös menneisyydestä nousi selviteltäviä asioita, jotka olisivat voineet tulla opintojen etenemisen esteeksi. Vanhoja tuomioita selviteltiin ja tehtiin työtä sen eteen, että ne saataisiin suoritettavaksi loma-aikoina tai sellaisissa laitoksissa, joista käsin voi opintoja jatkaa. Koulun loma-aikoina sekä työharjoitteluaikoina järjestettiin tukitapaamisia Jonin kotikaupungissa. Vastuuntuntoinen Joni on edennyt opinnoissaan suunnitellusti ja on valmistumassa aikataulun mukaisesti. Mä olen päättänyt, että asiat saa mennä hyvin Ossi, 30v. Ossia voidaan hyvällä syyllä pitää nuorten syrjäytymisen kokemusasiantuntijana. Yläasteella koulu lakkasi kiinnostamasta ja kaveriporukassa piti olla kova jätkä. Pian alkoi päihde- ja vankilakierre. Vapauduttuaan Ossi on kertonut omaa tarinaansa mm. Osaava Ohjaus-projektin eri tilaisuuksissa. Koulunkäynti romahti yläasteella ~ ~ Ala-aste sujui hyvin. Mä olin hyvä kielissä, historiassa ja liikunnassa. Ala-asteen päästötodistuksen keskiarvo oli 8,3. Vasta yläasteella arvosanat romahtivat, kun koulussa ei hirveästi kiinnostanut käydä. Kaikkiaan yläaste oli aikamoista huliviliaikaa. ~ ~ Mulla oli alun perin ruotsissa ysi. Mutta sanoin joskus tunnilla poikkipuolisen sanan ja lensin heti ulos. En lopulta oikein tullut opettajan kanssa toimeen. Arvosana laski neloseen. ~ ~ Jos olis silloin ollut enemmän järkeä ja itsetuntoa, ja olisin siirtynyt etupulpetin oppilaaksi, niin asiat olis voineet mennä toisella tavalla. Mutta kaveripiirissä piti olla tosi cool, pitää kovan pojan statusta. Kaveripiirin auktoriteetti on tossa iässä tosi suuri. Kokeilunhaluinen kaveri jäi heti huumekoukkuun Yläasteella alkoi Ossin päihteiden käyttö. Tupakoinnista siirryttiin kannabikseen ja melko pian amfetamiiniin. ~ ~ Aluksi ajattelin, että missään nimessä ei sitä amfetamiinia. Mutta puoli vuotta meni, niin se oli jo kuvioissa mukana. Monet kaverit otti tossa vaiheessa takapakkia. Mutta mä olin kokeilunhaluinen kaveri ja jäin nalkkiin ihan heti, ekasta kerrasta. ~ ~ Ysillä olin vähän skarpannut ja numerotkin nousi. Keskiarvo oli päälle seiskan. Perhe yritti lahjoa mua autolla ja ajokortilla, jos menisin lukioon. Mutta mä olin sitä mieltä, että amfetamiini on mun juttu. Jos jostain tulee ylitsepääsemättömän hyvä olo, siitä ei halua luopua. Myöhemmin kuvioihin tulivat vielä kovemmat huumeet. ~ ~ Kyllä mä tiesin, että olen tosi hukassa, mutta huumeet myös rauhoittivat. Se oli kierre. Asuttiin kommuunissa parin kaverin kanssa. Yksi oli saanut ison perinnön ja sillä rahoitettiin käyttö. Se ei ollut rahasta kiinni. Toisen vankilareissun jälkeen päätös: nyt mä nousen tästä Ensimmäinen vankilareissu Ossille tuli 22-vuotiaana. Neljän vuoden tuomiosta Ossi istui kaksi. ~ ~ Olin jonkin aikaa ihan selvin päin ja lähdin töihin Norjaan. Siellä tapahtui taas retkahdus ihan alkumutiin asti. Lopulta tie kulki taas vankilaan. ~ ~ Mä tein siellä vankilassa päätöksen, että nyt mä nousen tästä. Ekan vapautumisen jälkeen mulla oli ehkä kerralla liian isoja tavoitteita. Nyt mä ajattelen, että en ota liian pitkiä tavoitteita, vaan etenen askel kerrallaan. Ensin korvaushoito, sitten kouluun ja tuomio pois, sitten kämppä. Seuraavaksi sitten velkakuvioiden selvittely velkaneuvojan kanssa. Reppu selässä kouluun Ossin tavoitteet ovat pitäneet. Opiskelun Ossi aloitti Keskuspuistossa Suomenlinnan avovankilasta käsin. ~ ~ Kun oli istunut monta vuotta suljetussa vankilassa, oli aika häkellyttävä kokemus marssia reppu selässä Rautatieasemalle, junaan ja opiskelemaan. Tärkeää oli ryhmän vertaistuki. Ryhmässä oli kavereita, joilla on samanlainen tausta kuin mulla. Vankilasta Ossi vapautui puoli vuotta sitten ja opinnot ovat jatkuneet. Maalariksi hän valmistuu lähitulevaisuudessa. Muutama suurempi näyttö on vielä edessä. Tavallinen arki on nasta juttu Kriminaalihuollon tukisäätiön tukihenkilöillä on ollut Ossin mukaan erittäin suuri merkitys elämän järjestymisessä. ~ ~ Oma kämppä tuo paljon rauhaa. Asiat on nyt hyvin. Mä herään joka aamu kello 7 ja tajuan, että olen kotona ja olen vapaa mies. Mä olen päättänyt, että asiat saa mennä hyvin. Tavallinen arki on nasta juttu. Ennen ajattelin, että kahdeksasta neljään-elämä ei ole mistään kotoisin. Mutta nyt kun elän niin, se onkin tosi kova juttu. Arjen pyöritys on voimavara. Vaikka se ei aina ole kivaa, se pitää kasassa ja oikealla reitillä

46 Kyllä kai kaikki tietokonetta osaa käyttää! Moni ajattelee, että nyky-yhteiskunnassa kaikilla aikuisilla suomalaisilla olisi ATK- taidot hallussa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan perustiedotkin puuttuvat monelta. Kaikilla ei edes ole tietokonetta. TIETOKONE TUTUKSI - opiskelutaidot käyttöön Tarjottiin taas, ota tai jätä Ei se ehkä kuitenkaan työllistä Tarjotaan duunii kahvipalkalla No ehkä mun elämä on telakalla Tunsin olevani niin kuin tipu tervassa Tai hiton iso kala pienessä merrassa. Kun nokka irtoo, pyrstö jää kiinni, Kun pyrstön saan irti ei naama o fiini Kuitenkin työelämä ja opiskelu vaativat ihmiseltä perustaitoja ATK:sta. Arjessa siirrymme yhä enemmän nettipohjaiseen maailmaan ja verkossa asiointiin. ATKtaitojen puute voi nyky-yhteiskunnassa olla syrjäyttävä asia. Matalan kynnyksen ATK-kursseja tarvitaan Osaava ohjaus-projekti tarjosi aikuisille kaksi matalan kynnyksen ATK-kurssia (Tietokone tutuksi opiskelutaidot käyttöön! kurssi) keväällä ja syksyllä Kurssilla oli mahdollista opetella tietokoneen käytön alkeet aivan alusta tai kerrata unohtuneita alkeita hitaaseen tahtiin. Samalla tutustuttiin itseensä oppijana ja mietittiin elämänhallinnan taitoja. Kurssit järjestettiin moniammatillisena yhteistyönä. Elämänhallinnan taidot: ~ ~ Omat kyvyt ja voimavarat tutuksi ~ ~ Oppimisen tapoja, taitoja ja apuvälineitä ~ ~ Työ- ja koulutusmahdollisuudet ~ ~ Oman osaamisen kansio ~ ~ Ammatinvalinnan ohjausta Tietotekniikan perusteet: ~ ~ tietokoneen osat, apuvälineet ~ ~ käyttöjärjestelmät ja niiden sovellutuksiin tutustuminen ~ ~ tiedostojen hallinta ~ ~ internet ja sähköposti ~ ~ tekstinkäsittely ja kuvien yhdistäminen tekstiin ~ ~ taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka Salla Oksanen 91

47 Kurssille otettiin mukaan kaikki halukkaat. Osallistujat kokivat vertaistukipohjaisen ryhmässä opiskelun hyvänä. Osallistujat ~ ~ ~ Ilmoittautuneita osallistujia: 17 ~ Kurssin kävi loppuun: 14 ATK- ja opiskelutaitojen oppiminen parantaa henkilön työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Paljon koulutusta, mutta mielenterveyskuntoutujan työelämään pääsy vaikeaa Vaikka lukio jäi aikoinaan kesken, Krisu valmistui markkinointimerkonomiksi Kauppaopistosta. ~ ~ Se oli ponnistus, joka tuntuu vieläkin hyvältä. Markkinointimerkonomin tutkinnon lisäksi Krisu opiskeli kosmetologikoulussa ja kokkikoulussa, mutta opinnot jäivät sairauden takia kesken. Lisäksi hän opiskeli näyttötutkintona oppaaksi, suoritti sihteerin ammattitutkinnon ja kävi vähän aikaa iltalukiota. Sairastumista ennen Krisu ehti olla koulun työharjoittelussa ja kesätöissä. Myöhemmin hän oli KELAN työvalmennuksessa. Kokemusta vakituisesta työpaikasta Krisulla ei ole. Työelämään pääsyn Krisu kokee vaikeana: on paljon papereita täytettävänä ja paljon haastatteluja. ~ ~ Vakituista työtä on vaikea saada kun on tää sairastuminen. Välillä on tunne, että mä en ole Krisu, vaan pelkästään mun diagnoosi Krisu, 39v. Krisu sairastui 16-vuotiaana. Lukio jäi tuolloin kesken se harmittaa yhä. Sittemmin Krisu on hankkinut huikean määrän koulutusta, mutta sairauden takia työelämään pääseminen on ollut vaikeaa. Tällä hetkellä Krisu on eläkeläinen. Eläkepäätös tehtiin kymmenen vuotta sitten. Vierellä kulkijaa tarvitaan arjessa Salla Oksanen Krisulla on mielenterveyden pulmia. Arjessa mielenterveyden pulmat näkyvät mm. hahmottamisvaikeuksina, pakko-oireisuutena ja paniikkihäiriönä. Julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen on hankalaa, ja toisinaan Krisu tuntee olevansa eristäytynyt. Hahmottamisvaikeuksien takia uusien paikkojen löytäminen ja uusien toimintojen omaksuminen on vaikeaa. Esimerkiksi uuden pesutuvan käyttöä piti opetella ajan kanssa. Krisu hätääntyy helposti, ja tarvitsisi uusiin paikkoihin mentäessä saattajaa. Mielenterveysyhdistyksen kautta vierellä kulkija onkin löytynyt. Yhdistyksestä apua saa myös arkiaskareisiin. ~ ~ Vierellä kulkija käy kerran viikossa mun kanssa virastokäynneillä. Tuntuu että asiat sujuu silloin paremmin ja mua kohdellaankin paremmin kun on vierellä kulkija mukana. Mielenterveyskuntoutujien kohtelu voi olla välillä kurjaa. ~ ~ Työssä tai työharjoittelussa mä tarvitse paljon tukea ja perehdytystä, yhdessä tekemistä. Yhdessä työharjoittelussa en aluksi halunnut puhua sairastumisasioista. Ohjaaja kuitenkin kehotti, että pitää puhua. Ja hyvä oli että puhuin: en olisi saanut jatkaa, ellen olisi avoimesti puhunut. Harrasteet tuovat rytmiä arkeen Kielet, musiikki ja kuvataiteet ovat aina olleet Krisun vahvuus. Hän luettelee opiskelleensa koulussa ja myöhemmin kansalaisopistossa englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja latinan lisäksi mm. italiaa, espanjaa, venäjää ja japania. ~ ~ Pidän lyhyistä ja kevyistä kursseista, joilla ei ole paljon kielioppia tai läksyjä. Olen opiskellut italiaa musiikin avulla, ollut Tapaksia espanjalaisittain ja Kosmetiikkaa ranskalaisittain -kurseilla. Seuraavaksi aion osallistua Italiaa oopperan avulla -kurssille. Kielten lisäksi Krisu harrastaa maalaamista, runoja, vesijumppaa ja käy kirjallisuuspiirissä ja kuntosalilla. Hän on myös ollut vapaaehtoistyöntekijänä eri järjestöissä. Uusien asioiden opettelu vaatii hidasta tahtia Sen sijaan matematiikan vaikeudet alkoivat sairastumisen myötä. Myös ATK on tuntunut hankalalta. Harppauskursseista Krisu sai tiedon seurakunnan diakoniatyön kautta. Hän osallistui sekä atk-painotteiselle että voimavarapainotteiselle harppauskurssille ja koki kurssit hyödyllisiksi. ~ ~ Uusien asioiden opettelu vaatii hidasta tahtia, riittävästi aikaa, rauhaa ja perehdytystä. ATK-kurssi oli hyvä, taidot päivittyivät. En ole päässyt työelämään, mutta kurssilla sain ainakin käyttää jotain osaamistani. Krisu antaa hyvää palautetta KELAlle. Ennen käyntejä piti jännittää, mutta nyt KELAssa on infopiste, jossa avustaja neuvoo nopeissa asioissa ilman vuoronumeroa

48 ~ ~ Harppauskurssilla pieni ryhmä oli hyvä. Oli hyvä kuulla, millaisia vaikeuksia muilla on. Ilmapiiri oli rento ja turvallinen. Osallistuminen piristi ja kurssista oli hyötyä. Meillä on myös seurantatapaaminen. Harrastukset vievät enemmän eteenpäin kuin lääkkeet Krisu korostaa, että mielenterveyskuntoutuja tarvitsisi enemmän toimintaa: erilaisia kursseja, ryhmiä ja harrastuksia. Kolmannen sektorin roolin kurssien järjestäjänä Krisu näkee tärkeänä. ~ ~ Harrastukset vievät enemmän eteenpäin kuin osasto ja lääkkeet. Mielestäni psykiatristen polien toiminta on liian diagnoosikeskeistä. Mietitään lääkitystä ja lääkkeiden syöminen on avunsaannin ehtona. Samaan aikaan ei välttämättä riittävästi tueta arjessa jaksamista. Diagnoosi ei määritä koko ihmistä ~ ~ Välillä on tunne, että mä en ole Krisu vaan pelkästään mun diagnoosi. Se on lamaavaa ja latistavaa. Ei diagnoosi määritä koko ihmistä. Mielenterveyskuntoutujallakin voi olla hammasvaivoja tai poskiontelontulehdus. Kaikki vaivat eivät aina ole psyykkisiä. Esimerkiksi terveyskeskuksiin tarvittaisi mielenterveyskuntoutujalle yksi ja sama yhteyshenkilö, joka ei vaihdu. Henkilö, joka tuntisi taustan, eikä aina tarvitsi selittää. Avuksi ohjaustyöhön: terveisiä, suosituksia ja kantapään kautta opittua Jonossa siirtymätyöhön Parhaillaan Krisu on jonossa Klubitalon järjestämään siirtymätyöhön. ~ ~ Siirtymätyötä voi tehdä ennen kuin on valmis työelämään. Mutta ennen siirtymätyötäkin pitää olla vähän paremmassa kunnossa. Työpäivä olisi neljä tuntia. Minun olisi mahdollista päästä esimerkiksi seurakunnalle järjestämään kokoustiloja. ~ ~ Työstä maksetaan taulukkopalkan mukaista korvausta, kun menee itsenäiseen työhön. Mutta se taas voi vaikuttaa tukiin ja tarkoittaa hirvittävää paperisotaa. Siirtymätyö? ~ ~ Osa-aikaista ~ ~ 2-4 tuntia päivässä ~ ~ n. 5-9 kk ajan ~ ~ Mahdollisuus testata omaa työkykyä ja osaamista ~ ~ Klubitalot järjestävät mielenterveyskuntoutujille Työkkärin täti mulle sanoi näin Ei mahdollisuutta muuta mennä eteenpäin

49 Terveisiä harppausryhmäläisiltä ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekeville ammattilaisille KELAlle ~ ~ KELAN paperit ovat niin epäselviä, että niitä ei aina ymmärrä, eikä niitä osaa täyttää. Varsinkin jos on lukivaikeus. Esimerkiksi kysymys Onko omaisuutta?. Mikä kaikki tarkalleen on omaisuutta? Voisiko sitä jotenkin avata? ~ ~ Kuntoutustukea pitäisi myöntää kerralla tarpeeksi pitkälle ajalle, jotta kuntoutuminen voi paperitaistelun sijaan alkaa. Kyllä se kone on nyt valintansa tehnyt. Me ei voida jokaisen asiakkaan papereihin perehtyä. Terveyskeskukselle ~ ~ Mielenterveyskuntoutujallakin voi olla fyysisiä vaivoja. Kaikki vaivat eivät aina ole psyykkisiä. ~ ~ Olisi hyvä, jos terveyskeskuksessa olisi aina sama yhteyshenkilö, joka tuntisi henkilön taustan, eikä aina tarvitsi selittää mielenterveysongelmia, uupumusta tai oppimisvaikeuksia. ~ ~ Terveyskeskuksissa tarvitaan enemmän psykiatrista asiantuntemusta ja tietoa oppimisvaikeuksista. Pahimmillaan avun saanti ja jatkolähete jäävät siitä kiinni, ettei terveyskeskuksessa tunnisteta mielenterveysongelmia tai oppimisvaikeuksia. ~ ~ Terveyskeskuksissa pitäisi olla erityisopettaja tai psykologi, joka tekee lukitestejä. Ensi sijaisesti pitää kiinnittää huomio asiakkaan oireisiin. Jos on niska-hartiasärkyjä tai unettomuutta, sitten hoidetaan niitä. Ei sieltä kannata mitään kummallista taustalta hakea. Jos on pitkään työtön, niin itsepä on asiakas asiansa siihen jamaan saattanut. Ryhdistäytyis vähän! TE-toimistolle ~ ~ Oppimisvaikeuksia tai uupumusta ei tunnisteta ollenkaan. ~ ~ Työvoimapoliittisille kursseille hakeminen on liian vaikeaa. Lomakkeissa tarvitaan liikaa tietoja. Moni jättää hakematta kurssille, kun prosessi on niin hankala. ~ ~ Työttömyyspäivärahan saamiseksi on tehtävä ilmoitus, jossa joka riville kirjoitetaan työtön. Ei voi edes käyttää yhtäläisyysmerkkejä. Se on pieni juttu,mutta voi tuntua monesta isolta ja nöyryyttävältä. Työtön, työtön, työtön, työtön vaan pyörii päässä. ~ ~ Joustoa ja inhimmillisyyttä karensseihin! Päiväsairaalalle ~ ~ 30 sakkomaksu räpsähtää, jos unohtaa perua varaamansa ajan. Henkilöllä voi kuitenkin olla pulmia ajanhallinnassa ja lähimuistissa, kyse ei aina ole piittaamattomuudesta. 30 on aika kova raha, jos elää sosiaalituella

50 Työnantajalle ~ ~ ~ ~ Anna tarpeeksi aikaa työhön perehtymiselle ja perehdytykselle ~ Anna rauhaa omaksua uusia asioita ~ Jos työnantaja järjestää työnetsintäkurssin irtisanotulle työntekijälle, anna ensin hetki aikaa toipua irtisanomisesta. Vasta sen jälkeen kurssista voi olla hyötyä. Kouluille ja oppilaitoksille ~ ~ ~ Ihmistä pitää katsoa yksilönä, ei ryhmänä ~ Älä keskity oppilaan heikkouksiin, vaan tue vahvuuksia. ~ ~ Muista, että kaikki eivät osaa käyttää tietokonetta! Onko opiskelun edellytyksenä se, että osaa? ~ ~ Jos pääsykokeiden tehtävissä on aikarajat, pitää muistaa, että lukivaikeuksinen tarvitsee lisäaikaa. Hidas lukija ehtii ehkä juuri ja juuri lukea tehtävän annetussa ajassa, ei tehdä sitä. Tällöin ei mitata osaamista. ~ ~ Oppimisvaikeuksien rooli syrjäytymisen riskitekijänä pitää ottaa vakavasti ja antaa tukea. Lukivaikeuksisen apuvälineet? Jos joku saa semmoisia vehkeitä, niin sittenhän kaikki muutkin haluais. Kyllä juoppo on aina juoppo. Ei siinä mitään ole tehtävissä. Vakuutusyhtiölle ~ ~ Töitä, joihin nyky-yhteiskunnassa pääsee ilman koulutusta, on tarjolla koko ajan vähemmän. Kouluttautuminen voi vaatia monenlaisia tukitoimenpiteitä. Tukea tarvitaan mahdollisesti jo uuden uran suunittelussa. ~ ~ Voimavarat voivat olla melko heikoilla, kun terveydellisten- ja taloudellisten syiden vuoksi joudut käynnistämään työurasi ja elämäsi lähes alusta. Suuret elämänmuutokset tahtovat heijastua myös psyykkiseen tilanteeseen. ~ ~ Perehtykää lukivaikeuksisten apuvälineisiin. Uudelleenkouluttautujalle apuvälineet saattavat olla välttämättömiä, jotta suoriutuu opinnoista. Terveisiä sosiaalitoimistolle ~ ~ Etuuksia myöntäessä tarvitaan kokonaisvaltainen ja pitkäkestoinen näkemys ja työote. Jos tuetaan terapiaa tai koulutusta, miten onnistuvat matkat, asuminen ja arki yleensä ja miten taataan, ettei koko suunnitelma romahda puuttuvaan 30? ~ ~ Lomakkeiden täyttö ei ole helppoa. Siihen voi tarvita tukea ja neuvontaa. Kaikki ponnistelut voivat romahtaa väärin täytettyyn lomakkeeseen. Järjestöille ~ ~ Moni mielenterveyskuntoutuja kaipaa toimintaa, kursseja ja harrastusmahdollisuuksia. Kolmas sektori voi tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia. ~ ~ Moni voi tarvita vierellä kulkijaa virastoissa asioimiseen ja arkiaskareisiin. Voiko järjestö tarjota vierellä kulkemista? Mielenterveysasiakkaan kohdalla pitää kyllä aluksi keskittyä ihan vaan hoitoon. Ei siinä mitään arkea ole, kun iso ratas heittää

51 Oikeastiko mä tämän ikäisenä menen eläkkeelle? Eeva, 47v. Eevan pitkän työuran pysäytti täydellinen työuupumus ja vakava masennus. Uupumus ja masennus tipauttivat viideksi vuodeksi työelämän ulkopuolelle. Paluu oli vaikeaa ja lukivaikeus hankaloitti lomakeviidakossa selviytymistä. Väärin täytetyt lomakkeet taas aiheuttivat taloudellista ahdinkoa. Virkailijoiden tukea olisi tarvittu. Pärjääminen vei voimat ~ ~ Yhteiskunta vaatii pärjäämistä. Suoriutuminen on eräänlainen arvo. Mä koin, että mun työura oli jatkuvaa suoriutumista ja selviytymistä. Työstä selviytyminen vei lopulta kaikki mehut, muulle elämälle ei jäänyt yhtään energiaa. En osannut pyytää apua selviytymiseen. Uupumisen hetkeen ajoittui vielä useamman läheisen yllättävä poismeno. ~ ~ Tuntui, että lyötyä lyödään. Kun koko ajan tapahtuu ikäviä asioita ympärillä, on vielä vaikeampi selviytyä. Mulla ei ollut yhtään voimia. En edes muista tuosta vuodesta juuri mitään. Virastorumba vaikeaa uupuneelle Vuoden sairausloman jälkeen Eevan piti päättää, hakeeko työkyvyttömyyseläkettä vai palaako työelämään. Tuona aikana Eevan työpaikka työntekijöineen oli myyty toisaalle. ~ ~ Lopulta joku tajusi kysyä, miksi en mene paikan päälle tarkistuttamaan, onko ne oikein täytetty. Mutta ei sekään ollut helppoa. Pahimman laman aikaan jonot oli pitkiä ja tuntui aika nololta mennä vaan kysymään, onko mun raksit oikeissa kohdissa. Luukulta luukulle juokseminen mitätöi ihmisen ~ ~ Luukulta luukulle juokseminen saa ihmisen tuntemaan itsensä mitättömäksi. Joutuu tavallaan kokemaan syyllisyyttä siitä, että on sairastunut tai työtön. Tukea ei juuri saanut ja tuntui, että vastapuoli lähinnä käyttää valtaa. Mulle esimerkiksi päätettiin olla myöntämättä koulutusvakuutuskorvausta, kun olin hakeutumassa opiskelemaan. Pitäisikö henkilön, jolla on pitkätyöura, joka on selvinnyt uupumuksesta ja haluaa opiskella pysyä mieluummin työttömänä? Samaan aikaan tarjotaan ihmisille vaikka mitä kotelontekokursseja. Pakotetaan kursseille, jotka eivät johda mihinkään. Opiskelin lopulta pankkilainalla. Kaikkien luottotiedot eivät kuitenkaan välttämättä ole tossa vaiheessa kunnossa. ~ ~ En yhtään ihmettele, että ihmiset putoavat. Virkailija, joka osaa tukea voi katkaista kierteen Eeva kertoo saaneensa myös hyvää palvelua. Lopulta yksittäinen virkailija vaikutti ratkaisevasti siihen, että Eeva palasi koulutukseen ja lopulta takaisin työelämään viiden vuoden jälkeen. ~ ~ Mun mielestä virkailijan pitäisi vastata siitä, että asiakkaan asiaa oikeasti hoidetaan ja että asiakas voi hyvillä mielin palata uudelleen. Vastapäätä istuva ihminen täytyy nähdä ihmisenä, ei voi kätkeytyä kiireen taakse siinä, miten ihmistä kohtelee. Ja jos on selvästi häikkää lomakkeiden täyttämisessä, toivoisin, että siihen tarjotaan tukea. ~ ~ Silloin ajattelin, että oikeastiko mä tämän ikäisenä menen eläkkeelle. Otin selvää, miten musta tulee työtön. Siitä alkoi virastorumba työkkärin, sossun ja KELAn välillä. Piti hommata paperit siitä, että olen ollut vuoden sairauslomalla. Hirveästi oli erilaisia hankittavia ja täytettäviä papereita. Se ei ollut helppoa, kun on väsynyt. Väärin täytettyjä lomakakkeita ~ ~ Mulla on myös lukivaikeus ja lomakkeiden täyttäminen on yleensäkin hankalaa. Mun lomakkeet oli aina väärin täytetty. Piti kirjoittaa pieniin lootiin ja tarkasti oikealle riville. Mulla saattoi olla ruksi väärässä kohtaa tai joku sana väärällä rivillä. Ne palasivat aina takaisin. On hirveä tunne, kun laittaa paperit postilaatikkoon ja tietää 99% varmuudella, että taas on väärin täytetty. Silti kukaan ei koskaan soittanut mulle, että tule täyttämään uudelleen. Pitkän ajan päästä ne vaan palasivat bumerangina takaisin. Korvauksia sain harvoin ajoissa. Kuitenkin piti ostaa ruokaa ja maksaa laskuja. Selviytyminen arjessa oli vaikeaa. Mulla oli jatkuvasti kauhea henkinen pelko niistä lomakkeista. Sain ihan fyysisiä oireitakin, jumalattomia migreeneitä aina kun tiesin, että lomake piti täyttää. Yksi karenssinkin tuli, kun olin ymmärtänyt päivämäärän väärin. Ei tälle luukulle! Lukivaikeuden takia meni papereissa pari numeroa sekaisin ja tuli parin kuukauden karenssi. Millä ihminen tulee sinä aikana toimeen? No, tulipa varmaan lain pykälät täytettyä

52 Neuvovaa ja ohjaavaa työtä tekevän ammattilaisen tsekkauslista Oletko tullut ajatelleeksi? Seuraavat tilanteet on kerätty projektin asiakkaiden ja toimijoiden omista kokemuksista kohtaamistilanteissa. Tilanteet saattavat johtaa siihen, että ei todella kohtaa ihmistä ongelmineen. 1. Hoidatko sähköpostia asiakkaan kanssa jutellessa? 2. Muistatko kysyä miten asiakkaan arki sujuu: miten hän jaksaa, mikä on asunto- tai rahatilanne? 3. Onko sinulla aikaa, vaan siirrätkö henkilön ajankohtaisen asian viikkojen päähän? 4. Autatko lomakkeiden täytössä vai mietitkö, että ei kuulu minulle? 5. Kehotatko katsomaan netistä sieltähän löytyvät kaikki asiat? 6. Tarvitseeko mielenterveysasiakas vain hoitoa? 7. Oletko sitä mieltä, että oppimisvaikeudet eivät kuulu työhösi? 8. Uskotko, että opiskelijoiden tasa-arvo toteutuu, jos kaikkia kohdellaan samalla tavalla, eikä kukaan saa lisäaikaa? 9. Ajatteletko, että alkoholisti ei tarvitse rahallista apua, koska ryyppää senkin? 10. Haluavatko kaikki asiakkaat olla ns. oleskeluyhteiskunnassa, ja ovat vailla työtä omasta halustaan? 11. Ohjaatko asiakkaan eteenpäin, jos tukiasioiden käsittely kestää kolme kuukautta vai uskotko hänen pärjäävän ilman rahaa sen ajan? 12. Väärä luukku! Nuo asiat ei kuulu meille. Oppilaitos ja henkilökohtaistaminen: miten huomioida asiakastyössä? Tutkinnon henkilökohtaistaminen on kolmivaiheinen prosessi, joka alkaa koulutukseen hakeutumisesta ja jatkuu koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen ajan. Kaikki eivät tarvitse valmistavaa koulutusta, vaan siirtyvät suoraan tutkinnon suorittamiseen. 1. Hakeutumisvaihe ~ ~ Kartoitetaan aiemmin saavutettu ammattitaito elämäntilanne työkokemus aiemmat tutkinnot mahdolliset oppimisvaikeudet ~ ~ Tehdään johtopäätökset: Mikä osa vaaditusta ammattitaidosta voidaan tunnustaa? Mistä osasta tutkintotilaisuus? Mikä osa suoritetaan vasta sitten, kun tarvittava ammattitaito on hankittu valmistavassa koulutuksessa? 2. Tutkinnon suorittamisen vaihe ~ ~ Suunnitellaan Miten tutkinnossa vaadittava ammattitaito osoitetaan? tutkintotilaisuudet ja niiden ajankohdat näyttöympäristöt ~ ~ Ilmoitetaan arvioijat ~ ~ Suunnitelman laatiminen vaatii ohjausta. Tutkinnon suorittaja saa apua niin kauan, että saa suunnitelman tehtyä. Mietitään myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä suunnitelma, esimerkiksi sanelimen avulla, jolloin tutkinnon suorittajan ei tarvitse kirjoittaa lainkaan. Bussilipun kertamaksu on 2,7. Samalla hinnalla saa 3 kauraryynipakettia tai maksalaatikkoa. Kumpaankohan suuntaan valinta kallistuu: mennä bussilla kurssille vai ostaa ruokaa? Jos halutaan, että ihmiset tekevät jotain, pitää taata, että on rahaa bussilippuun

53 3. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaihe = valmistava koulutus ~ ~ Mistä teemoista tarvitaan valmistavaa koulutusta? ~ ~ Voidaanko ohjata suoraan tutkintotilaisuuteen? ~ ~ Henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet opiskelun suhteen ~ ~ Henkilökohtaistamissuunnitelma: tutkinnon suorittajan tavoitteet vahvuudet ja kehittämiskohteet ohjaustarve ohjaustapa ja ajankohta oppimisen apuvälineet, esimerkiksi sanelin ja äänikirjat ~ ~ Opiskeluaika määräytyy opiskelijan taitojen ja aiemman koulutuksen mukaan Ohjaustarve- ja tapa? ~ ~ Lähiopetus, työssäoppiminen vai itsenäinen opiskelu? ~ ~ Tarvitaanko tukitoimia: opinto-ohjausta, S2-opintoja, ATK.n perustaitoja tai laaja-alaisen erityisopettajan palveluita? ~ ~ Onko vaihtoehtoisia tapoja suorittaa opiskelutehtäviä tai tutkintotilaisuus? Lukijärjestöt suosittelevat Miten huomioida erilainen oppija oppilaitoksessa? 1. Keskustele oppilaan kanssa ja kuuntele oppijaa. Arvosta kuulemaasi. 2. Etsikää yhdessä oppijan kanssa vaihtoehtoja ja tapoja oppia. 3. Keskittykää oppijan vahvuuksiin, ei heikkouksiin. 4. Opeta opiskelutekniikkaa. 5. Muista, että kaikki oppivat - omalla tavallaan. Muista monipuolinen, moniaistikanavainen ja erilaisuuden huomioiva opetus: näkemällä, kuulemalla, tekemällä, näyttämällä. 6. Erilainen oppija tarvitsee usein lisäaikaa. 7. Perehtykää apuvälineet käyttöön. 8. Iso fonttikoko helpottaa lukemista. 9. Taululle kirjoittaminen ja puhuminen eri aikaan. 10. Tuntimuistiinpanot etukäteen hitaalle kirjoittajalle, jotta hän voi keskittyä kuuntelemiseen ja oppimiseen. 11. Ei liikaa muistettavaa kerralla, pilko asiat pienempiin osiin. 12. Tehtävien annot ja ohjeet selkeästi ja usealla tapaa: mikä on tehtävä, mitä odotetaan? 13. Anna mahdollisuus suullisiin tai osittain suullisiin tentteihin. 14. Moni erilainen oppija saattaa tarvita mahdollisuuden häiriöttömään tilaan, kun tekee koetta. 15. Älä sakota lukivirheistä, vaan arvioi osaamista. 16. Hyväksytäänhän oppilaitoksessanne todella oppimisen erilaisuus osana esteettömyyttä? Mitä ovat erilaisen oppijan apuvälineet? ~ ~ Väline tai laite, joka lisää henkilön toimintaa ~ ~ Osalle erilaisista oppijoista aivan välttämättömiä, moni hyötyy ~ ~ Välineillä voi esimerkiksi lukea äänimuodossa tai tehdä ääni- tai kuvamuistiinpanoja Apuvälineitä on: ~ ~ hitaalle kirjoittajalle ~ ~ hitaalle lukijalle ~ ~ lukiessa rivien hyppimisen pulmiin ~ ~ tekstin tuottamisen työläyteen ~ ~ kirjoitusvirheisiin ~ ~ vieraisiin kieliin ~ ~ matematiikan hahmottamiseen ~ ~ pitkien numerosarjojen pulmiin ~ ~ keskittymisen pulmiin ~ ~ ajanhallinnan pulmiin ~ ~ suuntien sekoittumiseen Lisätietoja tukitoimista, apuvälineistä ja lukitesteistä: Mietittävää ja keskusteltavaa lukitestistä ~ ~ Vaaditaanko oppilaitoksessanne lukitodistus ennen kuin tukitoimet toteutuvat vai saako oppilas joka tapauksessa tukea, jos oppimisessa on pulmia? ~ ~ Huomioidaanko lukivaikeus hakeutumisvaiheessa tai pääsykokeessa? Entä tenttitilanteissa? ~ ~ Jos lukitodistus vaaditaan, tehdäänkö oppilaitoksessanne yksilölukitestejä? Ellei, tiesitkö, että lukitesti ei välttämättä järjesty helposti joka paikkakunnalla ja yksityisesti tehty lukitesti on opiskelijalle yleensä maksullinen? Tärkeää on, että lukitestin jälkeen tukitoimet todella ja varmasti järjestyvät joka tunnilla ja joka aineessa

54 Mielenterveyttä suojaavat ja haittaavat tekijät Kaikilla ihmisillä on sekä mielenterveyttä suojaavia että haittaavia tekijöitä. Ne voidaan jakaa neljään luokkaan. Sisäiset suojaavat tekijät ~ ~ Hyvä terveys ~ ~ ~ Riittävän hyvä itsetunto ~ ~ Hyväksytyksi tulemisen tunne ~ ~ Ongelmaratkaisutaidot ~ ~ Oppimiskyky ~ ~ Ristiriitojen käsittelytaidot ~ ~ Vuorovaikutustaidot ~ ~ Kyky tyydyttäviin ihmissuhteisiin ~ ~ Mahdollisuus toteuttaa itseään ~ Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Sisäiset haavoittavat tekijät ~ ~ Sairaudet ~ ~ Itsetunnon haavoittuvuus ~ ~ Avuttomuuden tunne ~ ~ Huonot ihmissuhteet ~ ~ Seksuaaliset ongelmat ~ ~ Huono sosiaalinen asema ~ ~ Eristäytyneisyys ~ ~ Vieraantuneisuus Lähde: Bäckmand, Heli & Lönnqvist, Jouko (2009) Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. THL. Ulkoiset suojaavat tekijät ~ ~ Ruoka ja suoja ~ ~ Sosiaalinen tuki: perhe, ystävät ~ ~ Myönteiset mallit ~ ~ Koulutusmahdollisuudet ~ ~ Työ tai muu toimeentulo ~ ~ Työyhteisön ja esimiehen tuki ~ ~ ~ Mahdollisuudet ~ ~ Turvallinen elinympäristö ~ ~ Toimiva yhteiskuntarakenne ~ Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamisen Ulkoiset haavoittavat tekijät ~ ~ Puute ja kodittomuus ~ ~ Erot ja menetykset ~ ~ Hyväksikäyttö ja väkivalta ~ ~ Kiusaaminen ja syrjintä ~ ~ Työttömyys ja sen uhka ~ ~ Päihteet ~ ~ Syrjäytyminen, köyhyys ~ ~ ~ Haitallinen elinympäristö ~ Mielenterveysongelmat perheessä Mitä toivoo mielenterveyskuntoutuja? ~ ~ Konkreettista tietoa mahdollisuuksista opiskella tai tehdä työtä ~ ~ Enemmän toimintaa, kursseja ja harrastusmahdollisuuksia arjen piristeeksi ~ ~ Itsetunnon vahvistamista ~ ~ Itsensä hyväksymisen tukea ~ ~ Arjen hallintaan tukea ~ ~ Vuorovaikutusta ja vertaistukea omaan elämäntilanteeseen ~ ~ Kannustusta ~ ~ Kohtelua ihmisenä ~ ~ Toivoa

55 Päihdeasiakkaat kokevat, että heidän osaamiseensa tai taitoihinsa ei paneuduta Pulmien päällekkäisyys näkyy asiakkaiden kyvystä käsitellä vastoinkäymisiä elämässään. Usein se näkyy lyhytjänteisyytenä, jättämällä kaikki hoitamatta tai juoksemalla joka paikkaan saamatta mitään valmiiksi. Asiakkaiden kertomien mukaan heitä ei oteta todesta eikä heidän osaamisiinsa tai taitoihinsa paneuduta. Moniongelmaisuus kehittyy, kun asioihin ei puututa ajoissa ~ ~ Meidän asiakaskuntamme koostuu pitkäaikaisasunnottomista joiden moniongelmaisuus on kehittynyt vuosien saatossa. Siihen ovat vaikuttaneet katkenneet perhesuhteet, päihteiden käyttö ja koulutuksen puute. Näihin asioihin ei ole puututtu riittävän ajoissa tai asiakas ei ole tullut kuulluksi tai nähdyksi sillä hetkellä kun ongelmat ovat ilmenneet tai olleet näkyvissä. Lisäksi on niitä jotka ovat olleet hyvin palkatuissa töissä, korkeasti koulutettuja ja asuneet omistusasunnoissa. Heidän kohdallaan alkoholin käyttö on hiljaa hiipinyt elämään. Osalla asiakkaista rikostaustaa ~ ~ Useimmilla asiakkailla on myös paljon erilaisia rahaongelmia ulosotossa: verovelkaa, maksamattomia elatusmaksuja tai petoksia, joista sitten on seurannut tuomioita. Jotkut asiakkaistamme ovat vankilasta vapautuneita ja taustalla henkirikoksia ja väkivaltaa. Päihdeasiakastyössä selvitä asiakkaan kokonaistilanne: ~ ~ Mitkä asiat ovat hoitamatta? Miten hän on hoitanut ne ennen, jos on hoitanut? ~ ~ Kenen kanssa asiakas asioi sosiaalitoimistossa? ~ ~ Ovatko mahdolliset tukihakemukset kunnossa ja onko asiakas tietoinen, mistä saa tukea? ~ ~ Mitkä ovat perhesuhteet? ~ ~ Mitä päihteitä tai huumeita käyttää? Tärkeää: ~ ~ Yleinen avoimmuus ja läpinäkyvyys tilanteeseen Lauri 36v. Lauri on asiakas, jonka sain pitkäjänteisen tukemisen kautta uskomaan, että hänellekin on paikka tässä yhteiskunnassa, kunhan vain saa oikeanlaista ohjausta ja tukea sekä kannustavan tukijoukon. Asiakas oli selvästi jätetty selviytymään itse omien haasteidensa keskelle, eikä hän kokenut lainkaan tulleensa autetuksi tai tuetuksi yhteiskuntamme taholta. Harppausryhmässä hänelle on löytynyt tuki ja hoito. Häntä on ohjattu koulutukseen tukitoimien avulla. Voisivatko olla jopa syrjäytettyjä? ~ ~ Yhteistä näille kaikille on että he ovat syrjäytyneitä tai he ovat syrjäytyneet yhteiskunnastamme. Joidenkin kohdalla olen ajatellut, voisivatko olla jopa syrjäytettyjä? Mikään ongelma ei sulje pois toista ongelmaa vaan on suora seuraus toisesta. Asiakkaista suurin osa on kaksoisdiagnoosilla mielenterveysongelmiensa vuoksi. Suurin osa asiakkaista on tai on ollut sosiaalitoimen asiakkaana joissain vaiheessa elämäänsä. Osa asiakkaistamme on saatu ikänsä tai huonon terveytensä puolesta eläkkeelle. Päihdekuntoutujan tukeminen vaatii pitkäjänteistä työtä ~ ~ Päihdekuntoutuja on meillä asiakas joka on hoitokontaktissa joko A-klinikalla tai katkolla. Näiden asiakkaiden kanssa on omat haasteensa. Heidän kannustamisensa ja tukemisensa arjen asioihin on jo niin haasteellista, että mahdollinen työllistyminen tai koulutus vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitouttamista sopimuksiin. Nämä asiakkaat eivät välttämättä sitoudu mihinkään, sillä huumeet sekä oheistuotteet vievät kaikki voimavarat. Kun on lukivaikeus, lomakkeiden täyttö voi olla hankalaa. Sen sijaan, että KELAn lomakkeeseen jokaiselle riville kirjoitetaan työtön, eikö voisi vaan kirjoittaa vailla työtön ? Minulta jäi välillä erehdyksissä joku rivi väliin. Paperit palasivat aina takaisin. En tiennyt, missä virhe oli. Järjen käyttö olisi sallittua, jos olen ollut jo kolme vuotta vailla työtä, tuskinpa sitä yhtäkkiä oli sille yhdelle päivälle, jonka kohdalta rivi jäi täyttämättä! Asiakkaille apua Harppausryhmästä Osaava Ohjaus-projektin Harppausryhmä on ollut kolmelle asiakkaalleni pelastus ja suuri tukimuoto. Moniammatillisen työryhmän tuki on ollut vaikuttava tekijä asiakkaitteni arjen onnistumisessa. Sari Jauhiainen, Asumis- ja palveluohjaaja Sininauha-Asunnot, Asumispalvelusäätiö Petja 27v. Petja on vasta matkan alussa. Hän tapaa OrtonProlla sosiaaliohjaajaa ja tukea yritetään yhdessä molemmista suunnista. Asiakkaan haasteena on sitoutuminen aikatauluihin tai yleensä aikaan sidottuihin asioihin. Hän kuitenkin haluaa kouluttautua ja saada työtä

56 Päihteidenkäyttäjillä ongelmien päällekkäisyys yleistä Päihdekuntoutujien vertaispalveluohjaajalta vaaditaan uskottavuutta Stop Huumeille ry:n asiakaskunnasta usealla on päällekkäisyyttä päihteidenkäytössä sekä muiden elämänalueiden ongelmissa. Päihteidenkäytöllä koetetaan muun muassa unohtaa ongelmia, joita elämässä on usein ollut lapsuudesta asti tai pitää pää kasassa mielenterveyden reistaillessa. Päihteidenkäyttö selviytymiskeino Monet Stopin asiakkaat ovat rikkonaisesta ja väkivaltaisesta kodista tai he ovat olleet lapsesta asti laitoksissa. Päihteidenkäyttö voi olla jo lapsuudenkodista opittu selviytymiskeino, jolla jaksetaan arkea ongelmineen ja hukutetaan suruja. Levottomat kotiolot ja laitoselämä voivat vaikeuttaa lapsen kykyä keskittyä asioihin, mikä ilmenee keskittymisvaikeuksina koulussa. Oppimisvaikeudet yleisiä Perityt oppimisvaikeudet sekoittavat pakkaa entisestään, eikä koulunkäynnistä tule mitään. Peruskoulu hoidetaan rimaa hipoen. Usea Stopin asiakas onkin jatkanut opintojaan aikuisiällä, kun on saanut päihteidenkäyttöään ja muuta elämäänsä hallintaan. Seurauksena työelämästä tipahtaminen ja rikokset Aktiivinen päihteidenkäyttö vaikeuttaa talouden hallintaa sekä työelämässä pysymistä, jolloin yksi ainoista keinoista hankkia rahaa on huumeiden myyminen. Erakoituminen ja passivoituminen Lisäksi monilla asiakkaistamme on ongelmia vuorovaikutustaidoissa sekä sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Näihin kytkeytyy tiukasti myös vajavaiset kyvyt ilmaista omia tunteitaan, mikä voi purkautua aggressiivisena käytöksenä. Aktiivinen päihteidenkäyttö on yksi näennäinen keino saada varmuutta sosiaalisiin tilanteisiin. Kuitenkin päihteet pitkään käytettyinä toimivat juuri päinvastoin ja vaikeuttavat niin sanottua tavallista elämää. Tällöin henkilö saattaa helposti erakoitua ja passivoitua. Raisa Yrtti, projektisuunnittelija Stop Huumeille ry/fattaluuta Sakari, 50v. Sakarilla on ollut päihteidenkäyttöä 11-vuotiaasta asti. Kaikkineen hänen päihteidenkäyttönsä on kestänyt 25 vuotta. Sakari on käynyt peruskoulun loppuun ja suorittanut useita ammattitutkintoja, jotka ovat kuitenkin kaikki jääneet kesken. Viimeisin aloitettu tutkinto on lähihoitajan tutkinto. Opintojen loppuunsaattamisen esteinä ovat olleet ennen kaikkea päihteet, mutta myös taloudelliset ongelmat ovat vaikeuttaneet opiskelua aikuisiällä. Yhteensä Sakarilla on työhistoriaa takanaan 6-7 vuotta. Päihteidenkäyttö ja vankilatuomiot ovat kuitenkin katkoneet työhistoriaa. Hän on työskennellyt viimeisien vuosien aikana niin palkkatyössä sosiaalialalla kuin vapaaehtoisesti vertaistoimijana muun muassa Stop Huumeille ry:ssä. Hän on kouluttautunut fattaluudaksi eli vertaispalveluohjaajaksi. Sekä palkkatyössä että vertaistoimijana Sakari on hyödyntänyt omia kokemuksiaan, mikä tuo varmuutta ja uskottavuutta päihdekuntoutujien parissa. Sakari vieraili osana Fattaluuta-koulutusta Erilaisten oppijoiden liitossa toukokuussa 2012 tutustumassa lukijärjestötoimintaan, Osaava ohjaus -projektiin sekä erilaisiin oppimista tukeviin apuvälineisiin. Sakari on lisäksi ottanut osaa Osaava ohjaus -seminaareihin syksyllä 2011 sekä keväällä Hänellä on näin tietoa, kuinka tukea vaikkapa oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevaa henkilöä ja tarpeen vaatiessa opastaa tätä ottamaan yhteyttä lukijärjestöön. Välillä riipii asiakkaiden kohtelu sossussa. Asiakas oli vienyt helmikuun matkalippuhakemuksen sossuun tammikuun puolivälissä. Hakemus oli kirjattu sisään viikon kuluttua viemisestä. Kun viemisestä on kulunut lähes kolme viikkoa, se ei ole vielä edes käsittelyssä. Koska asiakkaalla ei ole rahaa bussilippuun, hän ei päässyt tänään sovittuun tapaamiseen. Meillä on parhaillaan ammattikouluhakemukset työn alla. Ne siis viivästyivät. Vasta 500 päivän päästä

57 Oppimisvaikeudetko terveydenhuollon asia? Uupumisen, masennuksen ja työkyvyn laskun taustalla on monesti oppimisvaikeuksia. Oleellista terveydenhuollossa olisi muistaa ajoissa oppimisvaikeuksien mahdollisuus muiden pulmien taustatekijänä. Tärkeä kysyä oppimisesta Usein pulmat ovat päällekkäisiä. Vaikka asiakas tulisi lääkärin vastaanotolle uupumisen, itsetunto-ongelmien, pärjäämättömyyden, ahdistuksen tai vaikkapa tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia, tärkeää olisi kysyä oppimisesta. Varsinkin, jos yhtään tulee viitteitä hitaasta lukemisesta, kirjoittamisesta, pulmista matematiikassa tai vastaavista. Monen oppimisvaikeudet ovat jääneet kouluaikoina tunnistamatta ja vaille tukea. Esimerkiksi pitkittyneiden tai uusiutuvien niska-hartiaoireiden takana saattaakin olla vaikeus hallita uutta käyttöön otettua tietokoneohjelmaa ja jännittyneisyys. Pulman piilottaminen vie voimat Olen tavannut esimerkiksi ennenaikaisesti eläkkeelle joutuneen masentuneen naisen. Hän piilotti lukivaikeuttaan koko aikuiselämänsä ajan ja käytti voimavaransa selviytyäkseen päivittäin tilanteista, joissa lukivaikeus voisi paljastua. Seurauksena oli voimien loppuminen, uupumus ja lukuisat fyysiset oireet. Pikalukitesti tunnistamisen välineenä Itse käytän tunnistamisen välineenä pikalukitestiä. Tarvittaessa ohjaan asiakkaan eteenpäin lukitestiin ja lukijärjestöjen palveluihin. Työvoimahallinto: pulmien päällekkäisyys näkyy usein TE-toimiston arjessa Erilaisia oppijoita kaikissa asiakasryhmissä ~ ~ Kun haastattelee asiakasta, joka on vaikeassa tilanteessa, huomaa usein, että henkilöllä on heikko itsetunto. Vaikeudet elämän eri alueilla saattavat juontaa juurensa lapsuuteen ja niihin huonommuudentuntoihin, jotka koulu aiheutti. Vaikka nykyisin koulu huomioi oppimisvaikeudet paremmin kuin ennen, kyllä lapset itsekin ymmärtävät, että jokin asia on heillä vaikeampi kuin muilla. Törmään usein erilaisiin oppijoihin. Heitä voi löytyä kaikista asiakasryhmistä. Mikä johtuu mistä? ~ ~ Oppimisvaikeudet ja niistä seuraavat muut pulmat muodostavat usein vyyhdin. Välillä on vaikeaa erottaa, mikä johtuu mistä. Eli onko minulla vaikeuksia oppia uutta, koska olen masentunut vai olenko minä masentunut, koska minulla on vaikeuksia oppia uutta. Koulupudokkailla on joka tapauksessa usein erilaisia oppimisvaikeuksia Oppimisvaikeudet johtavat helposti työuupumukseen ~ ~ Jos on oppimisvaikeuksia, työelämän vauhdilla tapahtuvissa muutoksissa voi olla vaikeuksia pysyä kärryillä. Henkilö on ehkä tehnyt pitkään työtä resurssiensa äärirajoilla ja on väsynyt, eikä osaa, eikä uskalla hakeutua eri paikkoihin. Työnhakukin on rankkaa työtä. Jos tulee riittävästi ei oota, väsyy todella. ~ ~ Työttömäksi joutuneet tarvitsevat usein tukea päästäkseen eteenpäin. Joku pärjää ehkä vähäisellä tuella, joku muu tarvitsee enemmän. Pirjo Anttila, Työterveyshuollon ylilääkäri, Kesko Oyj Oppimisvaikeuksia taustalla? ~ ~ Vaikeuksia omaksua uusia asioita? ~ ~ Pitkäjännitteisyyden puute? ~ ~ Toistuvaa päänsärkyä? ~ ~ ~ Unihäiriöitä? ~ ~ Voimien äärirajoilla tsemppausta? ~ ~ Uupumusta? ~ ~ Itsetunto-ongelmia? ~ ~ Ahdistusta? ~ ~ Masennusta? ~ ~ Pitkittyneet ja uusiutuvat niska-hartiaoireet? ~ Mieluisampi vaihtoehto varhainen eläköityminen kuin koulutuksen lähtö? Pulmia kaavakkeiden täytössä ~ ~ Erilaisella oppijalla saattaa olla vaikeuksia byrokratian ymmärtämisessä ja kaavakkeiden täytössä. Jos asiakas ei ota itse pulmiaan puheeksi, asia saattaa jäädä hyvinkin piiloon ja asiakas vaille tarvitsemaansa palvelua ja tukea. Kysy, kuinka koulu sujui! ~ ~ Jos haluaa tietää onko taustalla oppimisvaikeuksia, kannattaa hieman kysellä onko asiakas saanut tukiopetusta alaluokilla ja miten koulu on mennyt. Pelkät mielenterveydelliset syyt eivät selitä sitä, jos koulunumerot ovat huonoja alaluokilta lähtien silloin on usein muutakin kyseessä. ~ ~ Oppimisvaikeuksiin liittyvä ongelmatiikka on niin monisäikeinen, ettei yksi ihminen pysty hallitsemaan koko kirjoa. Onneksi löytyy eri tahoilta osaavia ammatti-ihmisiä, jolloin voidaan löytää ratkaisuja yhteistyössä. Elisabet Jämsen, ammatinvalintapsykologi Uudenmaan TE-toimisto, Helsinki/Keskusta/Osaamisen kehittämispalvelut

58 Työvoimahallinto: huomataanko oppimisvaikeudet? Työhallinnon virkailijoiden havaintoja ÂÂ ÂÂ 77% havainnut, että asiakkailla on vaikeuksia täyttää lomakkeita 60% kokenut, että asiakkaalla on vaikeuksia ymmärtää virkailijan antamia ohjeita Huom! molemmat ovat yleisiä oppimisvaikeuksiin liittyviä pulmia. ÂÂ 53,5% virkailijoista kertoo, että ei tunnista asiakkaan mahdollisia oppimisvaikeuksia tai uskoo, että asia ei koske häntä lainkaan. Lähde Laine A, Lund A, Mäkipere E/Saluki-projekti (2008): Oppimisvaikeuksinen asiakas oppimisvaikeudet ja kohtaaminen työhallinnossa Erilainen oppija työpaikalla Työnantajan ja työnohjaajan muistilista 1. Riittävästi aikaa työhön perehdytykseen. 2. Perehdytys työhön ja kaikki ohjeistus moniaistikanavaisesti: suullisesti, kirjallisesti, näyttämällä 3. Avoin keskustelu ja ilmapiiri työpaikalla 4. Työtehtävien henkilökohtaistaminen vahvuuksien kautta. Pulmiin ei jumituta, vaan keksitään toinen tapa. 5. Työolosuhteiden järjestely: voiko työtiloja, aikoja ja -tehtäviä järjestellä siten, että kaikki pärjäävät? 6. Työtehtäviä voi tehdä monella tapaa: erilaisuuden hyväksyntä. 7. Apuvälineet erilaisen oppijan käyttöön Hidas lukija häiriintyy helposti keskeytyksistä. Kannattaako hänen istua avokonttorin levottomimmassa kohdassa? Peili on vieraiden kielten ääntämisen apuväline. Viivakoodilaite auttaa pitkissä viitenumeroissa. Lukikalvo helpottaa rivien hyppimistä lukiessa. Monenlaisia keskittymisen apuvälineitä. Kännykkä on monipuolinen apuväline ajanhallintaan ja muistiinpanoihin. Joku tarvitsee muistin tueksi ohjeet kirjallisena. Mitä tapahtuu, jos annat ne vain suullisesti? Työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle Muistiinpanoja voi tehdä kuvana tai äänenä. Äänikirja auttaa hidasta lukijaa. Skannaava sanakirjakynä toimii sanakirjan Työnantaja voi hankkia apuvälineitä työntekijälleen ja saada niihin ns. työolosuhteiden järjestelytukea. Lisätietoja TE-toimistoista ja Työ- ja Elinkeinoministeriöltä: Lisätietoja apuvälineistä: tavoin. 115

59 Huomioitavaa rikostaustaisten asiakkaiden kanssa Jotta rangaistuksen aiheuttamat haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi rangaistuille ja heidän läheisilleen, tarvitaan yhteistyötä vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen sekä kuntien ja järjestöjen kesken. Mikä taho kantaa kokonaisvastuun? 2006 kuntien ja vankeinhoidon yhteistoimintamallissa suositeltiin yhteistyöpalavereita vangin kanssa, tietojen vaihtamista vangin suostumuksella, vangin yhteydenpidon mahdollistamista eri tahoihin ja kokonaisvastuun ottavan tahon löytämistä. Mikä asiakkaan elämäntilanne? Rikostaustaisen asiakkaan senhetkisestä elämäntilanteesta kannattaa keskustella, jotta todellinen tuen tarve, työkyky, kuntoutustarve, osaamiset ja voimavarat tulevat esille. Myös perhe tarvitsee tukea Harvoin tullaan ajatelleeksi, että kun puoliso tai vanhempi joutuu vankilaan, niin koko perhe lusii. Perheen tilanne ja tuen tarve vankeuden aikana voi olla jopa suurempi kuin vankilaan joutuneella. Vankilan ja siviilin välinen tiivis yhteistyö on ratkaisevassa ja tärkeässä roolissa tuettaessa vankiperhettä vankeusaikana ja vapautumisen kynnyksellä kohden toimivaa ja rikoksetonta elämää. Rikosseuraamusasiakas tarvitsee neuvoja velkojen hoidosta Rikosseuraamusasiakkaat ovat monesti velkaantuneita ja tarvitsevat tietoa sekä neuvoja velkojen hoidosta. Tiedon saaminen siitä, että asioita voi mahdollisesti joskus jollakin tavalla hoitaa, on helpottavaa. Vangeilla on usein rikosperusteisia velkoja, jotka ovat este velkajärjestelylle. Esteistä huolimatta velkajärjestely voidaan myöntää, jos sille on painavia perusteita. Elinolot mahdollisimman yhteiskunnan elinoloja vastaaviksi Normaalisuusperiaate koskee myös rikostaustaisia asiakkaita. Se tarkoittaa sitä, että niin vankilassa tuomiotaan suorittavan kuin rangaistuksesta vapautuvan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Lähde: Töitä pitäisi osata hakea, vaikka on vain vuorokauden verran elämässään tehnyt töitä. Entinen vanki ei osaa tai halua selittää, mitä on tehnyt kaikki nämä vuodet. Linkkejä Osaava Ohjaus-projektin toimijatahot: ~ ~ Erilaisten oppijoiden liitto: ~ ~ Keskuspuiston ammattiopisto: ~ ~ Mielenterveyden keskusliitto: ~ ~ Kriminaalihuollon tukisäätiö: ~ ~ Orton Pro: Yhteistyötahoja ja muita hyviä linkkejä: Erityisopetus, ohjaus ~ ~ Keskuspuiston ammattiopisto: ~ ~ Erityisohjauksen paja: ~ ~ Aikuisohjauksen tueksi: Oppiminen ja oppimisvaikeudet ~ ~ ADHD/ADD: ~ ~ Autismi ja asperger: ~ ~ Kielellinen erityisvaikeus: ~ ~ Lukivaikeus ja oppimisvaikeudet: tai valtakunnallinen lukipuhelin: Päihteet ja riippuvuudet: ~ ~ Sivusto päihteistä ja riippuvuuksista: ~ ~ A-klinikkasäätiö: ~ ~ Sininauhaliitto: ~ ~ Stop huumeille ry: Rikostausta ~ ~ Portti vapauteen: Sivusto rangaistuille, heidän läheisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville: Talous- ja velka-asiat ~ ~ Takuusäätiö: tai (velkalinja) ~ ~ Apua talous- ja velka-asioiden hoitoon tukihenkilöiltä: ~ ~ Peliongelmaisille: ~ ~ Apua talouden suunnitteluun:

60 Osaava Ohjaus ~ ESR-rahoitteinen projekti v Tavoitteet ~ luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli ~ putoamisvaarassa olevien aikuisten kanssa työskenteleville kouluttaa ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekeviä ammattilaisia: TE-toimistoissa KELAssa Vakuutusyhtiöissä Terveydenhuollossa Työpaikoilla Aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä Liitoissa ja järjestöissä Koulutetut ammattilaiset ( mennessä) ~ Lyhyisiin tietoiskuihin osallistuneet: ~ Päivän mittaisiin koulutuksiin osallistuneet: 1407 ~ Kahden päivän Harppaus -valmentajakoulutuksiin osallistuneet: 63 ( mennessä) Mut kun pohjalla olin, en ollutkaan yksin Täällä meitä oli tosi paljon ihan vieretyksin, On sairaita, terveitä ja siltä väliltä...ja yllä turvaverkko täynnä pieniä reikiä... Projektin pilottiryhmät, joissa moniammatillista yhteistyötä kokeiltiin (2012) ~ Harppaa elämäsi muutokseen: 4 kpl ~ Tietokone tutuksi opiskelutaidot käyttöön: 2 kpl ~ Natiseeko nivelvaiheissa: 1 kpl ~ Pärjää arjessa!: 1 kpl Pilottiryhmäläiset: 73 ~ Kurssit jatkoi loppuun: 89% osallistujista ~ Kesken kurssin työllistyi: 3% ~ Keskeytti: 8% Kurssin loppuun käyneistä: ~ Aloitti opinnot, koulutuksen tai kurssin: 15,1% ~ Työllistyi, aloitti työharjoittelun tai työkokeilun: 16,4% ~ Työttömänä: 25% ~ Sairaalahoidossa: 1% ~ Muualle sijoittuneita: 42,2% (Esim. vankilatuomio, kuntoutustuelle, klubitalon siirtymähenkilöksi, vapaaehtoistyöhön) Yksilöasiakkaita: 788 Mukana Osaava Ohjaus-projektissa Erilaisten oppijoiden liitto ~ Keskuspuiston ammattiopisto (Hallinnointi) ~ Kriminaalihuollon tukisäätiö ~ Kuntoutus Orton ( alkaen Orton Pro) ~ Mielenterveyden keskusliitto Rahoitus: ~ ESR/Kaakkois-Suomen ELY-keskus Bongaa putoava