SKARPATAAN JA HARPATAAN!

Transkriptio

1 SKARPATAAN JA HARPATAAN! Ettei yksikään putoaisi Bongaa putoava!

2 2 Skarpataan ja harpataan! Ettei yksikään putoaisi

3 Skarpataan ja harpataan! Ettei yksikään putoaisi Tekijät Riitta Hämäläinen (toim.) ja Minna Anttinen, Pirjo Hassinen, Tuula Mikkola, Leila Pirskanen, Pirjo Poutala, Jyrki Rinta-Jouppi, Airi Valkama Julkaisija Osaava Ohjaus-projekti 2013 Rap-tekstit: Pirjo Hassinen, Kimmo Hämäläinen, Leila Pirskanen Taitto ja kuvitus: Isma Valkama / Functional Ateliér Helsinki ISBN Osaava Ohjaus-projekti 2013

4 Sisällys JOHDANTO: PUTOAMISVAARASSA? 7 Kuka vaan voi pudota milloin vaan/lettu Pirskanen 8 Suuri putoamisvaara 9 PULMIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ, LUKUJA JA KULUJA 11 Putoamisia, pulmien päällekkäisyyksiä ja lukuja 12 Mitä kaikki maksaa? 16 PUDOTETUN ÄÄNI: MUA OTTAA PÄÄHÄN 18 Tyssäämisiä ja sudenkuoppia 19 Maija: Kuin polkisi vedessä, nenä just ja just pinnan yläpuolella 20 Johanna: Opinnot tyssäsivät tuen puutteeseen ja pattitilanteeseen: Mä olen kyllästynyt kotona olemiseen 22 Arttu: En jaksa enää mennä kouluun, koska en ymmärrä siellä mitään Miten nuori syrjäytetään? 24 MONIAMMATILLISTA OSAAMISVAIHTOA JA HARPPAUKSIA 27 Moniammatillista osaamisvaihtoa? 28 HARPPAUSKURSSIT 30 Harppaa elämäsi muutokseen Harppauskurssilla osaaminen, voimavarat ja unelmat keskiössä 31 Harppauksia ei voi aina heti mitata 32 HARPPAUSVALMENTAJAN PIENI KÄSIKIRJA Haasteet asiakkaalle Itsetuntemus oppijana ja oppimisvaikeudet Osaaminen ja kyvyt Voimavarat/Talouden haasteet Unelmat Voimavarat minussa/riippuvuudet Sisäinen puhe Narratiivinen harjoitus/ammatillinen kuntoutus Paluu tavoitteisiin ja jatkosuunnitelma Kurssin päätös 68 HARPPAUSKOKEMUKSIA 69 Harppausryhmä-malli kokeilussa HYKS psykiatriassa Jorvin klinikkaryhmässä 70 Merja-Leena: Pahimmillaan avun saanti jää kiinni siitä, että oppimisvaikeuksien uuvuttavuutta ei ymmärretä 71 Yksilöasiakastyö 73 Yksilöohjaus: Kulje vaikka hetki käsi kädessä 74 Asiakastarinoita yksilöohjauksesta 75 Moniammatillinen osaamisvaihto auttaa opintoihin: polvivammasta lukineuvontaan ja liiketalouden opintoihin 78 Vankilatyö 80 Natiseeko nivelvaiheissa? 81 Pärjää arjessa! 84 Joni: Keskinäistä kannustusta rikostaustaisten vertaistukiryhmässä 85 Ossi: Mä olen päättänyt, että asiat saa mennä hyvin 86 Tietokone tutuksi - opiskelutaidot käyttöön! 88 Kyllä kai kaikki tietokonetta osaa käyttää! vai osaako? 89 Krisu: Välillä on tunne, että mä en ole Krisu, vaan pelkästään mun diagnoosi 90 Avuksi ohjaustyöhön: terveisiä, suosituksia ja kantapään kautta opittua 93 Terveisiä ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekeville 94 Terveisiä harppauskurssilaisilta 94 Eeva: Oikeastiko mä tämän ikäisenä menen eläkkeelle 98 Ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekevän ammattilaisen tsekkauslista: Oletko tullut ajatelleeksi? 100 Oppilaitokset, oppimisvaikeudet ja erilaiset oppijat 101 Oppilaitos ja henkilökohtaistaminen 101 Miten huomioida erilainen oppija oppilaitoksessa? 102 Mielenterveys ja mielenterveyskuntoutujat 104 Mielenterveyttä suojaavat ja haittaavat tekijät 104 Mielenterveyskuntoutujan toivelista 105 Päihteet 106 Sininauhaliitto/Satu Jauhiainen: Päihdeasiakkat kokevat, että heidän osaamiseensa tai taitoihinsa ei paneuduta 106 Stop Huumeille/Raisa Yrtti: Päihteidenkäyttäjillä pulmien päällekkäisyys yleistä 108 Sakari: Päihdekuntoutujien vertaistukiohjaajalta vaaditaan uskottavuutta 109 Terveydenhuolto 110 Pirjo Anttila: Oppimisvaikeudetko terveydenhuollon asia? 110 Työelämä 111 Elisabet Jämsen: Työvoimahallinto ja pulmien päällekkäisyys 111 Erilainen oppija työpaikalla 113 Vankila 114 Huomioitavaa rikostaustaisten asiakkaiden kanssa 114 Linkit 115

5 Joskus mullakin meni lujaa, oli yritys, lapset, auto ja talo, Sit tuli takkiin riemuisasti, on jäljellä velat, jääkaapissa valo Meikäläinen astui miinaan Sekin duuni lähti Kiinaan JOHDANTO: PUTOAMISVAARASSA? JOHDANTO: PUTOAMISVAARASSA? 9

6 Kuka vaan voi pudota milloin vaan Vailla työtä vai työtön? Päivän trendi on, että on paljon ihmisiä vailla työtä. Tulee irtisanomisia. Kuka tahansa voi jäädä vaille työtä. Mä käytän mieluummin vailla työtä kuin työtön. Sana työtön kuulostaa ammatilta. Sen käyttö on loukkaavaa, sillä lopulta hyvin harva haluaa olla tekemättä mitään. Työn vastaanottaminen on myös usein tehty liian hankalaksi. Pätkätyöt ja työtä muutama päivä kuussa ja samalla menettää tukia. Arki ei vaan silloin skulaa taloudellisesti. Työvoimapoliittisten koulutusten pitäisi todella johtaa siihen, että ihmiset saisivat hommia ei niitä pidä järjestää vaan koulutuksen takia. Mieli voi särkyä monesta syystä Monesti ongelmat liittyvät toisiinsa ja yksi ongelma johtaa toiseen. Esimerkiksi mielen särkyminen on vaikea juttu. Mieli voi särkyä, kun joutuu olemaan pitkään vailla työtä. Ja sitten taas kun mieli on särkynyt, kukaan ei ota sua hommiin. Myös tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet voivat johtaa mielen särkymiseen. Koet koko ajan epäonnistuvasi ja tulee koulukeskeytyksiä. Hiljattain lukijärjestöjen valtakunnalliseen lukipuhelimeen soitti äiti, joka oli huolissaan ekaluokkalaisesta lapsestaan. Koulussa oli sanottu, että ellei lapsi opi hiihtolomaan mennessä lukemaan yleensä muksut kuulemma osaavat jo jouluna opettaja suosittelee luokalle jäämistä. Tuki oli ollut vähäistä. Sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat erilaisia, oppivat eri tahtiin ja eri tavoin ei todella hyväksytä. Tälläinen jättää lapseen mahdollisesti ikuisen jäljen. Lapsi tippui porukasta. Tuli jo ensimmäinen keskeytys, ensimmäinen epäonnistuminen. Kyllähän muksukin sen jo ymmärtää. Työelämä uuvuttaa erilaisen oppijan Työelämässä vauhti kiihtyy koko ajan ja odotetaan, että ihminen osaa miljoona asiaa. Ihmiset vetävät voimiensa äärirajoilla. Vapaa-aika menee siihen, että toipuu ja pärjää seuraavan päivän. Työelämässäkään ei tunnisteta erilaista oppijaa. Lopulta moni uupuu. Ei vaan jaksa. Ja tipahtaa työelämästä. Päihdepulmien ja rikoskierteen taustalla usein oppimisvaikeuksia Joku ottaa päihteitä pärjätäkseen seuraavaan päivään. Silloin syntyy kierre. Myös rikoskierteen takana voi olla edellä mainittuja ongelmia yksittäin tai päällekkäin. On tullut paljon epäonnistumisia. Ja lopulta kun tuomio on suoritettu, rikostaustaisen on hirveän vaikea päästä koulutuksiin ja aidosti työllistyä. Auta heti, älä vasta vuoden päästä Ihmisen tulisi saada apua ajoissa, mahdollisimman nopeasti. Usein apu tulee liian myöhään. Mielenterveys- tai päihdepuolelle on vaikea saada aikaa nopeasti. Oppimisvaikeuksien tunnistus tapahtuu usein vasta silloin kun henkilö on jo putoamisvaarassa, vaikka sen pitäisi tapahtua mahdollisimman varhain. Kun apu on myöhässä, rakenteiden ulkopuolelle pudonneen on vaikea enää tulla sisäpuolelle. Ongelmat mutkistuu kun ne pitkistyy, ja tukeminen on vaikeampaa. Palvelujärjestelmä ihmisen tarpeeseen Palvelujärjestelmän tulisi perustua ihmisen tarpeeseen, ei ensisijaisesti velvoitteeseen. Ongelmallista on, että avuntarve pitää usein todistaa. Esimerkiksi täytyy olla tietty aika vailla työtä, jotta pääsee tukityöllistymisen piiriin. Pitää olla paperi lukivaikeudesta, että saa tukea, jos opinnot eivät suju. Pitää käydä lääkärillä ja todistaa se, että mieli on järkkynyt. Vasta sitten on mahdollisuus päästä jonnekin eteenpäin. Ihminen juoksee luukulta luukulle, joutuu ehkä aloittamaan luukutuksen taas uudelleen alusta. Kuluu pitkä aika. Putoava on ihminen, jolla on ongelmia Ihmiset pitäisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti. Usein putoava henkilö nähdään kokonaisvaltaisesti ongelmana, vaikka ihmisellä olisi vain yksi ongelma, esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai päihdeongelma. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu ihmisten tasavertainen kuunteleminen ja kohtaaminen. Jos omat taidot tai tiedot eivät riitä, tärkeää on, että pystyy hiffaamaan, mihin lähetän avun tarvitsijan eteenpäin. Toisinaan tarvitaan rinnallakulkijaa, joka kulkee mukana palvelujärjestelmän koukeroissa. Rinnallakulkijaa tarvitaan joka lafkassa. Mielellään rinnallakulkija saisi olla vertaistukija. Jos ei ole itsellä koskaan ollut ongelmia lomakkeiden täyttämisessä tai uuteen paikkaan kulkemisessa, on vaikea ymmärtää henkilöä, jolla on. Menetettyä osaamista ja luovuutta onko varaa? Suuri määrä ihmisiä on vailla päällekkäisten ongelmien tunnistamista ja tukea. Samalla yhteiskunnassa menetetään suuri määrä luovuutta ja osaamista, jota me tarvitsisimme. Yhteiskunnalla ei ole varaa antaa kenenkään pudota. Lettu Pirskanen, kokemusasiantuntija Erilaisten oppijoiden liitto/osaava Ohjaus-projekti Usein putoamiseen liittyvät: ~ ~ Häpeä ~ ~ Pelko ~ ~ Alentunut itsetunto ~ ~ Toivottomuus ~ ~ Voimattomuus ~ ~ Elämänhallinnan ongelmat: esim. vuorokausirytmin katoaminen, unettomuus, sosiaalisten tilanteiden välttely Mistä toivoa ja unelmia? Muutosta arkeen? Suuri putoamisvaara! ~ ~ Tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet ~ ~ Keskeytyneet opinnot ja/tai koulutuksen puute ~ ~ Mielenterveysongelmat tai muu sairaus ~ ~ Vammaisuus ~ ~ Päihdeongelmat ~ ~ Peliriippuvuus tai muut riippuvuudet ~ ~ Pitkäaikaistyöttömyys ~ ~ Pienituloisuus ~ ~ Asunnottomuus ~ ~ Rikostaustaisuus 10 11

7 Ja taas meni lujaa, nyt alaspäin Hei kuinka joku putoo ihan kaikesta näin PULMIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ, LUKUJA JA KULUJA PULMIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ, LUKUJA JA KULUJA 13

8 Putoamisia, pulmien päällekkäisyyksiä ja lukuja Oppimisvaikeuksia Kuinka usein tunnistettuja, kuinka usein tunnistamattomia? ~ ~ n % väestöstä eli yli miljoonalla suomalaisella. ~ ~ 11,4% peruskoululaisista sai v tehostettua tai erityistä tukea. ~ ~ 84% Lukineuvolan asiakkaista ei ollut koskaan aikaisemmin saanut diagnoosia lukivaikeudestaan. 65% asiakkaista ei ollut koskaan aikaisemmin saanut mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää tukea tai palvelua. Asiakkaiden keski-ikä oli 33. Mielenterveysongelmia Suurin syy varhaiseen eläköitymiseen oppimisvaikeuksia taustalla kartoitetaan harvoin ~ ~ Diagnosoitavissa olevia mielenterveysongelmia n. 20% väestöstä eli yli suomalaisella. ~ ~ KELAn kuntoutuspalveluiden saajat mielenterveyssyistä: henkilöä ~ ~ diagnoosi masennustila tai toistuva masennus. Oppimisvaikeuksien osuus taustalla tuntematon. ~ ~ Lukineuvola-hankkeen oppimisvaikeuksisista asiakkaista v monella oli ongelmia myös mielenterveyden puolella. Mielenterveyspulmia ja oppimisvaikeuksia vuotiaista naisista: 54% vuotiaista miehistä: 39% alle 20-vuotiaista naisista: 22% alle 20-vuotiaista miehistä: 14% Pulmia itsetunnossa ja oppimisvaikeuksia vuotiaista naisista: 78% vuotiaista miehistä: 61% alle 20-vuotiaista naisista: 44% alle 20-vuotiaista miehistä: 38% ~ ~ 8-11-vuotiaista amerikkalaisista koululaisista, joilla oppimisvaikeuksia, 36% myös masentuneisuutta Lähde: hh Erilaisten oppijoiden liitto hh Tilastokeskus hh Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S, Kuntotussäätiön työselosteita 25/2008: Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus Lähde: h h Mielenterveyden keskusliitto/thl h h KELA/Tilastoryhmä, v h h Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S, Kuntotussäätiön työselosteita 25/2008: Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus h h Martinéz Rebecca Suzanne (2002): The University of Texas at Austin: A Comparison of learning disability subtypes in middle school: self-concept, perceived social support and emotional functioning Vailla koulutusta? Liian moni pelkän perusasteen varassa, mutta tunnetaanko keskeytysten syitä? ~ ~ Vuosittain perusasteen päättävistä nuorista 5000 jää vaille jatkokoulutuspaikkaa. Oppimisvaikeuksien osuus tuntematon. ~ ~ Kaikkiaan Suomessa on alle 30-vuotiasta nuorta pelkän perusasteen varassa v ~ ~ v n nuorta keskeytti Helsingissä ammattikouluopintonsa. n. 500 kohdalla syynä mielenterveysongelmat. n. 400 nuoren kohdalla syytä ei tiedetä. Oppimisvaikeuksien osuus keskeytyksessä on tuntematon. ~ ~ Valtakunnallisesti 5,5% nuorista keskeyttää opintonsa. Ammatillisen koulutuksen puolella luku on suurin, n. 9,1%. Oppimisvaikeuksien osuus keskeytyksen taustalla tuntematon. Vailla työtä Monen pitkäaikaistyöttömän taustalla mielenterveysongelmia. Oppimisvaikeuksien osuutta ei kartoitettu juuri lainkaan. ~ ~ Työttömänä on henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita eri henkilöitä (Aikaväli tammikuu-kesäkuu 2012) ~ ~ Suomessa oli vuonna 2010 n vuotiasta nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä. Heistä oli työttömiä työnhakijoita nuoren kohdalla ei tiedetä, mitä he tekevät. He eivät näy missään tilastossa. ~ ~ Pitkäaikaistyöttömistä 65% on mielenterveysongelmia. Useimmiten ilman hoitoa. ~ ~ Pitkäaikaistyöttömissä on kentältä tulevien arvioiden mukaan oppimisvaikeustaustaa todella monella. Tiettävästi asiasta ei vielä ole kotimaista tutkimusta. Lähde: hh Työ- ja elinkeinoministeriö, v hh Tilastokeskus hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti Lähde: hh Työ- ja elinkeinoministeriö, v hh Tilastokeskus hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti hh Mielenterveyden keskusliitto hh Erilaisten oppijoiden liitto hh Korvatulehduksista kouluhaluttomuuteen, unihäiriöistä uupumiseen- Lukivaikeusko terveydenhuollon asia? (2006): Pekka Patama: Pitkäaikaistyöttömyyden taustalta saattaa löytyä oppimisvaikeutta 14 15

9 Päihdeongelmia Yleinen kansantauti, mutta tunnetaanko päällekkäisyyksiä? ~ ~ Humalahakuisesti juo ainakin kerran viikossa 23% miehistä 7% naisista 15% 8-9-luokkalaisista nuorista (v. 2011) ~ ~ Päivittäin alkoholia käyttää vuotiaista 5% miehistä 1% naisista ~ ~ A-klinikoilla ja nuorisoasemilla yhteensä asiakkaita: (v. 2010) ~ ~ Katkaisuhoidossa: henkilöä ~ ~ Huumehoitoa sai v. 2011: henkilöä ~ ~ Alkoholin käyttöön liittyviä kuolemia v. 2011: 2584 kpl ~ ~ Huumeiden käyttöön liittyviä kuolemia v.2011: 304 kpl Päällekkäisyyksiä ~ ~ vuotiaista nuorista aikuisista, joilla oman ilmoituksensa mukaan oppimisvaikeuksia peruskoulussa, joka neljännellä ollut päihdehäiriö elämänsä aikana eli 4 kertaa useammin kuin muussa väestössä. Päihdediagnoosin saaneista 25,8& raportoi oppimisvaikeuksista. Tieto mahdollisista oppimisvaikeuksista puuttui 20% tutkimukseen osallistuneista. ~ ~ Yhdysvalloissa vuotiaista päihderiippuvaisista koululaisista 70% oppimisvaikeustausta ~ ~ 30 vuotta täyttäneistä alkoholin väärinkäyttäjistä tai alkoholiriippuvaisista masentuneisuus- tai ahdistuneisuushäiriö: 20% Työkyvyttömänä, sairauslomalla tai eläkkeellä? Mielenterveyssyyt merkittävä syy eläkkeelle siirtymiseen ~ ~ v alkoi sairauspäivärahakautta. n. 17% mielenterveydellisistä syistä. Yleisin syy masennus: sairauspäivärahakautta. Tutkijoiden mukaan oppimisvaikeuksia ei tunnisteta psyykkisten oireiden taustatekijänä. ~ ~ v eläkkeelle jäi masennuksen vuoksi 4000 ihmistä. ~ ~ 80% mielenterveyssyistä kuntoutustuella olijoista siirtyy eläkkeelle. Vain 5% työelämään. ~ ~ Työkyvyttömyyseläkkeelllä (v. 2010) n henkilöä. Heistä n haluaisi takaisin työelämään. ~ ~ Lukineuvola-hankkeen oppimisvaikeustaustaisista asiakkaista v työttömänä tai työkyvyttömänä oli 16%. Lähde: h h A-klinikkasäätiöt, v h h THL, Päihdetilastojen vuosikirja 2012 h h THL: Terveys 2000-tutkimus h h Karacostas, D. D., & Fisher, G. L. (1993). Chemical dependency in students with and without learning disabilities. Journal of Learning Disabilities h h Latvala A, Tuuli-Henrikkson A, Perälä J, Saarni S, Aalto-Setälä T, Aro H, Korhonen T, Koskinen S, Lönnqvist J, Kaprio J, Suvisaari J (2009): Prevalence and correlates of alcohol and other substance use disorders in young adulthood: A population-based study Lähteet: hh Tilastokeskus hh Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi: KELA:n tutkimus, v hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti hh ELY-keskus, tiedotepalvelu hh Mielenterveyden keskusliitto hh Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S, Kuntotussäätiön työselosteita 25/2008: Oppimisvaikeudet tukipalveun haasteena Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus Rikostaustaisuus, päihteet, mielenterveyspulmat ja oppimisvaikeudet Pulmat nivoutuvat vahvasti yhteen ~ ~ Keskivankiluku: 3262 Oppimisvaikeuksia, mielenterveyspulmia ja koulukeskeytyksiä ~ ~ ADHD-piirteitä: 50% ~ ~ Kaikkiaan oppimisvaikeuksia: 80%, ~ ~ Vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa: 70% ~ ~ Tutkituista alle 30-vuotiaista nuorista rikostaustaisista 10% peruskoulu oli jäänyt kesken ~ ~ Mielenterveyshäiriöt yleisiä: jossain psykiatrisessa avohoidossa ollut miesvangeista 53% ja naisvangeista 70% ( Päihteet mukana monessa rikoksessa ~ ~ v pahoinpitelyrikoksia Näistä 56% alkoholin vaikutuksen alaisena ~ ~ Rikosseuraamusasiakkaiden päihderiippuvuus kymmenkertaista muuhun väestöön verrattuna Mielenterveys, päihteet, oppimisvaikeudet ja varusmiespalvelu ~ ~ Jokaisesta vuosi-ikäluokasta 20% eli n miestä Suomessa ei suorita varusmiespalvelua. Joka kymmenes vapautetaan kutsunnoissa kokonaan tai määräajaksi. Heistä puolet mielenterveydellisistä syistä. Joka kymmenes keskeyttää varusmiespalvelun kokonaan mielenterveydellisistä syistä. Kasautuneina ongelmina mainitaan lisäksi päihteiden käyttö, työttömyys, rikoskäyttäytyminen, huono itsetunto, vaatimaton koulumenestys, koulupudokkuus ja koulutuksesta syrjäytyminen. Oppimisvaikeuksien osuutta ei tutkimuksessa kartoitettu. Lukineuvola? ~ ~ ESR-rahoitteinen hanke v ~ ~ Kehitettiin yhden luukun palvelumallia aikuisten oppimisvaikeuksisten neuvontaan ja ohjaamiseen. ~ ~ Suomessa toimi neljä lukineuvolaa ja lukiasiakasmiestä. ~ ~ Hanketta hallinnoi Opetushallitus. ~ ~ Sisällöstä, tiedotuksesta, markkinoinnista ja materiaalista vastasi Erilaisten oppijoiden liitto. Lähteet: hh Rikosseuraamuslaitos (v. 2011) hh Tiina Tuominen (2008): ADHDpiirteet ja niiden liitännäisoireiden esiintyvyys suomalaisilla miesvangeilla (Tutkittuja hh hh 78 kpl) Mirva Gullman ym (2011): Kriminaalihuollon tukisäätiö: Oppimisvaikeuksista vapaaksi hanke (Kartoitettuja 180 alle 30-vuotiasta rikostaustaista nuorta) Joukamaa ym, 2010: Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve Lähde: hh Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen-projekti, v , THL 16 17

10 Mitä kaikki maksaa? ~ ~ Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle vuodessa: 300 miljoonaa euroa ~ ~ Yhden syrjäytyneen nuoren perustoimeentulon kustannukset 40 vuodessa: euroa Luvussa ei ole mukana muita syrjäytymisen kustannuksia: muita sosiaalietuuksia, menetettyjä verotuloja ja työn tuottaman arvonlisän menetystä. ~ ~ KELAn kuntoutuspalveluiden kustannukset/mielenterveydelliset syyt: maksetut etuudet euroa ~ ~ Päihdehuollon käyttömenot kuntien kustantamissa palveluissa: 169 miljoonaa euroa. ~ ~ Rikosseuraamsualan kustannukset v eli rangaistuksen täytäntöönpano muine kustannuksineen: ~ ~ Arvio: Yhden pudonneen ihmisen elinkaari maksaa yhteiskunnalle: n. 1,5 miljoonaa euroa. Lukuun ei ole laskettu hoitokustannuksia, tukia, eikä saamatta jäänyttä työn tulosta. Lähteet: hh Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti hh KELA: Tilastoryhmä, v hh THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2013 hh Valtion talousarvioesitys 2013 hh Korvatulehduksista kouluhaluttomuuteen, unihäiriöistä uupumiseen Lukivaikeusko terveydenhuollon asia? (2006): Syrjäytymislukuja Palvelujärjestelmän tehtävä on auttaa ihmistä arjessa. Ei juoksuttaa luukulta luukulle ja lippusesta lappuseen. Kaikilla ei edes ole voimia hakea apua tai he eivät osaa

11 Tyssäämisiä ja sudenkuoppia Löytyiskö yhtään pykälää, joka kumois tän edellisen pykälän? KELAn papereita PUDOTETUN ÄÄNI: MUA OTTAA PÄÄHÄN Ihminen ei ole vain päihde tai työtön, vaan myös paljon muuta. täyttäessä tuntee olevansa jossain lokerossa, josta ei koskaan pääse ulos Ei voi kuin vääntää räppiä, ei mistään tule täppiä. Hatutukseen nuuskaat ja dokaat Mut Kuka kerää pudokkaat. Moni ystävä hävisi elämästäni, kun kerroin olevani masentunut. Ihmiset, jotka ovat ns. ulkopuolella, ovat silti osa yhteiskuntaa. Ihmistä juoksutetaan luukulta luukulle. Kerta toisensa jälkeen hän selittää oman elämänsä turhauttavia, noloja ja häpeällisiä asioita yhä uusille ihmisille. Vaikka kymmenen edellistäkään selityskertaa eivät ole johtaneet kokonaistilanteen kohenemiseen. 21

12 22 Kuin polkisi vedessä, nenä just ja just pinnan yläpuolella Maija, 55v. Tukea tarvitaan Maija jäi työttömäksi tuotannollis-taloudellisista syistä v Työura samalla työnantajalla oli tuolloin jatkunut lähes 30 vuotta. Työttömyyttä seurasi vaikea masennus. Välillä sairauslomalla ja välillä työttömänä Maija on ollut kuusi vuotta. Riittävän perehdytyksen puute tiputtaa Työttömyyttä edelsi vaihe, jolloin Maija kuvailee olleensa työpaikalla, mutta hänellä ei ollut mitään tekemistä. Yrityksessä oli siirrytty uuteen tekniikkaan. Uuden ohjelman käyttöön oli kyllä järjestetty kurssi, mutta erilaisella ohjelmalla kuin mikä talossa oli käytössä. ~ ~ Mä tein töitä tietokoneella 20 vuotta, mutta kun tuli uusi tekniikka, työpaikalla olisi pitänyt olla mentori ja kunnolla aikaa perehdytykselle.sellaista ei ollut. Mä vaan putosin siitä uuden ohjelman maailmasta pois. Pikku hiljaa mulle ei enää tuotu mitään töitä. Potkujen jälkeen tyhjän päälle Kun YT-neuvottelut alkoivat, Maija toisaalta aavisti saavansa potkut, toisaalta toivoi, ettei saisi. Potkut olivat silti järkytys. ~ ~ En mä ole oikein vieläkään toipunut siitä. Mun sosiaalinen elämä jäi työpaikalle. Tuntui, että mä olen ihan tyhjän päällä. Sen jälkeen kun olin käyttänyt ensin omat 500 päivää, ja lainmukaiset 180 päivää, en enää saanut työttömyyspäivärahaa miehen tulojen takia. Oli aika nöyryyttävää, kun ei ollut edes omaa rahaa. Kaikkein vaikeinta oli, että en pystynyt enää tukemaan opiskelevaa lastani taloudellisesti. Sulkeutuvia ovia ja seiniä Pian työttömyyden alettua Maija kävi kaksi kurssia. Työnantaja järjesti yksityisen työnetsintäkurssin. Maija koki kurssin tulevan liian pian: järkytyksestä ei ollut vielä ehtinyt toipua ja lähinnä itketti. Lisäksi hän kävi TE-toimiston järjestämän Koulutuksella työammattiin -kurssin. ~ ~ Kurssilla istuttiin netissä ja etsittiin sopivaa koulutusta. Kaikki mua kiinnostavat olivat jossain pitkällä maakunnissa tai oli joku muu syy, miksi ei onnistunut. Tuntui, että kaikki ovet vaan sulkeutuivat. Aina kolahti pää seinää vasten. Masennusta vaikea myöntää, kun tottunut pitämään lankoja käsissään Maijalla todettiin pian vaikea masennus. Vuodesta 2006 hän on ollut välillä sairaslomalla, välillä työttömänä. Masennus näkyy erityisesti lähimuistissa. ~ ~ Se oli mulle todella vaikea paikka. Mä olen aina tottunut tekemään monta projektia yhtä aikaa ja pitänyt lankoja käsissäni. Niin kauan kun masennusta ei itselleen myönnä, asioita pystyy selittämään jotenkin. Sitten tuli romahdus. En nukkunut, ruokahalu katosi ja oli painajaisia. Kaikki tuntui mustalta niin kuin pitkä, ahdas ja pimeä putki, josta ei näy valoa mistään. Monta päivää saattoi mennä yöpaidassa. Huonona päivänä en edes muista, mikä päivä on. En muista läheisten synttäreitä. Välillä sanatkin katoavat. Lukemiseen on vaikea keskittyä, enkä mä ymmärrä lukemaani, enkä muista. Välillä harmittaa, että miten mä voin olla niin tyhmä, etten muista. Mä pelkään, että mä jään tällaiseksi. Päivät ovat erilaisia: huonompia ja iloisempia. ~ ~ Kaikkein vaikeinta on syksyllä kun lomakausi loppuu. Muut lähtevät töihin. Minä en. Anoppi ei tiedä, osa ystävistä hävisi ~ ~ Osa läheisistä tukee, esimerkiksi aviomies. Mutta osa ystävistä hävisi, kun kerroin olevani masentunut. Yhteydenpidot vähenivät tai loppuivat kokonaan. Anoppi esimerkiksi ei tiedä ollenkaan. Sille masentunut on sama kuin hullu ja mielessään se siirtäisi mut suoraan entisaikojen vaivaistaloon. ~ ~ Mä olen hyvin tarkka siitä, kenelle kerron masennuksestani. Päiväsairaalasta sosiaalisuutta Maija on käynyt päiväsairaalassa useita kertoja ja saanut lääkkeitä masennukseen. Päiväsairaalan toiminnan Maija on kokenut positiivisena. ~ ~ Mulla on tapana erakoitua. Päiväsairaala tuo elämään sosiaalisuutta, rytmiä ja vertaistukea. On jotain tekemistä päivisin. Kuinka virkailija, joka ei ole tavannut mua, voi hylätä hakemuksen? ~ ~ Tällä hetkellä mä saan perussairauspäivärahaa. Mutta aina tuntuu ilmestyvän karenssi milloin mistäkin syystä, jota ei aina ymmärrä, eikä rahaa tulekaan. Mulle haettiin osa-aikaeläkettä. Se olisi antanut aikaa parantua ja se olisi voinut keskeyttää tarpeen vaatiessa. Mulla oli päiväsairaalan lääkäriltä B-lausunto. Tämä lääkäri on tavannut mut usein. KELAssa hakemus kuitenkin hylättiin. Perusteena on se, että mä en ole tarpeeksi sairas. En ymmärrä, kuinka virkailija, joka ei edes ole tavannut mua, voi hylätä hakemuksen! Sen opin, että ainakaan päätöksistä ei kannata valittaa. Alkaa sellainen paperisota että on kuin puolimaratonin juoksisi ja se painaa mieltä jatkuvasti. Valituksen käsittely kestää ja kestää. Ja mitään uutta hakemusta ei voi jättää ennen kuin valitus on käsitelty. Mieluummin kannattaa tehdä kokonaan uusi anomus. Harppauskurssilla asioita, joista hyötyä myöhemmin Päiväsairaalasta Maijalle suositeltiin Harppausryhmää vuosi sitten. Aluksi hän suhtautui kurssiin epäluuloisesti. Hän kuitenkin kävi kurssin ja koki sen hyödylliseksi. Vaikka konkreettista ja mitattavaa eteenpäin menoa ei ole vielä tapahtunut, hän uskoo saaneensa kurssilta asioita, joista on myöhemmin hyötyä. Nauru löytynyt uudestaan, mutta paraneminen ei tapahdu päivässä ~ ~ Masennus on niin kuin polkisi vedessä ja just ja just on nenä pinnan yläpuolella. Tällä hetkellä mulla on jo pää yläpuolella. Mutta en mä ole vielä valmis työelämään. Vähitellen on ruvennut löytymään oma-aloitteisuus. Sain hiljattain työhuonetta siivottua. Vastoinkäymisten kestäminen on vaikeeta, mutta nyt notkahdukset kestävät vähemmän aikaa. Mies mainitsi, että mä olen taas ruvennut nauramaan. Mun omahoitaja psykiatrisella polilla sanoi, että kyllä sä voit nauraa, en mä pistä sua heti töihin. Mulla on ollut kiire parantua, mutta olen tajunnut, että se ei tapahdu ihan päivässä. ~ ~ Mä olen nyt keksinyt millaista työtä mä haluaisin tehdä: haluaisin tehdä työtä käsillä. Uskallan nyt sanoa, että mä olen hyvä käsillä tekemisessä. Missään nimessä ei ainakaan mihinkään yritykseen enää. Toivoisin, että parin vuoden päästä mulla olisi työpaikka, aluksi vaikka puolipäiväinen. ~ ~ Vaikka ja kun mä paranen, mä tarvitsen kuitenkin edelleen tukea. Kohti tulevaa. 23

13 Opinnot tyssäsivät tuen puutteeseen ja pattitilanteeseen: Mä olen kyllästynyt kotona olemiseen Millainen on hyvä lähihoitaja? ~ ~ Pääsykokeissa oli aikarajat. Joku tehtävä kesti 3 minuuttia, toinen taas 7 minuuttia. Siinä ajassa hidas lukija ehtii ehkä just ja just lukea koetehtävän, mutta ei tehdä sitä. Yhdessä tehtävässä taas piti järjestää sarjakuvaruutuja oikeaan järjestykseen. Entä jos on hahmotushäiriö, eikä osaa tehdä sitä? Tarkoittaako se, ettei voisi olla hyvä lähihoitaja, jos ei hahmota sarjakuvaruutujen järjestystä? Johanna, 25v. Johanna on aina tiennyt, että oppimisessa on pulmia. Lukivaikeus kuitenkin todettiin lopulta vasta syksyllä Johanna suoritti ensin yhden tutkinnon erityisammattioppilaitoksessa. Kolme vuotta sitten hän aloitti lähihoitajaopinnot tavallisessa oppilaitoksessa. Ala kiinnostaa häntä erityisesti. Vain vuotta ennen valmistumista Johannalle suositeltiin siirtymistä erityisoppilaitokseen. Erityisoppilaitoksesta kuitenkin vastattiin, että ei ole mahdollista suorittaa toista tutkintoa, kun yhden on jo suorittanut. Opinnot jäivät kesken. Viimeisen vuoden ajan Johanna ei ole tehnyt mitään. Kirjoittaminen erityisen vaikeaa ~ ~ Kyllä mä olen aina tiennyt, että jotain pulmaa on oppimisessa. Koulussa opin lukemaan vasta kakkosluokalla. Ääneen lukeminen oli hankalaa. Kirjainten t ja d ero selvisi vasta yläasteella. Pulmia oli myös kaksoiskonsonanttien kanssa. Mä olen hidas lukija, mutta kirjoittaminen on ihan erityisen vaikeaa. Varsinkin kaikki vierasperäiset ja pitkät sanat on hankalia. Lisäksi vieraat kielet tuottavat pulmia. Johanna kuitenkin pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi tavalliselle puolelle. Tuki puuttui, opettajat suosittelivat opintojen lopettamista ~ ~ Opintojen alussa tehtiin lukiseula. Mutta en mä saanut siitä mitään todistusta, enkä mitään tukea, mitä oli luvattu. Ongelmia tuottivat kielet ja jonkin verran matematiikka, mutta kaikkein eniten kirjoittaminen. ~ ~ Mä olen hidas kirjoittaja. Tunnilla mun piti keskittyä vaan kuuntelemiseen. Tuntimuistiinpanot jäivät tekemättä. Opettajat sanoivat, että mun pitää lainata muistiinpanot kaverilta ja kirjoittaa ne kotona. Mutta kun kukaan ei antanut mun lainata niitä muistiinpanoja, vaan mua kiusattiin siitä hitaasta kirjoittamisesta ja sanottiin, että en ole ansainnut niitä. En siis pystynyt lukeman kokeeseen. Mulle tuli paljon rästijuttuja. Lopulta mun ei annettu siirtyä seuraavalle vuodelle kahden vuoden opintojen jälkeen. ~ ~ Opettajat suosittelivat, että mun pitäisi hakea töitä ja lopettaa opiskelu. Mitään ehdotusta ei tullut siitä, miten mä saisin opinnot loppuun. Mun valmistuminen jäi kiinni yhdestä vuodesta. Oikeus tietokoneen käyttöön evättiin ~ ~ Mä kävin erityiskoulua. Koulussa mä sain kirjoittaa tietokoneella kirjoitusvaikeuksien takia. Muut oppilaat olivat kateellisia. Lopulta mun oikeus tietokoneeseen evättiin. Mä olisin tarvinnut puheopetusta R-vikaan. Kaveri sai puheopetusta, minä en, vaikka mun puhevika oli vaikeampi. Tuntui kurjalta, kun toinen sai jotain ja vedottiin rahaan, miksi mä en saanut. Erityisoppilaitoksessa opinnot eivät tarpeeksi vaativia ~ ~ Opiskelin erityisammattioppilaitoksessa ensin yhden tutkinnon. Ryhmässä mentiin kaikkien hitaimman mukaan, ja mä koin, että en lopulta oppinut hirveästi. Opinnot eivät olleet tarpeeksi vaativia. Jos on hidas kirjoittaja, se ei välttämättä tarkoita sitä, että olisi hidas oppija. Johanna valmistui ja teki alan pätkätöitä. Kahden opiskeluvuoden jälkeen Johannan opinnot ovat keskeytyneet pattitilanteeseen. Vuodesta 2011 Johanna on ollut vailla opintoja ja vailla työtä, eikä ole tehnyt mitään. Itsetuntemusta ja rohkeutta Tiedon Harppaus-kurssista Johanna sai Tyttöjen talon kautta. ~ ~ Etukäteen jännitti. Mutta oli kiva kurssi, ohjaajat ja ryhmäläiset. Kurssilla kuuli muiden kokemuksia ja tuli ajatuksia, että mäkin voisin kokeilla tollaista. Enkä mä ollut edes kurssin nuorin! ~ ~ Mä olen tutustunut itseeni oppijana. Opin tekemällä, näkemällä ja kuulemalla siten, jos joku selostaa, miten tehdään. En todellakaan opi kirjoista pänttäämällä tai kirjoittamalla. Kouluissa ihmisiä pitäisi osata katsoa yksilönä. 24 Erityispuolelle vai tavalliselle? ~ ~ Mä olen aina haaveillut lähihoitajan töistä. Mua kiinnostaisi erityisesti kehitysvammaisten kanssa työskentely. Vuonna 2009 mä hain lähihoitajaopintoihin sekä erityispuolelle että tavalliselle. Erityispuolelle mä en päässyt. Mulle sanottiin, että jos on opiskellut jo yhden ammattitutkinnon erityisoppilaitoksessa, ei voi enää opiskella erityisoppilaitoksessa uutta ammattia. Se on kuulemma resurssikysymys. Ainoastaan siinä tapauksessa voi, että vammautuu tai on jokin suuri este jatkaa työssä. Mun mielestä on aika epäreilua, että muuten voi kyllä opiskella vaikka kymmenen eri tutkintoa, mutta erityisoppilaitoksessa se ei onnistu. ~ ~ Tavallisella puolella taas suositeltiin erityispuolta. ~ ~ Mä olen myös saanut rohkeutta soittaa virkanumeroihin. Ennen vaan venytin ja venytin sitä soittoa, kun en uskaltanut. Kyllästynyt kotona olemiseen Johannan lukivaikeus todettiin yksilötestissä lopulta syksyllä Nyt hänellä on lukitodistus, vaikka opinnot ovatkin edelleen pattitilanteessa. ~ ~ Toivoisin,että voisin opiskella tai löytäisin työelämään, sillä mä olen kyllästynyt kotona olemiseen. 25

14 Miten nuori syrjäytetään? En jaksa enää mennä kouluun, koska en tajua siellä mitään Arttu, 17v. Olen täysin ymmälläni ja avuton. Perheessämme on 17-vuotias sijaislapsi. Hän asuu vielä kotona. Hän on erilainen oppija. Diagnooseina ADHD ja FAS (alkoholin aiheuttama sikiövaurio). Poika on käynyt koko peruskoulunsa erityisluokalla ja suurimman osan mukautetulla opintosuunnitelmalla. Hän sai kohtalaisen hyvän mukautetun todistuksen (merkitään tähdellä). Papereiden lukeminen turhaa kone on valintansa tehnyt Hän oli kiinnostunut tietokoneista, joten hän haki erääseen oppilaitokseen tietoliikenne- ja tietoliikennetekniikan linjalle. Mukaan liitettiin tiiliskiven paksuinen kirjekuori täynnä todistuksia, tutkimustuloksia ja lääkärintodistuksia. Kesällä tuli tieto, että hänet on hyväksytty. Ilo oli tietenkin suuri. Missään ei kuitenkaan mainittu, että luokka olisi mukautettu ja syksyllä paljastuikin, että ryhmä oli ihan tavallisen opetussuunnitelman mukainen. Opettaja ei tiennyt mitään pojan oppimisvaikeuksista eikä mukautetusta todistuksesta. Kun kysyin opolta, että miten se on mahdollista, hän vastasi, että valinnan tekee valintakone eikä se lue mukautetun todistuksen merkkinä olevia tähtiä. Kävi ilmi, että lähettämiämme papereita ei ollut kukaan edes lukenut. Se olisi ollut turhaa, kone oli valintansa tehnyt. Poika itse oli otettu, kun pääsi tavalliselle luokalle ja aikoi selvitä siellä. En jaksa enää mennä kouluun, koska en tajua siellä mitään Tuestamme huolimatta matematiikka- ja fysiikkapainotteinen opiskelu ei sujunut, mutta poika sinnitteli pääsiäiseen asti. Pääsiäisen jälkeen hän sanoi, ettei enää jaksa mennä kouluun, koska ei tajua mitään ja on vaan pelle luokalla. Koulussa ei ollut mitään resursseja tukea oppilasta koko sinä aikana, kun hän sinnitteli koulussa. Poika vietti loppukevään ja kesän tekemättä mitään. Menestys työharjoittelupaikassa, tähtäimessä opiskelu Tilanne alkoi näyttää valoisammalta, kun Sovinto ry:stä otettiin meihin yhteyttä ja sieltä järjestyi työharjoittelupaikka autopeltikorjaajapuolelta Vaihtoehtoisen koulun alaisuudessa. Poika menestyi hyvin ja työn valvoja oli sitä mieltä, että hän pärjäisi itse koulussa ja opiskelua suunniteltiin vuoden alusta. Sitä ennen oli kuitenkin pakko hakea johonkin kouluun yhteishaussa. Poika teki yhteishaun. Me luotimme siihen, että se on vain pelkkä rutiinihaku, jolla ei olisi merkitystä tehtyihin suunnitelmiin. Miksi poika ei saa opiskella nykyisessä paikassa, jossa viihtyy ja pärjää? Posti toi kuitenkin eräänä päivänä kutsun soveltuvuuskokeisiin satojen kilometrien päähän. Paikalla piti olla Meillä oli edellinen ilta peruuttamattomasti kiinni eikä poikaa voinut lähettää yksin matkaan, hän ei olisi selvinnyt yksin perille. Kutsu tuli myös toiseen oppilaitokseen kotipaikkakunnallamme. Siellä hän kävi, vaikka myöhemmin papereissa luki, ettei ole osallistunut. Nyt sotku oli jo aikamoinen. Meille selvisi samoihin aikoihin, että jos poika ei mene kaikkiin soveltuvuuskokeisiin tai ota vastaan tarjottua opiskelupaikkaa, hän ei saa enää työvoimatukea, jota hän tähän asti on saanut. Miksi poika ei saa opiskella nykyisessä paikassa, jossa hän pärjää ja viihtyy, niin että hänelle suotaisi joko opintoraha tai työmarkkinatuki? Pisteeksi i:n päälle tuli tieto, että poika oli hyväksytty eläintenhoitolinjalle jonnekin pohjois- Lappiin. Asumme pääkaupunkiseudulla. Pojalla ei ole vielä mitään mahdollisuuksia selviytyä kaukana kotoa. Kotonakin hän tarvitsee vielä paljon tukea koulunkäyntiin. Seurauksena masennus, alkoholi ja lorvailu Jo keväällä seuraus oli masennus. Miksi tämä jatko-opiskeluun pääseminen on erilaiselle oppijalle täynnä sudenkuoppia? Hänen elämänsä ei ole eikä tule olemaan muutenkaan erityisen helppoa. Nyt alkoholi ja lorvailu tuntuvat ainoalta hänelle sopivalta vaihtoehdolta. Vai onko ainoa vastaus tälle nuorelle, ettei sinusta ole opiskelemaan eikä työelämään, olet täysin turha ihminen tälle yhteiskunnalle? Saapunut Erilaisten oppijoiden liitton nettineuvojalle Kun tietokone tekee opiskelijavalinnan, kone ei tunnista mukautettua todistusta. Oppilas voidaan valita väärin perustein oppilaitokseen. Kukaan ei lue hänen papereitaan, eikä perehdy oppimisen pulmiin

15 Massii ei ollut, ei lainaksi saanut Pudokkaana oot vaan himassa maannut!. Virkailija sanoi että mulla ei oo luottoo, Ei koulutusta työtä ei kämppää ei tuottoo Moniammatillista osaamisvaihtoa ja harppauksia Kun kämppä lähti alta, ja huonekalut meni Isoon siirtolavaan, kuski pois jyrähteli Mä mistä pääsen bunkkaa jonkun katonlipan alle On rotsi liian galsa ihan taivasalle MONIAMMATILLISTA OSAAMISVAIHTOA JA HARPPAUKSIA 29

16 Moniammatillista osaamisvaihtoa? Päällekkäisten ongelmien tunnistaminen vaikeaa Putoamisvaarassa olevia henkilöitä ei ole aina helppo tunnistaa neuvonnan, ohjauksen ja palveluiden arjessa. Syitä putoamiseen voivat olla mielenterveys- ja päihdeongelmat, tunnistamattomat ja tukea vaille jääneet oppimisvaikeudet tai rikostausta. Usein ongelmat ovat päällekkäisiä. Tunnistamiseen vaaditaan laajaa, moniammatillista osaamista. Asiakas on yhteinen Monialainen osaaminen ja usean alueen hallinta yhtä aikaa on kuitenkin vaativa tehtävä. Osaava ohjaus-projektissa yhdistettiin eri osatoimijatahojen osaaminen, asiantuntijuus ja kokemusosaamisen. Eli vaihdoimme osaamista. Kun oma osaaminen loppui lisää osaamista löytyi helposti verkostosta. Jos mulla on lääkärin B-lausunto ja se lääkäri on nähnyt mut usein päiväsairaalassa, kuinka KELAn virkailija, joka ei edes ole koskaan nähnyt mua, voi hylätä hakemuksen? Tällöin asiakasta ei tarvinnut laittaa juoksemaan luukulta luukulle, vaan asiakkuus otettiin yhteiseksi. Haimme yhdessä ratkaisuja asiakkaan tukemiseksi verkostona. Huomioon tuli ottaa asiakkaan elämäntilanne: aikuisella on usein olemassa olevat omat verkostot, joiden kanssa ohjausta tehtiin yhteistyönä. Tärkeää on, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja että asiakas säilyttää itsemääräämisoikeuden. Osaamista vaihtui ~ ~ Viiden keskenään erilaisen ydintoimijatahon välillä. Osaamista vaihdettiin projektityössä, koulutusten suunnittelussa ja koulutuksissa ja käytännön asiakastyössä. ~ ~ Verkostoyhteistyössä monen eri kentällä neuvovaa ja ohjaavaa työtä tekevän ammatilaisen ja Osaava Ohjaustoimijoiden välillä. Osaava Ohjaus tavoitteli ennen kaikkea ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekeviä ammattilaisia. Sen lisäksi tehtiin etsivää aikuistyötä. Pilottoryhmiin ja yksilöasiakkaiksi haettiin putoamisvaarassa olevia aikuisia. Harvinaisuuksia Osaava Ohjaus-projektissa ~ ~ Järjestöt, liitot, terveydenhuolto, kuntoutus ja oppilaitos tekevät tiivistä yhteistyötä putoamisvaarassa olevan aikuisen tukemisessa. ~ ~ Mukana ydintoimijoissa kokemusasiantuntija, jolla on omakohtaista kokemusta putoamisesta. Osaava Ohjaus-projektissa pilottiasiakkaiden pulmien päällekkäisyys oli yleistä: ~ ~ 87% mielenterveyspulmia ~ ~ 50% päihdepulmia ~ ~ 50% oppimisvaikeuksia ~ ~ 50% vailla työtä ~ ~ 36% rikostaustaisia Mitä järkeä on ottaa ihminen töihin 10 kuukaudeksi eli siksi ajaksi jonka työnantaja saa tukea työllistämiseen? Ihminen oppii siinä ajassa työn, mutta tarkoituksenakaan ei ole työllistää, vaan ottaa sen jälkeen taas uusi, jolle työnantaja saa taas tukea 10 kuukaudeksi. Ihmistä ei kohdella ihmisenä, eikä mahdollisena meille tulevana työntekijänä

17 Harppaa elämäsi muutokseen Harppauskursseilla osaaminen, voimavarat ja unelmat keskiössä Osaava Ohjaus-projekti järjesti v yhteensä neljä Harppaa elämäsi muutokseen -kurssia. Kurssit oli suunnattu putoamisvaarassa oleville aikuisille. Kursseilla ihmisen arki, toivo, unelmat, osaaminen ja voimavarat olivat keskiössä. Harppauskurssit Eiku kaulukset pystyyn ja eteenpäin Mikä harppausryhmä? ~ ~ Koostui 10 kerran valmennuksesta ~ ~ Valmennuksen avulla osallistujille tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista, voimavaroista ja elämänhallinnasta ~ ~ Tavoitteena saada osallistujan voimavarat riittävän suureksi, jotta hän pysyy aktiivisesti edistämään oman elämänsä tavoitteita Menin hakee apuu Kelaan vaan en enää pystypäin Sain papruu monta arkkii, tuhat vaikeeta sanaa Jyrsin kolme lyijykynää, mitään saamatta aikaan Tarttisin mä paljon todistuksia Vaan ei o enää mappeja, ei o kotia. Tää käsittely vie ehkä viikon tai kaksi, katsotaan jos kaikki tulis paremmaksi. Meni viikko, sit kaksi, ei tullut paremmaksi Osallistujat ~ ~ Ilmoittautuneita osallistujia: 32 ~ ~ Kurssin kävi loppuun: 29 Asiakkaat löytyivät ryhmiin pääosin seuraavien tahojen kautta: ~ ~ TE-toimistot ~ ~ Sosiaalitoimi ~ ~ Psykiatristen poliklinikat ~ ~ Klubitalot ~ ~ Kuntoutus Orton ~ ~ Erilaisten oppijoiden liitto, Mielenterveyden keskusliitto ja muut järjestöt Elämä on muutakin kuin opiskelua tai työtä. Sosiaalinen osallistuminen tuo voimia työtai opiskeluelämään palaamiseen. Harppauskurssi voi olla vastaus näköalattomuuteen ja tuoda uskoa muutokseen. Tarvitaan unelmia ja toivoa. Unelmat tuovat voimavaroja. Käytin loppuun priipeidin, sit sain kiinni Heidin Odottele rauhassa, kokeile sossua Sielläkin kävin, sit kokeilin kossua Harppauskurssin toimintaperiaate ~ ~ Ryhmämuotoinen ~ ~ Vertaistukipohjainen ~ ~ Perustuu voimavaravalmennukseen ~ ~ Ei valintakriteereitä: mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä ~ ~ Kurssille osallistujia ei eritellä mielenterveyskuntoutujiin, päihdeongelmaisiin, vaan ihminen on ihminen ~ ~ Ei valmiita vastauksia, vaan vastaukset lähtevät ihmisestä itsestään ~ ~ Kurssit moniammatillisena yhteistyönä, jolloin voidaan vastata ongelmien päällekkäisyyden haasteeseen parhaiten 33

18 Harppauksia ei voi aina heti mitata ~ Harppaus on laji, jota ei voi heti mitata suoranaisilla luvuilla. Tulokset voivat näkyä vasta vuosienkin päästä. Muutos ei aina tarkoita suoraan koulutukseen tai työelämään pääsemistä, mutta pienkin muutos ihmisen elämässä voi olla todella tärkeä. ~ Monelle ryhmäläiselle on syttynyt halu löytää uutta kurssin jälkeenkin. Joku on päässyt kouluun, toinen aloittanut koulutuskokeilun. Jotkut harppaajista aloittivat työharjoittelun, jotkut työkokeilun. Kaikille tuli voimavaroja arkeen. Harppausvalmentajan pieni käsikirja ~ Jo se, että tulee ensimmäistä kertaa kurssille, on jollekin suuri harppaus. 34 Leila Lettu Pirskanen kokemusasiantuntija/yksi harppausryhmien ohjaajista Pilottiasiakkaiden saama tuki projektin aikana yleisimmin: ~ Henkilökohtainen ohjaus ~ Opastus tietokoneen käyttöön ~ Ryhmässä olo ja vertaistuki ~ Psykiatrin tai psykologin tapaamiset ~ Tietoa eri asioista ~ Intensiivinen valmentava koulutus ~ Lukitestaus Sanohan ne mulle, et oon aika Lyyli, Mutten mä tunne, mikä on mun oppimistyyli HARPPAUSVALMENTAJAN PIENI KÄSIKIRJA

19 Harppausvalmentajan pieni käsikirja 1. Haasteet asiakkaalle ~ ~ Avaimet ryhmätyöskentelyyn: kurssin pelisäännöt ja periaatteet ~ ~ Tutustumisharjoitus ~ ~ Arjen merkitys ~ ~ Koulutus- ja työmahdollisuudet ~ ~ Toivo ~ ~ Tavoite seuraavaan kertaan ~ ~ Itsensä palkitseminen ~ ~ Palaute tästä kerrasta 2. Itsetuntemus oppijana/oppimisvaikeudet ~ ~ Mikä on sinun tapasi oppia? ~ ~ Testaa oppimisen tapasi ~ ~ Synnynnäiset temperamentit ~ ~ Oppimisvaikeuksia? Oletko erilainen oppija? ~ ~ Pikalukitesti ~ ~ ADHD ja ADD ~ ~ ADHD-oireita? 3. Osaaminen ja kyvyt ~ ~ Kykykartoitus ~ ~ Osaamiset ja kyvyt näkyväksi työnhaussa ~ ~ Kykyjen kehittäminen ~ ~ Oma osaaminen ja vahvuudet 4. Voimavarat/Talouden haasteet ~ ~ Voimavarasyöpöt ~ ~ Rentoutuminen ~ ~ Voimavaralaturit ~ ~ Mitä voin itse tehdä hyvinvointini parantamiseksi? ~ ~ Talouden haasteet 6. Voimavarat minussa/riippuvuudet ~ ~ Mitä olen saavuttanut? ~ ~ Mitä tarvitsen lisää? ~ ~ Mikä on tärkeintä? ~ ~ Miten lisätä voimavaroja? ~ ~ Itsetutkiskelua ~ ~ Riippuvuudet: luonnolliset ja haitalliset ~ ~ Riippuvuustestit 7. Sisäinen puhe ~ ~ Sisäiseen puheeseen tutustuminen ~ ~ Minkälaista palautetta annan itselleni? ~ ~ Ahdistusta lisäävä sisäinen puhe ~ ~ Tukeva ja kannustava sisäinen puhe ~ ~ Oman kannustavan puheen harjoittelu 8. Narratiivinen harjoitus/ammatillinen kuntoutus ~ ~ Narratiivinen harjoitus ~ ~ Haittaavan asian nimeäminen ~ ~ Asian ulkoistaminen ~ ~ Ammatillinen kuntoutus 9. Paluu tavoitteisiin ja jatkosuunnitelma ~ ~ Toteutuivatko tavoitteet: mikä tuki tavoitteita, mikä oli esteenä? ~ ~ Mitä opit tavoitteiden asettamisesta? 10. Kurssin päätös ~ ~ Palaute ~ ~ Kurssilaisten kannustavat toivotukset toisilleen ~ ~ Todistukset ~ ~ Mitä kurssista jäi eväiksi jatkoon? 5. Unelmat ja mielenkartta ~ ~ Yksilöllinen mielen aarrekartta 36 37

20 1. HAASTEET ASIAKKAALLE Avaimia ryhmätyöskentelyyn: kurssin pelisäännöt ja periaatteet ~ ~ Osallistuminen on vapaaehtoista. Kukin päättää harkitusti ja tietoisesti, osallistuuko. ~ ~ Poissaolosta ilmoitetaan ennen seuraavaa tapaamista ~ ~ Kurssilaiset ovat keskenään tasa-arvoisia. ~ ~ Päihteiden vaikutuksen alaisena ei voi osallistua kurssille ~ ~ Kurssi esittelee periaatteita, joiden on tarkoitus tukea kurssilaisen työskentelyä kurssin aikana. Kukin pohtii miten soveltaa periaatteita omassa elämässään. ~ ~ Omista kokemuksista ja itsestä voi kertoa sen verran kuin itse haluaa. Omia kokemuksia ei tarvitse verrata toisen kokemuksiin. ~ ~ Kurssin aikana jokainen on vastuussa itsestään. Toista ei tule neuvoa tai ohjeistaa, mutta toista voi opetella kuuntelemaan ja voi opetella jakamaan omia kokemuksia. ~ ~ Kurssin aikana on mahdollisuus kokeilla omaa tahtoa ja luottaa siihen. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä valintoja ja toimia toisin kuin aikaisemmin. Oman näköisen elämän rakentaminen Kenelläkään toisella ei ole tietoa siitä, mitä sinun pitäisi elämälläsi tehdä. Kukaan muu ei ole elänyt sinun elämääsi, eikä voi tietää, millaista se on ollut ja miltä tuntunut. Sinulla on oikeus pyytää ja saada tarvitsemaasi apua esimerkiksi ammattilaisilta tai muilta ihmisiltä. Jokainen meistä on kuitenkin itsensä paras asiantuntija ja oman näköisen elämänsä mahdollistaja. Arjen merkitys Arjen kokemukset ovat erittäin tärkeitä. Kun arjessa on tarpeeksi aktiviteettia ja voimavaroja tuovaa tekemistä, voimavarat riittävät opiskeluun ja työntekoon. Jos arjen negatiivisia kokemuksia saa vähennettyä ja korvattua niitä neutraaleilla tai positiivisilla kokemuksilla, alkaa kiinnittää enemmän huomiota positiivisiin kokemuksiin ja jo odottaa seuraavaa. Valitettavasti tämä toimii tosinkin päin. Jos kiinnittää huomiota huonoihin kokemuksiin, helposti odottaa seuraavistakin kokemuksista huonoja. Tehtävä: Pohditaan ja keskustellaan seuraavien merkityksestä omalla kohdalla. ~ ~ Aikataulutus ~ ~ Kalenteri ~ ~ Päivän ja viikon sisältö ~ ~ Asioinnit ~ ~ Harrastukset ~ ~ Liikunta ~ ~ Ruokailu ~ ~ Uni ja unirytmi ~ ~ Ystävät ja vuorovaikutus ~ ~ Työ/opiskelu ~ ~ Omien asioiden hoito Arjessa tehtävät muutokset kantavat ryhmän jälkeenkin. Tutustumisharjoitus ~ ~ Rauhallisesti ~ ~ Jännitystä vähentäen ~ ~ Toiminnallisin menetelmin Esimerkki: Tutustumisharjoitus kuvien tai esineiden avulla Jokainen valitsee kuvan tai esineen, joka tällä hetkellä tuntuu sopivalta kuvaamaan määriteltyä asiaa: Millä mielellä tulit tänään tänne? tai Miten kuvan esine sopii sinuun?. Voidaan pyytää henkilöä myös valitsemaan kuva, joka miellyttää häntä. Kun kuvat on valittu, jokainen kertoo ryhmälle valitsemastaan kuvasta, oman nimensä ja itsestään niin paljon tai vähän kuin haluaa. Vetäjän on hyvä aloittaa ja omalla esimerkillä rohkaista ja antaa mallia siitä, kuinka vastauksia toivotaan