Moodle tietohallinnollisesta näkökulmasta Olli Salo, Tietotekniikkaosasto Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Moodle tietohallinnollisesta näkökulmasta Olli Salo, Tietotekniikkaosasto Helsingin yliopisto

2 Sisältö Pienimuotoinen kysely seitsemälle Moodlea hyödyntävälle korkeakoululle Oppimisympäristöjä koskevat päätökset korkeakouluissa Ylläpitoresurssit Kurssien pitkäaikaissäilytyksen ratkaisut Moodlen hallinnoinnin hyvät ja huonot puolet Moodlen versionhallinnan toteutuksia Ohjelmistopäivitysten toteutustapoja Moodlen osalta Järjestelmäintegraatioiden tilanne Kysymyksiä Moodle-ringin jäsenille

3 Kysely seitsemälle Moodlea hyödyntävälle korkeakoululle Pienimuotoinen s-postikysely maaliskuussa -08 muutamien suomalaiskorkeakoulujen Moodle-ylläpitäjille Kyselyyn vastanneet korkeakoulut: EVTEK ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Kajaanin ammattikorkeakoulu Kuopion yliopisto Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen yliopisto Kyseisissä korkeakouluissa Moodle joko ensi- tai toissijaisena oppimisympäristönä

4 Oppimisympäristöjä koskevat päätökset KYSYMYS: onko korkeakoulussanne tehty tietohallinnollisia päätöksiä oppimisympäristöjen osalta seuraaville 1-6 vuosille? Olemme nyt keväällä tekemässä päätöstä vuosille Päätökseen perusteina tulee olemaan ympäristön joustavuus ja helppokäyttöisyys, tuen saatavuus, mahdollisten koulutusten saatavuus, kokonaistaloudellinen hinta, ympäristön ylläpidon helppous ja mahdollisten vikaantumisten pieni määrä. Ei ole tehty virallisesti. Meillä ei ole oppimisympäristöjä koskevia päätöksiä strategia- tai muiden papereiden muodossa. Eri yhteyksissä Moodlen on katsottu olevan strateginen valinta ja opettajille sen luvataan olevan käytössä seuraavat 5 viisi vuotta. Ei ole tietoa Moodlen osalta. Optimaan on sitouduttu vahvemmin. Pitäydytään Moodlessa toistaiseksi. Päivitetään vain kesäisin (jos mahdollista) poislukien tietoturvapaikkaukset ja käyttiksen vaatimat päivitykset jne. Ei ole tehty. Ei ole vielä.

5 Ylläpitoresurssit KYSYMYS: kuinka monta henkilöä osallistuu Moodlenne palvelinylläpitoon? 1 henkilö muun oman työn ohessa Palvelimen päivitykset, varmuuskopioinnit ym hoitaa tietotekniikkakeskus, mutta Moodlen päivityksistä vastaan itse. Kaksi henkilö osa-aikaisesti. 1 2 henkilöä moodlen sisällä tapahtuvaan hallinnointiin. Palvelinylläpito hoituu unix-ylläpidossa muiden palvelinten ohella. Teknisessä ylläpidossa Moodle kuuluu kahden henkilön vastuualueeseen (pienehköllä osuudella) ja Opetusteknologiakeskuksessa kurssialueita ja tunnareita hallinnoi 2 henkilöä muiden töiden ohessa. Moodle-palvelimella on kaksi vastuuhenkilöä, Osallistuminen vaihtelee. Jos sitten taas ajatellaan yhteyksiä muihin järjestelmiin (ad-autentikointi, winha-ad-moodle-integraatio) on vastuullisia henkilöitä periaatteessa enemmänkin. 3

6 Kurssien pitkäaikaissäilytyksen ratkaisut KYSYMYS: jos korkeakoulussanne on tehty linjaus Moodlekurssialueiden saatavuuden osalta kurssien päättymisen jälkeen, niin mitkä ovat nämä kurssien pitkäaikaissäilytyksen perusperiaatteet? 5v varmuuskopioista. Meillä on yliopistotason ohjeistus: 'Kirjalliset opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös suorituspapereistaan. ' -- Opettajat ovat itse vastuussa siitä jos haluavat säilöä edellisvuosien kurssien sisällöt. Koulutuksissa neuvomme mitä heidän tulee tehdä. Teemme myös saman heidän puolestaan. Ohjeistus löytyy Moodlen etusivulta. Ei ole. Ei ole tehty. Ei ole kattavaa linjausta. Menettely riippuu paljon siitä, mitä opettaja haluaa. Linjausta ei ole tehty, mutta keskusteltu on siitä, että periaatteet tähän pitäisi luoda.

7 Moodlen hallinnoinnin hyvät puolet KYSYMYS: mitkä asiat koette Moodlen osalta tietohallinnollisesti erityisen hyviksi seikoiksi? Tietoturva, käyttäjätunnushallinta, vikaantumisaste, helppokäyttöisyys. Pieni tukipyyntöjen määrä. Joustavuus kurssien siirrossa ympäristöstä toiseen. Mahdollisuudet tulevaisuudessa integroida Moodlea muihin opintohallinnon järjestelmiin. Se toimii. En näe Moodlessa erityisi suuria etuja tieothallinnollisesti mitä noudatettu LDAP-arkkitehtuuri ei jo sinällään toisi. Mielestäni Moodlea ei ole ajateltu korkeakoulun organisoinnin kannalta kovin pitkälle, mutta kun kaikki on tietokannassa, niin ongelmat ovat hyvin ratkottavissa. Uudemmat piirteet kuten rooli, web services ja events parantavat Moodlea tietojärjestelmän osana. Helppo tekninen ylläpito Yliopiston omien käyttäjien autentikointi LDAPin avulla. Koska meillä on talossa ko tekniikoiden osaamista se mahdollistaa paremman kontrollin ja pakottavissa tilanteissa systeemin räätälöinnin. Moodle on integroitu Winha-opiskelijahallintajärjestelmää, josta kurssit siirtyvät automaattisesti Moodleen, kun opettaja niin haluaa.

8 Moodlen hallinnoinnin ongelmat KYSYMYS: mitkä asiat koette Moodlen osalta tietohallinnollisesti erityisen ongelmallisiksi seikoiksi? Raporttien saatavuus. Koodin suuri määrä, sen nopea muuttuminen ja Moodlen eri osien erillaiset toteutustavat. Moodlen tunteminen ohjelmistoteknisessä mielessä vaatii isoa panostusta. Muutama aivan ollennainen asia on aika pahasti vaiheessa, esimerkeinä repository API ja portfolio API. Ulkopuolisten käyttäjien hallinta käsin (ei vielä Sibbolointi käytössä). Kehitysprosessi on muuttunut liian nopeaksi ja päivitykset tulevat puolivalmiina jakoon -> ylläpidon vastuu kasvaa ja joudutaan 'jarruttelemaan' jotta käyttäjille voitaisiin tarjota vain toimivia palveluita. Tähän ei siis ole kontrollia ja se on huono asia. Moodlen bugien selvitys aiheuttaa lisätyötä. Kurssien arkistointi ja poisto

9 Versionhallinta KYSYMYS: hallitaanko käyttämänne Moodle-version lähdekoodia jollakin versionhallintajärjestelmällä? Ei hallita. ei Ei hallita. Testausta on tehty subversion ja git -järjestelmien osalta. Git tuntuu paremmalta. Muutosten määrä on tällä hetkellä vielä sen verran pieni että pakottavaa tarvetta ei ehkä sitten kuitenkaan ole. Ei hallita Käytetään moodle.orgin:in uusinta stable versiota Ei tietoa. Tästä en ole aivan varma (meillä on tekninen ylläpito erikseen Tietokonekeskuksessa). Ei ole. Cvs käytössä Moodlen osalta. emme kehitä moodlea itse, ulkoistettu mediamaisterille

10 Ohjelmistopäivitykset KYSYMYS: kun teidän tulee tehdä iso versiopäivitys, asennatteko Moodlen a) 'puhtaalta pöydältä', siirtäen kurssit uuteen Moodleen VAI b) asennatteko Moodlen-päivitykset vanhan version päälle? Jos mahdollista, vanhan version päälle, mutta todella suurissa puhtaalta pöydältä. b) Tähän mennessä vanhan version päälle, myös tulevan kesän päivityksen menevät päälle. Suunnittelemme kesän 2009 päivityksen (v2.0) tekevämme puhtaalle pöydälle, mukaan lukien uusi palvelinympäristö. Päivitetään vanhan päälle a)puhtaalta pöydältä. Kurssit siirretään uuteen backuppeina. Tähän mennessä kaikki Moodlepäivitykset on tehty vanhan version päälle mutta nyt kesällä 1.6 -> 1.9? harkitsemme myös puhtaalta pöydältä aloittamista tuon version kanssa. Toistaiseksi olemme asentaneet Moodlen puhtaalta pöydältä. Toki, jos saamme vakaan Moodlen alle jossakin vaiheessa niin sitä varmaan päivitetään myös vanhan päälle. b)

11 Järjestelmäintegraatiot KYSYMYS: mitä Moodle-järjestelmäintegraatioita korkeakoulussanne on kaavailtu tehtäväksi lähimpien kuukausien / vuosien aikana? Shibbolet Ei tällä hetkellä isompaa suunnitelmaa. Alfresco ( Lisäksi otamme käyttöön Maharan ( mutta integraatio tulee Moodle/Mahara-yhteisön taholta. Kehittäillä olevan oppilastietojärjestelmän ProAMK integroidaan sitten kun se valmistuu. Portaali / moodle integraatiota Sibbolointi Yhteyksistä opiskelijatietojärjestelmään on keskusteltu ja pienimuotoisesti toteutettukin. Jatkoliitäntöjen tekemisestä ei ole lukkoonlyötyä suunnitelmaa. Winha on integroitu jo Moodleen. käyttäjätunnusten teko ja poistuminen integroitiin

12 Kysymyksiä Moodle-ringin jäsenille Mitä hyötyä olisi nykyistä laajemmasta tiedonvaihdosta suomalaisten Moodle-ratkaisujen osalta? Mitä integraatiotarpeita Moodleen kohdistuu kansallisella tasolla Shibbolethin lisäksi? Voitaisiinko suomalaisia Moodlen käytön ratkaisuja yhtenäistää asettamalla yhteisiä tavoitteita? Olisiko Parhaimmat käytänteet tiedonvaihdolle osalta laajempaa tarvetta?