Sisällys KUNNANHALLITUS 4/2013. Aika: Tiistai klo Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 2

Transkriptio

1 REISJÄRVEN KUNTA KUNNANHALLITUS 4/2013 ASIALISTA Aika: Tiistai klo Paikka: Kunnantalo, kokoushuone 2 Läsnä: Nyman Teuvo, pja Muuttola Markus, 1. vpja Kinnunen Helena, 2. vpja Järvelä Eila, j Kinnunen Irma, j Mäntypuro Kauko, j Tikkanen Timo, j Halonen Jyrki, valtuuston pja Ruotsalainen Hanne, valtuuston 1. vpja Kokkoniemi Tapio, valtuuston 2. vpja Leppänen Pekka, kunnanjohtaja Rossi Päivi, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastajat: Irma Kinnunen ja Kauko Mäntypuro Pöytäkirja yleisesti nähtävillä: torstaina Sisällys VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN... 2 TOIMIVALTA KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVEROSTA VARAUTTAMISESTA... 3 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2012 KÄYTTöTALOUSOSAN KOHTAAN C633 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE... 4 PÄÄTÖKSET NÄHTÄVISSÄ KUNNANTALOLLA... 5 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ... 6 KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT... 7 ILMOITUSASIAT... 8

2 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN KHALL 54 Kja Liitteenä 1 on kuntalain ja kirjanpitolain mukainen tilinpäätös, joka sisältää tasekirjan ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen muu liitemateriaali ja kirjanpitokirjat, joita ei jaettu esityslistan mukana, ovat nähtävissä kirjanpidossa. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2012 sekä saattaa sen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

3 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus TOIMIVALTA KUNNALLIS- JA KIINTEISTÖVEROSTA VARAUTTAMISESTA KHALL 55 Hallintosiht. Veronkantolakia on muutettu voimaan tulleella lailla (882/2012). Muutetun lain mukaisesti toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta siirtyy Verohallinnolle alkaen. Verosta vapauttamisella tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen tekemää päätöstä, jossa vero- tai maksuvelvollinen vapautetaan osittain tai kokonaan suoritettavasta tai jo suoritetusta verosta. Kunta voi kuitenkin pidättää ratkaisuvallan itsellään. Ilmoitus ratkaisuvallan pidättämisestä tulee tehdä Verohallinnolle mennessä. Liitteenä 2 Kuntaliiton yleiskirje , 7/13. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että Reisjärven kunta pidättää itsellään toimivallan kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

4 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2012 KÄYTTöTALOUSOSAN KOHTAAN C633 PERUS- PALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE KHALL 56 Hallintosiht. Vuoden 2012 käyttötalousosassa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen C633 nettomenoksi on budjetoitu euroa. Valtuusto on päätöksellään myöntänyt ko. menokohdalle euron lisämäärärahan tehden uudeksi budjetiksi euroa. Selännepalveluiden kokonaismeno on ollut alla olevan laskelman mukaisesti euroa, joten lisämäärärahan tarve on euroa. Selännepalvelut C633, : budjetti toteutunut erotus - alitus/ ylitys Hallinto, toimisto ja tukipalvelut Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyön palvelut Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvonta YHTEENSÄ PPKY Selänteen toteutuneiden menojen, e, lisäksi Selännepalveluiden menokohta C633 sisältää sisäisiä tuloja hallinto, toimisto ja tukipalveluihin n euroa, kesätyöntekijöiden palkkoja n euroa ja eläkemenoperusteisia maksuja n euroa eli yhteensä n euroa. Laskelma linjoittain alla. Selännepalvelut C633 PPKY Selänne erotus Hallinto, toimisto ja tukipalvelut Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyön palvelut Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut Ympäristö- ja rakennusvalvonta YHTEENSÄ Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää vuoden 2012 talousarvion käyttötalousosan kohtaan C633 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne euron lisämäärärahan. Lisämääräraha katetaan lainanotolla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

5 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus PÄÄTÖKSET NÄHTÄVISSÄ KUNNANTALOLLA KHALL 57 KHALL 58 Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

6 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ KHALL 59 Kja Järviseudun jätelautakunta pyytää liitteen 4 mukaisella kirjeellään lausuntoa jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kirjallinen lausunto perusteluineen tulee toimittaa mennessä. Liitteenä 5 tekninen johtaja Matti Kiviniemen laatima lausunto. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää, että jätteenkuljetusjärjestelmä pidetään sopimusperusteisena ja antaa Järviseudun jätelautakunnalle liitteen 5 mukaisen lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

7 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSELLE SAAPUNEET PÖYTÄKIRJAT KHALL 60 Kunnanjohtaja Pekka Leppäsen tekemät viranhaltijapäätökset: Toimistosihteeri Päivi Kokkoniemen tekemät viranhaltijapäätökset (asuntojen vuokraukset): Lomituspalvelupäällikkö Riitta Mustolan tekemät viranhaltijapäätökset: Lomatoimenjohtaja Urpo Åvistin tekemät viranhaltijapäätökset: Kja Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy saapuneet pöytäkirjat ja toteaa, ettei käytä otto-oikeuttaan esitetyissä asioissa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

8 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT KHALL 61 Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry - seutuhallituksen kokousptk , 2/13 Keski-Pohjanmaan liitto - edustajainkokouksen pöytäkirja maakuntahallituksen kokouskutsu /13 PPKY Selänne - ympäristölautakunnan kokouskutsu , 1/13 - ympäristölautakunnan kokousptk , 1/13 - kuntayhtymähallituksen kokousptk , 2/13 - kuntayhtymähallituksen kokouskutsu , 3/13 Jokilaaksojen pelastuslaitos - johtokunnan kokouskutsu , 2/13 Talous- ja velkaneuvoja Tuija Vähäkangas - selvitys talous- ja velkaneuvonnan toiminnasta vuodelta 2012 ja budjetti vuodelle 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - päätös Päätös Kalajoen yhteistarkkailusuunnitelman vesistötarkkailun hyväksymisestä vuosille ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti. - Pöytäkirja Vattenfall-puitesopimuksen seurantaryhmän 16. kokouksesta Kja Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 pöytäkirjanpitäjä

9 REISJÄRVEN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Kuva: Tiina Karhu KHALL LIITE 1 54 TARK.LTK VALT

10

11 2 REISJÄRVEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS KUNTALAIN JA KIRJANPITOLAIN MUKAAN Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 :n kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase. Kuntalain 67 :n perusteella kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Maksuperusteiset kirjaukset on, kunnan verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuskirjauksia sekä vähäisiä liiketapahtumia koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista. Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava sellaisia tietoja kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.

12 3 TOIMINTA- KERTOMUS

13 4 Valtuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Koululautakunta Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta - tiejaosto Vapaa-aikalautakunta

14 5 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIO VUONNA 2012 Kunnan- johtaja Hallinto- toimi Maaseutu- toimi Sivistys- toimi Tekninen toimi Kunnan- johtaja Maaseutu- johtaja Perus- koulujen rehtori Tekninen johtaja 4 viran- ja toimen- haltijaa viran- ja toimen- haltijaa viran- ja toimen- haltijaa 28 viran- ja toimen- haltijaa

15 6 LAUTAKUNNAT KOULULAUTAKUNTA MAASEUTULAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA - Kaarlo Paavola, pja - Oili Kiviranta, vpja - Katri Parkkila, j - Antti Heikkilä, j - Veli-Kalle Honkimäki, j - Irma Kinnunen, j - Maria Savelainen, j - Esa Hirvinen, kh:n edustaja - Timo Kokkoniemi, pja - Mika Vuorenmaa, vpja - Liisa Tikka, j - Lena Savola, j - Raili Ilola, j - Mika Leppälä, j - Jukka Lähetkangas, j - Kauko Mäntypuro, kh:n edustaja - Aaro Puurula, pja - Pauli Niemi, vpja - Anne Alakoski, j - Heli Heinonen - Minna Aho, jj - Kari Sorola, j - Suvi Niemi, j - Tiina Kesänen, kh:n edustaja VAPAA-AIKALAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA - Kimmo Parkkila, pja - Tarja Kokkoniemi vpja - Riitta Mäntylä, j - Paavo Pesola, j - Pentti Paloranta, j - Henna Haukipuro, j - Keijo Lakanen, j - Marjatta Mattila, kh:n edustaja - Paula Heinonen, pja - Tiina Nyman, vpja - Inga Jylkkä, j - Asko Kestilä, j - Kauko Niemi,j

16 7 JAKOKUNNAN KOKOUKSET VALTUUSTON VAALILTK KUTSUNTALAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA - Teuvo Nyman, e - Pentti Törmänen, pja - Esa Hirvinen, vpja - Maria Savelainen, j - Kauko Puurula, e - Esa Hirvinen, ve - Pentti Törmänen, pja - Oili Kiviranta, vpja - Raija Aalto, j VEROASIAMIES KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTUT MIEHET - Pekka Leppänen, j - Heikki Saartoala, vj - Veikko Haikola, j - Anneli Hirvinen, j - Tuula Honkaperä, j - Hilkka Leppälä, j - Tiina Rajala, j - Jarkko Paalavuo, j - Juha-Antti Vilppola, j - Kari Sorola, j - Asko Kestilä, j

17 TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 8 LOMITUSPALVELUJEN YHTEISTYÖRYHMÄ - Kullervo Pihlajamaa saakka - Sirkka Nikula lukien - Ilkka Seppälä - Kaija Tikanmäki - Markku Kiljala - Reijo Eskola - Väinö Wassholm - myel-asiamiesten edustaja Elsa-Maija Jylhä - lomatoimenjohtaja Urpo Åvist, pja - lomituspalvelupäällikkö Riitta Mustola - vuorollaan yksi johtava lomittaja HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ - Matti Kiviniemi, pj - Teijo Haapaniemi - Tuulikki Haapaniemi - Sanna Lehto - Merja Luomanen - Erja Puranen - Juhani Tilli - Leena Ahola, siht - Marjatta Mattila VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTO - Kauko Puurula - Asko Kestilä - Vesa Berg - Toini Riistaniemi - Eila Järvelä - Saara Jokisalo - Riitta Ukura - Reijo Honkaperä SUSISAAREN LOMA-ASUNTOTONTTIEN MYYNTIÄ VALMISTELEVA TOIMIKUNTA - kunnanhallituksen pja Teuvo Nyman - kunnanjohtaja Pekka Leppänen - tekninen johtaja Matti Kiviniemi - valtuuston pja Jyrki Halonen - kunnanhallituksen vpja Markus Muuttola

18 9 ALUEELLISET LAUTAKUNNAT JA EDUSTAJISTOT YLIVIESKA-RAAHEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHET JOKILATVAN OPISTON JOHTOKUNTA JOKILAAKSOJEN POLIISILAITOKSEN POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA YLIVIESKAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA - Mikko Niemi j - Erkki Koskela, j - Heikki Jylkkä, e - Jari Korva, j - Jussi Autio, j - Raili Ilola, vj - Anna-Maija Hilliaho, j - Teijo Haapaniemi, ve - Auli Kiviniemi, vj - Raili Hirvinen, vj JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA OULUN ETELÄISEN ALUEKESKUSOHJELMAN ALUEVALTUUSTO OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERIN NEUVOTTELUKUNTA - Risto Hurme, j - Teuvo Nyman, e - Helinä Ojala, e - Henna Haukipuro, vj - Markus Muuttola, ve POHJOIS-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTON PYHÄJÄRVEN KESÄYLIOPISTOTOIMIKUNTA KESKIPISTE-LEADERIN HALLITUS JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNTA - Juhani Tilli, e - Kaarlo Paavola, ve - Pasi Liikanen, e - Teijo Haapaniemi, ve - Teuvo Nyman, j - Marjatta Mattila, vj

19 10 EDUSTAJAT KUNTAYHTYMISSÄ JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO KESKI-POHJANMAAN LIITON YHTYMÄVALTUUSTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITON YHTYMÄVALTUUSTO POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO - Markus Muuttola, j - Jyrki Halonen, j - Jyrki Halonen, j - Asmo Suorsa, j - Helena Kinnunen, vj - Markus Muuttola, vj - Anna-Liisa Leppälä, j - Marjatta Mattila, vj - Katri Parkkila, vj - Tapio Paalavuo, j - Marjatta Mattila, vj - Marjatta Mattila, vj NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUHALLITUS NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTAVALTUUSTO PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN KUNTAYHTYMÄHALLITUS - Teuvo Nyman, j PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN TARKASTUSLAUTAKUNTA - Marjatta Mattila, j - Anna-Liisa Leppälä, vj - Helena Kinnunen, vj - Teuvo Nyman, j - Jyrki Halonen, j - Tiina Kesänen, j - Tapio Paalavuo, vj - Esa Hirvinen, j - Pentti Törmänen, vj - Markus Muuttoja, vj - Oili Kiviranta, vj - Pekka Leppänen, j - Jyrki Halonen, vj - Teuvo Nyman, j - Helena Kinnunen, vj - Aira Suomela, j PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN YKSILÖJAOS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN YMPÄRISTÖPALVELUIDEN LAUTAKUNTA - Tapio Änäkkälä, vj - Maria Tofferi, j - Marko Saartoala, j - Asmo Suorsa, vj - Jarkko Paalavuo, vj

20 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAIS- TALOUDEN KEHITYS

21 12 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 tilinpäätös oli pahasti alijäämäinen. Tilikauden tulos heikkeni edellisen vuoden ,64 euron alijäämästä ,22 euron alijäämään. Vuosikate oli ,13 euroa negatiivinen. Tilinpäätöksen suuri alijäämä johtuu PPKY Selänteen toimintakatteen ylittyminen ,89 eurolla arvioidusta. Kunnan talouden kannalta negatiivista oli myös se, että KHO hylkäsi kunnan valituksen vuoden 2011 valtionosuuksista ja niihin sisältyvästä syrjäisyyskorotuksesta. Kunta jätti korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen myös vuoden 2012 peruspalvelujen valtionosuudesta. Positiivista taloudessa oli verotulojen ja rahoitustuottojen ylittyminen arvioidusta. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2012 olivat Mäntykodin laajennuksen ja peruskorjauksen loppuunsaattaminen sekä kolmevuotinen taajamajärvien kunnostushankkeen käynnistäminen. Merkittävimmät kunnan toimintaan liittyvät päätökset kuluneena vuonna olivat päätös maaseutuhallinnon järjestämisestä Haapajärven ja Pyhäjärven kanssa vuoden 2013 alusta, kunnan ja Kartanohotelli Saari Oy:n välisen vuokra/lunastussopimuksen hyväksyminen sekä Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän jäseneksi hakeutuminen vuoden 2013 alusta lukien. Pekka Leppänen kunnanjohtaja

22 13 YLEINEN TALOUDEN JA TOIMINNAN KEHITYS Kulunut vuosi on ollut kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaavat alkamassa olevaa vuotta. Uudet valtuustot käynnistivät työnsä heikkenevissä talousnäkymissä. Rakennemuutos kohtelee paikkakuntia kovin eri tavoin. Aikaisemmin erittäin hyvin menestynyt kunta saattaa varsin nopeasti olla suorastaan kriisin partaalla. Talouskehityksen heikkeneminen ja rakennemuutos näkyivät myös siinä, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa 117 miljoonan edestä, joukossa sellaisia jotka vielä muutama vuosi sitten olivat taloudeltaan varsin vahvoja. Tukea myönnettiin 27 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa. Kunnallisveroaan nosti ennakko-odotuksiin nähden huomattavan suuri joukko, peräti 119 kuntaa. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,38. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 5,5 %-yksikön suuruiseksi. Lokakuussa eduskunnan hallintovaliokunta pyysi Kuntaliitolta lausuntoa lähivuosien kuntatalouden tasapainotustarpeen suuruudesta. Kuntatalousyksikössä tehdyt laskelmat päätyivät siihen, että vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Laskelman oletukset pohjautuvat valtiovarainministeriön syyskuussa tehtyihin ennusteisiin valtion vuoden 2013 peruspalvelubudjetissa. Tasapaino voidaan saavuttaa joko nostamalla veroja, leikkaamalla toimintamenoja tai investointeja tai kuten todennäköistä näiden yhdistelmällä. Mitä ilmeisimmin tasapainotustarve tulee olemaan tätä suurempi talouskehityksen heikentyessä. Kuntien kesken erot tasapainotustarpeessa ovat suuria. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin pysyy kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s luokitteli Kuntien Takauskeskuksen kolmen A:n arvoiseksi. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtioon kuin Suomen kuntiin luotetaan. Maan hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämisessä korkeintaan 1 %:ssa BKT:sta. Jos nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus toteuttaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia laskennallisesti yhtä paljon. Mitä ilmeisimmin uudet sopeutustoimenpiteet ovat edessä seuraavalla kehyskierroksella. Tähän mennessä sopeutustoimien säästöt ovat kohdistuneet ylivoimaiselta valtaosaltaan kuntiin valtionosuusleikkausten muodossa. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä epävarma ja suorastaan hämmentävä. Kuntauudistuksen kiemurat ovat täysin levällään samoin kuin erva-alueiden soteratkaisutkin. Valtionosuusuudistuksen selvitys on samoin kesken ja kuntalakia uudistetaan. Harvinaisen paljon isoja kuntien toimintaan liittyviä hankkeita on yhtä aikaa vireillä.

23 14 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2012 tilinpäätös oli pahasti alijäämäinen. Tilikauden tulos oli ,22 euroa alijäämäinen ja vuosikatekin ,13 euroa alijäämäinen. Toimintakulut olivat ,43 ja toimintatuotot ,33. Toimintakate oli ,10. Investointimenot olivat ,31 ja investointitulot ,99. Verotulot olivat ,01 euroa ja valtionosuudet ,00 euroa. Paljon ennakoitua suuremman alijäämän taustalla ovat PPKY Selänteen rajusti kasvaneet kustannukset. Selänteen toimintakate ylittyi ,89 eurolla arvioidusta. Kunnan talouden kannalta negatiivista oli myös se, että KHO hylkäsi kunnan valituksen vuoden 2011 valtionosuuksista ja niihin sisältyvästä syrjäisyyskorotuksesta. Kunta jätti korkeimpaan hallintooikeuteen valituksen myös vuoden 2012 peruspalvelujen valtionosuudesta. Positiivista taloudessa oli verotulojen ja rahoitustuottojen ylittyminen arvioidusta. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2012 olivat Mäntykodin laajennuksen ja peruskorjauksen loppuunsaattaminen sekä kolmevuotinen taajamajärvien kunnostushankkeen käynnistäminen. Merkittävimmät kunnan toimintaan liittyvät päätökset kuluneena vuonna olivat päätös maaseutuhallinnon järjestämisestä Haapajärven ja Pyhäjärven kanssa vuoden 2013 alusta, kunnan ja Kartanohotelli Saari Oy:n välisen vuokra/lunastussopimuksen hyväksyminen sekä Keski- Pohjanmaan erikoissairaan-hoito ja peruspalvelukuntayhtymän jäseneksi hakeutuminen vuoden 2013 alusta lukien Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävimmät taloudelliset riskit kunnan toiminnassa ovat suurehkoon lainasalkkuun liittyvä korkoriski sekä arvopaperisalkkuun liittyvät riskit kuten joukkovelkakirjojen korkoriski ja osakkeiden osalta kurssiriski. Kunnassa tuotannollista toimintaansa käynnistelevien kunnan osakkuusyhtiöiden menestymiseen liittyy epävarmuustekijöitä niin yhtiöiden osakkeiden arvon kehittymisen suhteen kuin esim. tulevan työllisyysvaikutuksen suhteen. Kunnan käyttöomaisuuteen liittyvät riskit on vakuutuksin pyritty minimoimaan. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnan sisäinen valvonta on järjestetty ja toteutettu kunnanhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.

24 15 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnan konsernivalvonta on järjestetty ja toteutettu valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Merkittävin konserniyhtiöihin liittyvä päätös oli BBS Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen Muiden konsernin yhtiöiden osalta toiminta on säilynyt ennallaan. HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallitus esittää, että tilikauden alijäämä ,22 euroa siirretään oman pääoman eriin kohtaan edellisten tilikausien yli-/alijäämä.

25 16 SIJAINTI, HALLINNOLLINEN ASEMA JA VÄESTÖ Reisjärven kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan etelälaidalla niin, että läntisenä rajanaapurina on Lestijärvi ja eteläisenä rajanaapurina Kinnula ja Pihtipudas. Muina rajanaapureina ovat pohjoispuolella Sievi ja itäpuolella Haapajärvi. REISJÄRVEN HALLINNOLLINEN ASEMA Reisjärvi kuuluu: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan Haapajärven kihlakuntaan Pohjois-Suomen verovirastoon/jokilaaksojen verotoimistoon Jokilaaksojen vakuutuspiiriin Nivala-Haapajärven seutukuntaan Keski-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiriin Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistoon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Pohjanmaan liittoon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin Pohjois-Suomen sotilaslääniin REISJÄRVEN VÄESTÖ Vuosi Väestö Vuosi Väestö

26 17 HALLINTOTOIMEN TEHTÄVÄALUE TARKASTUSTOIMI VALTUUSTO KUNNANHALLITUS ELINKEINOTOIMI Yleishallinnon piiriin kuuluvat sellaiset kunnalle kuuluvat tehtävät, jotka liittyvät kunnan yleisten toimintaedellytysten luomiseen ja ylläpitoon ja joiden kustannuksista kunta yleensä vastaa kokonaan itse sekä elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvät asiat. Kunnanvirastossa mm. hallintotoimi huolehtii yleishallinnon tehtävistä. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ TARKASTUSTOIMI Tarkastuslautakunnan jäsenet: Pentti Törmänen, pja Oili Kiviranta, vpja Raija Aalto, jäsen JHTT tilintarkastaja Pentti Malinen, Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy, sihteeri Tarkastuslautakunnan tavoitteet on määritelty kuntalaissa ja Reisjärven kunnan hallintosäännössä. Niiden mukaan lautakunnan keskeisenä tehtävänä on arvioida, onko kuntaa johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kunnan tilintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi. Asetettujen tavoitteiden toteamiseksi tarkastuslautakunta on käynyt läpi seuraavat asiat: - haastatellut toiminnoista vastaavia johtavia ja tilivelvollisia viranhaltijoita, - selvittänyt asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, niiden perusteella asetetut tehtäväalueittaiset tulostavoitteet ja niiden toteutumisen ja raportoinnin, - tutustunut keskeisiin toimintoihin, - selvittänyt kehittämistoiminnat ja investointisuunnitelmat sekä niiden toteuttamisen ja rahoituksen,

27 18 - tarkastanut kunnanhallituksen toimintakertomukseen sisältyvän selvityksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta, - selvittänyt, mitä on tehty edellisten vuosien tarkastusten perusteella, - laatinut yhteenvetona tarkastuksen tuloksista valtuustolle arviointikertomuksen. VALTUUSTO Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa. Se päättää mm. talousarviosta, tuloveroprosentista, kiinteistöverosta sekä kuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta. Valtuusto perustaa ja täyttää myös tärkeimmät virat ja valitsee luottamushenkilöt. Reisjärven valtuustossa v oli 21 jäsentä ja se kokoontui valtuuston varsinaiseen kokoukseen 7 kertaa ja valtuuston iltakouluun 7 kertaa. Valtuusto teki toimintavuoden aikana 64 päätöstä. Vuonna 2011 kunnanvaltuusto teki 66 päätöstä. Valtuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Jyrki Halonen, 1. varapuheenjohtajana Asmo Suorsa ja 2. varapuheenjohtajana Tapio Paalavuo. KANSALLINEN KOKOOMUS SUOMEN SOSIAALI- DEMOKRAATTINEN PUOLUE SUOMEN KESKUSTA VASEMMISTO- LIITTO PERUS- SUOMALAISET Paalavuo Tapio Savelainen Maria Änäkkälä Tapio Hirvinen Esa Halonen Jyrki Haukipuro Henna Kinnunen Helena Kiviranta Oili Leppälä Anna-Liisa Luotoniemi Erkki Mattila Marjatta Muuttola Markus Mäntypuro Kauko Niemi Pauli Nyman Teuvo Paavola Kaarlo Parkkila Katri Suorsa Asmo Törmänen Pentti Kangasoja Elena Säisä Tatu

28 19 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa ja hallintoa, valmistella valtuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua sekä edustaa ja tekee kunnan puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus valvoo valtuuston ja lautakuntien päätösten laillisuutta. Asiat kunnanhallitukselle esittelee kunnanjohtaja. Vuonna 2012 kunnanhallitus kokoontui varsinaiseen kokoukseen 15 kertaa ja teki toimintavuoden aikana 113 päätöstä. Vuonna 2011 kunnanhallitus teki 146 päätöstä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Teuvo Nyman, 1. varapuheenjohtajana Markus Muuttola sekä 2. varapuheenjohtajana Marjatta Mattila. VARSINAINEN JÄSEN Nyman Teuvo, KESK Markus Muuttola, KESK Marjatta Mattila, KESK Hirvinen Esa, SDP Kesänen Tiina, KOK Kinnunen Helena, KESK Mäntypuro Kauko, KESK HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Leppälä Anna-Liisa Kokkoniemi Tapio Paananen Eero Niskakoski Marja-Leena Isoaho Pauli Haukipuro Henna Lindberg Hilkka

29 20 VALTUUSTON TOIMINTAA VUONNA Valtuusto hyväksyi Kumpuniemen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen Valtuusto antoi lausunnon Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Valtuusto päätti, että Reisjärven kunnan maataloushallinto järjestetään alkaen lain Maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (L 210/2010) edellyttämällä tavalla. Toiminta järjestetään Kuntalain (365/1995) 76 tarkoittamalla yhteistoimintasopimuksella Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven kesken ja näiden kuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella niin, että isäntäkuntana toimii Pyhäjärven kaupunki Valtuusto hvyäksyi Valkeisjärven-Syväjärven alueen ranta-asemakaavan Valtuusto hyväksyi Reisjärven kunnan ja Kartanohotelli Saari Oy:n välisen lunastussopimuksen Valtuusto vahvisti vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 21 % Valtuusto päätti hakea Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän jäsenyyttä lukien KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAA VUONNA Kunnanhallitus päätti iltapäivätoiminnan järjestämisestä Niemenkartanon koululla kevätlukukaudella Kunnanhallitus päätti lähettää oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriön päätökseen ja päätti lähettää valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen koskien valiovarainministeriön päätöstä Reisjärven kunnan oikaisuvaatimuksesta Kunnanhallitus päätti lähettää oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriön päätökseen peruspalveluiden valtionosuudesta vuodelle Kunnanhallitus päätti lähettää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille kannanoton ensihoidon järjestämisestä alueella Kunnanhallitus hyväksyi Pohjolan Matkan tarjouksen koskien koulutoimen ostoliikennepalveluja ajalla ja mahdollista optiovuotta Kunnanhallitus valitsi elintarvikkeiden hankintapaikaksi hankintakaudelle Reisjärven K-Marketin Kunnanhallitus päätti iltapäivätoiminnan järjestämisestä Niemenkartanon koululla syyslukukaudella 2012

30 21 ELINKEINOTOIMEN TEHTÄVÄALUE Seudullinen elinkeinojen kehittämisyhtiö Nihak Oy:n toiminta yhdistettiin v alusta lähtien seutuyhdistykseen ja seutuyhdistyksen nimi muutettiin Nivala-Haapajärven Seutu Nihak ry:ksi. Seutuyhdistyksen tavoitteena on tarjota hyvät, jopa Suomen maaseutualueiden parhaat ja kattavimmat yritys- ja aluekehityspalvelut kohtuullisilla kustannuksilla seudun kuntien alueella. Kaikille yrittäjille ja yritystoimintaa suunnitteleville tarjotaan monipuolisia ja maksuttomia kehittämispalveluja sekä yritysneuvontaa. Tavoitteena on edesauttaa jo toimivien yritysten kehittymistä ja uusien kilpailukykyisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Reisjärven yritysneuvonnasta vastaa Ossi Turunen. Hän oli pääsääntöisesti Reisjärvellä kahtena päivänä viikossa. Reisjärven elinkeinojen kehittämisen painopistealueita ovat olleet uusiutuva energiatuotanto, biolääketiede, metalli, puuteollisuus, muovi ja matkailu. Matkailun kehittämisen painopistealueita ovat Susisaari, Peuran Polku ja sitä ympäröivä erämaa-alue sekä Petäjämäen ulkoilukeskus. Osa Reisjärven matkailuyrityksistä on jäsenenä maakuntarajat ylittävässä Metsäpeuranmaan matkailuyhdistyksessä ja osa Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seutukuntien alueelle perustetussa Keskipisteen matkailuyhdistyksessä. Kysytyimpiä yrityspalveluja Reisjärvellä ovat olleet yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut ja neuvonta yritystoiminnan kehittämis- ja laajennushankkeissa. Nihakin yrityshautomossa on ollut kolme yritystä Reisjärveltä (Rekitec Oy, Reiskone Oy ja Ny-Tek Oy). Kaikkiaan uusia yrityksiä perustettiin 9 kpl ja niitä lakkautettiin 15 kpl. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi Reisjärven yritysten kehittämishankkeisiin v kehittämisavustusta (3:lle yritykselle), maaseudun kehittämisohjelmasta yritystukea (6:lle yritykselle) ja Keskipiste-Leaderin kehyksestä (4:lle yritykselle). Työvoiman määrä Reisjärvellä on 1226 kpl ja keskimääräinen työttömyysaste v oli 6 % (pienin koko Pohjois-Pohjanmaalla).

31 22 REISJÄRVEN SUURIMPIA TYÖNANTAJIA Yritys Työvoima 2012 Työvoima 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Reisjärven kunta Elecster Oyj Reisjärven Kristillinen Opisto GasEK Oy Honkaperä Forest Oy Kangaskylän Pitokartano, Pitokartanon Rilli, Pitokartanon Timpurit ja Kartanohotelli Saari Kainuun Hoivataito Oy, Palvelu ja kuntoutuskoti Rantaniemi Hoivakoti Paavola Oy Koneurakointi Niskakoski Oy (KNK Networks) 13 9 Peura Talot Oy Reisjärven seurakunta Steel-Prisma-Metallit Oy Valmistus- ja asennuspalvelu Änäkkälä Oy Rakentajat Niskakoski Oy 10 9 Reisjärven Osuuspankki 9 9 Trianor Oy 8 10 Bioactive Bone Subtitutes Oy 8 8 Pohjolan Matka/Antti Kangas Oy 8 8 S-Market 8 8 E-P Vinkka Ky 7 7 Avoin yhtiö J & T Suomala 6 6 Reisjärven apteekki 6 6

32 23 TALOUDELLISIA MITTAREITA TP 2011 TA 2012 TP 2012 TOT-% Laskennassa käytetty asukasluku VAALIT Menot 2 765, , ,60 56,7 % /asukas 0,92 5,04 2,87 TILINTARKASTUS Menot , , ,30 74,0 % /asukas 3,63 5,04 3,75 HALLINTOTOIMI Valtuusto Menot , , ,02 118,2 % /asukas 8,80 7,73 9,18 Kunnanhallitus Menot , , ,62 87,6 % /asukas 58,68 57,48 50,60 Hallintotoimi Menot , , ,78 52,7 % /asukas 53,07 114,62 60,73 Muu yleishallinto Menot , , ,37 101,8 % /asukas 27,92 33,61 34,38 Henkilöstöhallinto Menot , , ,04 76,7 % /asukas 8,95 10,08 7,77 Joukkoliikenne Menot , , ,12 123,5 % /asukas 9,47 8,74 10,85 Verotus Menot , , ,19 100,6 % /asukas 21,89 22,18 22,43 Velkaneuvonta Menot 1 058, , ,58 85,7 % /asukas 0,35 0,67 0,58 Toimikunnat Menot ,44 /asukas 0,06 0,00 0,06 Kesätyöllistäminen Menot , , ,00 66,9 % /asukas 5,82 8,07 5,42 HALLINTOTOIMI YHT. Menot , , ,16 76,4 % /asukas 195,01 263,19 201,99 ELINKEINOTOIMI Menot , , ,18 67,4 % /asukas 30,48 57,14 38,71 PPKY SELÄNNE Menot , , ,89 100,0 % /asukas 3 917, , ,88 PALO- JA PELASTUS Menot , , ,32 101,6 % /asukas 78,54 81,01 82,70 KUNNANHALLITUS YHT. Menot , , ,55 98,3 %

33 MAASEUTUTOIMEN TEHTÄVÄALUE 24 MAASEUTULAUTAKUNTA MAASEUTUTOIMI Maaseutulautakunta johtaa ja valvoo maaseututoimen vastuualuetta. Toiminta käsittää maaseutuelinkeinojen kehittämistyön ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien hoitamisen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestämisestä vastaa kunnanhallitus ja käytännön toiminta toteutetaan maaseututoimen yhteydessä. Vastuuhenkilönä maaseututoimessa on maaseutujohtaja ja lomituspalveluiden vastuuhenkilönä toimii lomatoimenjohtaja. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toiminta- Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä yksikkö ilman työl- listettyjä YHTEENSÄ KEHITTÄMISTYÖ Maaseutuelinkeinojen kehittämisessä on tavoitteena edistää toimivien, sekä uusien maaseutuyritysten peltoon, kotieläimiin, metsään ja muihin luonnonvaroihin liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kehittämistyötä on kertomusvuonna toteutettu tiedottamalla erilaisista käynnissä olevista hankkeista, joiden tarkoituksena on neuvonnan ja koulutuksen avulla kehittää yrittäjäkohtaisia valmiuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehittämishankkeiden edellyttämä kuntarahoituksen osuus on suoritettu elinkeinotoimen talousarviosta. Talousarviovuoden aikana järjestettiin neljän kunnan yhteinen sukupolvenvaihdospäivä Haapajärvellä, maatilojen yhtiöittämispäivä Reisjärvellä, sekä normaali tukikoulutus Reisjärvellä ja Haapajärvellä. Maanmittauslaitos teki 4.5. päätöksen Kangaskylän ja Reisjärvenkylän tilusjärjestelyn aloittamisesta. Maaseutujohtajan työajasta 40 % on edelleen myyty Haapajärvelle ja vastaavat maaseutuviranomaistehtävät on hoidettu myös Haapajärvellä. MAASEUTUELINKEINOVIRANOMAISTEHTÄVÄT Kunnan on huolehdittava alueellaan maaseutuelinkeinojen rahoituslain ja muiden maaseutuelinkeinoja koskevien lakien, asetusten ja päätösten täytäntöönpanosta (L 1558/91). Muita maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviä ovat mm. hukkakauratarkastukset, viljelysten sato-, petoeläin ja hirvivahinkoasiat, luopumistukiasiat, sekä neuvonta mm. investointien rahoituksessa, tuotantokiintiöasioissa ja maatalousyrittäjien opintoraha-asioissa.

34 25 Vuoden aikana Reisjärvellä (ei sis. Haapajärven lukuja) vastaanotettiin, tarkastettiin sekä tehtiin päätös kappalemääräisesti 1473 erilaiseen EU- ja kansallisen tuen hakemukseen. Käsiteltyjen hakemusten perusteella maksatettiin erilaisia EU- ja kansallisia tukia ,63 euroa. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskus on tukenut viljelijöiden hakemusten perusteella maatilojen kehittämistä myöntämällä lainan korkotukea euron kokonaislainamäärälle, avustusta euroa ja erilaisten erityisympäristötukisopimusten ym. tulonmenetyskorvausten perusteella ,97 euroa. LOMITUSPALVELUT v Maatalouslomituksen palveluyksikkö on vuoden 2011 alusta lähtien hoitanut lomituspalvelujen järjestämisen Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven kuntien alueella Reisjärven toimiessa maatalousyrittäjien eläkelaitoksen nimeämänä isäntäkuntana. Kotieläintuotantoa harjoittava maatila saa vuosilomaa, sijaisapua ja maksullista lomittaja-apua maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisesti. Tilat voivat valita, käyttävätkö tilalla kunnan lomituspalveluita vai järjestävätkö itse lomittajansa. Itse järjestetystä lomituksesta maksetaan viljelijälle korvaus lomittajan palkkaamisesta. Lomituspalvelulain mukaisista lomituksista aiheutuneet kustannukset rahoitetaan valtion varoista. Viljelijäyrittäjän henkilökohtainen lomaoikeus on 26 päivää vuodessa. Sijaisapulomitusta saa yrittäjä, joka on laissa mainittujen syiden vuoksi tilapäisesti estynyt työstään, eikä tilalla voida sisäisin järjestelyin esimerkiksi perheenjäsenten avulla selviytyä tilan töistä. Sijaisapulomituksesta peritään maksu, joka perustuu yrittäjän maatalousyrittäjäeläkkeen työtuloon. Vuosiloma- ja sijaisapulomitustöiden lisäksi viljelijä voi saada lomittajan myös muihin yrityksen töihin maksullisena lomittaja-apuna. Tätä maksullista lomittaja-apua on voitu järjestää vain, jos yksikön kuukausipalkkaisia lomittajia on ollut käytettävissä. Kukin lomitusalueen kunta on v varannut yhtenäiseksi sovitetun summan maksullisen lomittaja-avun tukemiseen oman kunnan alueella sijaitseville kotieläintiloille. Maksullinen lomittaja-apu työllistää lomituspalveluissa noin 20 lomitushenkilöä vuodessa. Lomituspalveluiden laajuus Lomituspalveluiden piiriin kuuluu 299 (Haapajärvi 92, Kärsämäki 68, Pyhäjärvi 58, Reisjärvi 81 tilaa) tilaa (v ), joista kunnallisen lomituspalvelun piirissä on 296 tilaa ja itsejärjestetyssä lomituksessa 3 tilaa. Lomitettavien yrittäjien määrä on yhteensä 495 (v ) henkilöä. Vuosilomaa lomitettiin päivää, sijaisapua päivää ja maksullista lomittaja-apua yrittäjät ostivat tuntia (4 065 päivää), josta perittiin korvausta 10,99 tunnilta. Lomituksissa kertyi yhteensä (v ) lomituspäivää. Kuukausipalkkaiset lomittajat lomittivat 70 % kaikista lomituksista ja lyhytaikaisissa työsuhteissa ja tuntipalkallisina olevat henkilöt lomittivat 30 % lomituksista. Lomitustyöstä sai pääasiallisen toimeentulonsa 111 lomittajaa ja lisäksi tilapäisesti työskenteli lomitustyössä 290 henkilöä.

35 26 TALOUDELLISIA MITTAREITA Maaseutuelinkeinot Vuoden 2012 talousarvion suunniteltu nettomeno oli ja yksikkökustannus 47,73 / asukas (2975 asukasta), (46,38 v. 2011). Toteutuneet nettokustannukset ,53 ja yksikkökustannus 42,29 / asukas (2961 asukasta), (35,68 v. 2011). Lomatoimi Vuoden 2012 talousarvion suunniteltu nettomeno oli 0 ja yksikkökustannus 0 / asukas (2975 asukasta), (0 v. 2011). Toteutunut nettovaikutus ,30 ja yksikkövaikutus +8,15 / asukas (2961 asukasta), (+27,62 v. 2011). Maaseututoimi yhteensä Vuoden 2012 suunniteltu talousarvion nettomeno yhteensä oli ,00 ja yksikkökustannus 47,73 / asukas (2975 asukasta), (46,38 / asukas v. 2011) Toteutuneet nettokustannukset ,23 ja yksikkökustannus 34,14 / asukas (2961 asukasta), (8,06 / asukas v. 2011). Vuoden 2012 talousarvion suunniteltu nettomeno oli 940,40 / aktiivitila (151 tilaa). Toteutuneet nettokustannukset 682,96 / aktiivitila (148 tilaa), (160,00 v.2011).

36 27 SIVISTYSTOIMEN TEHTÄVÄALUE KOULULAUTAKUNTA OPETUSTOIMI KOULUT Kunnan koululaitokseen kuuluivat vuoden 2012 lopussa Kalajan, Leppälahden ja Niemenkartanon koulut (ala-asteet). Näistä Niemenkartanossa oli seitsemän opettajaa, Kalajan ja Leppälahden koulut olivat kolmiopettajaisia. Esiopetuksessa oli kaksi ryhmää. Lisäksi oli kaksi pienryhmää (kolmiportainen tuki). Harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta antavia ryhmiä oli yksi. Koululaitokseen kuuluvat lisäksi Kisatien koulu (perusopetuksen luokat 7-9) ja lukio. Oppilaita koululaitoksessa oli yhteensä 465. Esiopetuksessa oli 33, ala-asteella 252, erityisen tuen oppilaita 9 ja yläasteella 112 oppilasta sekä lukiossa 59 opiskelijaa. Koko kunnan väkiluku oli 2961 asukasta. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Koulutoimi Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ PERUSKOULU JA LUKIO Koulutuksen toiminnallisena tavoitteena on ollut se, että Pyritään valtakunnallisen koulutuspolitiikan edellyttämiin päämääriin eli etenemään kohti tieto- ja oppivaa yhteiskuntaa. Päämääristä keskeisimpiä ovat tiedon tason kohottaminen sekä koulun ja työelämän lähentäminen. Päämääränä on kuitenkin saavuttaa mahdollisimman joustava oppimiskokonaisuus, jossa haittatekijät pyritään minimoimaan. Opetuksen laatuun ja sisältöön on kaikilla tasoilla kiinnitetty huomiota. Oppimistulokset ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia: osa hyvää, osa erinomaista tasoa, osa jopa selvästi yli valtakunnallisen keskiarvon. Oppilaiden jatkosijoittuminen opiskelu- ja työmarkkinoille on ollut hyvä. TALOUDELLISET MITTARIT osoittavat, että koululaitoksen menot ovat valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen vertailussa Reisjärvi on sijoittunut hyvin edullisuusvertailussa. LAADULLISINA MITTAREINA on käytetty useita eri mittareita. Keskeiset niistä ovat: oppilaan menestymisen seuranta (keskiarvot) ala-asteelta yläasteelle ja lukioon, menestyminen opetushallituksen valtakunnallisissa kokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa, peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin ja työyhteisön kehityskeskustelut.

37 28 Oppilaiden menestymistä on seurattu keskiarvojen perusteella heidän siirtyessään ala-asteelta yläasteelle ja edelleen lukioon. Tämä jo useamman vuoden jatkunut seuranta on tuottanut hyvää tulosta mm. siinä suhteessa, että vaatimustaso ja arvostelu ovat yhdenmukaistuneet. Oppilaiden menestymistä ylioppilaskirjoituksissa verrataan valtakunnalliseen menestykseen. Lukiolaisten menestyminen yokokeessa on ollut valtakunnallista kärkitasoa. Peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Keväällä 2012 perusopetuksen päättäneiden jatkosijoittuminen: lukio ammatillinen kansanopisto ei koul./työ perustutkinto 45,5 % 45,5 % 9% Keväällä 2012 lukion päättäneiden jatkosijoittuminen: yliopisto/ ammatti- muu töissä/ei opisk./ kork.koulu kork.koulu opiskelu armeija 24 % 38% 9,5 % 28,5 % TALOUSARVIOVUODEN 2012 TAVOITTEET, MITTARIT JA TOTEUTUMINEN: Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset Esiopetus Laadukas opetus Opetussuunnitelman toteutuminen % > 95 ok Perusopetus ja lukio Laadukas opetus Henkilöstön ammattitaito Kodin ja koulun yhteistyö Työyhteisön sisäinen tila Perusopetuksen kouluverkko Opetussuunnitelman toteutuminen % Valtakunnallisissa kokeissa menestyminen Oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin tai työelämään % Ulkopuolisten tahojen (lääninhallitus, opetushallitus) suorittama arviointi (perusopetuslaki 21, lukiolaki 16 ) Lukion keskeyttäneiden osuus % Pätevien opettajien osuus opettajista (päätoimiset) % Palaute / kysely Palaute / kysely Oppilasmäärä / koulu > 95 vähintään keskitasoa 100 vähintään keskitasoa < 5 > 95 hyvä hyvä > = 45 ok ylitti keskitason ok ok ok ok ok hyvä hyvä ok Opetus järjestetään taloudellisesti Taloudelliset Opetustoimen kustannukset /asukas (2975) /esiopetuksen oppilas /perusopetuksen oppilas /lukion oppilas

38 29 Oppilastiedot tilanteen mukaan. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyötä seurataan kyselyllä ja kodeilta saadulla palautteella. Palaute käsitellään koulukohtaisesti vuosittaisessa palautekeskustelussa tai -keskusteluissa. Laadulliset mittarit näyttävät, että Reisjärven koulutoimi on kokonaisuudessaan valtakunnallisen keskiarvon paremmalla puolella (vrt. opetushallituksen valtakunnalliset kokeet). Koululaitos on tässä mielessä suorittanut tehtävänsä varsin hyvin. Keväällä 2012 Reisjärven lukio sijoittui sekä MTV3:n teettämässä lukioiden vertailussa sijalle 69 ja Helsingin Sanomien tekemässä lukioiden tulosvertailussa sijalle 118. Vuodelle 2012 koulutoimi sai valtion erityisavustusta kerhotoimintaan ja opetusryhmien pienentämiseen. Oppilashuollollisten toimenpiteiden tarve jatkoi kasvuaan. Koko ajan lisääntyvä psykologi- ja erikoissairaanhoidollisten toimenpiteiden tarve on asettanut/asettaa kouluterveydenhuollon ja opetustoiminnan isojen haasteiden eteen. Vuonna 2012 opetustoimeen palkattiin kokopäiväinen koulukuraattori. Kokonaisuutena toimialalle vuodelle 2012 asetetut sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. MUU KOULUTUS Reisjärven kunta on jäsenkuntana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä ja Ylivieskan seudun musiikkiopistossa. Reisjärvi kuuluu Jokilatvan kansalaisopistoon.

39 30 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen kuuluu kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi. Vapaaaikatoimeen kuuluvat toimialueet ovat kertomusvuoden aikana toimineet keskenään tiiviissä yhteistyössä. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös lukuisten paikkakunnalla toimivien yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Yhdistyksiä on tuettu toiminta-avustuksilla ja tarjoamalla käyttöön maksuttomasti toimitiloja ja alueita sekä huolehtimalla lukuisten tilaisuuksien äänentoistosta. Vuodelle 2012 asetettu toiminnallinen tavoite oli saada lisättyä ihmisten tiedollisten ja taidollisten valmiuksien määrää ja laatua siten, että vapaa-ajan toimintojen omaehtoinen harrastaminen kuuluu yhtenä osana yksilön elämään. Näyttää siltä, että tavoitteeseen on päästy. PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Toiminta-yksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ 4 0,5 4,5 4 Kirjastotoimi Kirjaston toiminta kunnan monitoimitalona jatkui kohtuullisen vilkkaana kertomusvuonna. Kirjastotoimi, joka käsittää vain pääkirjaston, lainasi v paikallislainaa ja kaukolainoja saatiin asiakkaille 377. Kunnassa oli toimintavuonna lainausoikeuttaan käyttänyttä lainaajaa. Käyntejä kirjastoon tehtiin käyntiä ja www-käyntejä web-origoon tehtiin kpl. Lainaukset laskivat hieman ollen kertomusvuonna 18,64 lainaa asukasta kohden. Opetusministeriön laatiman taloudellisuus-mittarin mukaan Reisjärvellä oli yhden kirjastosuoritteen hinta 1,51 euroa, joka oli hieman tavoitetta huonompi johtuen laskeneista lainausluvuista. Kirjaston työssä painopistealueina ovat lasten lukemaan oppimisen tukeminen, lukuharrastuksen virittäminen sekä aikuisten osalta Reisjärveltä käsin tapahtuvan opiskelun tukeminen. Sivukylien lasten lukuharrastusta tukevaa Laukkukirjastotoimintaa on jatkettu Kalajan ja Leppälahden kouluilla. Hieman eri lailla toteutettuna Laukkukirjasto vierailee myös Niemenkartanon koululla. Kirjastonhoitajan vuoden aikana pitämiin 6 kirjastonkäytönopetustilaisuuteen osallistui 94 oppilasta. Lisäksi kirjastonhoitaja on pyydettäessä käynyt puhumassa eri ryhmille kirjoista ja lukemisesta. Lisäksi kirjastossa on järjestetty vuoden aikana muita erilaisia tilaisuuksia 9 kpl, mm. nuorille suunnattu Yökirjasto.

40 31 Kulttuuritoimi Tammikuussa järjestettiin kirjastolla Runon ja laulun ilta vieraana alan taitaja Reijo Vähälä Tampereelta. Helmikuussa kirjastolla järjestettiin uusien laulujen ilta reisjärvisen Simo Vedenpään vetämänä. Helmikuulle ajoittui myös kokkolalaisen Clas-Olav Slotten Boxing valokuvanäyttely. Maaliskuussa ala-asteikäisille tarjottiin musiikkiopiston soitinesittelykonsertti sekä Pentti Rasinkankaan + Ohilyöntiyhtyeen konsertti. Huhtikuussa kulttuuritoimi oli mukana edellisvuosien tapaan kansallisen veteraanipäivän ohjelmajärjestelyissä. Sankarihaudoilla käynnin jälkeen ohjelmallinen tilaisuus pidettiin seurakuntakodilla. Huhtikuulle ajoittui myös kirjastolla pidetty Lilja Isokosken kirjallisuusilta. Heinäkuussa järjestettiin Aila Peltoniemen taidenäyttely. Reisjärvi-päivien yleisorganisointi oli totuttuun tapaan myös kulttuuritoimen harteilla. Pitäjäpäivillä osallistuttiin Juhani Puurulan kotimuseon siunaustapahtumaan, järjestettiin toritapahtuma, jossa karaokea laulatti ja taikatemppuja esitti haapajärvinen Pauli Raivio. Reten kesänäytelmän Väärämäen veljekset viimeisessä näytöksessä kulttuuritoimi kukitti näytelmäryhmän. Lokakuulla järjestettiin kirjastolla kirjallisuusilta, jonka isäntänä toimi oululainen Eero Pokela. Marraskuulla kulttuuritoimi avusti paljon väkeä keränneen joulunavaustapahtuman järjestelyissä. Loppuvuoden ohjelma huipentui joulukuussa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin, joiden pääorganisointi oli kulttuuritoimen vastuulla. Juhlapuheen piti yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli. Juhlassa palkittiin vuoden 2012 kulttuuripalkinnolla Aila Peltoniemi. Tanssiopisto Uudenkuun lastentanssi- ja nykytanssiryhmät kokoontuivat lukuvuotta vastaavan ajan viikoittain kulttuuritoimen budjettiin varatun määrärahan turvin. Liikuntatoimi Liikuntatoimen vastuualueeseen on kuulunut liikuntatilojen ja -alueiden käyttövuorojen jakaminen sekä kunto- ja terveysliikunta-aktiviteettien organisointi joko yksin tai yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Samoin liikuntatoimi on tukenut eri lajien puulaakiurheilua sekä hopeasompa- ja ikäkausitoimintaa. Liikuntatoimen organisoiman kuntosalin ohjaustoiminnan kautta Niemenkartanon kuntosalille saatiin uusia liikuntaryhmiä. Liikuntatoimi on toteuttanut ympäri vuoden kuukauden mittaiset kuntokaudet, joihin oli jälleen vilkas osanotto. Kirjauksia kuntovihkoihin kertyi vuoden mittaan kpl. Toholammilla hiihdetyssä Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Reisjärven I-joukkue teki maakuntaviestihistoriaa sijoittuen kolmanneksi eli ottamalla 61-vuotisen maakuntaviestihistorian ensimmäisen mitalin A-sarjassa. Hyvään menestykseen voidaan hakea selitystä maakuntaviestivalmennuksesta, joka on pyörinyt edellisvuosien tapaan leirityksineen ja testeineen. Leirikustannuksiin liikuntatoimi on osallistunut kolmanneksella. Merkittävä vaikutus saavutukseen oli myös tykkilumilatuhankkeella, jonka turvin kautta onnistuttiin jatkamaan tuntuvasti. Uimakuljetuksia Nivalan Uikkoon järjestettiin keväällä 9 kertaa ja syksyllä 8 kertaa. Uimakuljetuksiin kertyi yhteensä 547 osallistumiskertaa eli keskimäärin 32,18 henkilöä / yksi matka. Osallistujat koostuivat eläkeläisistä, toimintakeskus Violan väestä, harjaantumisluokkalaisista opettajineen sekä Haapajärvellä sijaitsevan ST-tuotteen väestä. Kansanhiihdoissa Reisjärvi sijoittui KePLin alueella viidenneksi suorituksella.