Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kuntastrategia Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kunnan arvot Toiminta-ajatus Strategiset linjaukset/päämäärät Kunnan visio Yleistavoitteet Väestö Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Työpaikat Maapolitiikka ja kaavoitus Alueellinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Kontiolahden talouskehitys Muutokset palveluissa Toimintamenot ja -tulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitusmenot ja -tulot Investoinnit Vieras pääoma Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tunnuslukujen kehittyminen KUNTAORGANISAATIO Kunnan organisaatio Kunnan toimielimet Konsernirakenne Kontiolahden Yrityspalvelu Oy Lukkarila Kodit Oy Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokratalot Taloussuunnitelma ja -arviorakenne Käsitteistö Periaatteet KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO (TEHTÄVÄ 100) ELINVOIMAN JA TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN (TEHTÄVÄ 150) SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN TILAUS (TEHTÄVÄ 160) KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KASVATUS- JA KOULUTOIMEN HALLINTO (TEHTÄVÄ 300) AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (TEHTÄVÄ 310) PERUSOPETUS 1-6 LUOKAT (TEHTÄVÄ 320) PERUSOPETUS 7 9 LUOKAT (TEHTÄVÄ 330)... 63

3 4.2.5 VARHAISKASVATUSPALVELUT (TEHTÄVÄ 360) LUKIOKOULUTUS (TEHTÄVÄ 370) VAPAA SIVISTYSTYÖ (TEHTÄVÄ 380) VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAPAA-AIKAPALVELUT (TEHTÄVÄ 390) TEKNINEN LAUTAKUNTA HALLINTO JA MUUT TEKNISET PALVELUT (TEHTÄVÄ 400) KIINTEISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 420) LIIKETOIMINTA (TEHTÄVÄ 430) VESIHUOLTO (TEHTÄVÄ 450) RAVINTOHUOLTO (TEHTÄVÄ 470) YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖPALVELUT (TEHTÄVÄ 500) TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITE 1 ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE LIITE 2. HENKILÖSTÖOHJELMA JA KOULUTUSSUUNNITELMA LIITE 3. KOKOUSPALKKIOT VUODELLE LIITE 4. AVUSTUKSET VUODEN 2016 TALOUSARVIOSSA LIITE 5. PROJEKTIT LIITE 6. KONTIOLAHDEN VESIHUOLTOLAITOS MUU TASEYKSIKKÖ LASKELMAT 142 LIITE 7. TYÖLLISYYSOHJELMA VUODELLE LIITE 8. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TILAUSTAULUT, PALVELUSOPIMUS PALVELUOHJELMA VUODELLE

4 3 1. PERUSTIETOJA KUNNASTA 1.1. Sijainti ja kulkuyhteydet Kontiolahden kunta on perustettu vuonna Se sijaitsee Itä-Suomessa keskellä Pohjois-Karjalan maakuntaa. Naapurikunnat ovat etelässä ja idässä Joensuu, lännessä Liperi ja Polvijärvi, pohjoisessa Juuka ja Lieksa. Kunnan kokonaispinta-ala on km 2, josta vesistöjä on 248 km 2. Kunnan länsirajasta osa onkin kirkasvetisessä Höytiäisessä, idässä kiemurtelee Pielisjoki. Kontiolahdella on myös lukuisia pieniä järviä ja lampia. Kontiolahden maisemat ovat hyvin vaihtelevat ja monipuoliset. Korkeuserot ovat huomattavat. Kunnan koillisosassa sijaitsevat vaarat nousevat jopa metrin korkeuteen meren pinnasta. Vaarojen vastapainona on laajoja kangasalueita ja rotkomaisia alueita. Kunnassa onkin edellytykset hyvin monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Kontiolahdella on voimakkaasti kasvavia asuintaajamia ja virkeitä kyliä sekä kehittyviä teollisuusalueita, joiden sijainti mm. liikenteellisesti on erittäin hyvä. Liikenneyhteydet kunnassa ovat hyvät. Valtatie 6 kulkee kunnan pituussuunnassa ja kantatie 73 (Joensuu - Lieksa) poikittaissuunnassa. Joensuu - Lieksa - Kontiomäki rautatie kulkee kunnan eteläosan kautta sivuten kuntakeskusta. Joensuun lentoasemalle on matkaa noin 20 km.

5 4 Kontiolahden etäisyys Helsingistä on 465 km, Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikasta Mikkelistä 230 km ja Kuopiosta 155 km. Niiralan raja-asemalle on matkaa 80 km Kontiolahden kuntastrategia Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Kontiolahden kuntastrategian vuosille Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet. Tavoitteena on vahvistaa kunnan toiminnan ohjaamista kokonaisuutena. Talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat perustuvat kuntastrategiaan Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmä Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta: Asiakkaat ja palvelut: edustaa kuntalaisen ja palvelujen näkökulmaa. Talous: edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa. Henkilöstö: edustaa henkilöstön ja yhteistyön näkökulmaa Prosessit ja rakenteet: edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Talousarviossa jokaiselle näkökulmalle määritellään 1-5 toiminnallista tavoitetta mittareineen ja tunnuslukuineen, joissa on onnistuttava kuntastrategian strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteutumiseksi.

6 Kunnan arvot Kunnan luottamushenkilöelinten ja henkilöstön toiminta tarvitsee tuekseen eettisiä arvoja. Kontiolahden kunnassa on arvoja jäsennelty strategiatyön yhteydessä. Kontiolahden kunnan arvot ovat: elinvoimaisuus hyvinvointi vastuullisuus Toiminta-ajatus Kontiolahden kunta on elinvoimainen ja yhteistyökykyinen; se järjestää laadukkaat palvelut taloudellisesti ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön Strategiset linjaukset/päämäärät hyvinvoivat kuntalaiset tasapainoinen talous toimiva johtaminen ja päätöksenteko osaava ja motivoitunut henkilöstö turvallinen ja viihtyisä ympäristö houkutteleva yritysympäristö Kunnan visio KONTIOLAHTI ON JA KEHITTYY

7 Yleistavoitteet 1 Kunta on osa Joensuun seutukuntaa, jossa yhteistyötä kehitetään parempien ja taloudellisempien palveluiden ja koko yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. 2 Kunnan päätöksentekoprosesseissa tulee selvittää päätöksen vaikutukset kunnan talouteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja pyrkiä päätöksenteossa kunnan taloudellisen aseman kohentamiseen. 3 Edistetään kunnan asukasluvun hallittua ja alueellisesti tasapainoista kasvua. 4 Työpaikkoja luoviin elinkeinopoliittisin toimenpiteisiin tulee kiinnittää huomiota ja kunnan työttömyysastetta alennetaan elinkeinopolitiikan avulla. 5 Kuntalaisille turvataan viihtyisä ja hyvä ympäristö osana elämisen laatua ja kunnan kehittämismahdollisuuksia. Kuntalaisia aktivoidaan myös osallistumaan demokraattiseen päätöksentekoon. 6 Kuntalaisilla on mahdollisuudet aktiiviseen, omaehtoiseen, monipuoliseen ja kehittävään vapaa-ajan viettoon. 7 Kuntalaisille järjestetään talouden sallimissa rajoissa palvelut sekä kannustetaan ja avustetaan järjestöjä, yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä palveluiden tuottamisessa. 8 Kunta edistää asuntotuotannon lisäystä ja asumistason kohottamista. 9 Viihtyisän luonnonympäristön säilyminen, asuntorakentaminen ja elinkeinojen kehittäminen turvataan harjoittamalla taajamissa ja kyläalueilla suunnitelmallista maapolitiikkaa. 10 Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen.

8 Väestö Kontiolahden väkiluku on yli kaksinkertaistunut kunnan perustamisajankohdasta tähän päivään. Asukasmäärä on vaihdellut voimakkaasti eri tekijöistä johtuen. Lähihistoriassa voimakkain kasvu ajoittui 1990-luvun vaihteeseen, jolloin asukasmäärä lisääntyi vuosittain jopa yli 4 prosenttia. Viime vuosina kasvu on ollut 1 2,5 prosentin luokkaa. Kuvio 1 kuvaa asukasluvun kehitystä vuodesta 1980 vuoden 2015 syyskuuhun saakka. Kuvio 1. Asukasluvun kehitys syyskuu, henkeä Viimeisen 20 vuoden aikana Kontiolahden väkiluku on kasvanut lähes 40 prosenttia ja 16 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Kasvussa on vaihtelua ikäryhmittäin, viime vuosina Kontiolahden kunnan jatkuva väestönkasvu on perustunut korkeaan syntyvyyteen. Taloussuunnitelmakaudella eläkeikäisten suhteellinen osuus asukkaista on kasvamassa, vaikkakin syntyvyys näyttäisi edelleen olevan korkealla. Asukasluvun odotetaan kasvavan lähivuosina suunnilleen samalla vauhdilla kuin viime vuosina. Vuotuiseksi asukasmäärän lisäykseksi noin 1,5 prosenttia per vuosi. Taulukko 1 kuvaa väestön ikäryhmittäistä kehitystä elämänvaiheen mukaan. Vuosien lukemat ovat ennusteita e 2016e 2017e 2018e "lapset", 0-6 v "koululaiset", 7-16 v "opiskelijat", v "työikäiset", v "eläkeläiset", 65 - v Taulukko 1. Väestön määrän ikäryhmittäinen kehitys ja arvio (Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu)

9 Työllisyys ja työpaikat Työllisyys Kontiolahtelaisten työllisyys on ollut lähimenneisyydessä kohtuullisen hyvä. Työpaikkaomavaraisuus on ollut kohtalainen ja myös muista kunnista on löytynyt työpaikkoja. Vuoden 2015 aikana työttömyys on noussut kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna. Viimeisten kahden vuoden työttömyysasteen keskiarvo on ollut 11,5 ja sekin on noussut. Kuvio 2. Työttömyysasteen kehitys lokakuu 2009 syyskuu 2015, % (Lähde: Työministeriö) Kontiolahden kunnassa oli syyskuussa 2015 työttömiä henkilöitä 765 kpl ja työttömyysaste oli 10,8 prosenttia. Työttömyysaste on maakunnan alhaisin. Valtakunnan työttömyysasteesta ollaan jäljessä noin 2 prosenttiyksikköä. Kunta on työllistänyt keskimäärin 40 henkilöä kuukausittain. Työttömyysaste on noussut edellisvuodessa niin Kontiolahdessa kuin myös Pohjois-Karjalassa ja koko Suomessa.

10 Työpaikat Seuraavissa taulukoissa on esitetty Kontiolahden kunnassa olevien työpaikkojen kehitys toimialoittain vuosina A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. Puht.pito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. ja moottoripyör. korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä Taulukko 2 Kontiolahden työpaikkakehitys v (Lähde: Tilastokeskus) Perlos Oyj oli pitkään kunnan suurin työnantaja, mutta vuoden 2007 alussa ilmoitettu Suomen tehtaiden alasajo muutti tilannetta merkittävästi. Vuodesta 2008 alkaen kunnan työpaikkakehitys on ollut positiivista ja myös teollisuustyöpaikkojen lukumäärä on noussut. Vuonna 2013 suurin yksittäinen osuus, 21 prosenttia työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa.

11 Maapolitiikka ja kaavoitus Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt maapoliittisen ohjelman. Maapolitiikalla ohjataan maanhankintaa ja -luovutusta ja koko kunnan suunnitelmallista kehittämistä. Maapolitiikalla edistetään myös kunnan asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteutumista. Kontiolahden kunnan suunnitelmat perustuvat 1 2 prosentin vuotuiseen väestönkasvuun. Kontiolahden kunnan väestönkasvu on ollut tänä vuonna maltillisempaa kuin muina vuosina, mutta kuitenkin edelleen tavoitteiden mukaista. Kasvu on jakautunut tasaisesti koko kunnan alueelle. Taajamien tonttitarjontaa on pystytty pitämään viime vuoden tasolla, haja-asutusalueelle tonttitarjontaa lisättiin reilusti, mutta tontti kysyntä on nyt ollut selvästi laimeampaa kuin muina vuosina. Valtakunnallinen taloustilanne näkyy selvästi nyt myös rakentamisessa Kontiolahdella. Positiivista on kuitenkin, että kirkonkylälle käynnistyi uusi kerrostalon rakentaminen. Tämän lisäksi uutta rivitalotuotantoa käynnistyi sekä kirkonkylään että Lehmoon. Teollisuustontteja luovutettiin muutama, mutta ennen kaikkea varuskunnan varikkoalueen kiinteistöt ja sitä kautta tontit tekivät kauppansa. Myös kunnan vuokratonttien myyntiä jatkettiin ja niitä myytiinkin useita kymmeniä. Uusia asemakaava-alueita ei otettu käyttöön, vaan rakentaminen painottui kirkonkylällä Lepolan alueelle ja Lehmossa Hirvijahdintien alueelle sekä Mustolan alueelle. Suutelasta kolmannen vaiheen tontit päästiin vihdoin luovuttamaan, koska saimme Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen tonttien luovutukseen. Raakamaata ei ole ostettu tänä vuonna. Neuvotteluja on kuitenkin menossa. Raakamaata tilanne on nyt suhteellisen hyvä, ainoastaan Lehmon etelä päässä tarvitaan lisää raakamaata, jolla voidaan turvata alueen tulevaisuuden rakentaminen. Jakokosken osayleiskaavaehdotus valmistui syksyllä 2012 ja kunnanvaltuusto hyväksyi sen Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta Kuopion hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Toinen valittajista valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on edelleen kesken eikä kaava ole saanut lainvoimaa. Kunnanhallitus käynnisti Paiholan osayleiskaavan laatimisen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suunnittelualue käsittää Paiholan kylän ja sen lähiympäristön. Kaavatyön tarkoituksena on ohjata alueen maankäyttöä ja mahdollistaa vanhan sairaala-alueen uusiokäyttö ja alueen tuleva kehittyminen. Paiholan osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Saatujen palautteiden ja pidetyn toisen viranomaisneuvottelun jälkeen on valmisteltu kaavaehdotus, joka on nähtävillä Osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa ja kaava on saanut nyt lain voiman. Meneillään on myös Lehmon osayleiskaavahanke. Perusselvitykset, kuten luonto- ja kantatilaselvitys ovat jo valmiina. Kaavaa työstetään lähinnä rakennekaavan avulla. Osalle kaava-aluetta asetetaan rakennuskielto kaavan laadinnan ajaksi. Varsinainen kaavatyö käynnistyy vuoden 2016 aikana. Kunnan maankäytön suunnittelun painopiste siirtyi Kontioniemen alueelle valtioneuvoston päätettyä lakkauttaa Pohjois-Karjalan Prikaatin Kontiorannasta vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä päätös aiheutti sen, että varuskunta-aluetta koskevat kaikki kaavamuodot joudutaan uudistamaan uutta käyttötarkoitusta varten. Maakuntaliitto on käynnistänyt maakuntakaavan 4. vaiheen, jossa käsitellään mm. varuskunta-aluetta. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 4:n ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistettavana. Tämän lisäksi kunta on käynnistänyt Kontioniemen osayleiskaavan laadinnan alueelle. Kaavaluonnos oli

12 11 nähtävillä , kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden vaihteessa. Alueen kehittämistä varten on käynnistetty myös erilaisia EU-hankkeita. Varuskuntaalueen kehittäminen uusiokäyttöön tulee olemaan monen vuoden hanke ja vaatimaan suunnittelulta uusia ideoita ja monenlaisia toimijoita. Tämän vuoden aikana on valmisteltu useita mittavia asemakaavahankkeita, näistä suurimpana kirkonkylän koko asemakaava-alueiden uudistaminen. Työn yhteydessä on nykyisiin asemakaavoihin tehty useita muutoksia, sekä laajennettu asemakaavoja tarvittavien kaavamuutoksien avulla. ja muutettiin sähköiseksi aineistoksi koko uusi asemakaava. Asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa , mutta päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Tämän lisäksi on valmistelussa asemakaavan laajentaminen Kontiorannan elokuvakylään, Lehmonsuon alueelle, sekä asemakaavan muutos ja laajennus Vanhalle Lehmon alueelle. Lisäksi on menossa asemakaavan muutos ja laajennus Soralan alueella. UPM Oyj:n omistamalle maa-alueelle Jaamankankaalle Höytiäisen ranta-alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavalla muodostuu pientalojen ja lomaasuntojen kortteleita sekä lähivirkistys-, uimaranta-, katu- ja pysäköintialueita sekä maaja metsätalousalueita. Kontiolahden kunnanvaltuusto hyväksyi Jaamankankaan ranta-asemakaavan Päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on edelleen kesken eikä kaava ole vielä saanut lainvoimaa. UPM-Kymmene Oyj on maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n nojalla käynnistänyt rantaasemakaavan muutos- ja laajennustyön osalla Kontiolahden Puson kylässä Suunnittelualue käsittää ranta-alueita Herajärvellä, Pusonjärvellä, Ripulinjärvellä ja Kaitajärvellä. Työ koskee maa- ja metsätalousalueita sekä maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Ranta-asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa lokakuussa.

13 Alueellinen yhteistyö Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan väestöllisellä painopistealueella. Kontiolahti tukee yhdessä muiden kuntien kanssa maakunnan elinmahdollisuuksien kehittämistä. Kunta osallistuu aluekehitysyhteistyöhön yhdessä muiden pohjoiskarjalaisten toimijoiden kanssa. Kontiolahti kuuluu Joensuun seutuun ja toimii tässä ryhmässä aktiivisesti Joensuun seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön myötä kunnat saavat myös kustannushyötyjä mm. seudullisen hankintatoimen kautta. Vuoden 2007 alusta liityttiin seudulliseen hankintatoimeen ja seutukirjastoon sekä järjestettiin työterveyshuolto seudullisesti. Vuoden 2009 alusta aloitti maakunnallinen tietotekniikkayhtiö, johon kuntien atk-henkilöt siirtyivät ja joka tuottaa kunnille niiden tarvitsemat tietotekniset palvelut. Vuoden 2011 alusta alkaen on ympäristöterveydenhuolto järjestetty seudullisesti. Vuoden 2013 alusta Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Joensuun kaupungin hallinnoiman yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi alkaen Pohjois- Karjalan ja Heinäveden kunnat ovat päättäneet perustaa uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun yleiskaavan Kaavan vahvistumisen myötä Kontiolahdessa kumoutuivat Kirkonkylän, Pitkälammen, Kontioniemen, Lehmon, Utranharjun, Iiksenniityn ja Selkien osayleiskaavat. Kaavassa on muodostettu kuntien yhteinen näkemys Joensuun seudun tulevaisuudesta vuoteen 2020 saakka. Kaavalla pyritään huolehtimaan myös Joensuun seudun kilpailukykyisyydestä muihin maakuntakeskuksiin nähden. Kontiolahti tukee Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä kuntien välistä yhteistyötä eri aloilla Kansainvälinen yhteistyö Kontiolahden kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2014 päättänyt, että ystävyyskuntayhteistyö Hoforsin ja Äänisenrannan piirihallintoon kuuluvien Soutjärven, Soksan ja Kalajoen maaseutuasutustaajamien kanssa todetaan päättyneeksi. Kontiolahden kunta tekee jatkossa kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuntien ja kaupunkien kanssa tapauskohtaisesti luontaisten kiinnostusten ja ajankohtaisten tapahtumien yhteydessä. Kontiolahden kouluilla on ystävyyskouluja monissa muissa maissa sekä kansainvälistä toimintaa. Yhteistyötä edistetään monin eri hankkein. Kontiolahdessa on monenlaista kulttuuriin ja liikuntaan liittyvää kansainvälistä toimintaa. Ampumahiihdon kansainväliset kilpailut tuovat kuntaan paljon ulkomaalaisia vieraita, samoin kuin golfkenttä omine kilpailuineen. Kansainväliseen yhteistyöhön etsitään aktiivisesti uusia toteuttamistapoja.

14 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointikertomus on tiivis paketti oleellisesta hyvinvointitiedosta osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Se valmistellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa hyvinvointityöryhmässä ja hyväksytään valtuustossa. Hyvinvointikertomus kokoaa hallintokuntien näkemykset väestön hyvinvoinnista sekä siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja on asiantuntijanäkemys strategiseen suunnitteluun. Hyvinvointikertomus on toteutettu sähköisellä työvälineellä. Kontiolahden kunnanhallitus on hyväksynyt hyvinvointityöryhmän kokoonpanon päivittämisen siten, että kunnan johtoryhmä toimii myös hyvinvointityöryhmänä. Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuosille hyvinvointikertomuksen, jossa vuosittaisen seurannan painopistealueiksi ja kehittämiskohteiksi on valittu vanhemmuuden vahvistaminen, nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja lasten ja nuorten ylipaino. Kehittämiskohteille valitaan vuosittain valtuustossa vahvistettavat tavoitteet, joiden toteutumisen seuranta hyväksytään valtuustossa. Kehittämiskohteiden tavoitteet vuodelle 2016 ovat seuraavat: PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISEN KOHDE 1: Vanhemmuuden vahvistaminen Tavoitteet: Yhteistyö eri toimijoiden välillä PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISEN KOHDE 2: Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Tavoitteet: Nuorisotakuun toteutuminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten aktivoiminen PAINOPISTEALUE JA KEHITTÄMISEN KOHDE 3: Lasten ja nuorten painonhallinta Tavoitteet: Liikunnan lisääminen Ylipainon vähentäminen

15 14 2. TALOUDELLINEN KEHITYS 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen Pankin mukaan Euroalueen talous on palaamassa raiteilleen. Inflaatio on euroalueella edelleen hyvin hidasta, suurin yksittäinen tekijä inflaation äkillisen hidastumisen taustalla on ollut öljyn hinta. Euroalueen vientimarkkinoiden kasvunäkymät ovat hieman aiempaa heikommat. Maailmankaupan volyymi on alkuvuonna pienentynyt lähinnä Aasian tuonnin supistumisen vanavedessä. Kiinan talouden mahdollinen äkkipysähdys luo riskejä Euroalueen talouskasvulle. Kiinan kysynnän vaimeneminen kohdistuu erityisesti raaka-aineita tuottaviin maihin, mutta äkkipysähdyksen vaikutukset leviäisivät laajasti maailmantalouteen. Suomen Pankin ennusteessa maailmankaupan kasvun ennustetaankin jäävän pysyvästi aiemmin arvioitua hitaammaksi. Suomen Pankin mukaan Suomen talouskasvu on ollut sekä historiallisesti että kansainvälisesti vertailtuna pitkään hidasta. Suomen Pankin mukaan talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi toimialakohtaiset ja rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Vuosina talous alkaa vientimarkkinoiden piristyessä kasvaa vaimeasti. Myös rahapolitiikan säilyminen keveänä tukee osaltaan kasvua. Suomen Pankin laatiman ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2016 kasvu on 1,2 prosenttia ja vuonna 2017 kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Kuntaliiton mukaan Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin Kuntatalouden kehitys Kuntaliiton mukaan vuoden tilinpäätöksissä 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikkakin kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa. Kuntien velkaantuminen oli siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Samaan aikaan kuntien tulokehityskin on vaimeaa, verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin

16 15 alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Ansiotulojen maltillisen kasvun ennustetaan pitävän kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna Kuntatalousohjelman perusteella Kuntaliitto ennakoi kuntatalouden painuvan alijäämäiseksi vuosina 2015 ja Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä. Kuvio 3. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit (Lähde: Kuntatalousohjelma huhtikuu 2015)

17 Kontiolahden talouskehitys Kontiolahden kunnan toimintakate kasvaa erittäin maltillisesti suunnitelmakaudella. Lautakunnat ovat sitoutuneet matalaan menokasvuun laatimalla talousarvionsa vastuullisesti. Taloussuunnitelmavuosille on arvioitu erittäin matalaa menokasvua. Maltillisessa kasvussa on kuitenkin riskinsä, tiukat menovaraukset saattavat osoittautua epärealistisiksi. Väkiluvun kasvaessa lautakunnat ovat tilanteessa, jossa ne joutuvat tuottamaan palveluita kasvavalle väestölle aiempaa maltillisemmin kasvavilla toimintamenoilla. Verorahoituksen osalta on odotettavissa kohtuullista kasvua, joka ei kuitenkaan yllä parhaiden vuosien tasolle. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle 2015 tulojen tasapainottamiseksi. Vuonna 2016 veroprosentit pidetään ennallaan. Valtionosuudet ovat pitkästä aikaa kasvamassa vuodelle 2016 kahden vuoden miinusmerkkisen kehityksen jälkeen. Koko suunnitelmakaudella vuosikate on kohtuullinen ja tulos ylijäämäinen. Tuloksen ylijäämäisyydestä huolimatta vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, joten lainakanta jatkaa kasvua mittavien investointien myötä. Investointeihin Kontiolahden kunta käyttää vuonna 2016 noin 8 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan osin omarahoituksella ja osin lainarahalla. Kontiolahden kunnan poistosuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2013 investoinneista alkaen. Päivitys on kasvattanut poistoja, mutta myös tuonut poistotason lähemmäs investointitasoa. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 uuden Kontiolahden kuntastrategian. Kontiolahden kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on tasapainoinen talous. Strategiset päämäärät ilmaiset, mitä kunta haluaa saavuttaa ja missä se haluaa onnistua. Strategiset päämäärät ohjaavat vision toteutumista. Jotta strategiset päämäärät voidaan saavuttaa, tulee päämäärille asetettujen tavoitteiden toteutua. Talouden toteuttamisohjelma on hyväksytty kunnanhallituksessa marraskuussa Tasapainoisen talouden tavoitteille on asetettu tavoitetasot, joiden toteutuessa kunnan talous on tasapainossa. Tavoitetasot ohjaavat taloussuunnittelua ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä.

18 17 Kuvio 4. Kontiolahden kunnan talouden toteuttamisohjelma

19 Muutokset palveluissa Voimakkaasti kasvava väestö, ikääntyvien ihmisten suhteellisen osuuden lisääntyminen, päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu, terveydenhuollon haasteet sekä yhä enemmän yksilöllisyyttä huomioiva lainsäädäntö ovat jo pitkään aiheuttaneet keskustelua palvelutarjonnan lisäämis- ja muutostarpeista. Samaan aikaan kunnan taloudellinen tilanne rajoittaa palvelutarjonnan lisäämistä ja muuttamista. Asukkaille kuitenkin turvataan vähintään lakisääteiset palvelut. Uusi voimaan tullut kuntalaki tuo muutoksia kunnan toimintoihin talousarvioja taloussuunnitelmakausilla. Muutokset jotka koskevat muun muassa johtamista, toimielimiä, hallintomenettelyä, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, luottamushenkilöitä, tiedottamista ja omistajaohjausta tulevat kuitenkin voimaan vasta lukien. Muutosten täytäntöönpanon valmistelu tulee aloittaa jo vuonna Kontiolahti on kehittyvä ja lapsirikas kunta, jossa on toimivat ja laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut. Kunnan päiväkoti- ja kouluverkko ovat valtaosin hyvässä kunnossa tehtyjen rakennusinvestointien ansiosta. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen laatua seurataan ja kehitetään systemaattisten palautekyselyjen avulla. Taloussuunnitelmakaudella taloudellinen niukkuus kannustaa perinteisten toimintatapojen uudistamiseen, kun asiakasmäärä nousee kunnan asukas-määrän kasvaessa. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä muuttuva kasvatustyö perheissä edellyttää toimintatapojen tarkistamista myös kunnan järjestämissä kasvatus- ja koulupalveluissa. Lapsen koulupolun yhteydessä tarjottavat opetus-, ohjaus-, kasvatus- ja tukipalvelut tulisi kehittää kokonaisvaltaiseksi siten, että korjaavan työn tarve minimoituu. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä opetusteknologian merkitys osana opetusta ja oppimista tulee kasvamaan koulun arjessa. Päivähoidon palveluseteli on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa Tavoitteena on lisätä yksityisen päivähoitopalvelun tarjontaa ja tällä tavoin tukea kunnan strategian keskeisenä päämääränä olevaa kunnan talouden tasapainon saavuttamista. Tavoitteena on myös kasvattaa päivähoitopaikkojen määrää lisäämällä yksityisten palveluntuottajien osuutta kunnassa. Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelua perheille pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan lisäämällä edelleen sähköistä asiointia. Vuoden 2016 aikana kaikissa päivähoidon yksiköissä on käytössä sähköinen hoitoaikojen ilmoittamisjärjestelmä, joka samalla nopeuttaa myös henkilöstön työvuorosuunnittelua. Vuorohoidon laskutus Heramon päiväkodissa toteutetaan tuntiperusteisena kokeiluna toimintakauden ajan. Kokeilun taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset arvioidaan keväällä Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vuonna 2013 aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistoiminta-alue Joensuun kaupungin kanssa. Outokummun kaupunki tuli alkaen mukaan yhteistoiminta-alueeseen. Toiminnassa noudatetaan yhdessä hyväksyttyjä tavoitteita ja periaatteita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehitetään yhdessä palvelun tuottajan kanssa Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnat päättivät perustaa uuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alkaen. Se on entisen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta myös erikoissairaanhoitolain mukainen sairaanhoitopiiri sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuoltopiiri. Kuntien ja kuntayhtymien sote- henkilöstö siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteella.

20 19 Kunnallistekniset kunnossapitotyöt lisääntyvät edelleen asemakaava-alueiden laajentuessa. Liikenneväylien määrää lisää myös vuonna 2015 kunnan hoitoon siirtynyt Kylmäojantie. Myös puisto-alueiden kokonaispinta-ala suurenee uusien asemakaava-alueiden käyttöönoton myötä. Ulkoliikuntapaikkojen, leikkikenttien, satamien ja muiden yleisten alueiden osalta pyritään vakiintuneen hoitotason säilyttämiseen ennallaan. Kohteiden rakentaminen toteutetaan yhdessä liikenneväylähenkilöstön kanssa. Ympäristöpalveluissa kehitetään sähköisten palveluiden järjestämisestä kuntalaisille mm. rakennuslupaprosessin sähköistämisellä. Ympäristönsuojelulain muutoksen edellyttämänä laaditaan Kontiolahden kuntaan ympäristölupien valvontasuunnitelma, jossa riskiperusteisesti arvioidaan ympäristölupien valvontatiheys eri toiminnoille Toimintamenot ja -tulot Talousarviovuonna kokonaistoimintamenot kasvavat 3,2 prosentilla. Toimintamenojen hallitsemiseksi suunnitelmakaudella jatketaan aiempina vuosina aloitettuja säästötoimenpiteitä. Alhaiseen menokasvuun sisältyy kuitenkin riski siitä, kuinka hyvin tiukassa talousarviossa pysytään. Kokonaistoimintatulojen kasvu on vaatimaton 1,7 prosenttia. Kunnan palveluista kertyvien toimintatulojen arvioiminen ja ennustaminen on hyvin vaikeaa, tulojen toteumaan vaikuttavat niin palveluiden tarjonnan toimivuus kuin palveluiden käyttäjien maksukykykin. Useina vuosina toimintatulot ovat kuitenkin ylittäneet arvion loppuvuoteen painottuneilla tulokertymillä. Kunnan toimintakate kasvaa vuonna 2016 lähes 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suunnitelmavuosina toimintamenojen kasvun on suunniteltu jatkuvan maltillisesti noin 0,5 prosentin linjalla. Toimintatulojen vastaavan aikavälin kasvuodotus on vuosittain vajaan prosentin verran Verotulot Kontiolahden verotulojen kasvu oli vuosina vahvaa, lisäystä tuli vuosittain keskimäärin lähes 11 prosenttia. Vuosina 2003 ja 2004 kasvussa tapahtui pieni notkahdus. Vuosien verotulokertymä oli myös erittäin hyvä. Kontiolahtelaisten verotettavien tulojen kasvu oli näinä vuosina erittäin hyvä niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin vertailtuna. Talouden taantuma kuitenkin leikkasi kaikkien Suomen kuntien, mukaan lukien Kontiolahden kunnan, verotulokehitystä vuonna Vuosi 2010 oli jälleen parempi vuosi kaikissa kunnissa ja Kontiolahdenkin kunnan verotulot kasvoivat lähes 7 prosenttia. Vuonna 2011 Suomessa kuntien verotulokasvu hidastui, mutta Kontiolahdella kasvua saavutettiin 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Osansa tähän vaikutti tuloveroprosentin nosto 19 prosentista 19,25 prosenttiin. Vuonna 2012 verotulojen kasvu oli vaatimaton 1,3 prosenttia, johon vaikutti kuntien jako-osuuden leikkaaminen vuoden lopussa. Vuonna 2013 on kuitenkin osoittautunut, että vuoden 2012 jako-osuus oli liian pieni, mistä johtuen vuoden 2013 jako-osuutta korotettiin. Vuoden 2013 verotulojen kasvu olikin poikkeuksellisen vahvaa. Vuonna 2014 verotulojen tilitykset tasaantuivat, mutta kasvoivat kuitenkin vuodesta Vuonna 2015 verotulot ovat kasvaneet vahvsti, osittain johtuen veroprosenttien korottamisesta.

21 20 Kontiolahden kunnan tuloveroprosentti vuonna 2016 on 20,50. Koko valtakunnassa on vuodelle 2016 arvioitu palkansaajien tulojen kasvu maltilliselle tasolle ja myös verotulojen kasvu on erittäin vaimeaa. Osittain tähän vaikuttavat myös vuodelle 2016 ajoittuvat verovähennysten lisäykset. Suunnitelmavuosina verotulojen ennakoidaan kasvavan erittäin maltillisesti. Kasvu on kuitenkin hyvin riippuvainen yleisen taloustilanteen ja työllisyyden kehittymisestä luvulla yhteisöveroerä on ollut kasvava, vuonna 2008 talouden taantuma käänsi kehityksen laskevaksi. Vuonna 2010 oltiin taantumaa edeltävällä tasolla. Vuonna 2011 kasvu oli erinomainen, mutta vuonna 2012 yhteisövero laski kuntaryhmän osuuden laskiessa. Vuosi 2013 oli jälleen hyvä ja kertymä oli vuoden 2011 tasolla. Vuonna 2014 oltiin hieman vuotta 2013 alhaisemmalla tasolla. Vuonna 2015 yhteisöveron erä on jälleen voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2016 poistuu määräaikainen kuntaryhmän osuuden korotus, mikä puolestaan pudottaa yhteisöveron kertymää suunnitelmakaudella. Yhteisöveron suuruus on vuosittain huomattavastikin ollen noin 1,5 2 miljoonan euron vuositasolla. Sen suhteellinen osuus kokonaisverotuloista on noin 3,5 prosenttia. Kiinteistöverotulot ovat vuosittain pienessä nousussa uusrakentamisen ja kiinteistöveroprosentteihin tehtyjen, osittain lakisääteisten, korotusten vuoksi. Kiinteistöveron suuruus on noin 2,5 miljoonaa euroa vuosittain. Kuvio 5. Verorahoituksen kehittyminen , euroa

22 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuonna Uudistuksella tavoiteltiin yksinkertaistaa ja selkeyttää nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä on vähennetty ja poistettu päällekkäisyyksiä. Uudistus toteutettiin samaan aikaan, kun valtio on leikannut ja leikkaa edelleen valtionosuuksia. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Kontiolahden kunnan osalta vuoden 2016 valtionosuudet on arvioitu taloussuunnitelman laadintahetkellä saatavilla olleiden tietojen perusteella. Koko valtakunnassa valtionosuudet ovat kasvussa vuonna Kasvu perustuu kustannustenjaon tarkistukseen sekä veromenetysten kompensaatioon. Suunnitelmakaudella valtionosuuksien kehitys on kuitenkin laskusuuntaista mm. toimeentulotuen Kela-siirron takia Rahoitusmenot ja -tulot Rahoitusmenojen suuruus määräytyy pitkälti korkotason kehityksestä. Tällä hetkellä korkotaso on poikkeuksellisen matalalla, joten lainojen korkomenojen kasvu on tällä hetkellä hallittavissa lainakannan kasvusta huolimatta. Vuosittaiset korkokulut ovat noin miljoona euroa. Korkotuotot ja rahoitustuotot pysyttelevät kohtuullisen vakaalla tasolla. Rahoitustuotoissa merkittävimpänä eränä ovat olleet osinkotuotot, joita Pohjois- Karjalan Sähkö Oy on maksanut. Rahoitustuottoihin sisältyvät yritysten maksamat korot lunastushallien kauppahinnoista. Vesilaitoksen taseyksikön maksamat korot kunnan antolainasta sekä korvaus peruspääomasta näkyvät korkotuotoissa (kunnalla) ja kuluissa (vesilaitoksen taseyksiköllä) sekä muissa rahoitustuotoissa (kunnalla) ja kuluissa (vesilaitoksella). Kunnan ulkoiset ja sisäiset erät sisältävä tuloslaskelma sisältää sekä kunnan että vesilaitoksen erät Investoinnit Kontiolahden kunnassa on investointitaso ollut erittäin korkealla koko 2000-luvun ajan. Pääpainona ovat olleet kouluihin kohdistuneet investoinnit. Suunnitelmakauden investointeja on priorisoitu voimakkaasti ja vähemmän kiireellisiä kohteita on siirretty suunnitelmakauden loppuun tai sen jälkeisille vuosille. Bruttoinvestointimenot ovat vuosittain noin 8 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan osin tulorahoituksella, osin lainarahalla. Suurimmat talonrakennuskohteet talousarviovuonna 2016 ovat Palokankaantien leipomon (entinen savustamorakennus) laajennus ja kaavatilanteen salliessa kirkonkylän päiväkodin rakentaminen. Vuonna 2016 aloitetaan suunnittelulla pääterveysaseman vuodelle 2017 ajoittuva peruskorjaus. Kontioniemen uuden koulun rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2017, mikäli alueen kaavatilanne sen sallii. Vuonna 2018 on vuorossa Onttolan koulun peruskorjaus.

23 22 Kunnallistekniikkaan panostetaan huomattavasti, uusien katujen ja vanhojen peruskorjauksiin sekä tievalaistuksen rakentamiseen varataan vuonna 2016 yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Investointihankkeisiin sisältyy suunnitelmakaudella muutamia kohteita, jotka toteutetaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Vesihuoltolaitoksen investoinneissa on mm. uusien kaava-alueiden hankkeita Vieras pääoma Voimakas investointitaso on koko 2000-luvun ajan nostanut kunnan lainamäärää. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella lainamäärä lisääntyy edelleen hyvästä vuosikatteesta huolimatta. Vuoden 2016 lopussa asukaskohtainen lainamääräarvio, noin euroa, on yli valtakunnallisen keskiarvon. Lainakannan korkojakauma on korkoriskiä hajauttava kiinteiden ja vaihtuvakorkoisten lainojen kesken. Uusien lainojen korkoperusta päätetään tapauskohtaisesti korkotasosta riippuen. Lainan otto on 10 miljoonaa euroa vuonna Vuonna 2017 lainaa joudutaan nostamaan 11 miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa euroa. Talousarviolaskelmissa lainat on huomioitu 10 vuoden laina-ajalle tasalyhenteisinä. Kuvio 6. Lainakannan korkojakauma, %

24 Tuloslaskelma T ULOSLASKELMA Ulkoiset erät TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa _ Toimintatulot + 12,61 13,96 13,44 12,98 13,10 13,21 * muutos, % -6,4 10,7-3,7-3,4 0,9 0,9 Toimintamenot - -75,18-78,41-79,60-81,57-81,98-82,39 * muutos, % 3,0 4,3 1,5 2,5 0,5 0,5 TOIMINTAKATE -62,57-64,45-66,16-68,59-68,89-69,18 * muutos, % 5,2 3,0 2,7 3,7 0,4 0,4 Verotulot + 44,89 46,50 50,27 50,47 51,11 52,98 * muutos, % 11,0 3,6 8,1 0,4 1,3 3,6 Valtionosuudet + 23,11 22,24 22,13 23,46 23,08 23,02 * muutos, % 4,9-3,8-0,5 6,0-1,6-0,3 Korkotulot + 0,05 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 * muutos, % 56,0-63,3-5,1-7,6 0,0 0,0 Muut rahoitustulot + 0,27 0,26 0,28 0,26 0,26 0,26 * muutos, % -9,5-5,3 5,8-4,4 0,0 0,0 Korkomenot - -1,01-0,93-1,50-0,90-1,00-1,10 * muutos, % -6,4-8,2 61,2-40,0 11,1 10,0 Muut rahoitusmenot - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * muutos, % 23,6-7,2-100,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 4,74 3,64 5,03 4,72 4,58 6,00 * muutos, % 114,0-23,2 38,3-6,1-3,0 30,9 Poistot ja arvonalentumiset - -4,99-4,22-4,53-4,35-4,45-4,55 * muutos, % 27,5-15,4 7,5-4,1 2,3 2,2 Satunnaiset erät +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * muutos, % TILIKAUDEN TULOS -0,25-0,58 0,50 0,37 0,13 1,45 Poistoeron muutos +/- 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Varausten muutos +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -0,17-0,50 0,58 0,46 0,21 1,53 TUNNUSLUKUJA Kumulatiivinen ali-/ylijäämä, meuroa 12,3 11,8 12,4 12,9 13,1 14,6 Investoinnit netto, euroa/asukas Lainakanta, meuroa 49,40 44,51 44,51 47,41 50,81 53,01 * euroa/asukas Vuosikate, euroa/asukas Poistot, euroa/asukas Verotulot, euroa/asukas Vuosikate % poistoista 95,0 86,3 111,0 108,6 105,4 134,8 Tulovero-% 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 20,50 Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,85 0,85 0,85 0,85 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,32 0,32 0,40 0,40 0,40 0,40 Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,00 Voimalaitosten kiinteistövero 2,85 2,85 2,85 3,10 3,10 3,10 Asukasluku *muutos, % 1,86 % 1,52 % 1,47 % 1,42 % Taulukko 3. Tuloslaskelma miljoonina euroina, ulkoiset erät

25 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa _ T oiminnan rahavirta 3,99 2,23 4,36 4,13 3,98 5,39 Vuosikate 4,74 3,64 5,03 4,72 4,58 6,00 Tulorahoituksen korjauserät -0,74-1,41-0,67-0,60-0,60-0,61 Investointien rahavirta -4,54-4,50-4,62-7,24-6,58-7,36 Investointimenot -6,28-7,25-5,36-7,94-7,28-8,06 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,78 1,23 0,07 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustulot 0,97 1,51 0,67 0,70 0,70 0,70 T oiminna n ja investointien rahavirta -0,55-2,27-0,26-3,11-2,60-1,97 Antolaina uksen muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennys 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 La ina kannan muutokset 8,00-4,89 0,00 2,90 3,40 2,20 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8,00 8,00 7,50 10,00 11,00 10,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7,00-5,89-7,50-7,10-7,60-7,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7,00-7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,05 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset -2,62 1,11 0,50-0,60-0,60-0,60 Rahoituksen rahavirta 5,43-3,76 0,50 2,30 2,80 1,60 Rahavaroje n muutos 4,88-6,04 0,24-0,81 0,20-0,37 Kassavarat ,72 1,68 1,92 1,12 1,32 0,95 Kassavarat ,84 7,72 1,68 1,92 1,12 1,32 Taulukko 4. Rahoituslaskelma, miljoonaa euroa Tunnuslukujen kehittyminen Taulukossa 5 seuraavalla sivulla on keskeisiä kuntataloutta kuvaavia tunnuslukuja Kontiolahdesta sekä maakunnan ja valtakunnan keskiarvolukuja. Vuosikate euroina asukasta kohden on ollut yli maakunnallisen keskiarvon, mutta jonkin verran jäljessä valtakunnallista keskiarvoa. Kontiolahden tulo- ja kiinteistöveroprosentit ovat viime vuosina olleet selvästi alle maakunnan ja valtakunnan keskiarvojen. Vuodelle 2015 Kontiolahdessa toteutettu tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien nosto ei ole muuttanut tilannetta. Verotulot asukasta kohti ovat juuri ja juuri yli maakunnallisen keskitason. Tähän vaikuttaa sekä kiinteistö- että yhteisöveron keskimääräistä pienempi suuruus. Valtakunnalliset keskiarvot ovat huomattavasti maakunnallista keskiarvoa suurempia. Valtionosuuksia Kontiolahden kunta saa vähemmän kuin Pohjois-Karjalan kunnat keskimäärin, mutta enemmän kuin kunnat Suomessa keskiarvona. Talouden liikkumavaran, eli kumulatiivisen ylijäämän (euroa per asukas) osalta ollaan yli maakunnan keskiarvon, mutta alle valtakunnallisen.

26 25 Lainarasitus asukasta kohti on Kontiolahdella ollut jo pitkään reilusti yli valtakunnallisen keskiarvon. Kontiolahden kunnan kassatilanne on pyritty suunnittelemaan optimaaliseksi vuoden vaihteessa siten, että vuoden vaihteen laskuista selvitään, mutta ylimääräistä rahaa ei tilillä ole ollut. Tämä näkyykin kohtuullisen matalana kassavarallisuuden tunnuslukuna. TUNNUSLUKUJEN KEHITYS T oimintatuotot/toimintakulut, % 16,8 17,8 16,9 15,9 16,0 16,0 Tulovero-% 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 20,50 * Pohjois-Karjala 19,77 20,74 20,83 * Koko maa 19,25 19,75 19,85 Yle inen kiinteistövero-% 0,75 0,75 0,85 0,85 0,85 0,85 * Pohjois-Karjala 1,02 1,03 1,04 * Koko maa 0,94 0,99 Vakituisen a sunnon kiint.vero-% 0,32 0,32 0,40 0,40 0,40 0,40 * Pohjois-Karjala 0,45 0,46 0,47 * Koko maa 0,44 0,46 Muun asunnon kiint.vero-% 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,00 * Pohjois-Karjala 0,99 1,00 1,01 * Koko maa 1,05 1,08 Verotulot, euroa/asukas * Pohjois-Karjala * Koko maa Valtionosuude t, euroa/asukas * Pohjois-Karjala * Koko maa Vuosikate euroa/asukas * Pohjois-Karjala * Koko maa Vuosikate, % poistoista 95,0 86,3 111,0 108,6 105,4 134,8 * Pohjois-Karjala * Koko maa Investointien omarahoitusaste % 86,0 60,5 95,1 59,5 63,0 74,4 * Pohjois-Karjala * Koko maa Lainakanta, euroa/asukas ** Pohjois-Karjala ** Koko maa Kassavarat, , meuroa 7,72 1,68 1,92 1,12 1,32 0,95 * euroa/ asukas ** Pohjois-Karjala ** Koko maa Kumul. a li-/ylijäämä meuroa 12,34 11,85 12,43 12,88 13,10 14,62 * euroa/ asukas ** Pohjois-Karjala ** Koko maa Asukasluku Taulukko 5. Tunnuslukujen kehittyminen (koko maa tarkoittaa Manner-Suomea)

27 26 3. KUNTAORGANISAATIO 3.1. Kunnan organisaatio Kunnan toimielimet Kunnan toiminnot jakaantuvat kolmeen eri osastoon: hallinto-osasto, sivistysosasto ja tekninen osasto, jotka puolestaan jakaantuvat toiminnallisiin tehtäviin ja edelleen tulosyksiköihin (kunnan organisaatiokuvio alla). Kontiolahden kunnan luottamushenkilöorganisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja kuudesta lautakunnasta tarkastus- ja keskusvaalilautakunta mukaan lukien. Lisäksi kunnassa on tarpeen mukaan projektiluonteisia ryhmiä ja toimikuntia. Viranhaltijoiden ryhmätyöskentelyä edistetään kaikilla hallinnonaloilla. KUNNANVALTUUSTO Tarkastuslautakunta JHTT-Tilintarkastaja KUNNANHALLITUS Kunnan tytäryhtiöt KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Sivistysjohtaja Tek ninen johtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Sivistysjohtaja Tek ninen johtaja * keskushallinto * kasvatus- ja koulutoimen hallinto * tekniset palvelut * sosiaali- ja terveys- * aamu- ja iltapäivätoiminta * kiinteistöpalvelut toimen tilaus * perusopetus 1-6 lk * liiketoiminta * elinvoiman ja työllisyyden * perusopetus 7-9 lk * vesihuolto edistäminen * lukiokoulutus * ravintohuolto Talousjohtaja * vapaa sivistystyö Tilaajajohtaja * varhaiskasvatuspalvelut Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Vapaa-aikapäällikk ö Kaavoitusjohtaja * vapaa-aikapalvelut * ympäristöpalvelut JOHTORYHMÄN JÄSENET LAUTAKUNTIEN ESITTELIJÄT Kuvio 7. Kontiolahden kunnan organisaatiokaavio Osastot on jaettu tehtäviksi, joille on muodostettu yksi tai useampia tulosyksiköitä. Osaston toimintaa johtaa osastopäällikkö. Jokaisella osastolla on oma johtoryhmä. Valtuustoon nähden toimielimiä sitoo tehtävätaso.

28 27 Kuvio 8. Toimintamenojen jakautuminen (% kokonaisuudesta) osastoittain 2016

29 Konsernirakenne Kontiolahti-konserniin kuuluu neljä osakeyhtiötä ja kunta kuuluu jäsenenä neljään kuntayhtymään. Konsernirakenne omistusosuuksineen on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa. Kuntakonsernia ohjataan kirjallisella konserniohjeella, joka käsittää yleisimmät konserniohjaukseen liittyvät osa alueet. Ensimmäinen konserniohje tuli voimaan , viimeisin versio Konserniohjeella pyritään yhtenäistämään mm. hankintoja ja rahoitusta. Konserniyhteisöiltä pyydetään kunnan talousarvion tarkistusten yhteydessä toiminnalliset ja taloudelliset raportit yhtiön tilanteesta ja kehityksestä. Konserniyhteisöjen hallintoelimissä luottamushenkilöillä ja virkajohdolla on keskeinen edustus. Konsernitilin käyttöönotosta sovittiin vuonna 2002 ja tili otettiin käyttöön vuoden 2003 alussa. Konsernitilin sisällä yhteisöillä on sovitut limiittirajat, joiden puitteissa ne voivat käyttää tilapäisesti omien varojen lisäksi konsernin varoja. Konsernitilisopimus kilpailutettiin vuonna 2014 ja uusi sopimus astui voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntakonsernin sisäiset vastuut ovat merkittävät, kunta on antanut omavelkaisia takauksia konserniin kuuluvien yhteisöjen lainoille lähes 5 miljoonan euron edestä.