Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloussuunnitelma 2015-2017"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kuntastrategia Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan arvot Toiminta-ajatus Strategiset linjaukset/päämäärät Kunnan visio Yleistavoitteet Väestö Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Työpaikat Maapolitiikka ja kaavoitus Alueellinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Kontiolahden talouskehitys Muutokset palveluissa Toimintamenot ja -tulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitusmenot ja -tulot Investoinnit Vieras pääoma Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tunnuslukujen kehittyminen KUNTAORGANISAATIO Kunnan organisaatio Kunnan toimielimet Konsernirakenne Kontiolahden Yrityspalvelu Oy Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokratalot Taloussuunnitelma ja -arviorakenne Käsitteistö Periaatteet KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO (TEHTÄVÄ 100) ELINVOIMAN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN (TEHTÄVÄ 150) SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN TILAUS (TEHTÄVÄ 160) KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA KOULUTOIMEN HALLINTO (TEHTÄVÄ 300) AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (TEHTÄVÄ 310) PERUSOPETUS 1-6 LUOKAT (TEHTÄVÄ 320) PERUSOPETUS 7 9 LUOKAT (TEHTÄVÄ 330) VARHAISKASVATUSPALVELUT (TEHTÄVÄ 360)...66

3 4.2.6 LUKIOKOULUTUS (TEHTÄVÄ 370) VAPAA SIVISTYSTYÖ (TEHTÄVÄ 380) VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAPAA-AIKAPALVELUT (TEHTÄVÄ 390) TEKNINEN LAUTAKUNTA HALLINTO JA MUUT TEKNISET PALVELUT (TEHTÄVÄ 400) KIINTEISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 420) LIIKETOIMINTA (TEHTÄVÄ 430) VESIHUOLTO (TEHTÄVÄ 450) RAVINTOHUOLTO (TEHTÄVÄ 470) YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 500) TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITE 1 ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE LIITE 2. HENKILÖSTÖOHJELMA JA KOULUTUSSUUNNITELMA LIITE 3. KOKOUSPALKKIOT VUODELLE LIITE 4. AVUSTUKSET VUODEN 2015 TALOUSARVIOSSA LIITE 5. PROJEKTIT LIITE 6. KONTIOLAHDEN VESIHUOLTOLAITOS MUU TASEYKSIKKÖ LASKELMAT 142 LIITE 7. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TILAUSTAULUT JA PALVELUSOPIMUS VUODELLE

4 3 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kunta on perustettu vuonna Se sijaitsee Itä-Suomessa keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi, pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kunnan kokonaispinta-ala on km 2, josta vesistöjä on 248 km 2. Kunnan länsirajasta osa onkin kirkasvetisessä Höytiäisessä, idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös lukuisia pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Korkeuserot ovat huomattavat. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kunnassa onkin edellytykset hyvin monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on voimakkaasti kasvavia asuintaajamia ja virkeitä kyliä sekä kehittyviä teollisuusalueita, joiden sijainti mm. liikenteellisesti on erittäin hyvä. Liikenneyhteydet kunnassa ovat hyvät. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu - Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu - Lieksa - Kontiomäki rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km.

5 4 Kontiolahden etäisyys Helsingistä on 465 km, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikasta Mikkelistä 230 km ja Kuopiosta 155 km. Niiralan raja-asemalle on matkaa 80 km Kontiolahden kuntastrategia Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Kontiolahden kuntastrategian vuosille Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet. Tavoitteena on vahvistaa kunnan toiminnan ohjaamista kokonaisuutena. Talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta: Asiakkaat ja palvelut: edustaa kuntalaisen ja palvelujen näkökulmaa. Talous: edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Henkilöstö: edustaa henkilöstön ja yhteistyön näkökulmaa Prosessit ja rakenteet: edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Talousarviossa jokaiselle näkökulmalle määritellään 1-5 toiminnallista tavoitetta mittareineen ja tunnuslukuineen, joissa on onnistuttava kuntastrategian strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumiseksi.

6 Kunnan arvot Kunnan luottamushenkilöelinten ja henkilöstön toiminta tarvitsee tuekseen eettisiä arvoja. Kontiolahden kunnassa on arvoja jäsennelty strategiatyön yhteydessä. Kontiolahden kunnan arvot ovat: elinvoimaisuus hyvinvointi vastuullisuus Toiminta-ajatus Kontiolahden kunta on elinvoimainen ja yhteistyökykyinen; se järjestää laadukkaat palvelut taloudellisesti ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön Strategiset linjaukset/päämäärät hyvinvoivat kuntalaiset tasapainoinen talous toimiva johtaminen ja päätöksenteko osaava ja motivoitunut henkilöstö turvallinen ja viihtyisä ympäristö houkutteleva yritysympäristö Kunnan visio KONTIOLAHTI ON JA KEHITTYY

7 Yleistavoitteet 1 Kunta on osa Joensuun seutukuntaa, jossa yhteistyötä kehitetään parempien ja taloudellisempien palveluiden ja koko yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. 2 Kunnan päätöksentekoprosesseissa tulee selvittää päätöksen vaikutukset kunnan talouteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja pyrkiä päätöksenteossa kunnan taloudellisen aseman kohentamiseen. 3 Edistetään kunnan asukasluvun hallittua ja alueellisesti tasapainoista kasvua. 4 Työpaikkoja luoviin elinkeinopoliittisin toimenpiteisiin tulee kiinnittää huomiota ja kunnan työttömyysastetta alennetaan elinkeinopolitiikan avulla. 5 Kuntalaisille turvataan viihtyisä ja hyvä ympäristö osana elämisen laatua ja kunnan kehittämismahdollisuuksia. Kuntalaisia aktivoidaan myös osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon. 6 Kuntalaisilla on mahdollisuudet aktiiviseen, omaehtoiseen, monipuoliseen ja kehittävään vapaa-ajan viettoon. 7 Kuntalaisille järjestetään talouden sallimissa rajoissa palvelut sekä kannustetaan ja avustetaan järjestöjä, yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä palveluiden tuottamisessa. 8 Kunta edistää asuntotuotannon lisäystä ja asumistason kohottamista. 9 Viihtyisän luonnonympäristön säilyminen, asuntorakentaminen ja elinkeinojen kehittäminen turvataan harjoittamalla taajamissa ja kyläalueilla suunnitelmallista maapolitiikkaa. 10 Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen.

8 Väestö Kontiolahden väkiluku on yli kaksinkertaistunut kunnan perustamisajankohdasta tähän päivään. Asukasmäärä on vaihdellut voimakkaasti eri tekijöistä johtuen. Lähihistoriassa voimakkain kasvu ajoittui 1990-luvun vaihteeseen, jolloin asukasmäärä lisääntyi vuosittain jopa yli 4 prosenttia. Viime vuosina kasvu on ollut 1 2,5 prosentin luokkaa. Kuvio 1 kuvaa asukasluvun kehitystä vuodesta 1980 vuoden 2014 syyskuuhun saakka. Kuvio 1. Asukasluvun kehitys syyskuu, henkeä Viimeisen 20 vuoden aikana Kontiolahden väkiluku on kasvanut yli 30 prosenttia ja lähes 20 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Kasvussa on vaihtelua ikäryhmittäin, viime vuosina Kontiolahden kunnan jatkuva väestönkasvu on perustunut korkeaan syntyvyyteen. Taloussuunnitelmakaudella eläkeikäisten suhteellinen osuus asukkaista on kasvamassa, vaikkakin syntyvyys näyttäisi edelleen olevan korkealla. Asukasluvun odotetaan kasvavan lähivuosina suunnilleen samalla vauhdilla kuin viime vuosina. Vuotuiseksi asukasmäärän lisäykseksi noin 1,5 prosenttia per vuosi. Taulukko 1 kuvaa väestön ikäryhmittäistä kehitystä elämänvaiheen mukaan. Vuosien lukemat ovat ennusteita e 2015e 2016e 2017e "lapset", 0-6 v "koululaiset", 7-16 v "opiskelijat", v "työikäiset", v "eläkeläiset", 65 - v Taulukko 1. Väestön määrän ikäryhmittäinen kehitys ja arvio (Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu)

9 Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Työpaikkaomavaraisuus on ollut kohtalainen ja myös muista kunnista on löytynyt työpaikkoja. Vuoden 2014 aikana työttömyys on noussut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisten kahden vuoden työttömyysasteen keskiarvo on ollut 11. Kuvio 2. Työttömyysasteen kehitys lokakuu 2008 syyskuu 2014, % (Lähde: Työministeriö) Kontiolahden kunnassa oli syyskuussa 2014 työttömiä henkilöitä 741 kpl ja työttömyysaste oli 10,4 prosenttia. Työttömyysaste on maakunnan alhaisin. Valtakunnan työttömyysasteesta ollaan jäljessä noin 2 prosenttiyksikköä. Kunta on työllistänyt keskimäärin 40 henkilöä kuukausittain. Työttömyysaste on noussut edellisvuodessa niin Kontiolahdessa kuin myös Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa.

10 Työpaikat Seuraavissa taulukoissa on esitetty Kontiolahden kunnassa olevien työpaikkojen kehitys toimialoittain vuosina A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. Puht.pito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. ja moottoripyör. korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä Taulukko 2 Kontiolahden työpaikkakehitys v (Lähde: Tilastokeskus) Perlos Oyj oli pitkään kunnan suurin työnantaja, mutta vuoden 2007 alussa ilmoitettu Suomen tehtaiden alasajo muutti tilannetta merkittävästi. Vuodesta 2008 alkaen kunnan työpaikkakehitys on ollut positiivista ja myös teollisuustyöpaikkojen lukumäärä on noussut. Vuonna 2012 suurin yksittäinen osuus, 21 prosenttia työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa.

11 Maapolitiikka ja kaavoitus Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman. Maapolitiikalla ohjataan maanhankintaa ja -luovutusta ja koko kunnan suunnitelmallista kehittämistä. Maapolitiikalla edistetään myös kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Kontiolahden kunnan suunnitelmat perustuvat 1 2 prosentin vuotuiseen väestönkasvuun. Kontiolahden kunnan väestönkasvu on ollut tänä vuonnakin tavoitteiden mukaista. Kasvu on jakautunut tasaisesti koko kunnan alueelle. Taajamien tonttitarjontaa on pystytty pitämään viime vuoden tasolla sekä kirkonkylässä että Lehmossa. Tästä johtuen myös taajamien rakentaminen on ollut varsin vilkasta, vaikka taloudellinen lama näkyykin tonttien kysynnässä. Erityisesti kirkonkylällä rakentaminen on lisääntynyt uusien rivitalojen sekä omakotitalojen rakentamisen myötä. Myös uusi kerrostalo valmistui kirkonkylään ja uusia kohteita on myös suunnitteilla. Kunnan teollisuustonttien kysyntä on ollut laimeaa. Uusina asemakaava-alueina otettiin käyttöön kirkonkylältä Lepolan alue ja Lehmosta Hirvijahdintien toinen osa sekä Lehmosta Mustolan alue. Suutelasta kolmannen vaiheen tontit päästiin vihdoin luovuttamaan, koska saimme Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen tonttien luovutukseen. Kunnan väestön keski-ikä on vähitellen nousemassa, joten on hyvä, että kerrostalotontteja on luovutettu kirkonkylän sekä Lehmon taajamista. Ennen kaikkea kirkonkylän kannalta on hyvä, että keskustaan on valmisteilla uusia kerrostalo hankkeita. Raakamaata on ostettu tänä vuonna yhteensä noin 185 hehtaaria. Suurin kauppa tehtiin ostamalla entinen varuskunta-alue jonka pinta-ala on n. 158 ha. Lisäksi toinen merkittävä kauppa oli kirkonkylässä josta ostettiin noin 22 ha tulevaan asumiseen. Raakamaata tilanne on nyt suhteellisen hyvä, ainoastaan Lehmon etelä päässä tarvitaan lisää raakamaata, jolla voidaan turvata alueen tulevaisuuden rakentaminen. Jakokosken osayleiskaavaehdotus valmistui syksyllä 2012 ja kunnanvaltuusto hyväksyi sen Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Toinen valittajista valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. Kunnanhallitus käynnisti Paiholan osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suunnittelualue käsittää Paiholan kylän ja sen lähiympäristön. Kaavatyön tarkoituksena on ohjata alueen maankäyttöä ja mahdollistaa vanhan sairaala-alueen uusiokäyttö ja alueen tuleva kehittyminen. Paiholan osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Saatujen palautteiden ja pidetyn toisen viranomaisneuvottelun jälkeen on valmisteltu kaavaehdotus, joka on nähtävillä Osayleiskaava on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi heti vuoden 2015 alussa. Meneillään on myös Lehmon osayleiskaavahanke. Perusselvitykset, kuten luonto- ja kantatilaselvitys, ovat jo valmiina. Kaavaa työstetään lähinnä rakennekaavan avulla. Osalle kaava-aluetta asetetaan rakennuskielto kaavan laadinnan ajaksi. Varsinainen kaavatyö käynnistyy vuoden 2016 aikana. Kunnan maankäytön suunnittelun painopiste siirtyi Kontioniemen alueelle valtioneuvoston päätettyä lakkauttaa Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannasta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä päätös aiheutti sen, että varuskunta-aluetta koskevat kaikki kaavamuodot joudutaan uudistamaan uutta käyttötarkoitusta varten. Maakuntaliitto on käynnistänyt maakuntakaavan 4. vaiheen, jossa käsitellään mm. varuskunta-aluetta. Tämän lisäksi kunta on käynnistänyt osayleiskaavan laadinnan alueelle. Alueen

12 11 kehittämistä varten on käynnistetty myös EU-hanke, jossa laadittiin konsulttityönä kaksi masterplania alueen tulevasta käytöstä. Varuskunta-alueen kehittäminen uusiokäyttöön tulee olemaan monen vuoden hanke ja vaatimaan suunnittelulta uusia ideoita ja monenlaisia toimijoita. Tämän vuoden aikana ovat kaavoituspuolta työllistäneet runsaasti eri maankäyttösopimusten valmistelut. Sopimuksien keskeneräisyys on myös vaikuttanut siihen, että muutamat kaavatyöt ovat joutuneet odottamaan sopimusten valmistumista. Tämän vuoden aikana on valmisteltu useita mittavia asemakaavahankkeita, näistä suurimpana sekä kirkonkylässä koko asemakaava-alueiden uudistaminen. Työn yhteydessä on nykyisiin asemakaavoihin tehty useita muutoksia, sekä laajennettu asemakaavoja tarvittavien kaavamuutoksien avulla. Lisäksi suoritetaan kaavojen numeeristaminen. Näiden lisäksi on valmistelussa asemakaavan laajentaminen Kontiorannan elokuvakylään, Lehmonsuon alueelle, sekä asemakaavamuutos Lehmossa korttelissa 76. UPM Oyj:n omistamalle maa-alueelle Jaamankankaalle Höytiäisen ranta-alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavalla muodostuu pientalojen ja lomaasuntojen kortteleita sekä lähivirkistys-, uimaranta-, katu- ja pysäköintialueita sekä maaja metsätalousalueita. Kontiolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Jaamankankaan ranta-asemakaavan Päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. UPM-Kymmene Oyj on maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla käynnistänyt rantaasemakaavan muutos- ja laajennustyön osalla Kontiolahden Puson kylässä Suunnittelualue käsittää ranta-alueita Herajärvellä, Pusonjärvellä, Ripulinjärvellä ja Kaitajärvellä. Työ koskee maa- ja metsätalousalueita sekä maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Ranta-asemakaavaan liittyvät luonnosasiakirjat olivat nähtävillä

13 Alueellinen yhteistyö Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan väestöllisellä painopistealueella. Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä. Kunta osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii tässä ryhmässä aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön myötä kunnat saavat myös kustannushyötyjä mm. seudullisen hankintatoimen kautta. Vuoden 2007 alusta liityttiin seudulliseen hankintatoimeen ja seutukirjastoon sekä järjestettiin työterveyshuolto seudullisesti. Vuoden 2009 alusta aloitti maakunnallinen tietotekniikkayhtiö, johon kuntien atk-henkilöt siirtyivät ja joka tuottaa kunnille niiden tarvitsemat tietotekniset palvelut. Vuoden 2011 alusta alkaen on ympäristöterveydenhuolto järjestetty seudullisesti. Vuoden 2013 alusta Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Joensuun kaupungin hallinnoiman yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun yleiskaavan Kaavan vahvistumisen myötä Kontiolahdessa kumoutuivat Kirkonkylän, Pitkälammen, Kontioniemen, Lehmon, Utranharjun, Iiksenniityn ja Selkien osayleiskaavat. Kaavassa on muodostettu kuntien yhteinen näkemys Joensuun seudun tulevaisuudesta vuoteen 2020 saakka. Kaavalla pyritään huolehtimaan myös Joensuun seudun kilpailukykyisyydestä muihin maakuntakeskuksiin nähden. Kontiolahti tukee Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä kuntien välistä yhteistyötä eri aloilla Kansainvälinen yhteistyö Kontiolahden kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2014 päättänyt, että ystävyyskuntayhteistyö Hoforsin ja Äänisenrannan piirihallintoon kuuluvien Soutjärven, Soksan ja Kalajoen maaseutuasutustaajamien kanssa todetaan päättyneeksi. Kontiolahden kunta tekee jatkossa kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuntien ja kaupunkien kanssa tapauskohtaisesti luontaisten kiinnostusten ja ajankohtaisten tapahtumien yhteydessä. Kontiolahden kouluilla on ystävyyskouluja monissa muissa maissa sekä kansainvälistä toimintaa. Yhteistyötä edistetään monin eri hankkein. Kontiolahdessa on monenlaista kulttuuriin ja liikuntaan liittyvää kansainvälistä toimintaa. Ampumahiihdon kansainväliset kilpailut tuovat kuntaan paljon ulkomaalaisia vieraita, samoin kuin golfkenttä omine kilpailuineen. Kansainväliseen yhteistyöhön etsitään aktiivisesti uusia toteuttamistapoja.

14 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Uusi lausunnoilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki velvoittaa kuntia edelleen seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Uudessa mallissa on eroteltu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sotepalveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on tiivis paketti oleellisesta hyvinvointitiedosta osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Se valmistellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa ja hyväksytään valtuustossa. Hyvinvointikertomus kokoaa hallintokuntien näkemykset väestön hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja on asiantuntijanäkemys strategiseen suunnitteluun. Kontiolahden kunnanhallitus on nimennyt hyvinvointityöryhmän loppuvuodesta Hyvinvointityöryhmään on nimetty edustajat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueelta, hallinto-osastosta, vapaa-aikatoimesta, koulutoimesta, teknisestä toimesta ja ympäristötoimesta. Terveydenhuoltolain mukaan vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, on yhteistoiminta-alueen osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Hyvinvointikertomus on toteutettu sähköisellä työvälineellä, joka on kehitetty Kasteohjelmaan kuuluvien Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TerPs -Terveempi Pohjois- Suomi ja KYS-erva alueen sairaanhoitipiirien Kanerva-KASTE hankkeiden yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kanssa. Sähköinen ohjelma käyttää kansallisesti sovittuja indikaattoreita (SOTKA net). Kuvaavana piirteenä voidaan Kontiolahden indikaattoreista kertoa, että Kontiolahden kunnan väestö kasvaa yhä edelleen tasaisesti ja kasvun ennustetaan jatkuvan tasaisena. Kunnan lapsiperhevoittoinen profiili jatkaa vahvana, vaikka yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut hienoisesti. Kunnan huoltosuhde on lähtenyt lievään kasvuun, mikä johtuu ikä-ihmisten (> 75-vuotiaiden määrän tasaisesta noususta) määrän kasvusta. Kuntien välinen nettomuutto on laskenut ja kunnasta muuttaa yhä vähemmän ihmisiä pois. Kuvioon 3 on poimittu väestön terveyttä kuvaavia indikaattoreita Joensuun seudulla ja Kontiolahdessa vuonna Muutosta kuvaava sarake kertoo indikaattorissa tapahtuneesta muutoksesta viimeisen kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Indikaattoreista voidaan havaita, että pääosin Kontiolahden väestö on Joensuun seutukunnan keskimääräistä terveempää. Kontiolahden asukkaat muodostuvat pitkälti hyvin koulutetuista ja toimeentulevista perheellisistä kuntalaisista. Kuntalaisten sairastavuus Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna on hyvä. Lääkäripalveluista huomattava osa kohdentuu yli 60- vuotiaisiin.

15 14 Kunnan työttömyysaste on maakunnan alin, mutta silti nousussa. Nuorisotyöttömien määrä on vuotiaiden osalta kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä, erityisesti rakennetyöttömyys on kasvanut. Kunnan nuorekas väestörakenne heijastuu lapsiperheiden suhteellisen osuuden korkeuteen. Yksinhuoltajaperheiden osuus on lievässä kasvussa. Huolestuttavina voidaan pitää kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän nousua, lapsiperheiden pienituloisuusasteen nousua sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on pysynyt samassa tasossa, kun taas avohuoltotoimenpiteissä ja sijoitettuna olevien lasten määrä on nousussa. Kunnan nuorekas väestö ja lapsiperheiden suhteellisen korkea osuus väestöstä lisää tarvetta panostaa lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, jotta kodin ulkopuolelle sijoitettavien määrä ja nuorten syrjäytyminen eivät lähtisi nousuun. Myös nuorten terveyskäyttäytymiseen on tarpeen panostaa. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta panostus ennaltaehkäiseviin lastensuojelun tukitoimiin on erittäin merkittävää. Kontiolahti 2012

16 15 Kuvio 3. Hyvinvointi-indikaattorit

17 16 2. TALOUDELLINEN KEHITYS 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on viime kuukausien aikana hieman heikentynyt, mikä näkyy Suomen Pankin viimeisimmässä kansainvälisen talouden ennusteessa. Kasvun odotetaan kuitenkin vauhdittuvan ja vuosia 2015 ja 2016 koskeva koko maailmantalouden ennuste on kasvu-uralla. Suomen Pankki ennustaa kuitenkin, että maailmantalouden kasvuvauhti jää selvästi hitaammaksi kuin finanssikriisiä edeltäneinä vuosina. Euroalueella kasvu kiihtyy vain hyvin hitaasti. Vaimean talouskasvun aika on Euroopassa ollut selvästi odotettua pidempi ja toipuminen on edennyt huomattavasti hitaammin kuin muilla päätalousalueilla. Myös Euroopan sisällä maiden väliset erot kasvavat. Valtionvarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Muiden ennustelaitosten kasvuluvut ovat tasoltaan VM:n ennusteita vaatimattomampia ja niiden ennusteissa ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan Kuntatalouden kehitys Kuntaliiton mukaan vuoden 2013 tilinpäätöksissä kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut ja tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 prosenttia. Vaikka kuntien taloudellinen tilanne on parantunut vuodesta 2012, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuodelle 2014 on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta. Myös verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan. Valtionvarainministeriön huhtikuussa 2014 julkaiseman peruspalveluohjelman mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouteen on syntynyt menojen ja tulojen epätasapaino. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa, koska vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Kuntatalouden velkaantuminen uhkaa jatkua, ja paine kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin on kasvanut entisestään.

18 17 Maltillinen palkkaratkaisu vuosille hidastaa kustannusten nousua kunnissa. Talouskasvu on lähivuosina vaatimatonta, ja niinpä kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän keskimäärin 3 prosenttiin. Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Tänä ja ensi vuonna valtionosuuksien taso alenee, ja vuodesta 2016 lähtien niiden kasvuksi arvioidaan runsaat 2 prosenttia vuosittain. Toimintamenojen oletetaan Valtionvarainministeriön laskelmissa kasvavan keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. Kuntatalouden nettoinvestoinnit ovat kasvaneet viime vuosina reippaasti. Rahoituskustannusten nousu ja kuntatalouden kireys tulevat kuitenkin kääntämään investoinnit hitaaseen laskuun tarkastelujakson loppupuolella. Kuntatalouden tiukentuessa kunnissa joudutaan väistämättä arvioimaan uudelleen investointisuunnitelmia ja lykkäämään uusien investointien aloituksia. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, kuntien yhteenlasketun vuosikatteen pitäisi olla 1,4 mrd. euroa korkeampi vuonna Tämä merkitsee sitä, että keskimääräiseen kunnallisveroprosenttiin kohdistuu 1,5 prosenttiyksikön korotuspaine. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenot eivät saisi kasvaa reaalisesti lainkaan. Kuvio 4. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit (Lähde: Peruspalveluohjelma huhtikuu 2014)

19 Kontiolahden talouskehitys Kontiolahden kunnan toimintakate kasvaa erittäin maltillisesti suunnitelmakaudella ja on negatiivinen talousarviovuonna Menojen kasvu talousarviovuonna on miinusmerkkinen, lautakunnat ovat laatineet talousarvionsa erittäin vastuullisesti. Taloussuunnitelmavuosille on arvioitu erittäin matalaa menokasvua. Maltillisessa kasvussa on kuitenkin riskinsä, tiukat menovaraukset saattavat osoittautua epärealistisiksi. Väkiluvun kasvaessa lautakunnat ovat tilanteessa, jossa ne joutuvat tuottamaan palveluita kasvavalle väestölle aiempaa vähäisemmillä toimintamenoilla. Verorahoituksen osalta on odotettavissa kohtuullista kasvua, joka ei kuitenkaan yllä parhaiden vuosien tasolle. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotetaan vuodelle 2015 tulojen tasapainottamiseksi. Valtionosuusleikkausten jatkuessa kunnan tulotaso on entistä enemmän verotulojen varassa. Vuosikate on kohtuullinen vuonna 2015 ja nousemassa hyväksi vuosina 2016 ja Kontiolahden kunnan tulos on vielä vuonna 2015 alijäämäinen, mutta vuonna 2016 odotetaan jo ylijäämäistä tulosta. Vuonna 2015 käynnistetään mittavat säästötoimenpiteet, joita jatketaan koko suunnitelmakauden ja niiden avulla kunnan talous on tarkoitus saattaa tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on kääntää tulos ylijäämäiseksi ja pysäyttää lainakannan kasvu. Investointeihin Kontiolahden kunta käyttää vuonna 2015 noin 5 miljoonaa euroa, jotka on tarkoitus rahoittaa kokonaan tulorahoituksella. Uutta velkaa vuonna 2015 nostetaan entisten lyhennysten kattamiseen, joten kunnan lainakanta ei kasva vuoden aikana. Vuodesta 2016 alkaen kunnan lainakanta on lähdössä laskuun vuosikatteen kasvun myötä. Kontiolahden kunnan poistosuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2013 investoinneista alkaen. Päivitys vaikuttaa poistoihin nostavasti, mutta tuo myös poistotason lähemmäs investointitasoa. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 uuden Kontiolahden kuntastrategian. Kontiolahden kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on tasapainoinen talous. Strategiset päämäärät ilmaiset, mitä kunta haluaa saavuttaa ja missä se haluaa onnistua. Strategiset päämäärät ohjaavat vision toteutumista. Jotta strategiset päämäärät voidaan saavuttaa, tulee päämäärille asetettujen tavoitteiden toteutua. Talouden toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnanhallituksessa marraskuussa Tasapainoisen talouden tavoitteille on asetettu tavoitetasot, joiden toteutuessa kunnan talous on tasapainossa. Tavoitetasot ohjaavat taloussuunnittelua ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä, ensimmäisen kerran vuodelta 2014 laadittavassa tilinpäätöksessä.

20 19 Kuvio 5. Kontiolahden kunnan talouden toteuttamisohjelma

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2018

Taloussuunnitelma 2016-2018 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA... 3 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet... 3 1.2. Kontiolahden kuntastrategia... 4 1.2.1 Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä... 4

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 Kunnanhallitus 28.11.2016 Valtuusto 14.12.2016 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2016 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarvion muutokset 2015

Talousarvion muutokset 2015 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2013-2015

Taloussuunnitelma 2013-2015 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA... 3 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet... 3 1.2. Kontiolahden kuntastrategia... 4 1.2.1 Kuntastrategian näkökulmat... 4 1.2.2. Kunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot