Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2015-2017"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kuntastrategia Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan arvot Toiminta-ajatus Strategiset linjaukset/päämäärät Kunnan visio Yleistavoitteet Väestö Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Työpaikat Maapolitiikka ja kaavoitus Alueellinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Kontiolahden talouskehitys Muutokset palveluissa Toimintamenot ja -tulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitusmenot ja -tulot Investoinnit Vieras pääoma Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tunnuslukujen kehittyminen KUNTAORGANISAATIO Kunnan organisaatio Kunnan toimielimet Konsernirakenne Kontiolahden Yrityspalvelu Oy Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokratalot Taloussuunnitelma ja -arviorakenne Käsitteistö Periaatteet KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO (TEHTÄVÄ 100) ELINVOIMAN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN (TEHTÄVÄ 150) SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN TILAUS (TEHTÄVÄ 160) KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA KOULUTOIMEN HALLINTO (TEHTÄVÄ 300) AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (TEHTÄVÄ 310) PERUSOPETUS 1-6 LUOKAT (TEHTÄVÄ 320) PERUSOPETUS 7 9 LUOKAT (TEHTÄVÄ 330) VARHAISKASVATUSPALVELUT (TEHTÄVÄ 360)...66

3 4.2.6 LUKIOKOULUTUS (TEHTÄVÄ 370) VAPAA SIVISTYSTYÖ (TEHTÄVÄ 380) VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAPAA-AIKAPALVELUT (TEHTÄVÄ 390) TEKNINEN LAUTAKUNTA HALLINTO JA MUUT TEKNISET PALVELUT (TEHTÄVÄ 400) KIINTEISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 420) LIIKETOIMINTA (TEHTÄVÄ 430) VESIHUOLTO (TEHTÄVÄ 450) RAVINTOHUOLTO (TEHTÄVÄ 470) YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 500) TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITE 1 ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE LIITE 2. HENKILÖSTÖOHJELMA JA KOULUTUSSUUNNITELMA LIITE 3. KOKOUSPALKKIOT VUODELLE LIITE 4. AVUSTUKSET VUODEN 2015 TALOUSARVIOSSA LIITE 5. PROJEKTIT LIITE 6. KONTIOLAHDEN VESIHUOLTOLAITOS MUU TASEYKSIKKÖ LASKELMAT 142 LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TILAUSTAULUT JA PALVELUSOPIMUS VUODELLE

4 3 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kunta on perustettu vuonna Se sijaitsee Itä-Suomessa keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi, pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kunnan kokonaispinta-ala on km 2, josta vesistöjä on 248 km 2. Kunnan länsirajasta osa onkin kirkasvetisessä Höytiäisessä, idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös lukuisia pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Korkeuserot ovat huomattavat. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kunnassa onkin edellytykset hyvin monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on voimakkaasti kasvavia asuintaajamia ja virkeitä kyliä sekä kehittyviä teollisuusalueita, joiden sijainti mm. liikenteellisesti on erittäin hyvä. Liikenneyhteydet kunnassa ovat hyvät. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu - Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu - Lieksa - Kontiomäki rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km.

5 4 Kontiolahden etäisyys Helsingistä on 465 km, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikasta Mikkelistä 230 km ja Kuopiosta 155 km. Niiralan raja-asemalle on matkaa 80 km Kontiolahden kuntastrategia Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Kontiolahden kuntastrategian vuosille Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet. Tavoitteena on vahvistaa kunnan toiminnan ohjaamista kokonaisuutena. Talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta: Asiakkaat ja palvelut: edustaa kuntalaisen ja palvelujen näkökulmaa. Talous: edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Henkilöstö: edustaa henkilöstön ja yhteistyön näkökulmaa Prosessit ja rakenteet: edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Talousarviossa jokaiselle näkökulmalle määritellään 1-5 toiminnallista tavoitetta mittareineen ja tunnuslukuineen, joissa on onnistuttava kuntastrategian strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumiseksi.

6 Kunnan arvot Kunnan luottamushenkilöelinten ja henkilöstön toiminta tarvitsee tuekseen eettisiä arvoja. Kontiolahden kunnassa on arvoja jäsennelty strategiatyön yhteydessä. Kontiolahden kunnan arvot ovat: elinvoimaisuus hyvinvointi vastuullisuus Toiminta-ajatus Kontiolahden kunta on elinvoimainen ja yhteistyökykyinen; se järjestää laadukkaat palvelut taloudellisesti ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön Strategiset linjaukset/päämäärät hyvinvoivat kuntalaiset tasapainoinen talous toimiva johtaminen ja päätöksenteko osaava ja motivoitunut henkilöstö turvallinen ja viihtyisä ympäristö houkutteleva yritysympäristö Kunnan visio KONTIOLAHTI ON JA KEHITTYY

7 Yleistavoitteet 1 Kunta on osa Joensuun seutukuntaa, jossa yhteistyötä kehitetään parempien ja taloudellisempien palveluiden ja koko yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. 2 Kunnan päätöksentekoprosesseissa tulee selvittää päätöksen vaikutukset kunnan talouteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja pyrkiä päätöksenteossa kunnan taloudellisen aseman kohentamiseen. 3 Edistetään kunnan asukasluvun hallittua ja alueellisesti tasapainoista kasvua. 4 Työpaikkoja luoviin elinkeinopoliittisin toimenpiteisiin tulee kiinnittää huomiota ja kunnan työttömyysastetta alennetaan elinkeinopolitiikan avulla. 5 Kuntalaisille turvataan viihtyisä ja hyvä ympäristö osana elämisen laatua ja kunnan kehittämismahdollisuuksia. Kuntalaisia aktivoidaan myös osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon. 6 Kuntalaisilla on mahdollisuudet aktiiviseen, omaehtoiseen, monipuoliseen ja kehittävään vapaa-ajan viettoon. 7 Kuntalaisille järjestetään talouden sallimissa rajoissa palvelut sekä kannustetaan ja avustetaan järjestöjä, yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä palveluiden tuottamisessa. 8 Kunta edistää asuntotuotannon lisäystä ja asumistason kohottamista. 9 Viihtyisän luonnonympäristön säilyminen, asuntorakentaminen ja elinkeinojen kehittäminen turvataan harjoittamalla taajamissa ja kyläalueilla suunnitelmallista maapolitiikkaa. 10 Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen.

8 Väestö Kontiolahden väkiluku on yli kaksinkertaistunut kunnan perustamisajankohdasta tähän päivään. Asukasmäärä on vaihdellut voimakkaasti eri tekijöistä johtuen. Lähihistoriassa voimakkain kasvu ajoittui 1990-luvun vaihteeseen, jolloin asukasmäärä lisääntyi vuosittain jopa yli 4 prosenttia. Viime vuosina kasvu on ollut 1 2,5 prosentin luokkaa. Kuvio 1 kuvaa asukasluvun kehitystä vuodesta 1980 vuoden 2014 syyskuuhun saakka. Kuvio 1. Asukasluvun kehitys syyskuu, henkeä Viimeisen 20 vuoden aikana Kontiolahden väkiluku on kasvanut yli 30 prosenttia ja lähes 20 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Kasvussa on vaihtelua ikäryhmittäin, viime vuosina Kontiolahden kunnan jatkuva väestönkasvu on perustunut korkeaan syntyvyyteen. Taloussuunnitelmakaudella eläkeikäisten suhteellinen osuus asukkaista on kasvamassa, vaikkakin syntyvyys näyttäisi edelleen olevan korkealla. Asukasluvun odotetaan kasvavan lähivuosina suunnilleen samalla vauhdilla kuin viime vuosina. Vuotuiseksi asukasmäärän lisäykseksi noin 1,5 prosenttia per vuosi. Taulukko 1 kuvaa väestön ikäryhmittäistä kehitystä elämänvaiheen mukaan. Vuosien lukemat ovat ennusteita e 2015e 2016e 2017e "lapset", 0-6 v "koululaiset", 7-16 v "opiskelijat", v "työikäiset", v "eläkeläiset", 65 - v Taulukko 1. Väestön määrän ikäryhmittäinen kehitys ja arvio (Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu)

9 Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Työpaikkaomavaraisuus on ollut kohtalainen ja myös muista kunnista on löytynyt työpaikkoja. Vuoden 2014 aikana työttömyys on noussut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisten kahden vuoden työttömyysasteen keskiarvo on ollut 11. Kuvio 2. Työttömyysasteen kehitys lokakuu 2008 syyskuu 2014, % (Lähde: Työministeriö) Kontiolahden kunnassa oli syyskuussa 2014 työttömiä henkilöitä 741 kpl ja työttömyysaste oli 10,4 prosenttia. Työttömyysaste on maakunnan alhaisin. Valtakunnan työttömyysasteesta ollaan jäljessä noin 2 prosenttiyksikköä. Kunta on työllistänyt keskimäärin 40 henkilöä kuukausittain. Työttömyysaste on noussut edellisvuodessa niin Kontiolahdessa kuin myös Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa.

10 Työpaikat Seuraavissa taulukoissa on esitetty Kontiolahden kunnassa olevien työpaikkojen kehitys toimialoittain vuosina A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. Puht.pito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. ja moottoripyör. korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä Taulukko 2 Kontiolahden työpaikkakehitys v (Lähde: Tilastokeskus) Perlos Oyj oli pitkään kunnan suurin työnantaja, mutta vuoden 2007 alussa ilmoitettu Suomen tehtaiden alasajo muutti tilannetta merkittävästi. Vuodesta 2008 alkaen kunnan työpaikkakehitys on ollut positiivista ja myös teollisuustyöpaikkojen lukumäärä on noussut. Vuonna 2012 suurin yksittäinen osuus, 21 prosenttia työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa.

11 Maapolitiikka ja kaavoitus Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman. Maapolitiikalla ohjataan maanhankintaa ja -luovutusta ja koko kunnan suunnitelmallista kehittämistä. Maapolitiikalla edistetään myös kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Kontiolahden kunnan suunnitelmat perustuvat 1 2 prosentin vuotuiseen väestönkasvuun. Kontiolahden kunnan väestönkasvu on ollut tänä vuonnakin tavoitteiden mukaista. Kasvu on jakautunut tasaisesti koko kunnan alueelle. Taajamien tonttitarjontaa on pystytty pitämään viime vuoden tasolla sekä kirkonkylässä että Lehmossa. Tästä johtuen myös taajamien rakentaminen on ollut varsin vilkasta, vaikka taloudellinen lama näkyykin tonttien kysynnässä. Erityisesti kirkonkylällä rakentaminen on lisääntynyt uusien rivitalojen sekä omakotitalojen rakentamisen myötä. Myös uusi kerrostalo valmistui kirkonkylään ja uusia kohteita on myös suunnitteilla. Kunnan teollisuustonttien kysyntä on ollut laimeaa. Uusina asemakaava-alueina otettiin käyttöön kirkonkylältä Lepolan alue ja Lehmosta Hirvijahdintien toinen osa sekä Lehmosta Mustolan alue. Suutelasta kolmannen vaiheen tontit päästiin vihdoin luovuttamaan, koska saimme Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen tonttien luovutukseen. Kunnan väestön keski-ikä on vähitellen nousemassa, joten on hyvä, että kerrostalotontteja on luovutettu kirkonkylän sekä Lehmon taajamista. Ennen kaikkea kirkonkylän kannalta on hyvä, että keskustaan on valmisteilla uusia kerrostalo hankkeita. Raakamaata on ostettu tänä vuonna yhteensä noin 185 hehtaaria. Suurin kauppa tehtiin ostamalla entinen varuskunta-alue jonka pinta-ala on n. 158 ha. Lisäksi toinen merkittävä kauppa oli kirkonkylässä josta ostettiin noin 22 ha tulevaan asumiseen. Raakamaata tilanne on nyt suhteellisen hyvä, ainoastaan Lehmon etelä päässä tarvitaan lisää raakamaata, jolla voidaan turvata alueen tulevaisuuden rakentaminen. Jakokosken osayleiskaavaehdotus valmistui syksyllä 2012 ja kunnanvaltuusto hyväksyi sen Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Toinen valittajista valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. Kunnanhallitus käynnisti Paiholan osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suunnittelualue käsittää Paiholan kylän ja sen lähiympäristön. Kaavatyön tarkoituksena on ohjata alueen maankäyttöä ja mahdollistaa vanhan sairaala-alueen uusiokäyttö ja alueen tuleva kehittyminen. Paiholan osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Saatujen palautteiden ja pidetyn toisen viranomaisneuvottelun jälkeen on valmisteltu kaavaehdotus, joka on nähtävillä Osayleiskaava on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi heti vuoden 2015 alussa. Meneillään on myös Lehmon osayleiskaavahanke. Perusselvitykset, kuten luonto- ja kantatilaselvitys, ovat jo valmiina. Kaavaa työstetään lähinnä rakennekaavan avulla. Osalle kaava-aluetta asetetaan rakennuskielto kaavan laadinnan ajaksi. Varsinainen kaavatyö käynnistyy vuoden 2016 aikana. Kunnan maankäytön suunnittelun painopiste siirtyi Kontioniemen alueelle valtioneuvoston päätettyä lakkauttaa Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannasta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä päätös aiheutti sen, että varuskunta-aluetta koskevat kaikki kaavamuodot joudutaan uudistamaan uutta käyttötarkoitusta varten. Maakuntaliitto on käynnistänyt maakuntakaavan 4. vaiheen, jossa käsitellään mm. varuskunta-aluetta. Tämän lisäksi kunta on käynnistänyt osayleiskaavan laadinnan alueelle. Alueen

12 11 kehittämistä varten on käynnistetty myös EU-hanke, jossa laadittiin konsulttityönä kaksi masterplania alueen tulevasta käytöstä. Varuskunta-alueen kehittäminen uusiokäyttöön tulee olemaan monen vuoden hanke ja vaatimaan suunnittelulta uusia ideoita ja monenlaisia toimijoita. Tämän vuoden aikana ovat kaavoituspuolta työllistäneet runsaasti eri maankäyttösopimusten valmistelut. Sopimuksien keskeneräisyys on myös vaikuttanut siihen, että muutamat kaavatyöt ovat joutuneet odottamaan sopimusten valmistumista. Tämän vuoden aikana on valmisteltu useita mittavia asemakaavahankkeita, näistä suurimpana sekä kirkonkylässä koko asemakaava-alueiden uudistaminen. Työn yhteydessä on nykyisiin asemakaavoihin tehty useita muutoksia, sekä laajennettu asemakaavoja tarvittavien kaavamuutoksien avulla. Lisäksi suoritetaan kaavojen numeeristaminen. Näiden lisäksi on valmistelussa asemakaavan laajentaminen Kontiorannan elokuvakylään, Lehmonsuon alueelle, sekä asemakaavamuutos Lehmossa korttelissa 76. UPM Oyj:n omistamalle maa-alueelle Jaamankankaalle Höytiäisen ranta-alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavalla muodostuu pientalojen ja lomaasuntojen kortteleita sekä lähivirkistys-, uimaranta-, katu- ja pysäköintialueita sekä maaja metsätalousalueita. Kontiolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Jaamankankaan ranta-asemakaavan Päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. UPM-Kymmene Oyj on maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla käynnistänyt rantaasemakaavan muutos- ja laajennustyön osalla Kontiolahden Puson kylässä Suunnittelualue käsittää ranta-alueita Herajärvellä, Pusonjärvellä, Ripulinjärvellä ja Kaitajärvellä. Työ koskee maa- ja metsätalousalueita sekä maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Ranta-asemakaavaan liittyvät luonnosasiakirjat olivat nähtävillä

13 Alueellinen yhteistyö Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan väestöllisellä painopistealueella. Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä. Kunta osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii tässä ryhmässä aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön myötä kunnat saavat myös kustannushyötyjä mm. seudullisen hankintatoimen kautta. Vuoden 2007 alusta liityttiin seudulliseen hankintatoimeen ja seutukirjastoon sekä järjestettiin työterveyshuolto seudullisesti. Vuoden 2009 alusta aloitti maakunnallinen tietotekniikkayhtiö, johon kuntien atk-henkilöt siirtyivät ja joka tuottaa kunnille niiden tarvitsemat tietotekniset palvelut. Vuoden 2011 alusta alkaen on ympäristöterveydenhuolto järjestetty seudullisesti. Vuoden 2013 alusta Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Joensuun kaupungin hallinnoiman yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun yleiskaavan Kaavan vahvistumisen myötä Kontiolahdessa kumoutuivat Kirkonkylän, Pitkälammen, Kontioniemen, Lehmon, Utranharjun, Iiksenniityn ja Selkien osayleiskaavat. Kaavassa on muodostettu kuntien yhteinen näkemys Joensuun seudun tulevaisuudesta vuoteen 2020 saakka. Kaavalla pyritään huolehtimaan myös Joensuun seudun kilpailukykyisyydestä muihin maakuntakeskuksiin nähden. Kontiolahti tukee Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä kuntien välistä yhteistyötä eri aloilla Kansainvälinen yhteistyö Kontiolahden kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2014 päättänyt, että ystävyyskuntayhteistyö Hoforsin ja Äänisenrannan piirihallintoon kuuluvien Soutjärven, Soksan ja Kalajoen maaseutuasutustaajamien kanssa todetaan päättyneeksi. Kontiolahden kunta tekee jatkossa kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuntien ja kaupunkien kanssa tapauskohtaisesti luontaisten kiinnostusten ja ajankohtaisten tapahtumien yhteydessä. Kontiolahden kouluilla on ystävyyskouluja monissa muissa maissa sekä kansainvälistä toimintaa. Yhteistyötä edistetään monin eri hankkein. Kontiolahdessa on monenlaista kulttuuriin ja liikuntaan liittyvää kansainvälistä toimintaa. Ampumahiihdon kansainväliset kilpailut tuovat kuntaan paljon ulkomaalaisia vieraita, samoin kuin golfkenttä omine kilpailuineen. Kansainväliseen yhteistyöhön etsitään aktiivisesti uusia toteuttamistapoja.

14 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Uusi lausunnoilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki velvoittaa kuntia edelleen seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Uudessa mallissa on eroteltu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on tiivis paketti oleellisesta hyvinvointitiedosta osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Se valmistellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa ja hyväksytään valtuustossa. Hyvinvointikertomus kokoaa hallintokuntien näkemykset väestön hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja on asiantuntijanäkemys strategiseen suunnitteluun. Kontiolahden kunnanhallitus on nimennyt hyvinvointityöryhmän loppuvuodesta Hyvinvointityöryhmään on nimetty edustajat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueelta, hallinto-osastosta, vapaa-aikatoimesta, koulutoimesta, teknisestä toimesta ja ympäristötoimesta. Terveydenhuoltolain mukaan vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, on yhteistoiminta-alueen osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Hyvinvointikertomus on toteutettu sähköisellä työvälineellä, joka on kehitetty Kasteohjelmaan kuuluvien Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TerPs -Terveempi Pohjois- Suomi ja KYS-erva alueen sairaanhoitipiirien Kanerva-KASTE hankkeiden yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kanssa. Sähköinen ohjelma käyttää kansallisesti sovittuja indikaattoreita (SOTKA net). Kuvaavana piirteenä voidaan Kontiolahden indikaattoreista kertoa, että Kontiolahden kunnan väestö kasvaa yhä edelleen tasaisesti ja kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena. Kunnan lapsiperhevoittoinen profiili jatkaa vahvana, vaikka yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut hienoisesti. Kunnan huoltosuhde on lähtenyt lievään kasvuun, mikä johtuu ikä-ihmisten (> 75-vuotiaiden määrän tasaisesta noususta) määrän kasvusta. Kuntien välinen nettomuutto on laskenut ja kunnasta muuttaa yhä vähemmän ihmisiä pois. Kuvioon 3 on poimittu väestön terveyttä kuvaavia indikaattoreita Joensuun seudulla ja Kontiolahdessa vuonna Muutosta kuvaava sarake kertoo indikaattorissa tapahtuneesta muutoksesta viimeisen kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Indikaattoreista voidaan havaita, että pääosin Kontiolahden väestö on Joensuun seutukunnan keskimääräistä terveempää. Kontiolahden asukkaat muodostuvat pitkälti hyvin koulutetuista ja toimeentulevista perheellisistä kuntalaisista. Kuntalaisten sairastavuus Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna on hyvä. Lääkäripalveluista huomattava osa kohdentuu yli 60- vuotiaisiin.

15 14 Kunnan työttömyysaste on maakunnan alin, mutta silti nousussa. Nuorisotyöttömien määrä on vuotiaiden osalta kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä, erityisesti rakennetyöttömyys on kasvanut. Kunnan nuorekas väestörakenne heijastuu lapsiperheiden suhteellisen osuuden korkeuteen. Yksinhuoltajaperheiden osuus on lievässä kasvussa. Huolestuttavina voidaan pitää kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän nousua, lapsiperheiden pienituloisuusasteen nousua sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on pysynyt samassa tasossa, kun taas avohuoltotoimenpiteissä ja sijoitettuna olevien lasten määrä on nousussa. Kunnan nuorekas väestö ja lapsiperheiden suhteellisen korkea osuus väestöstä lisää tarvetta panostaa lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, jotta kodin ulkopuolelle sijoitettavien määrä ja nuorten syrjäytyminen eivät lähtisi nousuun. Myös nuorten terveyskäyttäytymiseen on tarpeen panostaa. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta panostus ennaltaehkäiseviin lastensuojelun tukitoimiin on erittäin merkittävää. Kontiolahti 2012

16 15 Kuvio 3. Hyvinvointi-indikaattorit

17 16 2. TALOUDELLINEN KEHITYS 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on viime kuukausien aikana hieman heikentynyt, mikä näkyy Suomen Pankin viimeisimmässä kansainvälisen talouden ennusteessa. Kasvun odotetaan kuitenkin vauhdittuvan ja vuosia 2015 ja 2016 koskeva koko maailmantalouden ennuste on kasvu-uralla. Suomen Pankki ennustaa kuitenkin, että maailmantalouden kasvuvauhti jää selvästi hitaammaksi kuin finanssikriisiä edeltäneinä vuosina. Euroalueella kasvu kiihtyy vain hyvin hitaasti. Vaimean talouskasvun aika on Euroopassa ollut selvästi odotettua pidempi ja toipuminen on edennyt huomattavasti hitaammin kuin muilla päätalousalueilla. Myös Euroopan sisällä maiden väliset erot kasvavat. Valtionvarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Muiden ennustelaitosten kasvuluvut ovat tasoltaan VM:n ennusteita vaatimattomampia ja niiden ennusteissa ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan Kuntatalouden kehitys Kuntaliiton mukaan vuoden 2013 tilinpäätöksissä kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut ja tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 prosenttia. Vaikka kuntien taloudellinen tilanne on parantunut vuodesta 2012, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuodelle 2014 on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta. Myös verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan. Valtionvarainministeriön huhtikuussa 2014 julkaiseman peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epätasapaino. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa, koska vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua, ja paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin on kasvanut entisestään.

18 17 Maltillinen palkkaratkaisu vuosille hidastaa kustannusten nousua kunnissa. Talouskasvu on lähivuosina vaatimatonta, ja niinpä kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän keskimäärin 3 prosenttiin. Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Tänä ja ensi vuonna valtionosuuksien taso alenee, ja vuodesta 2016 lähtien niiden kasvuksi arvioidaan runsaat 2 prosenttia vuosittain. Toimintamenojen oletetaan Valtionvarainministeriön laskelmissa kasvavan keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. Kuntatalouden nettoinvestoinnit ovat kasvaneet viime vuosina reippaasti. Rahoituskustannusten nousu ja kuntatalouden kireys tulevat kuitenkin kääntämään investoinnit hitaaseen laskuun tarkastelujakson loppupuolella. Kuntatalouden tiukentuessa kunnissa joudutaan väistämättä arvioimaan uudelleen investointisuunnitelmia ja lykkäämään uusien investointien aloituksia. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, kuntien yhteenlasketun vuosikatteen pitäisi olla 1,4 mrd. euroa korkeampi vuonna Tämä merkitsee sitä, että keskimääräiseen kunnallisveroprosenttiin kohdistuu 1,5 prosenttiyksikön korotuspaine. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenot eivät saisi kasvaa reaalisesti lainkaan. Kuvio 4. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit (Lähde: Peruspalveluohjelma huhtikuu 2014)

19 Kontiolahden talouskehitys Kontiolahden kunnan toimintakate kasvaa erittäin maltillisesti suunnitelmakaudella ja on negatiivinen talousarviovuonna Menojen kasvu talousarviovuonna on miinusmerkkinen, lautakunnat ovat laatineet talousarvionsa erittäin vastuullisesti. Taloussuunnitelmavuosille on arvioitu erittäin matalaa menokasvua. Maltillisessa kasvussa on kuitenkin riskinsä, tiukat menovaraukset saattavat osoittautua epärealistisiksi. Väkiluvun kasvaessa lautakunnat ovat tilanteessa, jossa ne joutuvat tuottamaan palveluita kasvavalle väestölle aiempaa vähäisemmillä toimintamenoilla. Verorahoituksen osalta on odotettavissa kohtuullista kasvua, joka ei kuitenkaan yllä parhaiden vuosien tasolle. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotetaan vuodelle 2015 tulojen tasapainottamiseksi. Valtionosuusleikkausten jatkuessa kunnan tulotaso on entistä enemmän verotulojen varassa. Vuosikate on kohtuullinen vuonna 2015 ja nousemassa hyväksi vuosina 2016 ja Kontiolahden kunnan tulos on vielä vuonna 2015 alijäämäinen, mutta vuonna 2016 odotetaan jo ylijäämäistä tulosta. Vuonna 2015 käynnistetään mittavat säästötoimenpiteet, joita jatketaan koko suunnitelmakauden ja niiden avulla kunnan talous on tarkoitus saattaa tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on kääntää tulos ylijäämäiseksi ja pysäyttää lainakannan kasvu. Investointeihin Kontiolahden kunta käyttää vuonna 2015 noin 5 miljoonaa euroa, jotka on tarkoitus rahoittaa kokonaan tulorahoituksella. Uutta velkaa vuonna 2015 nostetaan entisten lyhennysten kattamiseen, joten kunnan lainakanta ei kasva vuoden aikana. Vuodesta 2016 alkaen kunnan lainakanta on lähdössä laskuun vuosikatteen kasvun myötä. Kontiolahden kunnan poistosuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2013 investoinneista alkaen. Päivitys vaikuttaa poistoihin nostavasti, mutta tuo myös poistotason lähemmäs investointitasoa. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 uuden Kontiolahden kuntastrategian. Kontiolahden kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on tasapainoinen talous. Strategiset päämäärät ilmaiset, mitä kunta haluaa saavuttaa ja missä se haluaa onnistua. Strategiset päämäärät ohjaavat vision toteutumista. Jotta strategiset päämäärät voidaan saavuttaa, tulee päämäärille asetettujen tavoitteiden toteutua. Talouden toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnanhallituksessa marraskuussa Tasapainoisen talouden tavoitteille on asetettu tavoitetasot, joiden toteutuessa kunnan talous on tasapainossa. Tavoitetasot ohjaavat taloussuunnittelua ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä, ensimmäisen kerran vuodelta 2014 laadittavassa tilinpäätöksessä.

20 19 Kuvio 5. Kontiolahden kunnan talouden toteuttamisohjelma

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2018

Taloussuunnitelma 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA... 3 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet... 3 1.2. Kontiolahden kuntastrategia... 4 1.2.1 Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä... 4

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2013-2015

Taloussuunnitelma 2013-2015 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA... 3 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet... 3 1.2. Kontiolahden kuntastrategia... 4 1.2.1 Kuntastrategian näkökulmat... 4 1.2.2. Kunnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot