REISJÄRVEN KUNTA. Kuva: Tiina Karhu KHALL LIITE 1 54 TARK.LTK VALT LIITE 2 60

Transkriptio

1 REISJÄRVEN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Kuva: Tiina Karhu KHALL LIITE 1 54 TARK.LTK VALT LIITE 2 60

2

3 2 REISJÄRVEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS KUNTALAIN JA KIRJANPITOLAIN MUKAAN Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 :n kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Maksuperusteiset kirjaukset on, kunnan verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuskirjauksia sekä vähäisiä liiketapahtumia koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava sellaisia tietoja kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.

4 3 TOIMINTA- KERTOMUS

5 4 Valtuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Koululautakunta Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta - tiejaosto Vapaa-aikalautakunta

6 5 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIO VUONNA 2012 Kunnan- johtaja Hallinto- toimi Maaseutu- toimi Sivistys- toimi Tekninen toimi Kunnan- johtaja Maaseutu- johtaja Perus- koulujen rehtori Tekninen johtaja 4 viran- ja toimen- haltijaa viran- ja toimen- haltijaa viran- ja toimen- haltijaa 28 viran- ja toimen- haltijaa

7 6 LAUTAKUNNAT KOULULAUTAKUNTA MAASEUTULAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA - Kaarlo Paavola, pja - Oili Kiviranta, vpja - Katri Parkkila, j - Antti Heikkilä, j - Veli-Kalle Honkimäki, j - Irma Kinnunen, j - Maria Savelainen, j - Esa Hirvinen, kh:n edustaja - Timo Kokkoniemi, pja - Mika Vuorenmaa, vpja - Liisa Tikka, j - Lena Savola, j - Raili Ilola, j - Mika Leppälä, j - Jukka Lähetkangas, j - Kauko Mäntypuro, kh:n edustaja - Aaro Puurula, pja - Pauli Niemi, vpja - Anne Alakoski, j - Heli Heinonen - Minna Aho, jj - Kari Sorola, j - Suvi Niemi, j - Tiina Kesänen, kh:n edustaja VAPAA-AIKALAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA - Kimmo Parkkila, pja - Tarja Kokkoniemi vpja - Riitta Mäntylä, j - Paavo Pesola, j - Pentti Paloranta, j - Henna Haukipuro, j - Keijo Lakanen, j - Marjatta Mattila, kh:n edustaja - Paula Heinonen, pja - Tiina Nyman, vpja - Inga Jylkkä, j - Asko Kestilä, j - Kauko Niemi,j

8 7 JAKOKUNNAN KOKOUKSET VALTUUSTON VAALILTK KUTSUNTALAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA - Teuvo Nyman, e - Pentti Törmänen, pja - Esa Hirvinen, vpja - Maria Savelainen, j - Kauko Puurula, e - Esa Hirvinen, ve - Pentti Törmänen, pja - Oili Kiviranta, vpja - Raija Aalto, j VEROASIAMIES KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTUT MIEHET - Pekka Leppänen, j - Heikki Saartoala, vj - Veikko Haikola, j - Anneli Hirvinen, j - Tuula Honkaperä, j - Hilkka Leppälä, j - Tiina Rajala, j - Jarkko Paalavuo, j - Juha-Antti Vilppola, j - Kari Sorola, j - Asko Kestilä, j

9 TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 8 LOMITUSPALVELUJEN YHTEISTYÖRYHMÄ - Kullervo Pihlajamaa saakka - Sirkka Nikula lukien - Ilkka Seppälä - Kaija Tikanmäki - Markku Kiljala - Reijo Eskola - Väinö Wassholm - myel-asiamiesten edustaja Elsa-Maija Jylhä - lomatoimenjohtaja Urpo Åvist, pja - lomituspalvelupäällikkö Riitta Mustola - vuorollaan yksi johtava lomittaja HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ - Matti Kiviniemi, pj - Teijo Haapaniemi - Tuulikki Haapaniemi - Sanna Lehto - Merja Luomanen - Erja Puranen - Juhani Tilli - Leena Ahola, siht - Marjatta Mattila VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTO - Kauko Puurula - Asko Kestilä - Vesa Berg - Toini Riistaniemi - Eila Järvelä - Saara Jokisalo - Riitta Ukura - Reijo Honkaperä SUSISAAREN LOMA-ASUNTOTONTTIEN MYYNTIÄ VALMISTELEVA TOIMIKUNTA - kunnanhallituksen pja Teuvo Nyman - kunnanjohtaja Pekka Leppänen - tekninen johtaja Matti Kiviniemi - valtuuston pja Jyrki Halonen - kunnanhallituksen vpja Markus Muuttola

10 9 ALUEELLISET LAUTAKUNNAT JA EDUSTAJISTOT YLIVIESKA-RAAHEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHET JOKILATVAN OPISTON JOHTOKUNTA JOKILAAKSOJEN POLIISILAITOKSEN POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA YLIVIESKAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA - Mikko Niemi j - Erkki Koskela, j - Heikki Jylkkä, e - Jari Korva, j - Jussi Autio, j - Raili Ilola, vj - Anna-Maija Hilliaho, j - Teijo Haapaniemi, ve - Auli Kiviniemi, vj - Raili Hirvinen, vj JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA OULUN ETELÄISEN ALUEKESKUSOHJELMAN ALUEVALTUUSTO OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERIN NEUVOTTELUKUNTA - Risto Hurme, j - Teuvo Nyman, e - Helinä Ojala, e - Henna Haukipuro, vj - Markus Muuttola, ve POHJOIS-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTON PYHÄJÄRVEN KESÄYLIOPISTOTOIMIKUNTA KESKIPISTE-LEADERIN HALLITUS JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNTA - Juhani Tilli, e - Kaarlo Paavola, ve - Pasi Liikanen, e - Teijo Haapaniemi, ve - Teuvo Nyman, j - Marjatta Mattila, vj

11 10 EDUSTAJAT KUNTAYHTYMISSÄ JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO KESKI-POHJANMAAN LIITON YHTYMÄVALTUUSTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON YHTYMÄVALTUUSTO POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO - Markus Muuttola, j - Jyrki Halonen, j - Jyrki Halonen, j - Asmo Suorsa, j - Helena Kinnunen, vj - Markus Muuttola, vj - Anna-Liisa Leppälä, j - Marjatta Mattila, vj - Katri Parkkila, vj - Tapio Paalavuo, j - Marjatta Mattila, vj - Marjatta Mattila, vj NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUHALLITUS NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTAVALTUUSTO PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN KUNTAYHTYMÄHALLITUS - Teuvo Nyman, j PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TARKASTUSLAUTAKUNTA - Marjatta Mattila, j - Anna-Liisa Leppälä, vj - Helena Kinnunen, vj - Teuvo Nyman, j - Jyrki Halonen, j - Tiina Kesänen, j - Tapio Paalavuo, vj - Esa Hirvinen, j - Pentti Törmänen, vj - Markus Muuttoja, vj - Oili Kiviranta, vj - Pekka Leppänen, j - Jyrki Halonen, vj - Teuvo Nyman, j - Helena Kinnunen, vj - Aira Suomela, j PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN YKSILÖJAOS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN YMPÄRISTÖPALVELUIDEN LAUTAKUNTA - Tapio Änäkkälä, vj - Maria Tofferi, j - Marko Saartoala, j - Asmo Suorsa, vj - Jarkko Paalavuo, vj

12 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAIS- TALOUDEN KEHITYS

13 12 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 tilinpäätös oli pahasti alijäämäinen. Tilikauden tulos heikkeni edellisen vuoden ,64 euron alijäämästä ,22 euron alijäämään. Vuosikate oli ,13 euroa negatiivinen. Tilinpäätöksen suuri alijäämä johtuu PPKY Selänteen toimintakatteen ylittyminen ,89 eurolla arvioidusta. Kunnan talouden kannalta negatiivista oli myös se, että KHO hylkäsi kunnan valituksen vuoden 2011 valtionosuuksista ja niihin sisältyvästä syrjäisyyskorotuksesta. Kunta jätti korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen myös vuoden 2012 peruspalvelujen valtionosuudesta. Positiivista taloudessa oli verotulojen ja rahoitustuottojen ylittyminen arvioidusta. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2012 olivat Mäntykodin laajennuksen ja peruskorjauksen loppuunsaattaminen sekä kolmevuotinen taajamajärvien kunnostushankkeen käynnistäminen. Merkittävimmät kunnan toimintaan liittyvät päätökset kuluneena vuonna olivat päätös maaseutuhallinnon järjestämisestä Haapajärven ja Pyhäjärven kanssa vuoden 2013 alusta, kunnan ja Kartanohotelli Saari Oy:n välisen vuokra/lunastussopimuksen hyväksyminen sekä Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän jäseneksi hakeutuminen vuoden 2013 alusta lukien. Pekka Leppänen kunnanjohtaja

14 13 YLEINEN TALOUDEN JA TOIMINNAN KEHITYS Kulunut vuosi on ollut kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaavat alkamassa olevaa vuotta. Uudet valtuustot käynnistivät työnsä heikkenevissä talousnäkymissä. Rakennemuutos kohtelee paikkakuntia kovin eri tavoin. Aikaisemmin erittäin hyvin menestynyt kunta saattaa varsin nopeasti olla suorastaan kriisin partaalla. Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä, joukossa sellaisia jotka vielä muutama vuosi sitten olivat taloudeltaan varsin vahvoja. Tukea myönnettiin 27 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa. Kunnallisveroaan nosti ennakko-odotuksiin nähden huomattavan suuri joukko, peräti 119 kuntaa. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,38. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 5,5 %-yksikön suuruiseksi. Lokakuussa eduskunnan hallintovaliokunta pyysi Kuntaliitolta lausuntoa lähivuosien kuntatalouden tasapainotustarpeen suuruudesta. Kuntatalousyksikössä tehdyt laskelmat päätyivät siihen, että vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Laskelman oletukset pohjautuvat valtiovarainministeriön syyskuussa tehtyihin ennusteisiin valtion vuoden 2013 peruspalvelubudjetissa. Tasapaino voidaan saavuttaa joko nostamalla veroja, leikkaamalla toimintamenoja tai investointeja tai kuten todennäköistä näiden yhdistelmällä. Mitä ilmeisimmin tasapainotustarve tulee olemaan tätä suurempi talouskehityksen heikentyessä. Kuntien kesken erot tasapainotustarpeessa ovat suuria. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin pysyy kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s luokitteli Kuntien Takauskeskuksen kolmen A:n arvoiseksi. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtioon kuin Suomen kuntiin luotetaan. Maan hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämisessä korkeintaan 1 %:ssa BKT:sta. Jos nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus toteuttaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia laskennallisesti yhtä paljon. Mitä ilmeisimmin uudet sopeutustoimenpiteet ovat edessä seuraavalla kehyskierroksella. Tähän mennessä sopeutustoimien säästöt ovat kohdistuneet ylivoimaiselta valtaosaltaan kuntiin valtionosuusleikkausten muodossa. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä epävarma ja suorastaan hämmentävä. Kuntauudistuksen kiemurat ovat täysin levällään samoin kuin erva-alueiden soteratkaisutkin. Valtionosuusuudistuksen selvitys on samoin kesken ja kuntalakia uudistetaan. Harvinaisen paljon isoja kuntien toimintaan liittyviä hankkeita on yhtä aikaa vireillä.

15 14 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2012 tilinpäätös oli pahasti alijäämäinen. Tilikauden tulos oli ,22 euroa alijäämäinen ja vuosikatekin ,13 euroa alijäämäinen. Toimintakulut olivat ,43 ja toimintatuotot ,33. Toimintakate oli ,10. Investointimenot olivat ,31 ja investointitulot ,99. Verotulot olivat ,01 euroa ja valtionosuudet ,00 euroa. Paljon ennakoitua suuremman alijäämän taustalla ovat PPKY Selänteen rajusti kasvaneet kustannukset. Selänteen toimintakate ylittyi ,89 eurolla arvioidusta. Kunnan talouden kannalta negatiivista oli myös se, että KHO hylkäsi kunnan valituksen vuoden 2011 valtionosuuksista ja niihin sisältyvästä syrjäisyyskorotuksesta. Kunta jätti korkeimpaan hallintooikeuteen valituksen myös vuoden 2012 peruspalvelujen valtionosuudesta. Positiivista taloudessa oli verotulojen ja rahoitustuottojen ylittyminen arvioidusta. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2012 olivat Mäntykodin laajennuksen ja peruskorjauksen loppuunsaattaminen sekä kolmevuotinen taajamajärvien kunnostushankkeen käynnistäminen. Merkittävimmät kunnan toimintaan liittyvät päätökset kuluneena vuonna olivat päätös maaseutuhallinnon järjestämisestä Haapajärven ja Pyhäjärven kanssa vuoden 2013 alusta, kunnan ja Kartanohotelli Saari Oy:n välisen vuokra/lunastussopimuksen hyväksyminen sekä Keski- Pohjanmaan erikoissairaan-hoito ja peruspalvelukuntayhtymän jäseneksi hakeutuminen vuoden 2013 alusta lukien Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävimmät taloudelliset riskit kunnan toiminnassa ovat suurehkoon lainasalkkuun liittyvä korkoriski sekä arvopaperisalkkuun liittyvät riskit kuten joukkovelkakirjojen korkoriski ja osakkeiden osalta kurssiriski. Kunnassa tuotannollista toimintaansa käynnistelevien kunnan osakkuusyhtiöiden menestymiseen liittyy epävarmuustekijöitä niin yhtiöiden osakkeiden arvon kehittymisen suhteen kuin esim. tulevan työllisyysvaikutuksen suhteen. Kunnan käyttöomaisuuteen liittyvät riskit on vakuutuksin pyritty minimoimaan. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnan sisäinen valvonta on järjestetty ja toteutettu kunnanhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.

16 15 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnan konsernivalvonta on järjestetty ja toteutettu valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Merkittävin konserniyhtiöihin liittyvä päätös oli BBS Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen Muiden konsernin yhtiöiden osalta toiminta on säilynyt ennallaan. HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallitus esittää, että tilikauden alijäämä ,22 euroa siirretään oman pääoman eriin kohtaan edellisten tilikausien yli-/alijäämä.

17 16 SIJAINTI, HALLINNOLLINEN ASEMA JA VÄESTÖ Reisjärven kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan etelälaidalla niin, että läntisenä rajanaapurina on Lestijärvi ja eteläisenä rajanaapurina Kinnula ja Pihtipudas. Muina rajanaapureina ovat pohjoispuolella Sievi ja itäpuolella Haapajärvi. REISJÄRVEN HALLINNOLLINEN ASEMA Reisjärvi kuuluu: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan Haapajärven kihlakuntaan Pohjois-Suomen verovirastoon/jokilaaksojen verotoimistoon Jokilaaksojen vakuutuspiiriin Nivala-Haapajärven seutukuntaan Keski-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiriin Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistoon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Pohjanmaan liittoon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin Pohjois-Suomen sotilaslääniin REISJÄRVEN VÄESTÖ Vuosi Väestö Vuosi Väestö

18 17 HALLINTOTOIMEN TEHTÄVÄALUE TARKASTUSTOIMI VALTUUSTO KUNNANHALLITUS ELINKEINOTOIMI Yleishallinnon piiriin kuuluvat sellaiset kunnalle kuuluvat tehtävät, jotka liittyvät kunnan yleisten toimintaedellytysten luomiseen ja ylläpitoon ja joiden kustannuksista kunta yleensä vastaa kokonaan itse sekä elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Kunnanvirastossa mm. hallintotoimi huolehtii yleishallinnon tehtävistä. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ TARKASTUSTOIMI Tarkastuslautakunnan jäsenet: Pentti Törmänen, pja Oili Kiviranta, vpja Raija Aalto, jäsen JHTT tilintarkastaja Pentti Malinen, Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy, sihteeri Tarkastuslautakunnan tavoitteet on määritelty kuntalaissa ja Reisjärven kunnan hallintosäännössä. Niiden mukaan lautakunnan keskeisenä tehtävänä on arvioida, onko kuntaa johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kunnan tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi. Asetettujen tavoitteiden toteamiseksi tarkastuslautakunta on käynyt läpi seuraavat asiat: - haastatellut toiminnoista vastaavia johtavia ja tilivelvollisia viranhaltijoita, - selvittänyt asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, niiden perusteella asetetut tehtäväalueittaiset tulostavoitteet ja niiden toteutumisen ja raportoinnin, - tutustunut keskeisiin toimintoihin, - selvittänyt kehittämistoiminnat ja investointisuunnitelmat sekä niiden toteuttamisen ja rahoituksen,

19 18 - tarkastanut kunnanhallituksen toimintakertomukseen sisältyvän selvityksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta, - selvittänyt, mitä on tehty edellisten vuosien tarkastusten perusteella, - laatinut yhteenvetona tarkastuksen tuloksista valtuustolle arviointikertomuksen. VALTUUSTO Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Se päättää mm. talousarviosta, tuloveroprosentista, kiinteistöverosta sekä kuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta. Valtuusto perustaa ja täyttää myös tärkeimmät virat ja valitsee luottamushenkilöt. Reisjärven valtuustossa v oli 21 jäsentä ja se kokoontui valtuuston varsinaiseen kokoukseen 7 kertaa ja valtuuston iltakouluun 7 kertaa. Valtuusto teki toimintavuoden aikana 64 päätöstä. Vuonna 2011 kunnanvaltuusto teki 66 päätöstä. Valtuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Jyrki Halonen, 1. varapuheenjohtajana Asmo Suorsa ja 2. varapuheenjohtajana Tapio Paalavuo. KANSALLINEN KOKOOMUS SUOMEN SOSIAALI- DEMOKRAATTINEN PUOLUE SUOMEN KESKUSTA VASEMMISTO- LIITTO PERUS- SUOMALAISET Paalavuo Tapio Savelainen Maria Änäkkälä Tapio Hirvinen Esa Halonen Jyrki Haukipuro Henna Kinnunen Helena Kiviranta Oili Leppälä Anna-Liisa Luotoniemi Erkki Mattila Marjatta Muuttola Markus Mäntypuro Kauko Niemi Pauli Nyman Teuvo Paavola Kaarlo Parkkila Katri Suorsa Asmo Törmänen Pentti Kangasoja Elena Säisä Tatu

20 19 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa ja hallintoa, valmistella valtuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua sekä edustaa ja tekee kunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus valvoo valtuuston ja lautakuntien päätösten laillisuutta. Asiat kunnanhallitukselle esittelee kunnanjohtaja. Vuonna 2012 kunnanhallitus kokoontui varsinaiseen kokoukseen 15 kertaa ja teki toimintavuoden aikana 113 päätöstä. Vuonna 2011 kunnanhallitus teki 146 päätöstä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Teuvo Nyman, 1. varapuheenjohtajana Markus Muuttola sekä 2. varapuheenjohtajana Marjatta Mattila. VARSINAINEN JÄSEN Nyman Teuvo, KESK Markus Muuttola, KESK Marjatta Mattila, KESK Hirvinen Esa, SDP Kesänen Tiina, KOK Kinnunen Helena, KESK Mäntypuro Kauko, KESK HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Leppälä Anna-Liisa Kokkoniemi Tapio Paananen Eero Niskakoski Marja-Leena Isoaho Pauli Haukipuro Henna Lindberg Hilkka

21 20 VALTUUSTON TOIMINTAA VUONNA Valtuusto hyväksyi Kumpuniemen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen Valtuusto antoi lausunnon Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Valtuusto päätti, että Reisjärven kunnan maataloushallinto järjestetään alkaen lain Maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (L 210/2010) edellyttämällä tavalla. Toiminta järjestetään Kuntalain (365/1995) 76 tarkoittamalla yhteistoimintasopimuksella Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven kesken ja näiden kuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella niin, että isäntäkuntana toimii Pyhäjärven kaupunki Valtuusto hvyäksyi Valkeisjärven-Syväjärven alueen ranta-asemakaavan Valtuusto hyväksyi Reisjärven kunnan ja Kartanohotelli Saari Oy:n välisen lunastussopimuksen Valtuusto vahvisti vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 21 % Valtuusto päätti hakea Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän jäsenyyttä lukien KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAA VUONNA Kunnanhallitus päätti iltapäivätoiminnan järjestämisestä Niemenkartanon koululla kevätlukukaudella Kunnanhallitus päätti lähettää oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriön päätökseen ja päätti lähettää valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen koskien valiovarainministeriön päätöstä Reisjärven kunnan oikaisuvaatimuksesta Kunnanhallitus päätti lähettää oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriön päätökseen peruspalveluiden valtionosuudesta vuodelle Kunnanhallitus päätti lähettää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille kannanoton ensihoidon järjestämisestä alueella Kunnanhallitus hyväksyi Pohjolan Matkan tarjouksen koskien koulutoimen ostoliikennepalveluja ajalla ja mahdollista optiovuotta Kunnanhallitus valitsi elintarvikkeiden hankintapaikaksi hankintakaudelle Reisjärven K-Marketin Kunnanhallitus päätti iltapäivätoiminnan järjestämisestä Niemenkartanon koululla syyslukukaudella 2012

22 21 ELINKEINOTOIMEN TEHTÄVÄALUE Seudullinen elinkeinojen kehittämisyhtiö Nihak Oy:n toiminta yhdistettiin v alusta lähtien seutuyhdistykseen ja seutuyhdistyksen nimi muutettiin Nivala-Haapajärven Seutu Nihak ry:ksi. Seutuyhdistyksen tavoitteena on tarjota hyvät, jopa Suomen maaseutualueiden parhaat ja kattavimmat yritys- ja aluekehityspalvelut kohtuullisilla kustannuksilla seudun kuntien alueella. Kaikille yrittäjille ja yritystoimintaa suunnitteleville tarjotaan monipuolisia ja maksuttomia kehittämispalveluja sekä yritysneuvontaa. Tavoitteena on edesauttaa jo toimivien yritysten kehittymistä ja uusien kilpailukykyisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Reisjärven yritysneuvonnasta vastaa Ossi Turunen. Hän oli pääsääntöisesti Reisjärvellä kahtena päivänä viikossa. Reisjärven elinkeinojen kehittämisen painopistealueita ovat olleet uusiutuva energiatuotanto, biolääketiede, metalli, puuteollisuus, muovi ja matkailu. Matkailun kehittämisen painopistealueita ovat Susisaari, Peuran Polku ja sitä ympäröivä erämaa-alue sekä Petäjämäen ulkoilukeskus. Osa Reisjärven matkailuyrityksistä on jäsenenä maakuntarajat ylittävässä Metsäpeuranmaan matkailuyhdistyksessä ja osa Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seutukuntien alueelle perustetussa Keskipisteen matkailuyhdistyksessä. Kysytyimpiä yrityspalveluja Reisjärvellä ovat olleet yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut ja neuvonta yritystoiminnan kehittämis- ja laajennushankkeissa. Nihakin yrityshautomossa on ollut kolme yritystä Reisjärveltä (Rekitec Oy, Reiskone Oy ja Ny-Tek Oy). Kaikkiaan uusia yrityksiä perustettiin 9 kpl ja niitä lakkautettiin 15 kpl. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi Reisjärven yritysten kehittämishankkeisiin v kehittämisavustusta (3:lle yritykselle), maaseudun kehittämisohjelmasta yritystukea (6:lle yritykselle) ja Keskipiste-Leaderin kehyksestä (4:lle yritykselle). Työvoiman määrä Reisjärvellä on 1226 kpl ja keskimääräinen työttömyysaste v oli 6 % (pienin koko Pohjois-Pohjanmaalla).

23 22 REISJÄRVEN SUURIMPIA TYÖNANTAJIA Yritys Työvoima 2012 Työvoima 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Reisjärven kunta Elecster Oyj Reisjärven Kristillinen Opisto GasEK Oy Honkaperä Forest Oy Kangaskylän Pitokartano, Pitokartanon Rilli, Pitokartanon Timpurit ja Kartanohotelli Saari Kainuun Hoivataito Oy, Palvelu ja kuntoutuskoti Rantaniemi Hoivakoti Paavola Oy Koneurakointi Niskakoski Oy (KNK Networks) 13 9 Peura Talot Oy Reisjärven seurakunta Steel-Prisma-Metallit Oy Valmistus- ja asennuspalvelu Änäkkälä Oy Rakentajat Niskakoski Oy 10 9 Reisjärven Osuuspankki 9 9 Trianor Oy 8 10 Bioactive Bone Subtitutes Oy 8 8 Pohjolan Matka/Antti Kangas Oy 8 8 S-Market 8 8 E-P Vinkka Ky 7 7 Avoin yhtiö J & T Suomala 6 6 Reisjärven apteekki 6 6

24 23 TALOUDELLISIA MITTAREITA TP 2011 TA 2012 TP 2012 TOT-% Laskennassa käytetty asukasluku VAALIT Menot 2 765, , ,60 56,7 % /asukas 0,92 5,04 2,87 TILINTARKASTUS Menot , , ,30 74,0 % /asukas 3,63 5,04 3,75 HALLINTOTOIMI Valtuusto Menot , , ,02 118,2 % /asukas 8,80 7,73 9,18 Kunnanhallitus Menot , , ,62 87,6 % /asukas 58,68 57,48 50,60 Hallintotoimi Menot , , ,78 52,7 % /asukas 53,07 114,62 60,73 Muu yleishallinto Menot , , ,37 101,8 % /asukas 27,92 33,61 34,38 Henkilöstöhallinto Menot , , ,04 76,7 % /asukas 8,95 10,08 7,77 Joukkoliikenne Menot , , ,12 123,5 % /asukas 9,47 8,74 10,85 Verotus Menot , , ,19 100,6 % /asukas 21,89 22,18 22,43 Velkaneuvonta Menot 1 058, , ,58 85,7 % /asukas 0,35 0,67 0,58 Toimikunnat Menot ,44 /asukas 0,06 0,00 0,06 Kesätyöllistäminen Menot , , ,00 66,9 % /asukas 5,82 8,07 5,42 HALLINTOTOIMI YHT. Menot , , ,16 76,4 % /asukas 195,01 263,19 201,99 ELINKEINOTOIMI Menot , , ,18 67,4 % /asukas 30,48 57,14 38,71 PPKY SELÄNNE Menot , , ,89 100,0 % /asukas 3 917, , ,88 PALO- JA PELASTUS Menot , , ,32 101,6 % /asukas 78,54 81,01 82,70 KUNNANHALLITUS YHT. Menot , , ,55 98,3 %

25 MAASEUTUTOIMEN TEHTÄVÄALUE 24 MAASEUTULAUTAKUNTA MAASEUTUTOIMI Maaseutulautakunta johtaa ja valvoo maaseututoimen vastuualuetta. Toiminta käsittää maaseutuelinkeinojen kehittämistyön ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien hoitamisen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestämisestä vastaa kunnanhallitus ja käytännön toiminta toteutetaan maaseututoimen yhteydessä. Vastuuhenkilönä maaseututoimessa on maaseutujohtaja ja lomituspalveluiden vastuuhenkilönä toimii lomatoimenjohtaja. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toiminta- Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä yksikkö ilman työl- listettyjä YHTEENSÄ KEHITTÄMISTYÖ Maaseutuelinkeinojen kehittämisessä on tavoitteena edistää toimivien, sekä uusien maaseutuyritysten peltoon, kotieläimiin, metsään ja muihin luonnonvaroihin liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kehittämistyötä on kertomusvuonna toteutettu tiedottamalla erilaisista käynnissä olevista hankkeista, joiden tarkoituksena on neuvonnan ja koulutuksen avulla kehittää yrittäjäkohtaisia valmiuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämishankkeiden edellyttämä kuntarahoituksen osuus on suoritettu elinkeinotoimen talousarviosta. Talousarviovuoden aikana järjestettiin neljän kunnan yhteinen sukupolvenvaihdospäivä Haapajärvellä, maatilojen yhtiöittämispäivä Reisjärvellä, sekä normaali tukikoulutus Reisjärvellä ja Haapajärvellä. Maanmittauslaitos teki 4.5. päätöksen Kangaskylän ja Reisjärvenkylän tilusjärjestelyn aloittamisesta. Maaseutujohtajan työajasta 40 % on edelleen myyty Haapajärvelle ja vastaavat maaseutuviranomaistehtävät on hoidettu myös Haapajärvellä. MAASEUTUELINKEINOVIRANOMAISTEHTÄVÄT Kunnan on huolehdittava alueellaan maaseutuelinkeinojen rahoituslain ja muiden maaseutuelinkeinoja koskevien lakien, asetusten ja päätösten täytäntöönpanosta (L 1558/91). Muita maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviä ovat mm. hukkakauratarkastukset, viljelysten sato-, petoeläin ja hirvivahinkoasiat, luopumistukiasiat, sekä neuvonta mm. investointien rahoituksessa, tuotantokiintiöasioissa ja maatalousyrittäjien opintoraha-asioissa.

26 25 Vuoden aikana Reisjärvellä (ei sis. Haapajärven lukuja) vastaanotettiin, tarkastettiin sekä tehtiin päätös kappalemääräisesti 1473 erilaiseen EU- ja kansallisen tuen hakemukseen. Käsiteltyjen hakemusten perusteella maksatettiin erilaisia EU- ja kansallisia tukia ,63 euroa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskus on tukenut viljelijöiden hakemusten perusteella maatilojen kehittämistä myöntämällä lainan korkotukea euron kokonaislainamäärälle, avustusta euroa ja erilaisten erityisympäristötukisopimusten ym. tulonmenetyskorvausten perusteella ,97 euroa. LOMITUSPALVELUT v Maatalouslomituksen palveluyksikkö on vuoden 2011 alusta lähtien hoitanut lomituspalvelujen järjestämisen Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven kuntien alueella Reisjärven toimiessa maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimeämänä isäntäkuntana. Kotieläintuotantoa harjoittava maatila saa vuosilomaa, sijaisapua ja maksullista lomittaja-apua maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti. Tilat voivat valita, käyttävätkö tilalla kunnan lomituspalveluita vai järjestävätkö itse lomittajansa. Itse järjestetystä lomituksesta maksetaan viljelijälle korvaus lomittajan palkkaamisesta. Lomituspalvelulain mukaisista lomituksista aiheutuneet kustannukset rahoitetaan valtion varoista. Viljelijäyrittäjän henkilökohtainen lomaoikeus on 26 päivää vuodessa. Sijaisapulomitusta saa yrittäjä, joka on laissa mainittujen syiden vuoksi tilapäisesti estynyt työstään, eikä tilalla voida sisäisin järjestelyin esimerkiksi perheenjäsenten avulla selviytyä tilan töistä. Sijaisapulomituksesta peritään maksu, joka perustuu yrittäjän maatalousyrittäjäeläkkeen työtuloon. Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi viljelijä voi saada lomittajan myös muihin yrityksen töihin maksullisena lomittaja-apuna. Tätä maksullista lomittaja-apua on voitu järjestää vain, jos yksikön kuukausipalkkaisia lomittajia on ollut käytettävissä. Kukin lomitusalueen kunta on v varannut yhtenäiseksi sovitetun summan maksullisen lomittaja-avun tukemiseen oman kunnan alueella sijaitseville kotieläintiloille. Maksullinen lomittaja-apu työllistää lomituspalveluissa noin 20 lomitushenkilöä vuodessa. Lomituspalveluiden laajuus Lomituspalveluiden piiriin kuuluu 299 (Haapajärvi 92, Kärsämäki 68, Pyhäjärvi 58, Reisjärvi 81 tilaa) tilaa (v ), joista kunnallisen lomituspalvelun piirissä on 296 tilaa ja itsejärjestetyssä lomituksessa 3 tilaa. Lomitettavien yrittäjien määrä on yhteensä 495 (v ) henkilöä. Vuosilomaa lomitettiin päivää, sijaisapua päivää ja maksullista lomittaja-apua yrittäjät ostivat tuntia (4 065 päivää), josta perittiin korvausta 10,99 tunnilta. Lomituksissa kertyi yhteensä (v ) lomituspäivää. Kuukausipalkkaiset lomittajat lomittivat 70 % kaikista lomituksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ja tuntipalkallisina olevat henkilöt lomittivat 30 % lomituksista. Lomitustyöstä sai pääasiallisen toimeentulonsa 111 lomittajaa ja lisäksi tilapäisesti työskenteli lomitustyössä 290 henkilöä.

27 26 TALOUDELLISIA MITTAREITA Maaseutuelinkeinot Vuoden 2012 talousarvion suunniteltu nettomeno oli ja yksikkökustannus 47,73 / asukas (2975 asukasta), (46,38 v. 2011). Toteutuneet nettokustannukset ,53 ja yksikkökustannus 42,29 / asukas (2961 asukasta), (35,68 v. 2011). Lomatoimi Vuoden 2012 talousarvion suunniteltu nettomeno oli 0 ja yksikkökustannus 0 / asukas (2975 asukasta), (0 v. 2011). Toteutunut nettovaikutus ,30 ja yksikkövaikutus +8,15 / asukas (2961 asukasta), (+27,62 v. 2011). Maaseututoimi yhteensä Vuoden 2012 suunniteltu talousarvion nettomeno yhteensä oli ,00 ja yksikkökustannus 47,73 / asukas (2975 asukasta), (46,38 / asukas v. 2011) Toteutuneet nettokustannukset ,23 ja yksikkökustannus 34,14 / asukas (2961 asukasta), (8,06 / asukas v. 2011). Vuoden 2012 talousarvion suunniteltu nettomeno oli 940,40 / aktiivitila (151 tilaa). Toteutuneet nettokustannukset 682,96 / aktiivitila (148 tilaa), (160,00 v.2011).

28 27 SIVISTYSTOIMEN TEHTÄVÄALUE KOULULAUTAKUNTA OPETUSTOIMI KOULUT Kunnan koululaitokseen kuuluivat vuoden 2012 lopussa Kalajan, Leppälahden ja Niemenkartanon koulut (ala-asteet). Näistä Niemenkartanossa oli seitsemän opettajaa, Kalajan ja Leppälahden koulut olivat kolmiopettajaisia. Esiopetuksessa oli kaksi ryhmää. Lisäksi oli kaksi pienryhmää (kolmiportainen tuki). Harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta antavia ryhmiä oli yksi. Koululaitokseen kuuluvat lisäksi Kisatien koulu (perusopetuksen luokat 7-9) ja lukio. Oppilaita koululaitoksessa oli yhteensä 465. Esiopetuksessa oli 33, ala-asteella 252, erityisen tuen oppilaita 9 ja yläasteella 112 oppilasta sekä lukiossa 59 opiskelijaa. Koko kunnan väkiluku oli 2961 asukasta. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Koulutoimi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ PERUSKOULU JA LUKIO Koulutuksen toiminnallisena tavoitteena on ollut se, että Pyritään valtakunnallisen koulutuspolitiikan edellyttämiin päämääriin eli etenemään kohti tieto- ja oppivaa yhteiskuntaa. Päämääristä keskeisimpiä ovat tiedon tason kohottaminen sekä koulun ja työelämän lähentäminen. Päämääränä on kuitenkin saavuttaa mahdollisimman joustava oppimiskokonaisuus, jossa haittatekijät pyritään minimoimaan. Opetuksen laatuun ja sisältöön on kaikilla tasoilla kiinnitetty huomiota. Oppimistulokset ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia: osa hyvää, osa erinomaista tasoa, osa jopa selvästi yli valtakunnallisen keskiarvon. Oppilaiden jatkosijoittuminen opiskelu- ja työmarkkinoille on ollut hyvä. TALOUDELLISET MITTARIT osoittavat, että koululaitoksen menot ovat valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen vertailussa Reisjärvi on sijoittunut hyvin edullisuusvertailussa. LAADULLISINA MITTAREINA on käytetty useita eri mittareita. Keskeiset niistä ovat: oppilaan menestymisen seuranta (keskiarvot) ala-asteelta yläasteelle ja lukioon, menestyminen opetushallituksen valtakunnallisissa kokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa, peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin ja työyhteisön kehityskeskustelut.

29 28 Oppilaiden menestymistä on seurattu keskiarvojen perusteella heidän siirtyessään ala-asteelta yläasteelle ja edelleen lukioon. Tämä jo useamman vuoden jatkunut seuranta on tuottanut hyvää tulosta mm. siinä suhteessa, että vaatimustaso ja arvostelu ovat yhdenmukaistuneet. Oppilaiden menestymistä ylioppilaskirjoituksissa verrataan valtakunnalliseen menestykseen. Lukiolaisten menestyminen yokokeessa on ollut valtakunnallista kärkitasoa. Peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Keväällä 2012 perusopetuksen päättäneiden jatkosijoittuminen: lukio ammatillinen kansanopisto ei koul./työ perustutkinto 45,5 % 45,5 % 9% Keväällä 2012 lukion päättäneiden jatkosijoittuminen: yliopisto/ ammatti- muu töissä/ei opisk./ kork.koulu kork.koulu opiskelu armeija 24 % 38% 9,5 % 28,5 % TALOUSARVIOVUODEN 2012 TAVOITTEET, MITTARIT JA TOTEUTUMINEN: Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset Esiopetus Laadukas opetus Opetussuunnitelman toteutuminen % > 95 ok Perusopetus ja lukio Laadukas opetus Henkilöstön ammattitaito Kodin ja koulun yhteistyö Työyhteisön sisäinen tila Perusopetuksen kouluverkko Opetussuunnitelman toteutuminen % Valtakunnallisissa kokeissa menestyminen Oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin tai työelämään % Ulkopuolisten tahojen (lääninhallitus, opetushallitus) suorittama arviointi (perusopetuslaki 21, lukiolaki 16 ) Lukion keskeyttäneiden osuus % Pätevien opettajien osuus opettajista (päätoimiset) % Palaute / kysely Palaute / kysely Oppilasmäärä / koulu > 95 vähintään keskitasoa 100 vähintään keskitasoa < 5 > 95 hyvä hyvä > = 45 ok ylitti keskitason ok ok ok ok ok hyvä hyvä ok Opetus järjestetään taloudellisesti Taloudelliset Opetustoimen kustannukset /asukas (2975) /esiopetuksen oppilas /perusopetuksen oppilas /lukion oppilas

30 29 Oppilastiedot tilanteen mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyötä seurataan kyselyllä ja kodeilta saadulla palautteella. Palaute käsitellään koulukohtaisesti vuosittaisessa palautekeskustelussa tai -keskusteluissa. Laadulliset mittarit näyttävät, että Reisjärven koulutoimi on kokonaisuudessaan valtakunnallisen keskiarvon paremmalla puolella (vrt. opetushallituksen valtakunnalliset kokeet). Koululaitos on tässä mielessä suorittanut tehtävänsä varsin hyvin. Keväällä 2012 Reisjärven lukio sijoittui sekä MTV3:n teettämässä lukioiden vertailussa sijalle 69 ja Helsingin Sanomien tekemässä lukioiden tulosvertailussa sijalle 118. Vuodelle 2012 koulutoimi sai valtion erityisavustusta kerhotoimintaan ja opetusryhmien pienentämiseen. Oppilashuollollisten toimenpiteiden tarve jatkoi kasvuaan. Koko ajan lisääntyvä psykologi- ja erikoissairaanhoidollisten toimenpiteiden tarve on asettanut/asettaa kouluterveydenhuollon ja opetustoiminnan isojen haasteiden eteen. Vuonna 2012 opetustoimeen palkattiin kokopäiväinen koulukuraattori. Kokonaisuutena toimialalle vuodelle 2012 asetetut sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. MUU KOULUTUS Reisjärven kunta on jäsenkuntana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä ja Ylivieskan seudun musiikkiopistossa. Reisjärvi kuuluu Jokilatvan kansalaisopistoon.

31 30 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen kuuluu kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi. Vapaaaikatoimeen kuuluvat toimialueet ovat kertomusvuoden aikana toimineet keskenään tiiviissä yhteistyössä. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös lukuisten paikkakunnalla toimivien yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Yhdistyksiä on tuettu toiminta-avustuksilla ja tarjoamalla käyttöön maksuttomasti toimitiloja ja alueita sekä huolehtimalla lukuisten tilaisuuksien äänentoistosta. Vuodelle 2012 asetettu toiminnallinen tavoite oli saada lisättyä ihmisten tiedollisten ja taidollisten valmiuksien määrää ja laatua siten, että vapaa-ajan toimintojen omaehtoinen harrastaminen kuuluu yhtenä osana yksilön elämään. Näyttää siltä, että tavoitteeseen on päästy. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toiminta-yksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ 4 0,5 4,5 4 Kirjastotoimi Kirjaston toiminta kunnan monitoimitalona jatkui kohtuullisen vilkkaana kertomusvuonna. Kirjastotoimi, joka käsittää vain pääkirjaston, lainasi v paikallislainaa ja kaukolainoja saatiin asiakkaille 377. Kunnassa oli toimintavuonna lainausoikeuttaan käyttänyttä lainaajaa. Käyntejä kirjastoon tehtiin käyntiä ja www-käyntejä web-origoon tehtiin kpl. Lainaukset laskivat hieman ollen kertomusvuonna 18,64 lainaa asukasta kohden. Opetusministeriön laatiman taloudellisuus-mittarin mukaan Reisjärvellä oli yhden kirjastosuoritteen hinta 1,51 euroa, joka oli hieman tavoitetta huonompi johtuen laskeneista lainausluvuista. Kirjaston työssä painopistealueina ovat lasten lukemaan oppimisen tukeminen, lukuharrastuksen virittäminen sekä aikuisten osalta Reisjärveltä käsin tapahtuvan opiskelun tukeminen. Sivukylien lasten lukuharrastusta tukevaa Laukkukirjastotoimintaa on jatkettu Kalajan ja Leppälahden kouluilla. Hieman eri lailla toteutettuna Laukkukirjasto vierailee myös Niemenkartanon koululla. Kirjastonhoitajan vuoden aikana pitämiin 6 kirjastonkäytönopetustilaisuuteen osallistui 94 oppilasta. Lisäksi kirjastonhoitaja on pyydettäessä käynyt puhumassa eri ryhmille kirjoista ja lukemisesta. Lisäksi kirjastossa on järjestetty vuoden aikana muita erilaisia tilaisuuksia 9 kpl, mm. nuorille suunnattu Yökirjasto.

32 31 Kulttuuritoimi Tammikuussa järjestettiin kirjastolla Runon ja laulun ilta vieraana alan taitaja Reijo Vähälä Tampereelta. Helmikuussa kirjastolla järjestettiin uusien laulujen ilta reisjärvisen Simo Vedenpään vetämänä. Helmikuulle ajoittui myös kokkolalaisen Clas-Olav Slotten Boxing valokuvanäyttely. Maaliskuussa ala-asteikäisille tarjottiin musiikkiopiston soitinesittelykonsertti sekä Pentti Rasinkankaan + Ohilyöntiyhtyeen konsertti. Huhtikuussa kulttuuritoimi oli mukana edellisvuosien tapaan kansallisen veteraanipäivän ohjelmajärjestelyissä. Sankarihaudoilla käynnin jälkeen ohjelmallinen tilaisuus pidettiin seurakuntakodilla. Huhtikuulle ajoittui myös kirjastolla pidetty Lilja Isokosken kirjallisuusilta. Heinäkuussa järjestettiin Aila Peltoniemen taidenäyttely. Reisjärvi-päivien yleisorganisointi oli totuttuun tapaan myös kulttuuritoimen harteilla. Pitäjäpäivillä osallistuttiin Juhani Puurulan kotimuseon siunaustapahtumaan, järjestettiin toritapahtuma, jossa karaokea laulatti ja taikatemppuja esitti haapajärvinen Pauli Raivio. Reten kesänäytelmän Väärämäen veljekset viimeisessä näytöksessä kulttuuritoimi kukitti näytelmäryhmän. Lokakuulla järjestettiin kirjastolla kirjallisuusilta, jonka isäntänä toimi oululainen Eero Pokela. Marraskuulla kulttuuritoimi avusti paljon väkeä keränneen joulunavaustapahtuman järjestelyissä. Loppuvuoden ohjelma huipentui joulukuussa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin, joiden pääorganisointi oli kulttuuritoimen vastuulla. Juhlapuheen piti yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli. Juhlassa palkittiin vuoden 2012 kulttuuripalkinnolla Aila Peltoniemi. Tanssiopisto Uudenkuun lastentanssi- ja nykytanssiryhmät kokoontuivat lukuvuotta vastaavan ajan viikoittain kulttuuritoimen budjettiin varatun määrärahan turvin. Liikuntatoimi Liikuntatoimen vastuualueeseen on kuulunut liikuntatilojen ja -alueiden käyttövuorojen jakaminen sekä kunto- ja terveysliikunta-aktiviteettien organisointi joko yksin tai yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Samoin liikuntatoimi on tukenut eri lajien puulaakiurheilua sekä hopeasompa- ja ikäkausitoimintaa. Liikuntatoimen organisoiman kuntosalin ohjaustoiminnan kautta Niemenkartanon kuntosalille saatiin uusia liikuntaryhmiä. Liikuntatoimi on toteuttanut ympäri vuoden kuukauden mittaiset kuntokaudet, joihin oli jälleen vilkas osanotto. Kirjauksia kuntovihkoihin kertyi vuoden mittaan kpl. Toholammilla hiihdetyssä Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Reisjärven I-joukkue teki maakuntaviestihistoriaa sijoittuen kolmanneksi eli ottamalla 61-vuotisen maakuntaviestihistorian ensimmäisen mitalin A-sarjassa. Hyvään menestykseen voidaan hakea selitystä maakuntaviestivalmennuksesta, joka on pyörinyt edellisvuosien tapaan leirityksineen ja testeineen. Leirikustannuksiin liikuntatoimi on osallistunut kolmanneksella. Merkittävä vaikutus saavutukseen oli myös tykkilumilatuhankkeella, jonka turvin kautta onnistuttiin jatkamaan tuntuvasti. Uimakuljetuksia Nivalan Uikkoon järjestettiin keväällä 9 kertaa ja syksyllä 8 kertaa. Uimakuljetuksiin kertyi yhteensä 547 osallistumiskertaa eli keskimäärin 32,18 henkilöä / yksi matka. Osallistujat koostuivat eläkeläisistä, toimintakeskus Violan väestä, harjaantumisluokkalaisista opettajineen sekä Haapajärvellä sijaitsevan ST-tuotteen väestä. Kansanhiihdoissa Reisjärvi sijoittui KePLin alueella viidenneksi suorituksella.

33 32 Keväällä osallistuttiin Tiivi-Areenalla Media-malja harrastejääkiekko-otteluun Haapajärvi Reisjärvi. Järjestyksessään neljännen ystävyysottelun voitti Haapajärvi tuloksen ollessa 9-3. Voitot ovat nyt tasan 2-2. Pitäjänmestaruuskilpailuja järjestettiin yleisurheilussa, hiihdossa sekä frisbeegolfissa. Joulukuussa järjestettiin yhdet maakuntaviestikarsinnat. Toiset peruuntuivat pakkasen johdosta. Sekä huhtikuun ensimmäisenä että joulukuun ensimmäisenä päivänä oltiin mukana Reisjärven kansallisten ranking hiihtojen järjestelyissä. Joulukuun hiihdot toteutettiin tykkilumiradalla, koska lunta ei ollut muualla. Vuoden urheilupalkinto myönnettiin Reijo Alakoskelle laaja-alaisista ansioistaan paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla tehdystä liikuntatyöstä. Tykkilumiladun huoltotie saatiin vuoden aikana ajokuntoon niin, että märästä syksystä huolimatta noin 4000 kuution lumimäärä saatiin ajettua levälleen yhtenä päivänä 23. lokakuuta. Hiihtämään ladulle pääsi heti seuraavana päivänä. Hiihtokausi jatkui tykkilumiradan turvin noin puolitoista kuukautta. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin hanke latukoneen uusimiseksi yhteistyössä Pilkkeen hiihtojaoston kanssa. Hanke sisälsi listakeräyksen toteuttamisen sekä ostajien hankkimisen traktorille ja traktorilatukoneelle. Nuorisotoimi Nuorisotoimi jatkoi nuorisotiloissa avointen ovien toimintaa koulujen lukuvuotta vastaavana aikana kaksi kertaa viikossa tiistai- ja perjantai-iltaisin. Nuorison tiedotuspiste Settinetti on palvellut kirjaston aukioloaikoina kirjaston yläkerrassa. Kertomusvuosi oli toinen sopimusvuosi, jona kunta osti nuorisolain edellyttämät etsivän nuorisotyön palvelut Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:ltä. Hiihtolomaviikolla järjestettiin laskettelu- / kylpyläretki Vuokattiin sekä retki jääkiekon SMliigapeliin Kärpät-Lukko. Maaliskuussa osallistuttiin yläasteelle ja lukioon suunnattuun Camera Obscura tapakasvatustapahtumaan. Huhtikuussa osallistuttiin Hannu Joren vetämään vanhempainiltaan Niemenkamarissa. Huhti- toukokuussa järjestettiin nuorisotiloissa Digitarina info-, kuvaus- ja editointitilaisuudet. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä järjestettiin päihteetön disco Sampolassa, jonne osallistui vain kourallinen varhaisnuoria. Kesäkuussa järjestettiin avoimet ovet Saarisen leirikeskuksella. Kesäkuun lopulle ajoittuivat Petäjämäellä pidetyt nappula- ja vesselileirit. Leirit järjestettiin yhteistyössä seurakunnan kanssa. Nuorisotoimi osallistui MLL:n Reisjärven paikallisyhdistyksen organisoiman leikkikenttätoiminnan toteutukseen palkkaamalla tehtävään yhden kesätyöllistetyn. Reisjärvi-päivillä kunnantalon piha-alueella toteutettiin Pave pantterin puisto tapahtuma. Kesäkuukausille ajoittui kirjaston kanssa yhdessä järjestetty Lukemalla pizzalle kampanja. Syyslomalla järjestettiin retki jääkiekon SM-liigapeliin Kärpät-Lukko sekä järjestettiin nuorten säbäturnaus yläasteen salilla. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokouksia pidettiin vuoden aikana muutamia. Reisjärvelle perustettiin myös nuorten vaikuttajaelin, joka sai nimekseen Reisjärven Nuoret Vaikuttajat. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin hanketta, jonka turvin uudet nuorisotilat sijoitettaisiin tarvittavien muutostöiden myötä kirjaston yläkertaan.

34 33 TALOUSARVIOVUODEN 2012 TAVOITTEET JA MITTARIT: Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite / toteutuma Toiminnalliset Taiteen perusopetus Laadukas opetus > 95 n. 95 % Kulttuuri Kunnan järjestämät tilaisuudet Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet Opetussuunnitelman toteutuminen % Kävijämäärä /tilaisuus Kävijämäärä /tilaisuus Nuoriso Kunnan järjestämät tilaisuudet Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet Liikunta Kunnan järjestämät tilaisuudet Yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet Kirjasto Kävijämäärä /tilaisuus Kävijämäärä /tilaisuus Kävijämäärä /tilaisuus Kävijämäärä /tilaisuus Kokoelmat / asukas Kirjahankinnat / 1000 as. Kokonaislainaus / asukas Fyysiset käynnit / asukas Lainaajia asukkaista % , , , , ,37 Taloudelliset Vapaa-aikatoimen kustannukset euroa/asukas Kulttuuritoimen kustannukset euroa/asukas Nuorisotoimen kustannukset euroa/asukas Liikuntatoimen kustannukset euroa/asukas Kirjaston toimintakulut euroa/asukas Kirjastotoimen taloudellisuus (=(henkilöstökulut+kirjastoaineistok ulut) / (fyysiset käynnit+kokonaislainaus) 122,69 120,99 12,03 10,64 12,97 13,99 34,22 35,89 63,46 60,94 1,35 1,51

35 34 TALOUDELLISET MITTARIT osoittavat, että vapaa-aikapalvelut tuotetaan Reisjärvellä kokonaisuutena ottaen suhteellisen edullisesti. Niemenkamarin vuokran osuus kulttuuritoimen toteutumasta on asukasta kohden 5,41. Yläasteen ja Niemenkartanon liikuntatilojen vuokran osuus liikuntatoimen toteutumasta on asukasta kohden 18,92. Kirjastotoimen osalta vuokran osuus budjetista on asukasta kohden 9,12. Kokonaisuutena voi sanoa, että vuodelle 2012 asetetut sekä taloudelliset että toiminnalliset velvoitteet ja tavoitteet saavutettiin. Yksikkökustannus euroa / asukas menot ,00, asukkaita Yksikkökustannus: 120,99 / asukas (2011: 115,46 )

36 35 TEKNISEN TOIMEN TEHTÄVÄALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUE SISÄLTÄÄ SEURAAVAT TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOT: tekninen hallinto (hallinto ja kiinteistötoiminnan vuokrat) kiinteistöt (tilapalveluyksikkö; kunnan omistamat ja vuokraamat toimitilat ja asunnot ) kaavoitus, liikenneväylät ja yleiset alueet (kaavatiet, puistot, uimarannat ja leikkikentät, liikunta-alueet, kaavoitus ja mittaus sekä ja maa metsätilat) liiketoimintalaitokset (viemärilaitos, kaukolämpölaitos, jätehuolto, sorakuopat, turvesuo, varastot ja konekeskus) tiejaosto (kunnan alueella olevan yksityisen tieverkon oikeudellinen- ja palvelutoiminta sekä taloudellinen avustaminen) PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ Tekninen hallinto kehittää, ohjaa, johtaa ja valvoo toimialansa palveluita sekä avustaa kunnan keskushallintoa ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Tekninen hallinto vastaa kunnan talorakennuksen ja julkisen käyttöomaisuuden investointien suunnittelusta ja käytännön toteuttamisesta sekä avustaa muita hallintokuntia tilahankkeiden hanke- ja yleissuunnittelussa. Tekninen lautakunta ja hallinto vastaavat kaavoituksen käytännön toteutuksesta. Teknisen toimen hallinnon haasteita on ollut toteuttaa edellisen vuoden määrärahatasolla ja vähentyneellä henkilöstöllä tekniselle toimelle siirtyneet tilaspalveluyksikkö, ruokahuolto ja liikunta-alueet. EAKR-hankkeen hallinnointi tuotti satunnaisia tuloja, jotka kirjattiin hallintoon tuloksi. Kaavoitus ja sitä palveleva mittaustoiminta turvaa pitkällä tähtäyksellä kunnan säilymisen ja kehittymisen elinvoimaisena sekä viihtyisänä asuin- ja toimintaympäristönä kuntalaisille sekä yritystoiminnalle. Kumpuniemen asemakaavan muutos- ja laajennustyötä valmistuivat läntisenosan ja liikennejärjestelyiden osalta. Alueelle saatiin lisää AP-rantatontteja ja Kumpuniemen liikenne Susisaarentien kautta. Valkeisjärven, Syväjärven ja Tielammen alueen ranta-asemakaava valmistui. Vuoden aikana valmistui Susisaaren alueen kaavaehdotus.

37 36 Vuonna 2000 aloittanut tilapalveluyksikkö hoiti ja kunnossapiti kunnan omistuksessa olevia toimitiloja yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen ja toimintojen tarpeisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunta omistaa yhteensä 60 rakennusta, 134 asuinhuoneistoa, joista kunnan suoraomisteisia on 94 sekä as. oy ja kiint. oy asuntoja 40 kpl. Tilapalveluyksikkö hoiti kiinteistöjä laadittujen palvelusopimusten ja määrähavarausten mukaisesti. Luovutettiin yrittäjän hallintaan Susisaaren ravintola ja hotelli lunastusvuokrasopimuksella elokuussa. Siivouspalvelut järjestettiin omana toimintana kunnan omistamissa ja hallinnoimissa kiinteistöissä lukuunottamatta vuodeosastoa ja vanhusten palvelukeskusta. Ruokahuolto vastasi kaikissa kunnan kiinteistöissä tarjottavista ateriapalveluista sekä kotiruokajakelusta vanhuksille ja sopimuksen tehneille yksityisille hoitokodeille. Kunnan liiketoiminnan omaisesti ylläpidettäviin laitoksiin luetaan kaukolämpölaitos, viemärilaitos, varastot ja konekeskus sekä sorakuopat ja turvesuo. Kaukolämpötoiminnassa painopisteinä ovat kotimaisten energiaraaka-aineiden hyödyntäminen kilpailukykyisesti. Kaukolämmön tuotanto ja jakelu onnistuivat häiriöttömästi koko vuoden. Kotimaisten polttoaineiden osuus voitiin pitää hyvin korkeana (98 %) koko vuoden. Sateisesta säästä johtuen omalta suolta saatiin määrällisesti ja laadullisesti huono palaturvemäärä. Puute onnistuttiin korvaamaan VAPOlta ostetulla palaturpeella ja ulkopuolisilta hakkeentoimittajilta. Lämpölaitoksen asiakkaaksi liittyi toiminta-alueelle rakennettava rivitalo ja yksi omakotitalo. Laitoksen kattilakapasiteetti on nyt optimaalisesti käytössä. Tuotantokustannusten nousun vuoksi lämmön hintaa korotettiin vuoden alkupuolella noin 13 %. Turpeen tuotantoedellytyksiä turvesuolla parannetaan ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen puitteissa. Turvetta nostetaan kunnan suolta oman kaukolämpölaitoksen tarpeeseen. Kesä 2012 oli sateisista säistä johtuen huono turpeen noston kannalta. Nostetuksi saatiin noin kolmannes vuotuisesta kaukolämpölaitoksen tarpeesta. Kesällä 2011 ja 2012 aumaan saatua vähäistä turvemäärää säästettiin varmuusvarastoksi. Turpeen nosto kunnan suolta on edennyt s niin loppuvaiheeseen, että lähivuosina nostetuksi saadaan hyvinä kesinä noin puolen vuoden tarve ja muutaman vuoden kuluttua joudutaan lopettamaan kokonaan. Lisääntyvässä määrin joudutaan turve hankkimaan yrittäjiltä ja lisäämään hakkeen käyttöä lämmöntuotannossa. Viemärilaitostoiminnan tavoitteena on häiriötön Vesioikeuden lupaehtojen mukainen jätevesien käsittely kustannustehokkaasti. Puhdistamotoimminan jatkolupahakemus seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi jätettiin vuoden lopulla AVI-virastolle. Puhdistamoa on onnistuttu hoitamaan lupaehtojen mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Viemäritaksoja ei korotettu vuonna Viemäriverkostossa on odotettavissa lähivuosina laajennusinvestointeja ja peruskorjauksia. Käyttökustannusten kasvun ja laskutettavan jätevesimäärän vähenemisen vuoksi joudutaan taksaa korottamaan tulevana vuonna.