Sisäministeriö, Oikeusministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Transkriptio

1 Sisäministeriö, Oikeusministeriö MINVA SM KVY Rytkönen Riikka(SM), Aittoniemi Eeva(OM) Viite Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Oikeusministereiden kokoonpanossa tulevassa kokouksessa tärkeintä on se, että neuvoston on yli kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen tarkoitus hyväksyä kantansa yleisestä tietosuoja-asetuksesta. Asetus tulee korvaamaan vuodelta 1995 peräisin olevan henkilötietodirektiivin. Neuvoston yleisnäkemyksen pohjalta puheenjohtajamaa aloittaisi neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Kokonaisarvion perusteella Suomi on valmis hyväksymään puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi ja poistamaan yleisvaraumansa edellyttäen kuitenkin, ettei Suomelle keskeisiin kysymykseen tule neuvostossa enää muutoksia. Neuvostossa käsiteltävää asiakirjaa ei vielä ole saatu ja neuvottelujen ennakoidaan jatkuvan vielä neuvoston kokouksessa. Neuvostossa hyväksytään neuvoston yleisnäkemys myös asetuksesta, jolla yksinkertaistetaan yhden jäsenvaltion viranomaisten antamien tiettyjen asiakirjojen (esimerkiksi syntymätodistukset) hyväksymistä myös muissa jäsenvaltioissa. Tarkoitus on helpottaa maasta toiseen siirtyvien ihmisten elämää, vähentää byrokratiaa ja säätää esimerkiksi käännöskustannuksia. Suomi tukee tätä käytännöllistä uutta EU-instrumenttia. Neuvostossa käydään myös keskustelua Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta. Asiasta ei tehdä tässä kokouksessa lopullisia päätöksiä, vaan kaikkeen voidaan palata, kun koko asetusehdotuksen sisältö on selvillä. PJ hakee kokouksessa alustavaa tukea asetusehdotuksen alkuosalle, jossa käsitellään mm. viraston rakennetta. Oikeusministereiden lounaskokouksen aiheena on digitaaliset sisämarkkinat. Sisäministerit keskustelevat neuvostossa muuttoliikekysymyksistä. Ministerit käyvät periaatekeskustelun komission antaman Euroopan muuttoliikeagendaa koskevan tiedonannon pohjalta. Lisäksi puheenjohtaja, komissio ja ulkosuhdehallinto informoivat Eurooppaneuvoston antaman Välimeren tilannetta koskevan julkilausuman jatkotoimista. Suomi pitää tervetulleena komission työtä kattavamman eurooppalaisen muuttoliikestrategian saavuttamiseksi ja pitää muuttoliikeagendassa ehdotettuja välittömiä sekä keskipitkän aikavälin toimia muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi pääosin kannatettavina. Suomi pitää tärkeänä, että Välimeren tilanteen johdosta käynnistetyillä toimilla on jatkuvuutta. Erilaiset toimintasuunnitelmat ja tiekartat eivät saisi olla päällekkäisiä tai ristiriitaisia. (Asiakohdasta on laadittu kaksi perusmuistiota. Sisäisiä siirtoja koskeva perusmuistio SM toimitetaan myöhemmin osaksi tätä pakettia.) Ministerit keskustelevat myös terrorismin torjunnan toimien edistymisestä. Keskustelu on jatkoa epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa hyväksytylle julkilausumalle, jossa neuvostoa pyydetään raportoimaan julkilausuman mukaisten suuntaviivojen toteutumisesta kesäkuun Eurooppa-

2 2(48) neuvostolle. Suomi pitää myönteisenä, että sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa on tapahtunut edistystä. Yhteisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa tulee aktiivisesti seurata ja edistää sekä EU- että kansallisella tasolla. Lisäksi neuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät uudistetusta EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta vuosille Lounaalla sisäministerit keskustelevat palautus- ja takaisinottokysymyksistä.

3 Asialista: 3(48) A. MAANANTAI 15. KESÄKUUTA 2015 (klo 10.00) OIKEUS Esityslistaehdotuksen hyväksyminen (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ensimmäinen käsittely) Yleisnäkemys 1 s Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Yleisnäkemys 1 s Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (ensimmäinen käsittely) Periaatekeskustelu s Muut asiat Puheenjohtajavaltio tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Muut asiat EU:n ja Yhdysvaltain OSA-ministerikokous (Riika, 2. ja 3. kesäkuuta 2015) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Tuleva puheenjohtajavaltio Luxemburg esittelee puheenjohtajakautensa ohjelman (heinä-joulukuu 2015) 1 Hyväksyessään yleisnäkemyksen sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, neuvosto ei toimi SEUT 294 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

4 4(48) B. TIISTAI 16. KESÄKUUTA 2015 (klo 10.00) SISÄASIAT Lainsäädäntökäsittelyt Muut asiat Puheenjohtajavaltio tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista Sekakomiteaa koskevat asiat Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Muut kuin lainsäädäntöasiat Ehdotus neuvoston päätelmiksi uudistetusta sisäisen turvallisuuden strategiasta 2 Hyväksyminen s Terrorismin torjunta 2 Eurooppa-neuvoston jäsenvaltioiden 12. helmikuuta 2015 terrorismin torjunnasta antaman julkilausuman jatkotoimet Puheenjohtajavaltion selvitys Terrorismintorjunnan koordinaattorin selvitys s Muut asiat EU:n ja Yhdysvaltain OSA-ministerikokous (Riika, 2. ja 3. kesäkuuta 2015) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Oikeus ja sisäasioiden ministerikokous Brdon prosessista ja Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessista, Budva (Montenegro), 16. ja 17. huhtikuuta 2015 Slovenian tiedonanto Salzburgin foorumin ministerikokous, St. Pölten (Itävalta), 4. ja 5. toukokuuta 2015 Itävallan tiedonanto Ulko- ja sisäasiainministereiden kansainvälinen ministerikokous aiheesta "Estetään jihadismi yhdessä", Wien, 20. maaliskuuta 2015 Itävallan tiedonanto Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEAN kokous (TIISTAI 16. KESÄKUUTA 2015 klo 10.00) Muuttoliikekysymykset Eurooppa-neuvoston 23. huhtikuuta 2015 pidetyn ylimääräisen kokouksen jatkotoimet Puheenjohtajavaltion, komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedonanto 2 Schengeniin assosioituneiden maiden läsnä ollessa

5 Euroopan muuttoliikeagenda Periaatekeskustelu Keskustelu palauttamis- ja takaisinottonäkökohdista, takaisinotosta parhaillaan käytävien EU:n neuvottelujen tilanne mukaan luettuna s Muut asiat Puheenjohtajavaltio tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista Tuleva puheenjohtajavaltio Luxemburg esittelee puheenjohtajakautensa ohjelman (heinä-joulukuu 2015) 5(48)

6 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Aittoniemi Eeva(OM) (48) Asia Komission ehdotus asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (Yleinen tietosuoja-asetus) Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi ehdotuksensa yleiseksi tietosuoja-asetukseksi keväällä Neuvosto on valmistellut asetusehdotusta hyväksymällä kesäkuusta 2014 alkaen ns. osittaisia yleisnäkemyksiä tietyistä asetusehdotuksen luvuista. Tähän mennessä neuvostossa on saavutettu osittainen yleisnäkemys luvuista II, IV, V, VI, VII, IX. Osittaiset yleisnäkemykset on hyväksytty reunaehdoilla, joiden mukaan 1) osittainen yleisnäkemys hyväksytään siinä ymmärryksessä, että mistään ei ole sovittu, ennen kuin kaikista asioista on sovittu, 2) osittaisella yleisnäkemyksellä ei oteta kantaa avoinna oleviin horisontaaleihin kysymyksiin ja 3) osittainen yleisnäkemys ei valtuuta puheenjohtajaa aloittamaan epävirallisia kolmikantaneuvotteluita Euroopan parlamentin kanssa. Puheenjohtajan tavoitteena on, että kokoontuva OSA-neuvosto hyväksyy yleisnäkemyksen myös asetuksen luvuista I, III, VIII, X, XI. Samalla vahvistettaisiin neuvoston yleisnäkemys koko asetuksesta eli kaikkien ns. osittaisten yleisnäkemysten muodostamasta kokonaisuudesta. Tämän jälkeen neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa voitaisiin aloittaa. Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi tietosuojaasetuksen hyväksymisen vuoden 2015 aikana. Suomi on pitänyt tärkeänä, että Euroopan unionin henkilötietoja koskevaa lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan siten, että samalla säilytetään tietosuojan korkea taso. Koska kyseessä on kaikissa jäsenvaltioissa suoraan sovellettava asetus, tulee se yhdenmukaistamaan eurooppalaista tietosuojasääntelyä, joka tällä hetkellä muodostuu 28 jäsenvaltion varsin epäyhtenäisestä sääntelystä. Sääntelyn yhdenmukaistaminen asetuksella on omiaan tukemaan rajat ylittävän toiminnan sujuvuutta sisämarkkinoilla. Suomen yleisenä tavoitteena koko neuvotteluprosessin aikana on ollut vaikuttaminen siihen, että tulevasta sääntelystä tulee mahdollisimman selkää ja että rekisterinpitäjille aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset pidetään kurissa.

7 7(48) Suomi pitää tärkeänä sitä, että neuvoston yleisnäkemyksessä julkisen sektorin erityispiirteet on huomioitu luomalla asetuksen sisälle tarvittavaa kansallista liikkumavaraa huomattavasti kattavammin kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Asetustekstiä on myös useilta osin yksinkertaistettu ja yksityiskohtaista sääntelyä on karsittu. Koska kyseessä on kuitenkin asetus, joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, ei yksityiskohtaisuutta kaikilta osin ole voitu välttää. Komission ehdottamien valtuutuksien runsas karsiminen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten antamiselle on osaltaan korostanut tarvetta riittävän yksityiskohtaiseen säätelyyn artiklatasolla. Tämä vastaa vaatimusta siitä, että erityisesti läheisesti perusoikeuksien toteutumiseen liittyvässä sääntelyssä vaatimusta keskeisten osien sisällyttämisestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen on tulkittava laajasti (PeV 12/2012). Suomi on pitänyt myös keskeisenä, ettei asetuksesta seuraisi rekisterinpitäjälle kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Komission ehdotukseen nähden useat rekisterinpitäjälle kaavaillut velvoitteet ovat neuvoston yleisnäkemyksessä keventyneet. Esimerkiksi tietosuojavastaavan nimittäminen ei olisi enää asetukseen perustuva velvollisuus, vaan yrityksille annettu mahdollisuus. Vähäpätöisistä tietoturvaloukkauksista ilmoittaminen on jätetty ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Samaan aikaan on myös tärkeää, että rekisteröidyn oikeudet tulevat suojatuiksi nykyyhteiskunnan edellyttämällä tavalla. Asetuksessa muun muassa vahvistetaan rekisteröidyn oikeutta saada itseään koskevia tietoja sähköisesti sekä siirtää omat henkilötiedot järjestelmästä toiseen. Suomi katsoo, että rekisterinpitäjän velvollisuuksien ja rekisteröiden oikeuksien välillä on löydetty kohtuullinen tasapaino. Yksi Suomen keskeisiä neuvottelutavoitteita on myös ollut se, että asetuksella luotavasta yhdenmukaisuusmekanismista ja yhden luukun mekanismista tulee tehokas ja toimiva. Samalla Suomi on pitänyt tärkeänä, että rekisteröidyn oikeudet ja mahdollisuudet valittaa tietosuojaviranomaisen päätöksestä turvataan. Järjestelmän rakenteeseen on neuvotteluissa tehty muutoksia, jotka ovat selkeyttäneet mekanismeja. Rekisteröidyllä on aidosti käytettävissä mahdollisuudet valittaa tietosuojaviranomaisen päätöksestä. Muun muassa Euroopan tietosuojaneuvoston toimivaltuuksien laajentaminen omalta osaltaan edesauttaa tehokkaan ja toimivan mekanismin rakentamisessa. Asetustekstiin on nyt myös otettu Suomen ja joidenkin muiden jäsenvaltioiden toivoma erillinen yhden luukun mekanismia koskeva arviointilauseke. Komission ehdotus ei sisältänyt tietosuojalainsäädännön ja asiakirjojen julkisuusperiaatteen yhteensovittamista koskevaa artiklaa. Yksi Suomen keskeisimmistä neuvottelutavoitteista on ollut, että asetukseen otettaisiin säännös, joka oikeuttaa huomioimaan kansalliset säännökset asiakirjajulkisuudesta tietosuoja-asetusta sovellettaessa. Asetustekstiin onkin saatu neuvoteltua artikla, joka mahdollistaa kansallisen julkisuuslain yhteensovittamisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Suomelle on erityisen tärkeää ollut myös se, että asetuksessa omaksutut ratkaisut eivät muodosta estettä biopankkitoiminnalle ja rekisteriaineiston käyttämiselle kontrolloidusti tutkimustarkoituksessa. Suomen keskeisiin neuvottelutavoitteisiin on kuulunut myös mm. riittävän laajan kotitalouspoikkeuksen aikaansaaminen, jotta tietosuoja-asetus ei tarpeettomasti puutu tavallisten ihmisten tavanomaiseen nettikäyttöön. Myös näiltä osin neuvoston yleisnäkemys vastaa Suomen kantaa. Hallinnollisia sanktioita koskeviin artikloihin on tehty useita Suomen tärkeinä pitämiä muutoksia suhteellisuusperiaatteen huomioon ottamiseksi. Työelämän tietosuojaa koskevien neuvotteluiden seurauksena mahdollisuus antaa henkilötietolain yleisten

8 8(48) periaatteiden mukaisia erityissäännöksiä työelämän tietosuojasta on säilynyt asetustekstistä ja työelämän tietosuojaa koskevien artiklojen muotoilussa on otettu huomioon Suomen erityistarpeet esimerkiksi sen varmistamiseksi, että nykyisenkaltainen palkkatilastointi voi jatkua. Kokonaisuutena arvioiden Suomen neuvottelutavoitteet on saavutettu hyvin ja komission asetusehdotukseen on saatu neuvoteltua useita Suomelle tärkeitä muutoksia. Näin ollen Suomi on kokonaisarvion perusteella valmis hyväksymään puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi ja poistamaan koko asetukseen asettamansa yleisvarauman edellyttäen kuitenkin, ettei Suomelle keskeisiin kysymyksiin tule neuvostossa enää muutoksia. Tulevia EP:n ja neuvoston välisiä neuvotteluja silmälläpitäen Suomi kuitenkin säilyttää yksittäisiä asiakirjan 9657/15 alaviitteissä kirjattuja varaumia. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi Suomi tukee tietosuoja-asetuksen hyväksymistä Eurooppa-neuvoston asettamassa määräajassa vuoden 2015 aikana. OSA-neuvostossa käsiteltävänä olevaa kokonaisuutta koskevan U-jatkokirjeen käsittely eduskunnassa on kesken. OSA-neuvostossa mahdollisesti esiin nousevat kysymykset On mahdollista, että OSA-neuvostossa neuvotellaan vielä joistakin kysymyksistä. Tällaisia kysymyksiä voivat olla soveltamisalaa koskeva 2(e) artikla, vahingonkorvauksia koskeva 77 artikla ja 6 artiklan 4 kohta, joka koskee henkilötietojen jatkokäsittelyä. Suomi on ollut valmis hyväksymään puheenjohtajan kompromissiehdotuksen asetuksen soveltamisalaksi. Vahingonkorvausta koskevan 77 artiklan osalta Suomi on pitänyt keskeisenä, että rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välinen vastuunjako on selvä. Artiklaa on nyt muokattu siten, että vastuunjakoa on selvennetty. Vahingonkorvausta koskevasta artiklasta ei neuvotella enää tältä osin. Keskeinen avoinna oleva neuvottelukysymys koskee rekisterinpitäjän ja käsittelijän yhteisvastuun syntymistä ja siitä vapautumista. Suomi on pitänyt neuvotteluissa tärkeänä, että sääntelyä ei rakennettaisi sellaiseksi, että rekisteröidyn olisi kohtuuttoman vaikeaa saada oikeutensa toteutetuksi. Asetuksen 6 artiklan 4 kohta koskee tilanteita, joissa henkilötietoja on kerätty tiettyä tarkoitusta varten ja niitä käsiteltäisiin myöhemmin tarkoituksiin, jotka eivät ole yhteensopivia alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Suomi katsoo, että artiklan 4 kohta ei ole tarpeellinen, sillä henkilötietojen käsittely edellyttää joka tapauksessa aina tiettyä asetuksessa säädettyä perustetta. Suomelle keskeisintä artiklassa 6 on kuitenkin se, että henkilötietojen käsittely mm. tilastollisia ja tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten on vastaisuudessakin mahdollista (6 artikla 2 kohta). Tarvittaessa tähän käsittelyperustaan liittyviä turvatakeita voidaan vahvistaa. Pääasiallinen sisältö Yleistä Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaisia henkilöä, hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään koskeviksi tiedoiksi. Yleisellä tietosuoja-asetuksella vahvistetaan säännöt

9 9(48) yksilöiden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Asetus tulee korvaamaan vuonna 1995 annetun henkilötietodirektiivin. Henkilötietojen suoja on turvattu EU:n perussopimuksessa ja perusoikeuskirjassa. Tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikkea henkilötietojen käsittelyä EU:n jäsenvaltioissa. Soveltamisalan ulkopuolelle jää unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle jäävään toimintaan liittyvä henkilötietojen käsittely sekä henkilötietojen käsittely unionin toimielimissä. Henkilötietojen käsittelystä poliisi- ja rikosoikeudellisessa yhteistyön alalla tullaan erikseen säätämään parhaillaan neuvoteltavalla direktiivillä. Yleinen tietosuoja-asetus jättää jäsenvaltioille myös mahdollisuuden antaa tarkentavaa kansallista lainsäädäntöä henkilötietojen käsittelystä erityisesti julkisella sektorilla. Asetuksella säädetään myös siitä, millä edellytyksillä henkilötietoja saa siirtää EU:sta ns. kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille. Asetus sisältää säännökset mm. henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista, käsittelyn lainmukaisuudesta, rekisteröiden suostumuksen edellytyksistä ja arkaluonteisten tietojen käsittelystä. Tuleva asetus tulee nykytilaan verrattuna mm. väljentämään sääntelyä siitä, millä perusteilla henkilötietoja voidaan käsitellä. Asetuksella säädetään myös tietosuojaviranomaisen toimivallasta, tehtävistä ja valtuuksista. Ehdotuksen mukaan jokainen tietosuojaviranomainen on toimivaltainen oman jäsenvaltionsa alueella. Kun kyse on jäsenvaltioiden rajat ylittävästä henkilötietojen käsittelystä, on rekisterinpitäjän päätoimipaikan tietosuojaviranomainen yleensä toimivaltainen käsittelemään asiaa. Jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten yhteistyötä varten asetuksella luodaan uusi ns. yhdenmukaisuusmekanismi ja yhden luukun mekanismi. Näin halutaan varmistaa se, että unionin uutta tietosuojasääntelyä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja että ratkaisukäytäntö olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Yhdenmukaisuusmekanismin keskeinen toimija on asetuksella perustettava Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB), jolla on mahdollisuus antaa sitovia päätöksiä tietosuoja-asetuksen soveltamisesta. Jäsenvaltioiden tietosuojavaltuutetut ovat neuvoston jäseniä. Yhdenmukaisuusmekanismia käytetään ainoastaan tietyn kynnyksen ylittävissä tärkeissä asetuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Rekisteröidyn oikeudet Rekisteröidyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä henkilöä, jonka henkilötietojen käsittelystä kulloinkin on kyse. Lähtökohtaisesti tietosuoja-asetukseen kirjatut rekisteröidyn oikeudet vastaavat suurelta osin nykysääntelyä. Henkilöllä tulee jatkossakin olla aina esimerkiksi tieto siitä, miksi hänen tietojaan kulloinkin käsitellään. Jo nykysääntelyn mukaan rekisterinpitäjän on oikaiseva rekisteröityä koskevat virheelliset tiedot sekä täydennettävä puutteelliset tiedot ja poistettava puutteellinen, virheellinen, tarpeeton tai vanhentunut henkilötieto. Asetuksen mukaista oikeutta saada tiedot poistettua ei sovelleta sellaisen lakiin perustuvan velvoitteen täyttämiseksi, joka edellyttää henkilötietojen käsittelyä. Asetuksella luodaan kuitenkin myös uusia oikeuksia. Jatkossa rekisteröity voisi saada itseään koskevat tiedot koneluettavassa muodossa. Asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus siirtää henkilötietonsa ja kaikki muut rekisteröidyn antamat tiedot toiseen järjestelmään silloin, kun rekisteröity itse on antanut henkilötiedot ja kun niiden käsittely perustuu suostumukseen tai sopimukseen. Myös tämä oikeus on nykysääntelyyn nähden uusi. Artiklaa ei sovelleta julkisella sektorilla. Artiklan johdantolauseissa täsmennetään, ettei uusi sääntely edellytä rekisterinpitäjiä käyttämään järjestelmiä, jotka olisivat keskenään yhteensopivia.

10 10(48) Rekisterinpitäjän ja henkilötiedon käsittelijän velvollisuudet Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä, joka joko yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee mihin tarkoituksiin henkilötietoja käsitellään ja millä keinoilla henkilötietoja käsitellään. Rekisterinpitäjä voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muu elin. Tietosuoja-asetuksen sääntelyn lähtökohtana on ns. riskipohjainen lähestymistapa. Tarkoituksena on ottaa sääntelyssä huomioon henkilötietojen käsittelyyn kulloinkin liittyvät riskit ja yhtäältä välttää vähäriskisten toimien ylisääntelyä ja toisaalta varmistaa rekisteröidyn suoja korkean riskin toiminnassa (huomioiden mm. tietojen laatu/luonne, käsittelytarkoitus ja laajuus). Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä velvoitetaan ryhtymään toimiin, jotka vastaavat henkilötietojen käsittelyyn kulloinkin liittyvää riskiä. Asetuksella säädetään esimerkiksi ilmoitusvelvollisuudesta vähäistä suurempien tietoturvaloukkausten tapahtuessa, pl. vähäpätöiset loukkaukset. Rekisterinpitäjän tulee myös tehdä tietosuojavaikutusten arviointi niissä tilanteissa, joissa henkilötietojen käsittelyyn sisältyy korkea riski. Toisin kuin komission alun perin ehdotti, asetuksella ei säädetä rekisterinpitäjille velvollisuutta tietosuojavastaavan nimeämiseen, vaan tämä on rekisterinpitäjille vapaaehtoista. Oikeussuojakeinot, vastuu ja seuraamukset Asetusehdotuksen mukaan jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä olisi oikeus oikeussuojakeinoihin itseään koskevia valvontaviranomaisen päätöksiä vastaan. Nykysääntelyyn nähden uutta on esimerkiksi se, että ehdotuksen mukaan rekisteröidyillä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin myös niissä tilanteissa, joissa tietosuojaviranomainen on ollut passiivinen. Henkilötietojen käsittelijä on se taho, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Lähtökohtaisesti rekisterinpitäjä on vastuussa siitä, että henkilötietojen käsittely on asetuksen mukaista. Suomi on pitänyt neuvotteluissa tärkeänä, että rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välinen vastuunjako on mahdollisimman selkeä. Artiklatekstissä tarkennetaan nyt, että henkilötietojen käsittelijä on vastuussa ainoastaan vahingosta, jonka se on aiheuttanut toimimalla vastoin asetuksessa sille osoitettuja velvoitteita tai vahingosta, jonka käsittelijä on aiheuttanut toimimalla vastoin rekisterinpitäjän lainmukaisia ohjeita. Asetuksen mukaan valvontaviranomaisella olisi valtuudet langettaa hallinnollisia seuraamuksia asetuksessa luetelluista teoista määräämällä sakkoja tiettyyn enimmäismäärään asti kuhunkin tapaukseen liittyvät olosuhteet asianmukaisesti huomioon ottaen. Sanktioitavat teot on jaettu kolmeen eri luokkaan. Sanktion euromääräinen kattoraja ensimmäisessä luokassa on e, toisessa e ja kolmannessa e. Hallinnollisia seuraamuksia koskeviin artikloihin on tehty useita Suomen ehdottamia ja tärkeinä pitämiä muutoksia. Asetusluonnoksen artikloissa otetaan esimeriksi huomioon mahdollisuus antaa huomautuksia hallinnollisten sakkojen sijaan. Lisäksi asetusluonnoksen johdanto-osassa korostetaan huomautusten käyttömahdollisuutta tilanteissa, joissa kyse on vähäisistä rikkomuksista tai sakko olisi luonnolliselle henkilölle kohtuuton seuraamus. Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset

11 11(48) Asetusehdotuksen X luku sisältää siirretyn säädösvallan käyttöä koskevat säännökset SEUT-sopimuksen 290 mukaisesti. Sen nojalla lainsäätäjä voi siirtää komissiolle vallan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia. Lisäksi säädetään komiteamenettelystä, jolla komissiolle siirretään täytäntöönpanovaltaa sellaisia tapauksia varten, joissa unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisesti yhdenmukaista täytäntöönpanoa. Suomi on pitänyt komissiolle alun perin ehdotettua valtaa antaa delegoituja säädöksiä laajana ja yksityiskohtaisena. Suomen kannan mukaisesti asetustekstistä on poistettu valtuutuksia antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä useista artikloista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 16 artiklan 2 kohta/tavallinen lainsäätämisjärjestys. Komission ehdotuksessa asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta esitetään sekä täytäntöönpanotoimivallan (komitologia) että säädösvallan (delegoidut säädökset) siirtämistä komissiolle. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Komission asetusehdotuksen mietintövaliokunta Euroopan parlamentissa on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) ja asian käsittelijä saksalainen Jan Philipp Albrecht (Vihreät/Euroopan vapaa allianssi-ryhmä). Lausunnon ehdotuksesta ovat antaneet oikeudelliset asiat -valiokunta (Juri), sisämarkkinat ja kuluttajansuoja -valiokunta (IMCO), teollisuus, tutkimus ja energia -valiokunta (ITRE) sekä työllisyys ja sosiaaliasiat -valiokunta (EMPL). LIBE-valiokunta on äänestänyt mietinnöstään Euroopan parlamentti äänesti kannastaan yleiseen tietosuoja-asetusehdotukseen maaliskuussa Se hyväksyi LIBEvaliokunnan mietinnön sellaisenaan. Neuvotteluja neuvoston ja EP:n välillä ei ole vielä aloitettu. Oikeusministeriö on järjestänyt asiasta julkisen kuulemisen ja U-kirjelmäluonnos käsiteltiin kirjallisessa menettelyssä oikeus- ja sisäasioiden jaostossa, sisämarkkinajaostossa ja EU-asioiden komitean oikeudellisten kysymysten jaoston laajassa kokoonpanossa. Ensimmäinen U-jatkokirje valmisteltiin ministeriöiden yhteyshenkilöryhmässä ja se käsiteltiin oikeudellisten kysymysten jaostossa ja sisämarkkinajaostossa kirjallisessa menettelyssä Toinen U-jatkokirje valmisteltiin ministeriöiden yhteyshenkilöryhmässä ja tämän jälkeen se käsiteltiin oikeudellisten kysymysten jaostossa ja sisämarkkinajaostossa kirjallisessa menettelyssä Kolmas U-jatkokirje on valmisteltu ministeriöiden välisessä yhteystyöverkostossa sekä oikeudellisten kysymysten jaostossa ja sisämarkkinajaostossa Lisäksi se on käsitelty työoikeusjaostossa Neljäs U-jatkokirje on käsitelty oikeudellisten kysymysten jaostossa ja

12 Eduskuntakäsittely 12(48) sisämarkkinajaostossa kirjallisessa menettelyssä ja viides oikeudellisten kysymysten jaostossa ja sisämarkkinajaostossa Ahvenanmaan maakunta on mukana oikeudellisten kysymysten jaoston kokoonpanossa. Ahvenanmaan maakunta ei ole päivätyn lausunnon jälkeen antanut asiasta muita lausuntoja. Oikeusministeriö on koonnut tietosuojauudistusta varten ministeriöiden välisen yhteyshenkilöryhmän. Neuvoston työryhmässä käsiteltävät asiat käsitellään kirjallisesti tässä ryhmässä ennen työryhmäkokouksia. Tietosuoja-asetuksen valmistelua on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa osana OSAneuvostovalmistelua , , , , , , (kirjallinen menettely), , (kirjallinen menettely), (kirjallinen menettely), , , (kirjallinen menettely), , sekä U 21/2012 vp, HaVL 11/2012 vp ja PeVL 12/2012 vp; U-jatkokirje , HaVL 6/2013 vp; U-jatkokirje , HaVL 22/2014 vp ja PeVP 82/2014 vp; U-jatkokirje , HaVL 30/2014 vp ja PeVP 105/2014 vp; U-jatkokirje , HaVL 36/2014 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki on henkilötietolaki (523/1999). Laki on yleislaki, ja mahdollisia muissa laeissa olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia erityissäännöksiä sovelletaan ensisijaisena henkilötietolain ko. säännöksiin nähden. Oikeusministeriön alustavan arvion mukaan useassa sadassa kansallisessa säädöksessä on henkilötietoja koskevia säännöksiä. Asetusneuvotteluiden päätyttyä tulee kansallinen lainsäädäntö saattaa asetuksen salliman liikkumavaran puitteissa yhdenmukaiseksi asetuksen kanssa. Asetus tulee jättämään etenkin julkiselle sektorille kansallista liikkumavaraa. Ahvenanmaan maakunnan ja kuntien viranomaisten hallussa olevien henkilötietojen suoja on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 19 :ssä tarkoitetussa maakuntalakien lainsäädäntövalvonnassa katsottu itsehallintolain 18 :n 1 ja 4 kohdan nojalla kuuluvan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Komission asetusehdotus näyttäisi koskevan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita siltä osin kuin asetuksessa tarkoitettu henkilötietojen suoja liittyisi itsehallintolain 18 :ssä mainittuihin asioihin tai toimialoihin. Taloudelliset vaikutukset Komissio on laatinut vaikutusarvioinnin, jonka laatimiseksi se on konsultoinut laajasti eri intressitahoja kaksi vuotta kestäneen valmistelun aikana. Komission arvion mukaan Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntökehikon yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen luo huomattavia säästöjä. Kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen toisi komission arvion mukaan noin 2,3 miljardin säästöt yritysmaailmalle vuositasolla. ( Taloudelliset hyödyt korostuvat useissa jäsenvaltioissa toimivien yritysten toiminnassa. Kustannuksia verrattuna

13 nykytilaan vähentää myös se, että yritykset voivat asioida vain yhden tietosuojaviranomaisen kanssa, vaikka ne toimisivatkin useissa jäsenvaltioissa. 13(48) Elinkeinoelämän Keskusliitto on puolestaan arvioinut asetuksesta seuraavan merkittäviä kustannuksia yrityksille. Yrityksille tulee aiheutumaan kustannuksia asetuksen sisältämien velvoitteiden noudattamisesta. Kustannukset liittyvät esimerkiksi mahdollisiin IT-järjestelmien ja tietojenkäsittelyn kehittämiseen. Neuvostossa käytyjen neuvotteluiden tuloksena yrityksille rekisterinpitäjinä aiheutuvia kustannuksia on kuitenkin saatu merkittävästi vähennettyä komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Esimerkiksi tietosuojavastaavan nimittäminen kaikissa yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä on poistettu, ja tietosuojavastaava nimeäminen on vapaaehtoista. Samoin neuvotteluiden aikana on kevennetty velvoitetta ilmoittaa tietosuojaloukkauksista siten, että kaikkein vähäpätöisimmät loukkaukset on jätetty ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Asetuksella luotavan Euroopan tietosuojaneuvosto aiheuttaa EU-budjetissa katettavia kustannuksia. Oikeusministeriö on pyytänyt tietosuojavaltuutetulta arvioita ehdotetun tietosuojaasetuksen vaikutuksista tietosuojavaltuutetun tehtäviin ja resursseihin. Tietosuojavaltuutettu on toimittanut oikeusministeriölle päivätyn lausunnon tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta tietosuojavaltuutetun toimiston toimintaan ja resurssitarpeisiin. Tietosuojavaltuutetun arvion mukaan asetuksen vaikutus valtuutetun tehtäviin ja resursseihin tulee siirtymäkauden aikana vastaamaan 7,5 henkilötyövuotta ja siirtymäkauden jälkeen 5 henkilötyövuotta. Kuntaliitossa on puolestaan arvioitu, että asetus merkitsisi komission tai parlamentin ehdotuksien mukaisena varovaisestikin arvioiden kunnille noin miljoonan euron vuotuisia kustannuksia lisääntyneinä henkilöstömenoina ja uusina tietojärjestelmävaatimuksina. Kuntaliitto arvioi, että vaikka julkisen sektorin erityistarpeita otetaankin huomioon neuvoston esittämällä tavalla, asetustekstissä tulee asetuksen voimaansaattamisen ja standardien mukauttaminen asetuksen vaatimalle tasolle vaatimaan huomattavia lisäresursseja kunnilta. Neuvotteluiden tässä vaiheessa kuva asetuksen sisällöstä ja siitä seuraavista velvoitteista alkaa selkiytyä. Näin ollen asetuksen hyväksymisestä johtuvia taloudellisia vaikutuksia voidaan ryhtyä arvioimaan tarkemmin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Tietosuojapakettiin kuuluu tietosuoja-asetuksen lisäksi henkilötietojen käsittelyä poliisija rikosoikeudellisen yhteistyön alalla koskeva direktiivi. Direktiiviä koskevat neuvottelut pyritään saattamaan loppuun lokakuussa Kun tietosuoja-asetus on hyväksytty, tulee myös Unionin toimielimien henkilötietojen käsittelyä koskeva asetus (45/2001) saattaa tietosuoja-asetuksen kanssa yhdenmukaiseksi. Unionin toimielimet on jätetty nyt asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tietosuoja-asetus on myös osa digitaalisia sisämarkkinoita, joka on yksi komission prioriteettihankkeista. Tietosuoja-asetuksen hyväksymisen jälkeen on sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kokonaistarkastelu edessä. Unionin tuomioistuimessa on vireillä NSA-skandaaliin yhdistetty tapaus, jossa on kyse siitä, voiko kansallinen tietosuojaviranomainen keskeyttää safe harbour -ohjelman puitteissa tapahtuvan tiedonsiirron, vaikka komissio on tehnyt päätöksen, jonka mukaan

14 14(48) safe harbour -ohjelma takaa riittävän tietosuojan tason. Nk. Schrems -tapaus (C-362/14). Tuomioistuimen ratkaisua odotetaan kesällä Ratkaisulla saattaa olla merkitystä samaan aikaan käytäviin komikantaneuvotteluihin neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä. Asiakirjat 9657/15 LIMITE DATAPROTECT 101 JAI 430 MI 380 DIGIT 50 DAPIX 96 FREMP 135 COMIX 266 CODEC 839 (Coreper-asiakirja, ) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OM / Anu Talus, anu.talus@om.fi, OM / Eeva Aittoniemi, eeva.aittoniemi@om.fi, Liitteet Viite

15 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Kemppainen Outi JULKINEN 15(48) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisten asiakirjojen hyväksymisestä Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 30/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa on tarkoitus hyväksyä asetusehdotuksesta neuvoston yleisnäkemys, jonka pohjalta neuvottelut neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä voidaan aloittaa. Asetusehdotus hyväksytään lopullisesti näiden neuvottelujen jälkeen. Suomi hyväksyy puheenjohtajan ehdotukset. Suomen kantaa tiettyihin erityiskysymyksiin selostetaan perusmuistion pääasiallista sisältöä koskevassa osassa. Asetusehdotuksesta yleisesti Asetusehdotuksessa on kysymys yhden jäsenvaltion viranomaisten antamien tiettyjen asiakirjojen hyväksymisen yksinkertaistamisesta myös muissa jäsenvaltioissa. Asetusta sovellettaisiin henkilön siviilioikeudellista asemaa koskeviin asiakirjoihin, yhtenä esimerkkinä syntymätodistukset. Lisäksi syntymää, kuolemaa, avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta koskevia asiakirjoja varten laadittaisiin käännösavuksi tarkoitetut monikieliset vakiolomakkeet. Ehdotuksen mukaan asetuksen soveltamisalaan kuuluva asiakirja olisi hyväksyttävä ilman niin sanottua apostille-todistusta, jota rajat ylittävissä tilanteissa nykyisin käytetään todistuksena siitä, että tietyn asiakirjan allekirjoittaneella henkilöllä on ollut allekirjoitusoikeus. Viranomainen ei myöskään saisi vaatia asiakirjan käännöstä, jos se on laadittu kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai kielellä, jonka jäsenvaltio on nimenomaisesti hyväksynyt. Käännöstä ei saisi vaatia myöskään silloin, kun asiakirjan liitteenä on monikielinen vakiolomake, edellyttäen että vakiolomakkeeseen sisältyvät tiedot ovat riittäviä asiakirjan käsittelyä varten. Jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon käytettäisiin jo olemassa olevaa EU:n sähköistä tietojenvaihtojärjestelmää (Internal Market Information System, IMI). Jäsenvaltioiden

16 16(48) olisi nimettävä keskusviranomainen vastaamaan toisten viranomaisten tietopyyntöihin, jos asiakirjan aitoudesta syntyy epäilystä. Asetusehdotuksesta saavutettiin neuvoston osittainen yleisnäkemys maaliskuussa Puheenjohtaja esittää nyt kompromissiratkaisuna asiakirjan 9332/15 liitteissä 1-3 olevien tekstien eli asetuksen loppuosan hyväksymistä. Kompromissiratkaisu koskee tiettyjä artikloita, johdantokappaleita ja monikielisiä vakiolomakkeita. A1. Käännöksiä ja vakiolomakkeita koskevat artiklat Käännösavuksi tarkoitetuissa monikielisissä vakiolomakkeissa olisi asetuksen liitteiden I-V mukaiset pakolliset sisällöt. Lisäksi niissä olisi valtiokohtaiset vakiotiedot. Lomakkeissa olisi myös niiden ymmärtämistä helpottava monikielinen sanasto. Lomakkeet annettaisiin kahdella kielellä eli antavan jäsenvaltion virallisella kielellä ja sen jäsenvaltion kielellä, jossa lomaketta aiotaan käyttää. Suomi voi hyväksyä tämän ehdotuksen. A2. Asetuksen suhde kansainvälisiin yleissopimuksiin (18 artiklan 2b kohta) Neuvottelujen kuluessa merkittäväksi kysymykseksi on noussut asetuksen suhde voimassa oleviin kansainvälisiin yleissopimuksiin. Ehdotukseen on otettu asiasta artikla, jonka mukaan asetus ei estä jäsenvaltioita neuvottelemasta tai liittymästä asetuksen soveltamisalaa koskeviin, kolmansiin valtioihin sovellettaviin kansainvälisiin sopimuksiin. Lisäksi asia on selostettu johdantokappaleessa 14f. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. B. Johdantokappaleet Puheenjohtaja ehdottaa liitteessä 2 olevien johdantokappaleiden hyväksymistä. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen. C. Liitteet I-V (Vakiolomakkeet) Puheenjohtaja ehdottaa kompromissitekstinä asiakirjassa ADD 3 olevien asetuksen liitteiden I-V eli vakiolomakkeiden hyväksymistä. Liitteissä olisi vakiolomakkeiden pakolliset tiedot ja monikielinen sanasto. Liitteitä ehdotetaan muutettavaksi tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 21 artiklan 2 kohta ja 114 artiklan 1 kohta / tavallinen lainsäätämisjärjestys (määräenemmistö neuvostossa, yhteispäätös Euroopan parlamentin kanssa).

17 17(48) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Vastuuvaliokunta JURI, EP:n päätöslauselma U-kirjelmää valmisteltaessa asetusehdotus ja siitä laadittu muistio olivat lausuntokierroksella. Lausunnon toimittivat maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, Helsingin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Oikeusrekisterikeskus, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Verohallinto, Väestörekisterikeskus, Itä-Suomen aluehallintoviraston yhteydessä toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö, Helsingin maistraatti, Länsi-Suomen maistraatti, Pohjois- Suomen maistraatti, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, ja Suomen Kuntaliitto. Ehdotuksesta annetut lausunnot olivat pääosin myönteisiä. Luonnokset U- ja U-jatkokirjelmiksi on käsitelty oikeudelliset kysymykset -jaostossa (jaosto 35) kirjallisessa menettelyssä. Asetusehdotuksesta on informoitu eduskuntaa U-kirjeellä 30/2013 vp. Lakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon LaVL17/2013 vp. Valtioneuvosto on lisäksi antanut eduskunnalle U-jatkokirjeen suuntaviivojen mukaisen ratkaisun arvioimiseksi. Asetusehdotusta on käsitelty OSA-neuvostossa maaliskuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa 2014, sekä maaliskuussa Kokousten yhteydessä käsiteltiin poliittisia suuntaviivoja neuvotteluille ja eduskunta on saanut niistä tiedon OSA-neuvoston valmistelujen yhteydessä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ahvenanmaalla ei ole toimivaltaa asetuksen soveltamisalalla. Komissio on tehnyt vaikutusarvioinnin, joka on asiakirjassa SWD(2013) 144 final. Ehdotus säästäisi kansalaisten kustannuksia. Ehdotus vähentäisi apostille-todistuksia antavien maistraattien työtä ja tulokertymää jonkin verran. Tietopyyntöihin vastaaminen vaatii jonkin verran henkilöresursseja keskusviranomaisiksi nimettävässä viranomaisessa.. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 9332/15 JUSTCIV 135 FREMP 121 CODEC ADD 1-3 COM (2013) 228 lopullinen

18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 18(48) OM, lainsäädäntöneuvos Outi Kemppainen, puh OM, tutkija Johanna Hossa puh. puh EUTORI-tunnus EU/2013/0943 Liitteet Viite

19 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM (48) LAVO Jahkola Katariina Asia Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskeva asetusehdotus Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 64/2013 vp Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe Oikeus- ja sisäasiain neuvostolle esitetään puheenjohtajiston asiakirja, joka sisältää tekstiehdotukset Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskevan asetusehdotuksen artikloista OSA-neuvoston on tarkoitus käydä asiasta poliittinen periaatekeskustelu, jonka tarkoituksena on alustavasti antaa hyväksyntä asetusehdotuksen 1 16 artikloille sillä varauksella, että niihin vielä palataan, kun koko asetuksen sisältö on selvillä. Muut artiklat esitellään neuvostolle tilannekatsauksena. Suomen kanta/neuvottelutavoite Yleisesti Suomi tukee tavoitetta tehostaa EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten tutkintaa jäsenvaltioissa. EU-budjetin nettomaksajamaihin kuuluvan Suomen edun mukaista on, että mainitut rikokset saadaan EU:n laajuisesti tehokkaasti selvitettyä ja että EU-budjettia suojataan petoksilta. Suomi pitää myönteisenä sitä, että neuvottelujen kuluessa useat Suomelle tärkeät reunaehdot on otettu huomioon ja asetusehdotuksen teksti on monissa kohdin parantunut komission alkuperäisestä ehdotuksesta. Nyt neuvostolle esitettävästä asiakirjasta Suomi katsoo, että se alaviitteineen suurimmalta osin heijastelee asianmukaisesti tähänastisia neuvotteluja. Suomen kannalta artikloihin 1 16 ei liity erityisen kriittisiä kysymyksiä. Suomi on tukenut niitä jäsenvaltioita, jotka ovat korostaneet jäsenvaltiossa toimivan valtuutetun syyttäjän vahvaa roolia suhteessa EPPO:n keskustasoon. Tämä on tärkeää sekä toiminnallisuuden että jäsenvaltion kansallisen järjestelmän kunnioittamisen näkökulmasta. Jäsenvaltiossa toimiva valtuutettu syyttäjä on kyseisen jäsenvaltion nimeämä syyttäjä, jonka vastuulle ns. EPPO-tehtävät on määrätty. Yleisesti ottaen EPPO:n toiminnassa tulee löytää tasapaino valtuutetun syyttäjän itsenäisyyden ja keskustason puuttumisen välillä. Käytännön toimivuuden kannalta valtuutetun syyttäjän tulisi olla keskeisessä asemassa raportoidessaan tapauksesta keskustasolle ja keskustason tulisi vain tarvittaessa puuttua valtuutetun syyttäjän toimintaan. Suomi on tukenut myös ehdotuksia päätöksenteon keventämisestä ja delegoinnista keskustasolla sekä sitä, että

20 Pääasiallinen sisältö tutkintaa suorittavasta jäsenvaltiosta olevalla Euroopan syyttäjällä olisi äänioikeus keskustason jaostossa, kun hänen valvontavastuullaan olevaa tapausta käsitellään. 20(48) Kaiken kaikkiaan Suomi korostaa sitä, että asetuksen yksittäiset artiklat ovat yhteydessä toisiinsa, eikä niitä voida lopullisesti hyväksyä ennen kuin koko asetuksen sisältö on selvillä. Suhtautumisessa EPPO:on keskeistä on sen arviointi, saavutetaanko viraston perustamisella kustannustehokkaasti ja kokonaisuutena lisäarvoa nykytilanteeseen verrattuna. Tällaisen kokonaisarvion tekeminen on vielä ennenaikaista. On kuitenkin tärkeää, että Suomi säilyttää vaikutusmahdollisuutensa neuvotteluihin myös jatkossa. EPPO perustettaisiin EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkintaa ja syytetoimia varten. Rikoksia ovat etupäässä EU:n varoihin kohdistuvat avustuspetokset ja tulliveropetokset sekä niihin liittyvät lahjus- ja rahanpesurikokset. Komission selvitysten mukaan ongelmana nykyisin on, että näitä rikoksia ei jäsenvaltioissa tutkita riittävästi, mistä aiheutuu EU:lle huomattavia taloudellisia tappioita. EPPO:n perustamisella on tarkoitus saada nykytilanteeseen parannusta sillä, että EPPO voisi velvoittaa jäsenvaltioita tutkimaan rikoksia ja valvoa myös sitä, että tutkinta etenee ja rikoksista syytetään jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Samalla EPPO varmistaisi, että näiden rikosten yhteydet muissa jäsenvaltioissa tapahtuviin rikoksiin havaitaan nykyistä tehokkaammin. Tällä hetkellä ei ole unionin laajuista toimielintä, jolla tältä osin olisi sitovia valtuuksia jäsenvaltioiden viranomaisiin nähden. Esimerkiksi Haagissa toimiva Eurojust on pääasiassa jäsenvaltioiden syyttäjistä koostuva, verkostotyyppinen toimielin. OSA-neuvoston käsittelyssä olevat asetusehdotuksen ensimmäiset 16 artiklaa koskevat mm. EPPO:n rakennetta. Rakenteellisesti EPPO muodostuisi keskustason ja jäsenvaltiotason toimijoista. Keskustasolla strategiset linjaukset päätettäisiin kollegiossa, johon osallistuisi jäsen, Euroopan syyttäjä, kustakin EPPO:on osallistuvasta jäsenvaltiosta. Yksittäisiin tapauksiin liittyvä päätöksenteko tapahtuisi pysyvissä jaostoissa, joissa olisi puheenjohtajan lisäksi kaksi pysyvää jäsentä. Tutkintaa suorittavasta jäsenvaltiosta olevalla niin sanotulla valvovalla Euroopan syyttäjällä olisi myös keskeinen rooli jaostojen toiminnassa. Jäsenvaltiotasolla EPPO:a edustaisivat valtuutetut syyttäjät, joilla olisi lähtökohtaisesti samat valtuudet kuin kansallisilla syyttäjillä, mutta heidän tulisi noudattaa myös keskustason ohjeistusta. Suomelle keskeisiä kysymyksiä neuvotteluissa ovat olleet muun muassa keskustason kollegiaalinen rakenne sekä se, miten EPPO suhtautuu kansallisiin toimivaltajärjestelyihin syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä. Suomessa tutkinnanjohtajana toimii tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta poliisi. Tämä on kansainvälisessä vertailussa harvinainen järjestely. Kuitenkin myös syyttäjällä on Suomen järjestelmässä vahva asema. Esitutkintaviranomaisella sekä syyttäjällä on laaja yhteistyövelvollisuus. Esitutkintaviranomaisen on muun muassa noudatettava syyttäjän määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan rikoksen selvittäminen esitutkintalaissa edellytetyn mukaisesti. Suomi on perustuslaista johtuvista syistä pitänyt tärkeänä myös sitä, että EPPO:n toimivallan suhteen noudatetaan tarkasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 86 artiklan oikeusperustasäännöksiä eikä mennä sen ulkopuolelle. Yleisesti voidaan todeta, että neuvottelut ovat Suomelle tärkeiden kysymysten osalta edenneet myönteiseen suuntaan, joskin ongelmiakin on vielä jäljellä.

21 Lisäarvon kannalta Suomi pitää hyvin merkityksellisenä myös sitä, kuinka moni jäsenvaltio EPPO:on lopulta osallistuu. 21(48) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 86 artikla, erityinen lainsäätämisjärjestys (neuvoston yksimielisyys, Euroopan parlamentin kuuleminen) sekä määräykset tiiviimmästä yhteistyöstä. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa asetusehdotuksen vastuuvaliokunta on LIBE-valiokunta. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Oikeus- ja sisäasiat -jaostokäsittely U-kirjelmä (U 64/2013 vp), U-jatkokirje , U-jatkokirje U 64/2013 vp, LaVL 23/2013 vp, HaVL 26/2013 vp, SuVL 1/2013 vp, LaVL 11/2014 vp, HaVL 15/2014 vp. U-jatkokirjeen ( ) käsittely on eduskunnassa vielä kesken. Ennen asetusehdotuksen julkaisemista Suomen suhtautumista EPPO:on on eduskunnassa käsitelty E-asiana E 167/2012 vp, LaVL 2/2013 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kuvattu U-kirjelmässä. Taloudelliset vaikutukset: EPPO:n avulla olisi mahdollista puuttua unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin rikoksiin nykyistä tehokkaammin ja siten vähentää niistä unionille ja jäsenvaltioille aiheutuvia taloudellisia tappioita. EU:n taloudellisten etujen suojaaminen nykyistä tehokkaammin on kaikkien jäsenvaltioiden ja erityisesti ns. EU:n nettomaksajien intressien mukaista. Se, kuinka tehokkaasti EPPO:n avulla pystyttäisiin näihin rikoksiin puuttumaan, riippuu monesta tekijästä, kuten siitä, kuinka moni jäsenvaltio EPPO:on liittyy, EPPO:n rakenteesta sekä siitä, kuinka toimivat säännökset saadaan aikaiseksi muun muassa suhteessa jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin. Keskeistä on se, miten tehokkaasti rikoksia saadaan paljastettua ja selvitettyä jäsenvaltioissa. Komissio on julkaissut ehdotuksesta vaikutusarvion SWD(2013) 274 final. EU:n vuotuinen talousarvio on kooltaan noin 1% EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta ja se on vuodelle 2015 noin 145 mrd euroa. Komission vaikutusarviointiaineiston mukaan tarkkoja tilastoja unionin budjettiin kohdistuvien petosten rahallisesta arvosta ei ole saatavissa. Vaikutusarviointiaineiston mukaan tämä selittyy osaksi sillä, että valtaosa EU-budjetista käytetään jäsenvaltioissa, joissa yhtenäistä tilastointikäytäntöä ei ole. Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten aiheuttamien taloudellisten menetysten arviointi on osoittautunut hankalaksi myös siksi, että osa unionipetoksista jää pimentoon. Lisäksi osa (väärinkäytökset) käsitellään hallinnollisessa menettelyssä. Vaikutusarviointiaineistossa esitellään mm. kolmen tason skenaariot maatalous- ja

22 22(48) rakennerahastoihin kohdistuvien petosten arvioimiseksi. Alhaisen riskin skenaariossa maatalous- ja rakennerahastoihin voi kohdistua vuosittain 4,1 miljardin euron vahinko. EU:n tuloihin on arvioitu kohdistuvan vuositasolla noin miljardin euron vahinko. Käytettävissä olevien tietojen epätarkkuuden takia komission vaikutusarviointiaineistossa lähdetään oletuksena kuitenkin siitä, että vuosittain noin 3 miljardia euroa on vaarassa joutua petoksen kohteeksi. Vaikutusarvioinnissa esitetään myös arvioita EPPO:n perustamisesta seuraavasta taloudellisesta hyödystä. Hyödyt seuraisivat erityisesti siitä, että unionipetokset saataisiin nykyistä useammin syytteeseen ja tuomittua, rikoshyötyä palautettua sekä siitä, että rikoksia saataisiin myös ennaltaehkäistyä. Komission asetusehdotuksen lähtökohtana on ollut, että EPPO perustettaisiin siirtämällä virastoon henkilöstöä hallinnolliselta petoksentorjuntavirastolta OLAF:lta ja että myös Eurojustin resursseja hyödynnettäisiin. Asetusehdotuksen budjettia koskevia artikloja ei vielä ole neuvotteluissa tarkemmin käsitelty. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Osa kansallisista parlamenteista jätti vuoden 2013 syksyllä toissijaisuushuomautuksen EPPO:sta, mikä johti niin sanotun keltaisen kortin tilanteeseen. Huomautuksen jättäneiden parlamenttien mukaan asetusehdotus tai jotkut sen kohdat eivät edellyttäisi EPPO:n perustamista, vaan jäsenvaltioiden toimenpiteet olisivat riittäviä. Komissio ei keltaisen kortin johdosta muuttanut ehdotustaan. Suomen eduskunta ei toissijaisuushuomautusta tehnyt, mutta näki kuitenkin komission ehdotuksessa useita ongelmakohtia. Tekstiehdotusta on neuvottelujen kuluessa muutettu useilla puheenjohtajavaltioiden ehdotuksilla. Yhdistynyt kuningaskunnalla, Irlannilla ja Tanskalla on perussopimuksiin liitettyjen pöytäkirjojen nojalla erityisasema oikeus- ja sisäasioissa siten, että ne eivät lähtökohtaisesti osallistu tämän alan EU-yhteistyöhön. Mainituista jäsenvaltioista ainakin Yhdistynyt kuningaskunta ja Tanska tullevat jäämään myös EPPO:n ulkopuolelle. Muilta osin on vielä ennenaikaista arvioida, kuinka laajalti muut jäsenvaltiot tulevat EPPO:on mukaan. Jos asetusehdotuksesta ei neuvostossa muiden jäsenvaltioiden kesken päästä yksimielisyyteen, vähintään 9 jäsenvaltiota voi käynnistää tiiviimmän yhteistyön vaiheen EPPO:n perustamiseksi SEUT 86 artiklan ja muiden tiiviimpää yhteistyötä koskevien SEUT:n säännösten mukaisesti. Ennakkotietojen mukaan tuleva puheenjohtajavaltio Luxemburg tähtää siihen, että EPPO:n perustamiseeen löytyisi aikanaan neuvostossa yksimielisyys, jolloin tiiviimpään yhteistyöhön ei tarvitsisi mennä. Neuvottelujen odotetaan kuitenkin jatkuvan vielä Luxemburgin puheenjohtajakauden jälkeenkin vuonna Asiakirjat: 7877/2/2015 REV 2 EPPO 24 EUROJUST 74 CATS 45 FIN 267 COPEN 89 GAF 9 COM (2013)534 final 8904/15 JUR 319 JAI 308 EPPO 29 EUROJUST 109 CATS 54 FIN 358 COPEN 132 INST 162 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot: Katariina Jahkola, katariina.jahkola@om.fi, p Sampo Brander, sampo.brander@om.fi, p Lauri Rautio, lauri.rautio@formin.fi Asko Välimaa, asko.valimaa@om.fi Lena Andersson, lena.andersson@om.fi Eeva Aittoniemi, eeva.aittoniemi@om.fi