Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kuntastrategia Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan arvot Toiminta-ajatus Strategiset linjaukset/päämäärät Kunnan visio Yleistavoitteet Väestö Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Työpaikat Maapolitiikka ja kaavoitus Alueellinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Kontiolahden talouskehitys Muutokset palveluissa Toimintamenot ja -tulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitusmenot ja -tulot Investoinnit Vieras pääoma Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tunnuslukujen kehittyminen KUNTAORGANISAATIO Kunnan organisaatio Kunnan toimielimet Konsernirakenne Kontiolahden Yrityspalvelu Oy Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokratalot Taloussuunnitelma ja -arviorakenne Käsitteistö Periaatteet KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO (TEHTÄVÄ 100) ELINVOIMAN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN (TEHTÄVÄ 150) SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN TILAUS (TEHTÄVÄ 160) KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA KOULUTOIMEN HALLINTO (TEHTÄVÄ 300) AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (TEHTÄVÄ 310) PERUSOPETUS 1-6 LUOKAT (TEHTÄVÄ 320) PERUSOPETUS 7 9 LUOKAT (TEHTÄVÄ 330) VARHAISKASVATUSPALVELUT (TEHTÄVÄ 360)...66

3 4.2.6 LUKIOKOULUTUS (TEHTÄVÄ 370) VAPAA SIVISTYSTYÖ (TEHTÄVÄ 380) VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAPAA-AIKAPALVELUT (TEHTÄVÄ 390) TEKNINEN LAUTAKUNTA HALLINTO JA MUUT TEKNISET PALVELUT (TEHTÄVÄ 400) KIINTEISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 420) LIIKETOIMINTA (TEHTÄVÄ 430) VESIHUOLTO (TEHTÄVÄ 450) RAVINTOHUOLTO (TEHTÄVÄ 470) YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 500) TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITE 1 ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE LIITE 2. HENKILÖSTÖOHJELMA JA KOULUTUSSUUNNITELMA LIITE 3. KOKOUSPALKKIOT VUODELLE LIITE 4. AVUSTUKSET VUODEN 2015 TALOUSARVIOSSA LIITE 5. PROJEKTIT LIITE 6. KONTIOLAHDEN VESIHUOLTOLAITOS MUU TASEYKSIKKÖ LASKELMAT 142 LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TILAUSTAULUT JA PALVELUSOPIMUS VUODELLE

4 3 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kunta on perustettu vuonna Se sijaitsee Itä-Suomessa keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi, pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kunnan kokonaispinta-ala on km 2, josta vesistöjä on 248 km 2. Kunnan länsirajasta osa onkin kirkasvetisessä Höytiäisessä, idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös lukuisia pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Korkeuserot ovat huomattavat. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kunnassa onkin edellytykset hyvin monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on voimakkaasti kasvavia asuintaajamia ja virkeitä kyliä sekä kehittyviä teollisuusalueita, joiden sijainti mm. liikenteellisesti on erittäin hyvä. Liikenneyhteydet kunnassa ovat hyvät. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu - Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu - Lieksa - Kontiomäki rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km.

5 4 Kontiolahden etäisyys Helsingistä on 465 km, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikasta Mikkelistä 230 km ja Kuopiosta 155 km. Niiralan raja-asemalle on matkaa 80 km Kontiolahden kuntastrategia Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Kontiolahden kuntastrategian vuosille Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet. Tavoitteena on vahvistaa kunnan toiminnan ohjaamista kokonaisuutena. Talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta: Asiakkaat ja palvelut: edustaa kuntalaisen ja palvelujen näkökulmaa. Talous: edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Henkilöstö: edustaa henkilöstön ja yhteistyön näkökulmaa Prosessit ja rakenteet: edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Talousarviossa jokaiselle näkökulmalle määritellään 1-5 toiminnallista tavoitetta mittareineen ja tunnuslukuineen, joissa on onnistuttava kuntastrategian strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumiseksi.

6 Kunnan arvot Kunnan luottamushenkilöelinten ja henkilöstön toiminta tarvitsee tuekseen eettisiä arvoja. Kontiolahden kunnassa on arvoja jäsennelty strategiatyön yhteydessä. Kontiolahden kunnan arvot ovat: elinvoimaisuus hyvinvointi vastuullisuus Toiminta-ajatus Kontiolahden kunta on elinvoimainen ja yhteistyökykyinen; se järjestää laadukkaat palvelut taloudellisesti ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön Strategiset linjaukset/päämäärät hyvinvoivat kuntalaiset tasapainoinen talous toimiva johtaminen ja päätöksenteko osaava ja motivoitunut henkilöstö turvallinen ja viihtyisä ympäristö houkutteleva yritysympäristö Kunnan visio KONTIOLAHTI ON JA KEHITTYY

7 Yleistavoitteet 1 Kunta on osa Joensuun seutukuntaa, jossa yhteistyötä kehitetään parempien ja taloudellisempien palveluiden ja koko yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. 2 Kunnan päätöksentekoprosesseissa tulee selvittää päätöksen vaikutukset kunnan talouteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja pyrkiä päätöksenteossa kunnan taloudellisen aseman kohentamiseen. 3 Edistetään kunnan asukasluvun hallittua ja alueellisesti tasapainoista kasvua. 4 Työpaikkoja luoviin elinkeinopoliittisin toimenpiteisiin tulee kiinnittää huomiota ja kunnan työttömyysastetta alennetaan elinkeinopolitiikan avulla. 5 Kuntalaisille turvataan viihtyisä ja hyvä ympäristö osana elämisen laatua ja kunnan kehittämismahdollisuuksia. Kuntalaisia aktivoidaan myös osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon. 6 Kuntalaisilla on mahdollisuudet aktiiviseen, omaehtoiseen, monipuoliseen ja kehittävään vapaa-ajan viettoon. 7 Kuntalaisille järjestetään talouden sallimissa rajoissa palvelut sekä kannustetaan ja avustetaan järjestöjä, yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä palveluiden tuottamisessa. 8 Kunta edistää asuntotuotannon lisäystä ja asumistason kohottamista. 9 Viihtyisän luonnonympäristön säilyminen, asuntorakentaminen ja elinkeinojen kehittäminen turvataan harjoittamalla taajamissa ja kyläalueilla suunnitelmallista maapolitiikkaa. 10 Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen.

8 Väestö Kontiolahden väkiluku on yli kaksinkertaistunut kunnan perustamisajankohdasta tähän päivään. Asukasmäärä on vaihdellut voimakkaasti eri tekijöistä johtuen. Lähihistoriassa voimakkain kasvu ajoittui 1990-luvun vaihteeseen, jolloin asukasmäärä lisääntyi vuosittain jopa yli 4 prosenttia. Viime vuosina kasvu on ollut 1 2,5 prosentin luokkaa. Kuvio 1 kuvaa asukasluvun kehitystä vuodesta 1980 vuoden 2014 syyskuuhun saakka. Kuvio 1. Asukasluvun kehitys syyskuu, henkeä Viimeisen 20 vuoden aikana Kontiolahden väkiluku on kasvanut yli 30 prosenttia ja lähes 20 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Kasvussa on vaihtelua ikäryhmittäin, viime vuosina Kontiolahden kunnan jatkuva väestönkasvu on perustunut korkeaan syntyvyyteen. Taloussuunnitelmakaudella eläkeikäisten suhteellinen osuus asukkaista on kasvamassa, vaikkakin syntyvyys näyttäisi edelleen olevan korkealla. Asukasluvun odotetaan kasvavan lähivuosina suunnilleen samalla vauhdilla kuin viime vuosina. Vuotuiseksi asukasmäärän lisäykseksi noin 1,5 prosenttia per vuosi. Taulukko 1 kuvaa väestön ikäryhmittäistä kehitystä elämänvaiheen mukaan. Vuosien lukemat ovat ennusteita e 2015e 2016e 2017e "lapset", 0-6 v "koululaiset", 7-16 v "opiskelijat", v "työikäiset", v "eläkeläiset", 65 - v Taulukko 1. Väestön määrän ikäryhmittäinen kehitys ja arvio (Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu)

9 Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Työpaikkaomavaraisuus on ollut kohtalainen ja myös muista kunnista on löytynyt työpaikkoja. Vuoden 2014 aikana työttömyys on noussut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisten kahden vuoden työttömyysasteen keskiarvo on ollut 11. Kuvio 2. Työttömyysasteen kehitys lokakuu 2008 syyskuu 2014, % (Lähde: Työministeriö) Kontiolahden kunnassa oli syyskuussa 2014 työttömiä henkilöitä 741 kpl ja työttömyysaste oli 10,4 prosenttia. Työttömyysaste on maakunnan alhaisin. Valtakunnan työttömyysasteesta ollaan jäljessä noin 2 prosenttiyksikköä. Kunta on työllistänyt keskimäärin 40 henkilöä kuukausittain. Työttömyysaste on noussut edellisvuodessa niin Kontiolahdessa kuin myös Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa.

10 Työpaikat Seuraavissa taulukoissa on esitetty Kontiolahden kunnassa olevien työpaikkojen kehitys toimialoittain vuosina A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. Puht.pito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. ja moottoripyör. korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä Taulukko 2 Kontiolahden työpaikkakehitys v (Lähde: Tilastokeskus) Perlos Oyj oli pitkään kunnan suurin työnantaja, mutta vuoden 2007 alussa ilmoitettu Suomen tehtaiden alasajo muutti tilannetta merkittävästi. Vuodesta 2008 alkaen kunnan työpaikkakehitys on ollut positiivista ja myös teollisuustyöpaikkojen lukumäärä on noussut. Vuonna 2012 suurin yksittäinen osuus, 21 prosenttia työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa.

11 Maapolitiikka ja kaavoitus Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman. Maapolitiikalla ohjataan maanhankintaa ja -luovutusta ja koko kunnan suunnitelmallista kehittämistä. Maapolitiikalla edistetään myös kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Kontiolahden kunnan suunnitelmat perustuvat 1 2 prosentin vuotuiseen väestönkasvuun. Kontiolahden kunnan väestönkasvu on ollut tänä vuonnakin tavoitteiden mukaista. Kasvu on jakautunut tasaisesti koko kunnan alueelle. Taajamien tonttitarjontaa on pystytty pitämään viime vuoden tasolla sekä kirkonkylässä että Lehmossa. Tästä johtuen myös taajamien rakentaminen on ollut varsin vilkasta, vaikka taloudellinen lama näkyykin tonttien kysynnässä. Erityisesti kirkonkylällä rakentaminen on lisääntynyt uusien rivitalojen sekä omakotitalojen rakentamisen myötä. Myös uusi kerrostalo valmistui kirkonkylään ja uusia kohteita on myös suunnitteilla. Kunnan teollisuustonttien kysyntä on ollut laimeaa. Uusina asemakaava-alueina otettiin käyttöön kirkonkylältä Lepolan alue ja Lehmosta Hirvijahdintien toinen osa sekä Lehmosta Mustolan alue. Suutelasta kolmannen vaiheen tontit päästiin vihdoin luovuttamaan, koska saimme Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen tonttien luovutukseen. Kunnan väestön keski-ikä on vähitellen nousemassa, joten on hyvä, että kerrostalotontteja on luovutettu kirkonkylän sekä Lehmon taajamista. Ennen kaikkea kirkonkylän kannalta on hyvä, että keskustaan on valmisteilla uusia kerrostalo hankkeita. Raakamaata on ostettu tänä vuonna yhteensä noin 185 hehtaaria. Suurin kauppa tehtiin ostamalla entinen varuskunta-alue jonka pinta-ala on n. 158 ha. Lisäksi toinen merkittävä kauppa oli kirkonkylässä josta ostettiin noin 22 ha tulevaan asumiseen. Raakamaata tilanne on nyt suhteellisen hyvä, ainoastaan Lehmon etelä päässä tarvitaan lisää raakamaata, jolla voidaan turvata alueen tulevaisuuden rakentaminen. Jakokosken osayleiskaavaehdotus valmistui syksyllä 2012 ja kunnanvaltuusto hyväksyi sen Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Toinen valittajista valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. Kunnanhallitus käynnisti Paiholan osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suunnittelualue käsittää Paiholan kylän ja sen lähiympäristön. Kaavatyön tarkoituksena on ohjata alueen maankäyttöä ja mahdollistaa vanhan sairaala-alueen uusiokäyttö ja alueen tuleva kehittyminen. Paiholan osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Saatujen palautteiden ja pidetyn toisen viranomaisneuvottelun jälkeen on valmisteltu kaavaehdotus, joka on nähtävillä Osayleiskaava on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi heti vuoden 2015 alussa. Meneillään on myös Lehmon osayleiskaavahanke. Perusselvitykset, kuten luonto- ja kantatilaselvitys, ovat jo valmiina. Kaavaa työstetään lähinnä rakennekaavan avulla. Osalle kaava-aluetta asetetaan rakennuskielto kaavan laadinnan ajaksi. Varsinainen kaavatyö käynnistyy vuoden 2016 aikana. Kunnan maankäytön suunnittelun painopiste siirtyi Kontioniemen alueelle valtioneuvoston päätettyä lakkauttaa Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannasta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä päätös aiheutti sen, että varuskunta-aluetta koskevat kaikki kaavamuodot joudutaan uudistamaan uutta käyttötarkoitusta varten. Maakuntaliitto on käynnistänyt maakuntakaavan 4. vaiheen, jossa käsitellään mm. varuskunta-aluetta. Tämän lisäksi kunta on käynnistänyt osayleiskaavan laadinnan alueelle. Alueen

12 11 kehittämistä varten on käynnistetty myös EU-hanke, jossa laadittiin konsulttityönä kaksi masterplania alueen tulevasta käytöstä. Varuskunta-alueen kehittäminen uusiokäyttöön tulee olemaan monen vuoden hanke ja vaatimaan suunnittelulta uusia ideoita ja monenlaisia toimijoita. Tämän vuoden aikana ovat kaavoituspuolta työllistäneet runsaasti eri maankäyttösopimusten valmistelut. Sopimuksien keskeneräisyys on myös vaikuttanut siihen, että muutamat kaavatyöt ovat joutuneet odottamaan sopimusten valmistumista. Tämän vuoden aikana on valmisteltu useita mittavia asemakaavahankkeita, näistä suurimpana sekä kirkonkylässä koko asemakaava-alueiden uudistaminen. Työn yhteydessä on nykyisiin asemakaavoihin tehty useita muutoksia, sekä laajennettu asemakaavoja tarvittavien kaavamuutoksien avulla. Lisäksi suoritetaan kaavojen numeeristaminen. Näiden lisäksi on valmistelussa asemakaavan laajentaminen Kontiorannan elokuvakylään, Lehmonsuon alueelle, sekä asemakaavamuutos Lehmossa korttelissa 76. UPM Oyj:n omistamalle maa-alueelle Jaamankankaalle Höytiäisen ranta-alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavalla muodostuu pientalojen ja lomaasuntojen kortteleita sekä lähivirkistys-, uimaranta-, katu- ja pysäköintialueita sekä maaja metsätalousalueita. Kontiolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Jaamankankaan ranta-asemakaavan Päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. UPM-Kymmene Oyj on maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla käynnistänyt rantaasemakaavan muutos- ja laajennustyön osalla Kontiolahden Puson kylässä Suunnittelualue käsittää ranta-alueita Herajärvellä, Pusonjärvellä, Ripulinjärvellä ja Kaitajärvellä. Työ koskee maa- ja metsätalousalueita sekä maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Ranta-asemakaavaan liittyvät luonnosasiakirjat olivat nähtävillä

13 Alueellinen yhteistyö Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan väestöllisellä painopistealueella. Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä. Kunta osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii tässä ryhmässä aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön myötä kunnat saavat myös kustannushyötyjä mm. seudullisen hankintatoimen kautta. Vuoden 2007 alusta liityttiin seudulliseen hankintatoimeen ja seutukirjastoon sekä järjestettiin työterveyshuolto seudullisesti. Vuoden 2009 alusta aloitti maakunnallinen tietotekniikkayhtiö, johon kuntien atk-henkilöt siirtyivät ja joka tuottaa kunnille niiden tarvitsemat tietotekniset palvelut. Vuoden 2011 alusta alkaen on ympäristöterveydenhuolto järjestetty seudullisesti. Vuoden 2013 alusta Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Joensuun kaupungin hallinnoiman yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun yleiskaavan Kaavan vahvistumisen myötä Kontiolahdessa kumoutuivat Kirkonkylän, Pitkälammen, Kontioniemen, Lehmon, Utranharjun, Iiksenniityn ja Selkien osayleiskaavat. Kaavassa on muodostettu kuntien yhteinen näkemys Joensuun seudun tulevaisuudesta vuoteen 2020 saakka. Kaavalla pyritään huolehtimaan myös Joensuun seudun kilpailukykyisyydestä muihin maakuntakeskuksiin nähden. Kontiolahti tukee Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä kuntien välistä yhteistyötä eri aloilla Kansainvälinen yhteistyö Kontiolahden kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2014 päättänyt, että ystävyyskuntayhteistyö Hoforsin ja Äänisenrannan piirihallintoon kuuluvien Soutjärven, Soksan ja Kalajoen maaseutuasutustaajamien kanssa todetaan päättyneeksi. Kontiolahden kunta tekee jatkossa kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuntien ja kaupunkien kanssa tapauskohtaisesti luontaisten kiinnostusten ja ajankohtaisten tapahtumien yhteydessä. Kontiolahden kouluilla on ystävyyskouluja monissa muissa maissa sekä kansainvälistä toimintaa. Yhteistyötä edistetään monin eri hankkein. Kontiolahdessa on monenlaista kulttuuriin ja liikuntaan liittyvää kansainvälistä toimintaa. Ampumahiihdon kansainväliset kilpailut tuovat kuntaan paljon ulkomaalaisia vieraita, samoin kuin golfkenttä omine kilpailuineen. Kansainväliseen yhteistyöhön etsitään aktiivisesti uusia toteuttamistapoja.

14 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Uusi lausunnoilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki velvoittaa kuntia edelleen seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Uudessa mallissa on eroteltu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on tiivis paketti oleellisesta hyvinvointitiedosta osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Se valmistellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa ja hyväksytään valtuustossa. Hyvinvointikertomus kokoaa hallintokuntien näkemykset väestön hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja on asiantuntijanäkemys strategiseen suunnitteluun. Kontiolahden kunnanhallitus on nimennyt hyvinvointityöryhmän loppuvuodesta Hyvinvointityöryhmään on nimetty edustajat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueelta, hallinto-osastosta, vapaa-aikatoimesta, koulutoimesta, teknisestä toimesta ja ympäristötoimesta. Terveydenhuoltolain mukaan vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, on yhteistoiminta-alueen osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Hyvinvointikertomus on toteutettu sähköisellä työvälineellä, joka on kehitetty Kasteohjelmaan kuuluvien Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TerPs -Terveempi Pohjois- Suomi ja KYS-erva alueen sairaanhoitipiirien Kanerva-KASTE hankkeiden yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kanssa. Sähköinen ohjelma käyttää kansallisesti sovittuja indikaattoreita (SOTKA net). Kuvaavana piirteenä voidaan Kontiolahden indikaattoreista kertoa, että Kontiolahden kunnan väestö kasvaa yhä edelleen tasaisesti ja kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena. Kunnan lapsiperhevoittoinen profiili jatkaa vahvana, vaikka yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut hienoisesti. Kunnan huoltosuhde on lähtenyt lievään kasvuun, mikä johtuu ikä-ihmisten (> 75-vuotiaiden määrän tasaisesta noususta) määrän kasvusta. Kuntien välinen nettomuutto on laskenut ja kunnasta muuttaa yhä vähemmän ihmisiä pois. Kuvioon 3 on poimittu väestön terveyttä kuvaavia indikaattoreita Joensuun seudulla ja Kontiolahdessa vuonna Muutosta kuvaava sarake kertoo indikaattorissa tapahtuneesta muutoksesta viimeisen kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Indikaattoreista voidaan havaita, että pääosin Kontiolahden väestö on Joensuun seutukunnan keskimääräistä terveempää. Kontiolahden asukkaat muodostuvat pitkälti hyvin koulutetuista ja toimeentulevista perheellisistä kuntalaisista. Kuntalaisten sairastavuus Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna on hyvä. Lääkäripalveluista huomattava osa kohdentuu yli 60- vuotiaisiin.

15 14 Kunnan työttömyysaste on maakunnan alin, mutta silti nousussa. Nuorisotyöttömien määrä on vuotiaiden osalta kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä, erityisesti rakennetyöttömyys on kasvanut. Kunnan nuorekas väestörakenne heijastuu lapsiperheiden suhteellisen osuuden korkeuteen. Yksinhuoltajaperheiden osuus on lievässä kasvussa. Huolestuttavina voidaan pitää kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän nousua, lapsiperheiden pienituloisuusasteen nousua sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on pysynyt samassa tasossa, kun taas avohuoltotoimenpiteissä ja sijoitettuna olevien lasten määrä on nousussa. Kunnan nuorekas väestö ja lapsiperheiden suhteellisen korkea osuus väestöstä lisää tarvetta panostaa lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, jotta kodin ulkopuolelle sijoitettavien määrä ja nuorten syrjäytyminen eivät lähtisi nousuun. Myös nuorten terveyskäyttäytymiseen on tarpeen panostaa. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta panostus ennaltaehkäiseviin lastensuojelun tukitoimiin on erittäin merkittävää. Kontiolahti 2012

16 15 Kuvio 3. Hyvinvointi-indikaattorit

17 16 2. TALOUDELLINEN KEHITYS 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on viime kuukausien aikana hieman heikentynyt, mikä näkyy Suomen Pankin viimeisimmässä kansainvälisen talouden ennusteessa. Kasvun odotetaan kuitenkin vauhdittuvan ja vuosia 2015 ja 2016 koskeva koko maailmantalouden ennuste on kasvu-uralla. Suomen Pankki ennustaa kuitenkin, että maailmantalouden kasvuvauhti jää selvästi hitaammaksi kuin finanssikriisiä edeltäneinä vuosina. Euroalueella kasvu kiihtyy vain hyvin hitaasti. Vaimean talouskasvun aika on Euroopassa ollut selvästi odotettua pidempi ja toipuminen on edennyt huomattavasti hitaammin kuin muilla päätalousalueilla. Myös Euroopan sisällä maiden väliset erot kasvavat. Valtionvarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Muiden ennustelaitosten kasvuluvut ovat tasoltaan VM:n ennusteita vaatimattomampia ja niiden ennusteissa ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan Kuntatalouden kehitys Kuntaliiton mukaan vuoden 2013 tilinpäätöksissä kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut ja tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 prosenttia. Vaikka kuntien taloudellinen tilanne on parantunut vuodesta 2012, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuodelle 2014 on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta. Myös verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan. Valtionvarainministeriön huhtikuussa 2014 julkaiseman peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epätasapaino. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa, koska vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua, ja paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin on kasvanut entisestään.

18 17 Maltillinen palkkaratkaisu vuosille hidastaa kustannusten nousua kunnissa. Talouskasvu on lähivuosina vaatimatonta, ja niinpä kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän keskimäärin 3 prosenttiin. Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Tänä ja ensi vuonna valtionosuuksien taso alenee, ja vuodesta 2016 lähtien niiden kasvuksi arvioidaan runsaat 2 prosenttia vuosittain. Toimintamenojen oletetaan Valtionvarainministeriön laskelmissa kasvavan keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. Kuntatalouden nettoinvestoinnit ovat kasvaneet viime vuosina reippaasti. Rahoituskustannusten nousu ja kuntatalouden kireys tulevat kuitenkin kääntämään investoinnit hitaaseen laskuun tarkastelujakson loppupuolella. Kuntatalouden tiukentuessa kunnissa joudutaan väistämättä arvioimaan uudelleen investointisuunnitelmia ja lykkäämään uusien investointien aloituksia. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, kuntien yhteenlasketun vuosikatteen pitäisi olla 1,4 mrd. euroa korkeampi vuonna Tämä merkitsee sitä, että keskimääräiseen kunnallisveroprosenttiin kohdistuu 1,5 prosenttiyksikön korotuspaine. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenot eivät saisi kasvaa reaalisesti lainkaan. Kuvio 4. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit (Lähde: Peruspalveluohjelma huhtikuu 2014)

19 Kontiolahden talouskehitys Kontiolahden kunnan toimintakate kasvaa erittäin maltillisesti suunnitelmakaudella ja on negatiivinen talousarviovuonna Menojen kasvu talousarviovuonna on miinusmerkkinen, lautakunnat ovat laatineet talousarvionsa erittäin vastuullisesti. Taloussuunnitelmavuosille on arvioitu erittäin matalaa menokasvua. Maltillisessa kasvussa on kuitenkin riskinsä, tiukat menovaraukset saattavat osoittautua epärealistisiksi. Väkiluvun kasvaessa lautakunnat ovat tilanteessa, jossa ne joutuvat tuottamaan palveluita kasvavalle väestölle aiempaa vähäisemmillä toimintamenoilla. Verorahoituksen osalta on odotettavissa kohtuullista kasvua, joka ei kuitenkaan yllä parhaiden vuosien tasolle. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotetaan vuodelle 2015 tulojen tasapainottamiseksi. Valtionosuusleikkausten jatkuessa kunnan tulotaso on entistä enemmän verotulojen varassa. Vuosikate on kohtuullinen vuonna 2015 ja nousemassa hyväksi vuosina 2016 ja Kontiolahden kunnan tulos on vielä vuonna 2015 alijäämäinen, mutta vuonna 2016 odotetaan jo ylijäämäistä tulosta. Vuonna 2015 käynnistetään mittavat säästötoimenpiteet, joita jatketaan koko suunnitelmakauden ja niiden avulla kunnan talous on tarkoitus saattaa tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on kääntää tulos ylijäämäiseksi ja pysäyttää lainakannan kasvu. Investointeihin Kontiolahden kunta käyttää vuonna 2015 noin 5 miljoonaa euroa, jotka on tarkoitus rahoittaa kokonaan tulorahoituksella. Uutta velkaa vuonna 2015 nostetaan entisten lyhennysten kattamiseen, joten kunnan lainakanta ei kasva vuoden aikana. Vuodesta 2016 alkaen kunnan lainakanta on lähdössä laskuun vuosikatteen kasvun myötä. Kontiolahden kunnan poistosuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2013 investoinneista alkaen. Päivitys vaikuttaa poistoihin nostavasti, mutta tuo myös poistotason lähemmäs investointitasoa. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 uuden Kontiolahden kuntastrategian. Kontiolahden kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on tasapainoinen talous. Strategiset päämäärät ilmaiset, mitä kunta haluaa saavuttaa ja missä se haluaa onnistua. Strategiset päämäärät ohjaavat vision toteutumista. Jotta strategiset päämäärät voidaan saavuttaa, tulee päämäärille asetettujen tavoitteiden toteutua. Talouden toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnanhallituksessa marraskuussa Tasapainoisen talouden tavoitteille on asetettu tavoitetasot, joiden toteutuessa kunnan talous on tasapainossa. Tavoitetasot ohjaavat taloussuunnittelua ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä, ensimmäisen kerran vuodelta 2014 laadittavassa tilinpäätöksessä.

20 19 Kuvio 5. Kontiolahden kunnan talouden toteuttamisohjelma