Johanna Pellinen viestintäpäällikkö Anne Savolainen asuntopäällikkö Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kaupunginhallituksen tila- ja Pöytäkirja Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika maanantai klo 9:25-10:55 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Tiina Elo, puheenjohtaja Pertti Järvenpää Laura Kiijärvi Jonna Löflund Jyrki Myllärniemi Mikko Peltokorpi Jouni J. Särkijärvi Jukka Vilske Kirsi Åkerlund Muut saapuvilla olleet Ari Konttas kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Sistonen kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Teemu Lahtinen kaupunginhallituksen III varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo käsittelyn aikana Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo käsittelyn aikana Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Carl Slätis toimitusjohtaja Olli Isotalo kehittämisjohtaja Pasi Laitala elinkeinopäällikkö Johanna Pellinen viestintäpäällikkö Anne Savolainen asuntopäällikkö Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Tiina Elo puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Jonna Löflund Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 37 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 38 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 39 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 6 selostukset 40 1 Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön 7 hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Kh-Kvasia) 41 2 Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen 9 säilyttämisestä (Kh-Kv-asia) 42 Suvelan Onni -korttelin kehittämishanke Neljän lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja 14 kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Tilakeskus-liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja 16 taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta 45 6 Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet 19 sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Espoon kaupungin kiinteistöissä 46 Viranhaltijoiden päätökset 22

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen tila- ja n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen tila- ja n jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Jonna Löflund.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / 23 5/ / Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis merkitsee tiedoksi selostusosassa olevat päätökset ja kirjelmät. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus 1 Tilannekatsaus Matinkylän jäähallin sisäilmasta.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Hankesuunnitelma Päätös Valtuusto Palveluliikelaitosten johtokunnan lausunto keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi keskuskeittiön tarveselvityksen. Keskuskeittiön rakennushanke sisältyy valtuuston hyväksymään vuoden 2012 talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiosaan vuosille Hankkeen huoneistoala on m 2 ja bruttoala brm 2. Rakennus toteutetaan kiinteistölle (Nuijalantie 18). Kohde sijaitsee vahvistetun asemakaavan mukaisella KTY-2 korttelialueella. Keskuskeittiön vaatiman rakennusoikeuden markkina-arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa. Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelmaan ja lisäksi johtokunta päätti, että keskuskeittiön laitteet ja ensikertainen varustelu rahoitetaan Espoo Catering -liikelaitoksen omasta pääomasta. Valtuusto hyväksyi Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman Valtuuston vahvistaman talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosaan vuosille sisältyi 11,278 milj. euron suuruinen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 23 määrärahavaraus Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön uudisrakennushankkeelle. Palveluliikelaitosten johtokunta päätti esittää valmisteltavaksi Espoon kaupungin vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan keskuskeittiön rakentamiseen 17,78 milj. euroa sekä koneisiin ja ensikertaiseen varusteluun 4,55 milj. euroa. Palveluliikelaitosten johtokunta totesi , ettei sillä ole huomauttamista Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön päivitetystä hankesuunnitelmasta. Tilakeskus-liikelaitoksen alustavassa esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille hanketta ei ole esitetty toteutettavaksi kaupungin omaan taseeseen, kuten hankesuunnitelmassa todetaan, vaan hanke esitetään toteutettavaksi yhtiöhankkeena. Viherlaakson keskuskeittiön toiminta lakkasi vuonna 2012 ja tuotanto siirrettiin lähialueen kouluihin ja Puolarmetsän sairaalan ravintokeskukseen. Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa vuoden 2016 lopussa Espoon sairaalan valmistuttua. Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti siirtyy keskuskeittiöön. Espoon keskuksen hallinnollisten tilojen kehityssuunnitelman mukaan on luvun alkupuolella tavoitteena purkaa rakennus, jossa sijaitsevat henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö sekä liikelaitoksen hallinnolliset tilat (ns. piharakennus). Muuralan keskuskeittiön lähetyskapasiteetti, noin annosta/vrk, siirretään suurimmalta osin keskuskeittiöön. Espoo Catering -liikelaitoksen esityksen mukaan hanke on tuottavuushanke. Espoo Catering -liikelaitoksen tuottavuus arvioidaan paranevan ruokatuotannon ja -kuljetusten keskittämisen myötä sekä keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöinä. Liikelaitos arvioi keskuskeittiön toteuttamisen myötä saavuttavan 1 miljoonan euron tuottavuustavoitteen. Keskuskeittiöhankkeen myötä Espoo Catering -liikelaitoksen tilakustannukset kasvavat. Olemassa olevan tuotantokapasiteetin riittämättömyys sekä asiakasmäärien voimakas kasvu edellyttävät tuotanto- ja hankintakapasiteetin lisäämistä nykyisestä. Vaihtoehtoina on ulkoisen hankinnan kasvattaminen tai keskuskeittiön rakentaminen, koska nykyiset tuotantokeittiöt ovat tilojen, laitteiden ja henkilöstön osalta ylikuormitettuja. Keskuskeittiön tuotantokapasiteetti on annosta/vrk. Keskuskeittiössä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Kh-Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen selostusosan viimeiseen kappaleeseen: "Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta. Keran tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja n 6 äänellä 3 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että selostusosan viimeinen kappale kuuluu: "Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta. Keran tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä." Liite Oheismateriaali 2 Äänestyslista 41 - Valtuustoaloite

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 23 Selostus Valtuustoaloite Harriet Klar-Nykvist ja Tiina Elo sekä 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet seuraavan valtuustoaloitteen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämiseksi: "Keran alueelle on valmisteilla osayleiskaava, jossa juna-aseman ympärille suunnitellaan vähintään asukkaan ja työpaikan hiilineutraalia joukkoliikenteeseen tukeutuvaa asuin- ja työpaikka-aluetta. On tärkeää, että uutta asuinaluetta kehitettäessä muistetaan myös sen historia. Keran asema ja alue on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka aloitti vuonna 1917 nimellä Viherlaakson Kattotiili Oy. Keran seisake perustettiin yhtiön anomuksesta helpottamaan etenkin tehtaan työntekijöiden työmatkoja. Keraan kasvoi vilkas teollisuusalue, joka hiljeni vasta 1990-luvulla. Keran tehtaiden vanha päärakennus on edelleen olemassa Karapellontien varrella. Kyseessä on alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin maamerkki, joka on syytä säilyttää osana kerroksellista kaupunkirakennetta ja muistumana alueen historiasta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keran tehtaiden vanha päärakennus säilytettäisiin kaavoituksen yhteydessä. Espoon tulisi ensisijaisesti hankkia rakennus omistukseensa, jonka jälkeen siitä voisi tehdä uuden asuinalueen keskuksen. Kunnostettu Keran päärakennus sopisi hyvin esimerkiksi kylätaloksi asukkaiden käyttöön, nuorten bänditreenitiloiksi, senioreiden tapaamistiloiksi tai näyttelytiloiksi." Vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema teoksessa vuodelta 1991 mainitaan Kera Oy:sta muun muassa seuraavaa: "Arkkitehti Vilho Penttilän aloitteesta perustettiin vuonna 1917 rantaradan varteen Viherlaakson Kattotiili Oy-niminen tehdas." "Vuodesta 1937 tehdas toimi Kera Oy -nimisenä vuoteen 1958 saakka, jolloin tuotanto lopetettiin kannattamattomana." "Yhä vielä säilynyt, tosin uuteen käyttöön sovellettu tiilinen tehdasrakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta Rakennusta on laajennettu moneen eri otteeseen. Laajimmat uudisrakennustyöt toteutettiin taiteilija O. J. Ermalan suunnitelmien mukaan. Tällöin korotettiin tehtaan radanpuoleinen sivu kaksikerroksiseksi ja sen viereen tehtiin pylväiden kannattama konttorisiipi. Pulpettikattoineen ja valkoiseksi rapattuine kuutiomaisine massoineen tehdas oli selvästi funktionaalistinen. Osittaiset tulipalot 1939 ja 1945 johtivat taas uudisrakennustöihin. Niiden tuloksena tehdas sai nykyisen harjakattoisen asunsa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 23 Metallilevyistä tehty ulkovuoraus on täysin muuttanut rakennuksen luonteen. Savupiippu on purettu. Alueen osayleiskaavatyö on meneillään. Alueen Y-tonttivarauksia tarkastellaan kaavatyön yhteydessä. Myös kaava-alueella olevien rakennusten suojelukysymykset käsitellään osayleiskaavaa seuraavassa asemakaavavaiheessa. Mahdolliset rakennuksen säilyttämiseen kantaa ottavat suojelumerkinnät velvoittavat rakennusten omistajia riippumatta siitä, kuka rakennuksen omistaa. Alueen keskeisten asemakaavojen suhteen voidaan edetä, kun osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot. Eli mahdollista suojeluasiaa voidaan asemakaavoituksella ruveta ratkomaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella. Alueen rakentuminen kunnallistekniikan tai kunnallisten palvelutilojen osalta ei ulotu meneillään olevalle taloussuunnitelmakaudelle, jolloin alueelle tarvittavien tai sijoittuvien palveluiden määrä ja laatu eivät ole vielä tiedossa. Myöskään valmisteilla olevan kaavatyön vaihe ei anna mahdollisuutta tehdä tätä tarkastelua. Kaupungilla ei ole tietoa rakennuksen kunnosta tai mahdollisuudesta palauttaa rakennuksen korjauksen yhteydessä rakennuksen alkuperäinen ulkoasu eikä näitä seikkoja ole tiedusteltu myöskään rakennuksen omistajalta. Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta, jolle ei ole käyttöä Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / /2012 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Suvelan Onni -korttelin kehittämishanke Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.m.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko merkitsee selostuksen tiedoksi ja päättää, että Suvelan Onni -korttelin suunnittelua voidaan jatkaa vaikka kortteliin tulisi vain valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Suvelan Onni -korttelin kehittämishanke Suvelan Onni -korttelin suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 Espoon Asunnot Oy:n, Espoon keskuksen kehittämisprojektin ja kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyönä. Korttelin suunnittelun aloittamiseen vaikuttivat asuntojen peruskorjaustarpeen ohella Suvelan alueen kehittämistyö, jonka perusajatuksena on parantaa asukasviihtyvyyttä alueen fyysistä ja sosiaalista ympäristöä kehittämällä, edistää asukkaiden elämänlaatua ja -hallintaa sekä nostaa asuinalueen arvostusta. Vuonna 2011 valmistui Suvela-visio 2035, jossa määriteltiin Suvelan kehittämistyön pitkän aikavälin tavoitteet. Suvela on ollut mukana ympäristöministeriön koordinoimissa lähiöohjelmassa ja asuinalueohjelmassa Ohjelmien aikana Suvelassa on toteutettu useita erilaisia rakennetun ja sosiaalisen ympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita. Suvelan Onni -korttelin suunnittelun tarkoituksena on ollut purkaa osa huonokuntoisista rakennuksista, kasvattaa nykyistä asuinrakennusoikeutta sekä samalla monipuolistaa asuntojen talotyyppi- ja hallintamuotojakaumaa. Osa vanhoista kerrostaloista on alustavasti suunniteltu korjattavaksi ja säilytettäväksi siten, että niiden kerrosalaa kasvatetaan lisäkerroksia ja -siipiä rakentamalla. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Suvelan Onni -hankkeen edellyttämän kaavamuutoksen esitettyjen periaatteiden pohjalta. Alun perin suunnittelualueeseen sisältyi Espoon Asuntojen vuokratalojen ohella Hoasin opiskelija-asuntokohde. Espoon Asuntojen kiinteistöt ovat

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 23 valmistuneet vuonna ja peruskorjattu vuosina Kiinteistöjen kerrosala on k-m 2. ja huoneistoala m 2 käsittäen 253 asuinhuoneistoa. Hoasin kiinteistöt ovat valmistuneet vuonna 1973 ja ne on muutettu opiskelija-asunnoiksi vuonna Kiinteistöjen kerrosala on k-m 2 ja huoneistoala m 2 käsittäen 66 asuntoa. Kaavanmuutosta varten tehdyn valmisteluaineiston laadinnan aikana Hoas irtaantui suunnittelusta ja päätti peruskorjata omat talonsa. Peruskorjaus valmistui vuonna Kaavahankkeen valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineiston laatimisen jälkeen suunnittelu keskeytettiin toimijoiden etsimistä varten. Korttelin suunnittelu on käynnistetty uudelleen. Aloituskokous pidettiin Kehittämishankkeen tavoitteena on edelleen puolitoistakertaistaa korttelin rakennusoikeus siten, että lopullinen rakennusoikeus tulee olemaan noin k-m 2. Suurin osa olemassa olevista kerrostaloista purettaneen, mutta osa voitaneen ehkä säilyttää ja niiden kerrosalaa kasvattaa lisäkerroksia ja -siipiä rakentamalla. Kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on ollut korttelin hallintamuotojen monipuolistaminen. Alkuperäinen tavoite hallintamuotojakaumalle oli, että 39 % korttelin asunnoista olisi valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja, 19 % valtion tukemia opiskelija-asuntoja ja 42 % omistus- ja asumisoikeusasuntoja. Tällä hetkellä kortteliin on tulossa 75 % valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja, 10 % valtion tukemia nuorisoasuntoja ja 15 % asumisoikeusasuntoja. Valtion tukema asuntotuotanto edellyttää kohtuuhintaisuutta. Aiemmista suunnitelmista poiketen tavoitteena on kaavoittaa kortteliin vain kerrostaloja ja järjestää asukaspysäköinti siten, että valtion tukemille asunnoille asetetut hinta- ja laatukriteerit toteutuvat. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Suvelan Onni -hankkeen edellyttämän kaavamuutoksen kehittämishanke -asiakirjassa esitettyjen periaatteiden pohjalta. Käsittely Päätös Tiedoksi Asia käsiteltiin 9 jälkeen. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. -

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Neljän lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella Valmistelijat / lisätiedot: Aki Välimäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko puoltaa - Espoon Asunnot Oy:n Kalliolähteentie vuokrakorkotukilainahakemusta - Espoon Asunnot Oy Keelkorvenkuja vuokrakorkotukilainahakemusta - TA-Asumisoikeus Oy:n Pikkulotankuja 3 asumisoikeuskorkotukilainahakemusta - TA-Asumisoikeus Oy:n Pikkulotankuja 1 asumisoikeuskorkotukilainahakemusta. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kalliolähteentie hakemus ja talousarvio - Keelkorvenkuja hakemus ja talousarvio - Pikkulotankuja 3 hakemus ja talousarvio - Pikkulotankuja 1 hakemus ja talousarvio - Korko yhteenveto haku V Haku V 2015 hankkeet kartalla - Ara varaukset seuranta Espoon Asunnot Oy hakee korkotukilainan puoltoa kahden vuokratalohankkeen rakentamista varten Holmanpuisto II -asemakaavaalueelle Puolarmetsään. Kalliolähteentie-niminen hanke sijoittuu korttelin tontille 1. Tälle 61-asuntoiselle (3 600 k-m 2 ) hankkeelle haetaan korkotukilainaa euroa. Toinen Espoon Asunnot Oy:n hanke on Keelkorvenkuja. Hankkeessa on 65 asuntoa (3 600 k-m 2 ) ja sille haetaan korkotukilainaa euroa. Kohde sijaitsee korttelin tontilla 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi tontit Espoon Asunnot Oy:lle kokouksessaan. TA-Asumisoikeus Oy hakee korkotukilainan puoltoa kahdelle asumisoikeuskohteelleen. Pikkulotankuja 3 sijaitsee Painiityn asemakaava-alueella korttelin tontilla 1. Tontille on tarkoitus rakentaa 22 asuntoa (2 518 k-m 2 ) ja korkotukilainaa haetaan euroa. Pikkulotankuja 1 sijaitsee samalla asemakaava-alueella ja korttelissa tontilla 2. Hankkeessa on 36 asuntoa (2 707 k-m 2 ) ja

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 23 korkotukilainaa haetaan euroa. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on puoltanut Pikkulotankuja 1 hankkeen lainahakemusta kokouksessaan, mutta hanke ei ole vielä käynnistynyt. ARA pyytää tässä yhteydessä puoltoja molemmista hankkeista. Espoon Asunnot Oy:n hankkeiden osalta kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan syksyllä ja ajoyhteys sekä vesihuolto ovat tonteilla arviolta keväällä Kaavallisesti rakentaminen on mahdollista, mutta jatkossa Kalliolähteentien hankkeen sopeutumista ympäristöön, mm. korkomaailman ja pihojen suhteen tulee tutkia tarkemmin. TA- Asumisoikeus Oy:n hankkeiden osalta kunnallistekniikka on kunnossa ja kaavallisesti rakentaminen on mahdollista. Oheismateriaalina ovat hankkeiden lainahakemukset, alustavat talousarviot, yhteenvetotiedot hankkeista sekä niiden sijainti kartalla. Lisäksi taustatietona on seurantataulukko niistä alkamattomista asuntohankkeista, joiden puoltoa on käsitelty kaupunginhallituksen jaostoissa. Tiedoksi - Ara Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, kirje

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / / Tilakeskus-liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta Valmistelijat / lisätiedot: Hannu Tuominen, puh Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis (johtokunta) merkitsee tiedoksi Tilakeskus-liikelaitoksen alustavan esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta. Päätös Liite Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Tilakeskus -liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta 4 Tilakeskus -liikelaitoksen alustavan investointiohjelman hankkeet toimialoittain 5 Tilakeskus -liikelaitoksen alustavan investointiohjelman aikajärjestys Investointiosan kokonaismenot määritellään investointitarpeiden, voimassa olevan suunnitelman sekä investointien rahoitusmahdollisuuksien ja - rakenteen pohjalta. Valmistelussa huomioidaan myös valtuuston TATUohjelman yhteydessä asettamaa 180 milj. euron investointikattoa. Katto on asetettu kaupungin nettoinvestoinneille vuosille Kaikista toimitilahankkeista päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet ja korjaushankkeissa Tilakeskus-liikelaitoksen tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Uusista hankkeista ja hankkeista, joiden tilanne on olennaisesti muuttunut, on oltava käyttäjälautakunnan tai vastaavan päätöselimen hyväksymä tai tarkistama tarveselvitys. Tarveselvitys laaditaan myös osake- ja vuokratiloista. Toimialat ovat tehneet mennessä esitykset suunnitelmakauden uusista toimitilahankkeista vuosille omien, osake- ja vuokratilojen osalta.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 23 Kaupunginhallituksen hyväksymän periaatepäätöksen mukaan Tilakeskuksen on huolehdittava siitä, ettei talousarvioesityksen kahdelle ensimmäiselle vuodelle sisällytetä hankkeita, joiden hankesuunnitelmaa ei ole hyväksytty kaupunginhallituksessa tai valtuustossa tai joiden hankesuunnitelma on yli kaksi vuotta vanha. Investointien viisivuotiselle suunnitelmakaudelle voidaan sisällyttää ensisijaisesti niitä hankkeita, jotka sisältyvät hyväksyttyyn suunnitelmaan. Hankkeiden priorisointia voidaan tarkistaa. Kokonaan uusia hankkeita voidaan esittää kauden loppupuolelle. Hankkeiden ajoitusta, kustannusarviota ja valmiustietoja on tarkistettu ja päivitetty. Tuottavuusohjelman keskeisenä tavoitteena on toimitilojen käytön tehostaminen, joka pyritään ottamaan huomioon toimitiloja koskevissa esityksissä. käsittelee toimitilaesityksiä ensimmäisen kerran , jolloin asia merkitään tiedoksi. päättää investointeja koskevasta talousarvioesityksestä Lauta- ja johtokuntien investointiesitykset on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee määrärahakehystä Valtuusto päättää määrärahakehyksestä Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2016 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta Tilakeskus-liikelaitoksen alustavassa esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille on omaan taseeseen rakennettaville uudisrakennuksille ja peruskorjauksille varattu 71,1 milj. euroa vuodelle 2016, 46,5 milj. euroa vuodelle 2017, 62,4 milj. euroa vuodelle 2018, 68,9 milj. euroa vuodelle 2019 ja 63,7 milj. euroa vuodelle Tilakeskus-liikelaitoksen yhtiöhankkeiden investoinnit ovat 89,1 milj. euroa vuonna 2016, 43,9 milj. euroa vuonna 2017, 72,4 milj. euroa vuonna 2018, 66,3 milj. euroa vuonna 2019 ja 20 milj. euroa vuonna Perusparantamiseen on varattu 9 milj. euroa vuosittain ja uudisrakentamishankkeiden keittiölaitteiden hankintoihin on varattu euroa vuosittain. Osakeinvestoinneilla tarkoitetaan yhtiöhankkeiden lainanlyhennyksiä. Osakeinvestointeihin on varattu 17 milj. euroa vuonna 2016, 19,8 milj. euroa vuonna 2017, 25,3 milj. euroa vuonna 2018, 30,2 milj. euroa vuonna 2019 ja 32,1 milj. euroa vuonna Tilakeskuksen omistamat kiinteistöosakeyhtiöt jotka ovat toteuttaneet ja tai toteuttavat yhtiöhankkeet ovat Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat, Weegee Oy, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus, Kiinteistö Oy Espoon sairaala, Espoon Elä Asu Oy, Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti, Kiinteistö Oy Niittykummun

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 23 Metropysäköinnin ja perustettavat yhtiöt, jotka rakentavat Keskuskeittiön, Meri-Matin koulun ja Matinkylän uimahallin. Tiedoksi Tilakeskus -liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille investointien osalta sekä alustavan investointiohjelman hankkeet toimialoittain että investointien aikajärjestys on liitteenä.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / / / Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Espoon kaupungin kiinteistöissä Valmistelijat / lisätiedot: Julia Debbarh, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis (johtokunta) päättää, että 1 liitteen mukaiset menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet toimivat kaupunkitasoisena ohjeistuksena, jota noudatetaan kaikilla toimialoilla, 2 Tilakeskus-liikelaitos on vastuussa ohjeiden ja periaatteiden päivittämisestä kuitenkin niin, että ohjeet ja periaatteet käsitellään aina yhteisesti Espoon kaupungin moniammatillisessa sisäilmaryhmässä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Espoon kaupungin kiinteistöissä Sivistystoimen lausunto menettelytapaohjeista - Sosiaali- ja terveystoimen työsuojelun lausunto menettelytapaohjeista Asian valmistelu Kiinteistöissä havaitut sisäilmaongelmat ovat monitahoisia ja tästä syystä ongelmien ratkaisu vaatii eri toimialojen yhteistyötä. Sisäilmaongelmien ehkäisy ja ongelmatilanteiden hoitaminen edellyttää eri toimijoiden näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista. Menettelytapaohjeet ohjaavat jatkossa eri osapuolten työskentelyä sisäilma-asioihin liittyen. Menettelytapaohjeiden laatiminen on ollut osa Espoon kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman projektia "Sisäilman laadun parantaminen".

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 23 Ohjeet on valmisteltu Espoon kaupungin moniammatillisen sisäilmaryhmän (MASI) toimesta. Päävalmisteluvastuussa on ollut Tilakeskus-liikelaitos ja ohjeita on käyty läpi MASI-kokouksissa. Ohjeista on lisäksi pyydetty lausunto sivistystoimelta sekä sosiaali- ja terveystoimelta. Lausunnoissa esitetyt kommentit on huomioitu menettelytapaohjeiden viimeistellyssä versiossa. Ohjeiden seuraavan päivityksen yhteydessä tullaan huomioimaan lausunnoissa esitetyt kommentit liittyen ohjeiden kirjoitusasuun (passiivin käyttö ja roolitus) sekä eri toimijoiden yksilöimiseen vakanssinumeroilla. Menettelytapaohjeiden tarkoitus ja pääsisältö Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet on laadittu yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja parantamaan sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyvää prosessia. Ohjeet on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat mukana ongelmien selvittelyprosessissa. Olennaista onnistuneen ratkaisuprosessin läpiviemisessä on se, että kukin osapuoli huolehtii omasta vastuustaan prosessissa ja noudattaa laadittua ohjeistusta. Tästä syystä ohjeissa on määritelty yksityiskohtaisesti kunkin toimijan vastuut. Ohjeiden pääasiallinen tarkoitus on ohjeistaa jo syntyneiden ongelmien ratkaisemista. Ohjeessa on tuotu lyhyesti esille myös ongelmia ennaltaehkäisevän toiminnan periaatteet. Sisäilmakorjausten suorittamistavat herättävät runsaasti kysymyksiä. On tärkeää, että Espoossa noudatetaan kaikkien kohteiden osalta samoja periaatteita, jotka on alan asiantuntijoiden taholta katsottu riittäviksi. Ohjeeseen on kirjattu korjaustoimenpiteitä koskevat periaatteet ja tuotu esille, mitä ohjeistusta korjaustapoja arvioitaessa sovelletaan. Ohjeiden tarkoituksena on suorittaa sisäilmaongelmien poistaminen riittävän kattavasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Väistötilatarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa noudatetaan kunkin kohteen osalta samoja periaatteita, jotta varmistetaan tilojen käyttäjien yhdenvertainen kohtelu ja väistötilojen toteuttaminen kustannustehokkaasti. Ohjeessa viitataan Tila- ja n hyväksymiin väistötilaperiaatteisiin (Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet ). Käyttäjät ovat kokeneet, etteivät ole saaneet prosessin eri vaiheissa riittävästi tietoa siitä, mitä tutkimus- tai korjaustoimenpiteitä tehdään ja miten merkittävistä haitoista on kyse. Tätä varten ohjeissa on määritelty, missä vaiheessa tiedotetaan ja kuka tiedotteen laatimisesta sekä jakelusta on vastuussa. Lisäksi tiedotteista tullaan laatimaan yhdenmukaiset mallipohjat ja jakelulista. Ohjeisiin on kirjattu menettelytavat koskien tiedotustilaisuuksien järjestämistä tilojen käyttäjille ja huoltajille sisäilmaongelmiin liittyen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 23 Menettelytapaohjeisiin sisältyy sisäilmaongelmiin liittyvien tutkimusten ja muiden asiakirjojen julkisuutta koskeva luku. Espoon kaupunkia julkisena toimijana velvoittaa laki viranomaistoiminnan julkisuudesta, jossa määritellään, millaiset asiakirjat ovat julkisia ja mitkä voidaan tulkita salaisiksi. Lähtökohtaisesti tutkimusraportit ja muut sisäilmatutkimuksiin liittyvät valmiit asiakirjat ovat julkisia. Menettelytapaohjeissa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei raporttien osittainen julkaiseminen ole asianmukaista, vaan voi johtaa virheellisiin tulkintoihin tutkimustuloksista. Jatkossa kohteen esimiehen edellytetään täyttävän huolellisesti rakennuksen olosuhteita koskeva kyselylomake yhdessä kohteen henkilöstön kanssa ja liittävän lomakkeen palvelupyynnön yhteyteen. Näin voidaan saada mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kuva mahdollisesta ongelmasta ja sen laajuudesta. Kaikki sisäilmaongelmaepäilyjä koskevat palvelupyynnöt ohjataan Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijoille, jotta Tilakeskuksella on ajankohtainen käsitys sisäilmaongelmaepäilykohteiden määrästä kaupungilla. Tilakeskus käy läpi ilmoituksen ja tekee tarvittaessa kohteessa tarkastuksen, jotta voidaan todeta mahdolliset nopeasti toteutettavissa olevat toimenpiteet ongelmien poistamiseksi. Sisäilmatutkimusten tutkimustulosten valmistuttua jatkotoimenpiteiden arvioiminen perustuu siihen, missä vaiheessa elinkaarta rakennus on. Järkevien ja kustannustehokkaiden korjaustoimenpiteiden varmistamiseksi jatkotoimenpiteet arvioidaan Tilakeskus-liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen yhteisessä ryhmässä (TIKE-EKI-ryhmä). Menettelytapaohjeiden päivitys Menettelytapaohjeita on tarvetta päivittää säännöllisesti, jotta ohje vastaa kulloinkin voimassa olevaa kaupungin organisaatiota ja sisäilmaongelmia koskevaa valtakunnallista ohjeistusta. Ehdotetaan, että Tilakeskusliikelaitos on vastuussa ohjeiden ja periaatteiden päivittämisestä kuitenkin niin, että ohjeet ja periaatteet käsitellään aina yhteisesti Espoon kaupungin moniammatillisessa sisäilmaryhmässä. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / Viranhaltijoiden päätökset Päätösehdotus Toimitusjohtaja: (johtokunta) ei käytä kuntalain 51 :mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: - Tilakeskus liikelaitoksen toimitilapäällikön päätöspöytäkirja (Kiinteistöasiat) Parmaco Oy:ltä vuokratun Espoo International School - nimisen siirtokelpoisen koulurakennuksen vuokrasopimuksen jatkaminen (323/ ) - Tilakeskus liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöspöytäkirja (Hankintaasiat) Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila L2-luonnosten hyväksyminen (1196/2015-8) Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 ( 37-46) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.