ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 124/04/2 Dnro ISY-2003-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Juhani Artell Ky Korkea-ahontie LAPPEENRANTA ASIA Lampsinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Lappeenranta ja Ylämaa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Lampsinsuon noin 25 ha:n tuotannossa olevan alueen ympäristölupaa. Lampsinsuo sijaitsee osin Lappeenrannan kaupungin Toivarilan kylässä ja osin Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä noin 20 km Lappeenrannasta lounaaseen. Lampsinsuon kuivatusvedet kulkeutuvat Heikinojaa pitkin Koivulammen sekä Ylä- ja Ala-Sullammen kautta Vilajokeen ja edelleen Korppinen-nimisen järven ja sen alapuolisen järviketjun kautta Suomenlahteen. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon ja sitä on viimeksi täydennetty

2 2 Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) ympäristölupahakemuksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tehnyt Lampsinsuon osalta ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen merkitsemisen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on päätöksellään velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella toiminnanharjoittajan hakemaan Lampsinsuon turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUS TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempia lupia. Etelä-Karjalan seutukaavassa, joka on vahvistettu , Lampsinsuo ja sen lähialueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Hakijalla on hallussaan koko Lampsinsuon tuotantoalue 25,2 ha, josta noin puolet on suoraan hakijayhtiön omistuksessa ja loput Juhani Artellin henkilökohtaisessa omistuksessa LAMPSINSUON YMPÄRISTÖ Hakijan tuotantoalueen länsipuolella sijaitsee Vapo Oy:n hallinnassa oleva Lampsansuon alue, jota koskeva turvetuotannon ympäristölupahakemus on parhaillaan vireillä ympäristölupavirastossa.

3 3 Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee tuotantoalueen itäpuolella noin 850 metrin päässä. Muut asutut kiinteistöt sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon lähiympäristö on pääosin metsää ja ojitettua suota. Alueella on myös useita järviä ja lampia. Lampsinsuon valumavesien laskuoja ja Heikinoja kulkevat pääasiassa suo- ja kangasmaiden läpi. Vilajoen varsilla on peltoviljelyä. Lampsinsuon lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 2,5 km Lampsinsuon pohjoispuolella sijaitseva Pulsan pohjavesialue sekä noin 5 km suon eteläpuolella sijaitseva Uudensillanmaan pohjavesialue. Molemmat pohjavesialueet kuuluvat luokkaan III; muut pohjavesialueet. Lampsinsuon lähiympäristössä ei ole lähteitä. Lampia tai vastaavia pienvesiä on sen sijaan alueella runsaasti. Lampsinlampi sijaitsee aivan tuotantoalueen vieressä. Muut lähimmät lammet Koivulampi, Ylä- ja Ala-Sullampi, Metsälampi, Saarijärvi sekä Pöllöslampi sijaitsevat 0,5 1,5 km:n päässä tuotantoalueesta. Lampsinsuon läheisyydessä ei ole Natura alueita tai muita valtakunnallisten suojeluohjelmien alueita. Alueella ei ole myöskään seutukaavan luonnonsuojelualueita tai tiedossa olevia luontokohteita. Vesistön tila Lampsinsuo sijaitsee Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alueella (8.003). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Koivulampeen, josta ne kulkeutuvat Heikinojaa pitkin, Ylä- ja Ala-Sullampien kautta Vilajokeen, joka laskee 1,5 km Heikinojan alapuolella Korppiseen. Vilajoen vesistöalueen vedet laskevat lukuisten järvien ja jokiosuuksien kautta lopulta Venäjän puolella Suomenlahteen. Heikinojan valuma-alueen pinta-ala on noin 5,2 km 2, josta Lampsinsuon tuotantoalueen pinta-ala on 5 %. Vilajoen valumaalueen pinta-ala on Korppisen luusuassa 73 km 2, josta järvien osuus on noin 6 %. Vilajoen valuma-alue ennen Korppista on 66,6 km 2, josta suunnitellun tuotantoalueen osuus on 0,4 %. Korppinen on pinta-alaltaan noin 62 ha. Ylä- ja Ala-Sullampi ovat pieniä ja matalia lampia.

4 4 Lähialueen järvet ja joet ovat yleensä tummavetisiä ja jonkin verran rehevöityneitä. Sullampien ympäristössä ja Heikinojan valuma-alueella ei juurikaan ole maataloutta. Vilajoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä aikoinaan perattu uoma. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Tuotantoalueen lisäksi ympäristössä ei ole muita toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Lampsinsuon alapuolisen Ylä-Sullammen ja Heikinojan veden laatua on tarkkailu vuosina Ylä-Sullammen näytteet on otettu 2 kertaa ja Heikinojan näytteet kolme kertaa vuodessa. Ylä-Sullammen, jonka syvyys on ollut näytteenottohetkillä 6-7 m, vesi on ollut vuosina humuspitoista ja tummaa. Veden ph-arvot ovat olleet alhaisia (ka. 5,1-5,4). Humuspitoisuutta kuvaavat COD Mn -arvot ovat olleet keskimäärin tasoa mg/l. Veden kiintoainepitoisuus on ollut jokseenkin alhainen eri syvyyksillä (ka. 1,8-4,1 mg/l). Veden sähkönjohtavuus on ollut alhainen kaikissa vesikerroksissa koko tarkkailun ajan. Pintaveden happitilanne on ollut tyydyttävä tai välttävä. Pohjan läheisyydessä on loppukesällä ja ajoittain myös talvella esiintynyt hapettomuutta. Happipitoisuuden ollessa alhainen rautaa on liuennut pohjasedimentistä veteen. Rautapitoisuudet ovat olleet pintavedessä keskimäärin noin 1100 µg/l ja pohjan läheisyydessä 2700 µg/l. Heikossa happitilanteessa myös fosforipitoisuudet ovat olleet koholla pohjan läheisyydessä. Pintaveden fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 25 µg/l ja typpipitoisuus 1052 µg/l. Pintaveden elokuisten fosforipitoisuuksien perusteella Ylä-Sullampi on lievästi rehevä tai rehevä. Lammen elokuiset typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat reheville vesille tyypillisiä. Myös Heikinojan alaosalla, maantiesillan kohdalla vesi on ollut humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Veden COD Mn -arvo on ollut vuosina keskimäärin noin 40 mg/l ja veden väriluku keskimäärin noin 250 mg/l Pt, eli samaa tasoa kuin Ylä- Sullammessa. Aineistot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia eri näytteenottoajankohtien vuoksi. Heikinojan ph-taso on ollut suhteellisen alhainen ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,1-6,0. Joen kiintoainepitoisuudet (ka. 2,8 mg/l) sekä sähkönjohtavuusarvot (ka. 3,7 ms/m) ovat vuosina olleet alhaisia ja arvojen vaihteluväli on ollut jokseenkin pieni. Keskimääräinen fosforipitoisuus (33 µg/l) on ollut jonkin verran korkeampi kuin Ylä-Sullammen pintavedessä, sen sijaan keskimääräinen typpipitoi-

5 suus (901 µg/l) on ollut hieman lammen pitoisuutta alhaisempi. Vedessä on ollut kohtalaisesti rautaa (ka µg/l). 5 Vilajoen veden laatua on tutkittu kerran vuosina 1990, 1993, 1997 ja 2002 sekä kaksi kertaa vuonna Korppisen järven veden laatua on tutkittu kerran vuosina 1966, 1983, 1989 ja 1993 sekä kaksi kertaa vuonna Vilajoen happitilanne on ollut tyydyttävä ja ph-taso (ka. 6,1) hieman korkeampi kuin Heikinojassa tai Ylä-Sullammessa. Vilajoen humus- ja rautapitoisuudet ja sen myötä myös veden väriarvot ovat olleet selvästi alhaisempia mutta ravinnepitoisuudet samaa tasoa tai korkeampia kuin Heikinojassa tai Ylä-Sullammessa. Vilajoen kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaisia; pitoisuudet ovat keskimäärin olleet hieman korkeampia Heikinojan alapuolella (2,4 mg/l) kuin yläpuolella (1,4 mg/l). Korppisen humus- ja rautapitoisuudet ja sen myötä veden väriarvot ovat olleet alhaisempia kuin Vilajoessa. Vedessä on ollut hieman vähemmän typpeä kuin jokivedessä. Järven pintaveden typpipitoisuus on ollut keskimäärin noin 750 µg/l. Pintaveden fosforipitoisuus on ollut noin 35 µg/l, mikä on samaa tasoa kuin Vilajoessa. Ravinnepitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman alhaisempia pohjan läheisyydessä kuin pintavedessä. Korppisen päällysveden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 4,5 mg/l ja alusveden pitoisuus 5,1 mg/l. Kalasto ja kalastus Tiedot Sullampien, Vilajoen ja Korppisen kalastuksesta on saatu Sirkjärven osakaskunnan esimiehen haastattelusta. Sullammilla kalastaa noin kalastajaa pääasiassa heittovavoilla, katiskoilla ja matoongilla. Verkkokalastus on vähäistä. Kalastajat ovat sekä paikallisia asukkaita että kesämökkiläisiä. Kalastusta harjoitetaan läpi kesän. Talvella harjoitetaan vain pilkkimistä. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Istutettua kuhaa saadaan lähinnä satunnaisesti. Saalismääristä ei ole käytettävissä tarkempia tietoja. Suorantaisten lampien vesi on tummaa ja pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta. Kaloissa ei ole tiettävästi esiintynyt makuvirheitä.

6 6 Ala-Sullammen laskuojan ja Korppisen välinen Vilajoki on aikoinaan perattu uoma, jossa vettä on kesäaikana hyvin vähän. Kalastus tällä jokijaksolla on hyvin vähäistä. Korppisella kalastaa noin 100 kalastajaa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla sekä matoja pilkkiongilla. Kalastusta harjoitetaan ympäri vuoden. Verkkokalastusta harjoitetaan jonkin verran myös talvella. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa, kuhaa ja siikaa. Näiden lisäksi saadaan mm. madetta, lahnaa, särkeä, sorvaa ja satunnaisesti ankeriasta. Saalismääristä ei ole käytettävissä tarkempia tietoja. Korppisen vesi on melko tummaa ja pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta. Kaloissa ei ole tiettävästi esiintynyt makuvirheitä. Korppisessa on pyyntivahva täplärapukanta ja järvellä on useita ravustajia. Saalismääristä ei ole käytettävissä tietoja. Ylä-Sullampeen on istutettu Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalaistutusrekisterin mukaan kuhaa vuonna Vilajokeen on istutettu täplärapua, mutta istutukset eivät ole siellä onnistuneet. Korppiseen on istutettu 1-kesäistä kuhaa ja siikaa sekä täplärapua. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Lampsinsuon turvetuotanto Hakemuksen mukainen Lampsinsuon tuotantopinta-ala on 25,2 ha. Tuotantoalue koostuu hakemuksen liitteen 2 mukaan pohjoisemmasta lohkosta 1 (18,3 ha) ja eteläisemmästä lohkosta 2 (6,2 ha). Turvetuotanto alueella on aloitettu vuonna Alueen turvevarat ovat noin suo - m 3, mikä asiakkaalle toimitettuna vastaa noin m 3. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Tuotanto on kokonaisuudessaan jyrsinturvetuotantoa. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunua. Vuosituotannoksi on arvioitu keskimäärin m 3.

7 Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen 7 Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta alapuoliseen vesistöön. Lohkon 1 vedet johdetaan lisäksi virtaamarajoittimen kautta ennen laskeutusaltaaseen johtamista. Lisäksi suolle on suunniteltu vesiensuojelurakenteiksi sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen. Ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle estetään eristysojilla. Laskuojan yläosa sijaitsee hakijan maalla. Hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitettua oikeutta johtaa kuivatusvedet tilojen Mäntyniemi RN:o 1:157 ja Koivulampi RN:o 1:71 maalla kulkevaan ojaan. Hakijalla ei ole uoman perkaustarvetta. Liikennejärjestelyt Turpeen kuljetus Lampsinsuolta tapahtuu maantiekuljetuksena pääosin tuotantokauden ulkopuolella talvikuukausien aikana. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 120 rekkakuormaa. Turvetta tullaan kuljettamaan suon itäreunasta lähtevän tuotantoalueen tien kautta paikallistielle nro ja edelleen pohjoiseen valtatielle nro 6. Paikallisteitä pitkin matka suolta valtatielle on noin km. Tuotantoaikana työmaaliikenne on tuottajan ja hänen työntekijöittensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneineen tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi Tuotannossa käytettävien polttoaineiden osalta kysymys on palavista nesteistä ja niitä koskevien määräysten soveltamisesta. Tuotannossa tullaan käyttämään 2 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Lisäksi tullaan käyttämään voiteluöljyjä yhteensä noin 100 litraa. Työmaalla säilytettävä polttoainemäärä kesällä tuotantoaikaan on yhteensä noin 6000 litraa. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa. Lampsinsuolla tapahtu-

8 va polttonesteiden varastointi ei laajuudeltaan edellytä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen / ja 35 soveltamista. 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Esitetty vesiensuojelujärjestelmä vastaa hakijan mukaan vanhalla tuotantoalueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Alue tulee olemaan käytössä vajaat kymmenen vuotta. Sopivaa pintavalutuskenttää ei ole käytettävissä ja kuivatusvesien kemiallinen käsittely on taloudellisesti mahdoton. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöt Lampsinsuon tuotantoalueelta lähtevän veden laatua tai määrää ei ole tähän mennessä tarkkailtu. Lampsinsuon kuormitusarvio perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueen turvetuotannossa olevien laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen keskiarvoihin vuosilta 2000 ja Lampsinsuon tuotantovaiheen keskimääräinen nettokuormitus alapuoliseen vesistöön on kiintoaineen osalta 1,9 kg/d, fosforin osalta 0,02 kg/d ja typen osalta 0,5 kg/d. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat olla huomattavasti keskimääräistä suurempia. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina. Kesän kuivana kautena sekä talvella valunta saattaa loppua kokonaan, jolloin kuormitusta ei synny lainkaan. Lampsinsuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Heikiojan suulla sekä Vilajoessa ennen Korppista. Teoreettiset pitoisuusmuutokset on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioimatta sedimentaatiota ja muita uomassa tapahtuvia prosesseja. Ennen Vilajokea kiintoainetta ja ravinteita laskeutuu myös Ylä- ja Ala-Sullampien pohjaan. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole huomioitu.

9 9 Lampsinsuon turvetuotantoalue (25,2 ha) muodostaa noin 5 % koko Heikinojan valumaalueen pinta-alasta. Tuotannon aiheuttama fosforipitoisuuden lisäys (4,5 µg/l) on vähäinen Heikinojan pitoisuustasoon (33 µg/l) nähden. Myös typpikuormituksen laskennallinen vaikutus Heikinojan veden laatuun on vähäinen. Typpipitoisuuden lisäys on keskimääräisessä virtaamatilanteessa 115 µg/1, kun joen pitoisuustaso on noin 900 µg/l. Kiintoaineen pitoisuuslisä on koko vuoden keskivirtaamatilanteessa 0,5 mg/l, kun Heikinojan kiintoainepitoisuus on vuosina ollut keskimäärin 2,7 mg/l. Vilajoessa tapahtuvasta lisälaimentumisesta johtuen Lampsinsuon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset joessa ennen Korppista ovat pienemmät. Fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys keskimääräisessä virtaamatilanteessa on noin 1 % Vilajoen pitoisuustasosta (30 µg/l). Ennen Korppista Vilajoen typpipitoisuus on tasoa 1100 µg/l, kun kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys keskivirtaamatilanteessa on 9 µg/l. Kiintoainekuormituksen aiheuttamalla pitoisuuslisäyksellä (0,04 mg/l) ei ole merkitystä Vilajoen pitoisuustasoon nähden (2,4 mg/l). Korppisessa kiintoainetta ja sen mukana ravinteita laskeutuu järven pohjaan. Lampsinsuon valumavedet tulevat omalta osaltaan lisäämään järven rehevyyttä ja pohjan liettymistä, mutta kokonaisvaikutukset jäävät mitättömiksi. Heikinojan tai Vilajoen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannon vesistökuormituksella ei ole vaikutusta alueen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Lampsinsuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät hakijan mukaan ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön. Perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei siten ole olemassa. Ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Sullampien, Vilajoen ja Korppisen veden laatuun. Kuormitus voi osaltaan lisätä kalastukseen liittyviä haittoja kuten mm. veden tummuutta, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Sullammilla verkkokalastus on vähäistä, joten kuormituksen suorat haitalliset vaikutukset kalastukseen jäävät siellä varsin vähäisiksi. Korppisen yläpuolisella Vilajoella kalastus on nykyisin vähäistä eikä joella

10 ole nykyisellään merkittävää kalataloudellista arvoa. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muiden kuormittajien vaikutuksista. 10 Korppisella on istutuksista peräisin oleva pyyntivahva täplärapukanta. Lampsinsuon turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on kuitenkin siksi vähäinen, että sillä ei arvioida olevan ratkaisevaa merkitystä ravun menestymiselle Korppisella. Lampsinsuon tuotantoalueen kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan niin vähäisiksi, että kalatalousvelvoite ei ole tarpeen. Pohjavesialueet ja kaivot Lampsinsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, joiden antoisuuteen tai veden laatuun hanke voisi haitallisesti vaikuttaa. Lampsinsuon ympäristön taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä kaivoista. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan haittaa talouksien vedensaannille. Pienvedet Lampsinsuon ympäristössä on useita lampia alle 1,5 km:n päässä suosta. Toiminta ei vaikuta lampien vesitalouteen, joten poikkeuslupatarpeita ei ole. Pölyvaikutukset Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, aumaukseen, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämiseen. Tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.

11 11 Mekaanisen tuotantomenetelmän ja aumauksen pölyhaitta voi tuulen ollessa voimakasta haitallisimmillaan ulottua metrin päähän työmaa-alueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli metrin päässä työmaa-alueesta. Lampsinsuon ympäristössä lähin pysyvä asunto sijaitsee 850 metrin päässä suon koillispuolella ja seuraavaksi lähimmät noin 1100 metrin etäisyydellä suon itäpuolella. Turvetuotannosta ei aiheudu merkittävää pölyhaittaa näille kiinteistöille. Alle 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta on useita lampia ja Saarijärvi, joihin pölyä voi ajoittain kulkeutua. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30-50, jolloin tuotanto on sääolosuhteiden salliessa ympärivuorokautista. Turvekuljetuksista voi aiheutua lisääntyvää liikennemelua. Nykyisessä turvetuotannon lupakäytännössä ympäristömeluun sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) nojalla annettuja 55 db:n (päiväaikainen klo keskiäänitaso) ja 50 db:n (yöaikainen klo ) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai mittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä db. Eri tuotantovaiheissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä db. Lampsinsuolla meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama melu paikallisteille. Etäisyys suolta lähimpään asutukseen on noin 850 metriä, joten asutukselle ei aiheudu meluhaittaa turvetuotannosta suolla. Talviaikana turvekuljetuksista voi aiheutua liikenteen melua paikallisteiden varsilla sijaitsevissa kiinteistöissä.

12 Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 12 Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet tullaan keräämään Juhani Artellin omistamalle kiinteistölle, josta ne edelleen toimitetaan asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. ARVIO RISKEISTÄ JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Uudet työntekijät saavat koulutuksen sammutuskaluston käyttöön. Hakijalla on tuotantoa koskeva palovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kuormitus-, hoito- ja vesistötarkkailu tullaan tarvittaessa suorittamaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Tuotantoalueet ovat kokonaisuudessaan hakijan omistuksessa. Todennäköinen jälkikäyttö alueella tulee olemaan metsittäminen tai alueiden uudelleen soistaminen. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY YVA-laki ( /468) ja sitä täydentävä asetus ( /792) ei edellytä ympäristövaikutusten arvioinnin hankkeessa suorittamista, koska yhtenäinen tuotantopinta-ala ei ylitä 150 ha. Hakijan mukaan ei ole olemassa myöskään perusteita määrätä arviointimenettelyä harkinnan perusteella suoritettavaksi.

13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Lappeenrannan kaupungissa ja Ylämaan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu sanomalehti Etelä-Saimaassa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Lappeenrannan kaupunginhallitukselta, Lappeenrannan ympäristölautakunnalta, Lappeenrannan terveydensuojeluviranomaiselta, Ylämaan kunnanhallitukselta, Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Ylämaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esittää lausunnosta ilmenevin perustein vaatimuksinaan seuraavaa: Koska hakijalla ei ole ollut vesistön suhteen aiemmin tarkkailuvelvoitetta, hakijan on osallistuttava yhdessä Vapo Oy:n kanssa purkuvesistön ekologisen tilan selvittämiseen aina Korppiseen asti. Vesipuitedirektiivi edellyttää vesien ekologisen tilan luokittamista lähivuosina ja hakijan aiemman toiminnan vaikutus alapuoliseen vesistöön tulee selvittää. Edelleen hakijan tulee selvittää yhdessä Vapo Oy:n kanssa pohjan liettymisen tilanne Koivulammessa, Ylä-Sullammessa ja Ala-Sullammessa sekä Ylä-Sullammen kuormitushistoria (esim. paleolimnologisesti). Selvitykset tulee tehdä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesiensuojelumenetelminä turvetuotantoalueelle on esitetty eristysojia, sarkaoja-altaita lietteenpidättimineen ja yhtä laskeutusallasta sekä virtaamanrajoitinta. Kemiallisen puhdistamon tai pintavalutuskentän rakentaminen ei ole taloudellisesti tarkasteltuna mahdollista johtuen pienestä tuotantopinta-alasta ja jäljellä olevan tuotantoajan lyhyydestä. Esitetty vesiensuojeluratkaisu edustaa vaatimatonta, mutta kyseisessä tapauksessa hyväksyttävää tasoa. Lampsinsuon turvetuotantoa koskevat lupaehdot tulee tarkistaa vuoden 2009 jälkeen viimeistään vuonna 2011, jos tuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2009 vesipuitedirektiivin mukaisille vesienhoitoalueille on laadittu hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmien täytäntöönpano alkaa. Hakemuksessa on esitetty tuotantoalueen mahdolliseksi jälkikäytöksi uudelleen soistamista tai alueen metsittämistä. Alueen jälki-

14 käytöstä tulee esittää tarkemmat suunnitelmat Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tarkistettavaksi ennen hankkeeseen ryhtymistä tai viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Vesiensuojelurakenteita tulee hoitaa ja pitää toiminnassa, kunnes Kaakkois- Suomen ympäristökeskus katsoo ne tarpeettomiksi. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan mahdolliseen purkuvesistön kunnostamiseen, jos nyt esitetyt selvitykset osoittavat toiminnan aiheuttaneen muutoksia vesistössä. Tuotannon vaikutuksia arvioiva vesistövelvoitetarkkailu tulee järjestää yhdessä hakijan ja samaa vesistöä kuormittavan Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoalueen kanssa. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailu on suoritettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistö-tarkkailuohjelman mukaisesti. Myös Lampsinsuon tuotantoalueen vaikutustarkkailu tulee suorittaa em. tarkkailuohjelman puitteissa. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Lopullinen tarkkailu määrätään Vapo Oy:n, tarkkailua suorittavan konsultin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen välisten neuvotteluiden jälkeen. Vesipuitedirektiivin toimeenpano muodostettavilla vesienhoitoalueilla aiheuttanee muutoksia sekä tarkkailuohjelman sisältöön että tulosten raportointitapaan. Tarkkailuohjelmaa tullaan myöhemmin tarkistamaan yhteensopivaksi vesipuitedirektiivin edellyttämän ekologisen luokittelun tarpeisiin. Tuotannon loputtua vesistön velvoitetarkkailuvelvollisuus säilyy kunnes Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo aiheelliseksi sen lopettamisen. 14 2) Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö esittää vaatimuksenaan, että hakijan on seurattava turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalakantaan ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana Vapo Oy:n Lampsansuon tarkkailua, mikäli sellainen tullaan määräämään. Lisäksi hakijan tulee maksaa vuosittain Kaakkois- Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle 500 kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen vähentämiseen Vilajoen vesistössä. Kalatalousmaksun perusteluna TE-keskus esittää joen luontaisen taimenkannan, Korppisen merkityksen rapuvetenä, turvetuotantoalueen koon ja vesiensuojelumenetelmien puuttumisen talvikautena. Kalatalousmaksu voidaan käyttää joustavasti erilaisiin haittaa kompensoiviin toimiin kuten kunnostuksiin vesistöalueella. Mahdollisuuksia hakijan kuivatusvesien johtamiseen Vapo Oy:n Lampsansuon pintavalutuskentän kautta tulee selvittää. Mikäli hakijan vedet voidaan käsitellä samalla pintavalutuskentällä kuin Vapo Oy:n kuivatusvedet, vaatimus kalatalousmaksuksi on ) Lappeenrannan kaupunginhallitus toteaa yhtyvänsä kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa esitettyyn. Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää lausunnossaan, että Lampsinsuon turvetuotantoalueella tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

15 15 1.Yleisesti turvetuotannon eri vaiheissa (kuntoonpano, tuotanto, välikunnostus, jälkihoito) tulee soveltaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita ympäristöhaittojen minimoimisessa. 2. Toiminnanharjoittajan tulee täydentää hakemustaan selvittämällä tarkemmin koko suunnitellun tuotantoalueen ja sen lähiympäristön kasvillisuus ja linnusto. Selvitys tulee toimittaa ympäristötoimelle. 3. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää päästö- ja vesistötarkkailun avulla kuivatus- ja valumavesien aiheuttamat kuormitus ja vesistövaikutukset. 4. Vesiensuojelurakenteissa tulee ottaa huomioon vuodenaikaiset valuntahuiput ja niiden tasoittaminen riittävillä rakenteilla kuten sarkaojien päisteputkien, lietteenpidättimien, virtaaman säätöpatojen ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. 5. Melu- ja pölyhaittoja tulee vähentää meluisimpien työvaiheiden ajoittamisella päiväaikaan sekä työkoneiden ja työmenetelmien valinnalla. Melutason ei tulisi ylittää lomaasuntojen pihapiirissä päivä- ja yöaikaisia ohjearvoja 45 ja 40 db. Turpeen kuivuuteen ja tuuliolosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota ja tarvittaessa tilapäisesti keskeyttää toiminta. Turvekuormat tulee peittää huolellisesti. 6. Toiminnanharjoittajalla tulee olla voimassa oleva lain ympäristövahinkovakuutuksesta (81/1998) mukainen vakuutus. 4) Ylämaan kunnan ympäristönsuojelulautakunta esittää, että vesienkäsittelyä tulee tehostaa ottamalla käyttöön virtauksenpidättimiä tai vastaavia järjestelmiä. Pintavalutuskentän käytön mahdollisuutta tulisi tutkia, mikäli toiminta jatkuu vuoden 2010 jälkeen. Talviaikaisia päästöjä tulisi voida pienentää, mikä tulisi huomioida lupamääräyksissä. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset siitä, että kaikki vedet johdetaan suunnitellun käsittelyn kautta ja että virtaamaa pystytään säätämään siten, ettei suurten valumien aikainen kuormitus pääse hallitsemattomana alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelurakenteiden tulee olla toimintakunnossa ja tarkastettuja ennen kuin toimintaa saisi jatkaa. Luvassa on syytä korostaa vesiensuojelurakenteiden säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Toiminnan aiheuttamien melupäästöjen tulee olla alle valtioneuvoston päätöksen 993/92 melutason ohjearvojen lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella. Ympäristöluvassa tulee antaa tarpeelliset määräykset työmenetelmistä ja koneiden varustelusta pölyhaittojen estämiseksi asutukselle ja läheisille vesistöille. Työmaan jätehuollossa tulee noudattaa sijaintikunnan jätehuoltomääräyksiä sekä ongelmajätemääräyksiä. Kierrätyskelpoiset jätteet, kuten metalliromu, tulee toimittaa hyöty-

16 käyttöön metallijätteen vastaanottajalle. Mahdolliset sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä noudattaen valtioneuvoston asetusta 542/ Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Hakijan tulee aloittaa tuotannosta aiheutuvien vaikutusten tarkkailu ja esittää sitä varten tarkkailusuunnitelma Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Ympäristöluvassa määrättävät tarkkailutulosten raportit tulee toimittaa kirjallisesti myös Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Ylämaan kunnan terveydensuojeluviranomainen esittää, että turvetuotannon merkittävimmät haitat ihmisen terveyden kannalta tulevat olemaan maan muokkaamisen vaikutuksesta alapuolisiin vesistöihin kertyvät elohopeapäästöt, jotka saattavat myöhemmin aiheuttaa rajoituksia kalojen käyttöön ravintona, sekä rehevöitymisen ja liettymisen aiheuttamat vesistön virkistyskäyttöhaitat. Rehevöityminen voi aiheuttaa myös makuvirheitä kaloihin. Mikäli toiminta jatkuu vuoden 2010 jälkeen, tulee hakijan tehostaa vesien käsittelyä esimerkiksi soveltaen pintavalutuskentän periaatetta. 6) Ylämaan kunnanhallitus yhtyy lausunnossaan kunnan ympäristönsuojelulautakunnan ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoihin ja korostaa Korppisen arkuutta ja alapuolisen jokivesistön luontaista lohi- ja taimenkantaa. Toimintaa ei tule jatkaa ennen kuin vesiensuojelurakenteet ovat toimintakunnossa ja tarkastettuja. Muistutukset 1) Sirkjärven osakaskunta vaatii muistutuksessaan, ettei alapuolisen vesistön ravinneja humuspitoisuus saa lisääntyä eikä vesistö happamoitua. Vesistön tilaa tulee seurata vähintään talvella, keväällä ja syyskesällä. Seurannan tulokset tulee saattaa osakaskunnan tietoon. Ennen toiminnan aloittamista tulee tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila Korppinen mukaan lukien tutkia ja tulokset toimittaa osakaskunnan tietoon. 2) AA vaatii muistutuksessaan, ettei tuotantoalueen alapuolisen vesistön ravinne- ja humuspitoisuus saa lisääntyä eikä vesistö happamoitua tai rehevöityä.

17 17 3) BB vaatii muistutuksessaan, ettei alapuolisen vesistön ravinne- ja humuspitoisuus saa lisääntyä eikä vesistö happamoitua. Vesistön tilaa tulee seurata vähintään talvella, keväällä ja syyskesällä. Seurannan tulokset tulee saattaa muistuttajan tietoon. Ennen toiminnan aloittamista tulee tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila Korppinen mukaan lukien tutkia ja tulokset toimittaa muistuttajan tietoon. 4) CC ilmoittaa omistavansa maata sekä Sirkjärven että Korppisen rannalta. Muistuttajan nykyinen kesäasunto sijaitsee Sirkjärven rannalla. Muistuttajalla on myöhemmin tarkoitus rakentaa loma-asunto myös Korppisen rannalle, johon rantakaavassa on vahvistettu lomarakennuspaikka. Muistuttaja ilmoittaa vastustavansa luvan myöntämistä hankkeelle ja varaa oikeuden esittää korvausvaatimuksen, mikäli lupa toimintaan myönnetään. 5) DD, EE, BB, FF ja GG ja HH vaativat muistutuksessaan, että luvan hakijan tulee korvata tuotantoalueen toiminnasta johtuvat välittömät ja välilliset vahingot ja haitat täysimääräisesti. Muistuttajat ilmoittavat pidättävänsä oikeuden tehdä vaatimuksia haittojen ja/tai vahinkojen ilmetessä myöhemminkin. Lisäksi muistuttajat esittävät, että muistuttajien kiinteistöihin rajoittuvat vesialueet tulee tutkia hakijan kustannuksella ja saattaa tutkimustulokset muistuttajien tietoon. Toiminnan vaikutuksia ympäristön tilaan tulee myös seurata vuosittain hakijan kustannuksella ja saattaa tulokset muistuttajien tietoon. 6) Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajat II ja JJ, KK, LL, MM, NN, OO ja PP, QQ ja RR, SS, TT, UU, VV ja XX, YY, ZZ ja ÅÅ, ÄÄ, ÖÖ, AB ja AC vaativat muistutuksessaan hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa myönnetään, tulee kuivatusvedet puhdistaa kemiallisesti ja niiden aiheuttamat vahingot torjua kaikin mahdollisin tavoin. Lisäksi kevään tulvavedet on käsiteltävä siten, etteivät ne huononna veden laatua. Hakijan on huolehdittava riittävästä pölynsidonnasta. Muistuttajat vaativat hakijaa korvaamaan maa- ja metsätalouden harjoittamiselle sekä kalastus- ja virkistyskäytölle aiheuttamansa haitat. Hakijan tulee vastata korvauskäsittelyn kustannuksista. Hakijan tulee esittää vesiasetuksen 42 ja 43 :ssä mainittu korvaussuunnitelma. Lupa tulee tarkistaa viimeistään vuonna 2010 ja tämän jälkeen viiden vuoden välein.

18 18 7) Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajat AD ja AE, AF ja AG, AH, AI, AJ ja AK, AL ja AM, AN ja AP, AQ, AR ja AS, AT, AU, AV, AX, AY, AZ, AÅ ja AÄ vaativat muistutuksessaan hakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa turvetuotantoon myönnetään, tulee tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellä kemiallisesti. Alapuolisen vesistön veden laatua tulee seurata vähintään neljä kertaa vuodessa. Veden laadun heikennyttyä nykyisistä arvoista tulevat muistuttajat vaatimaan hakijalta ja Vapo Oy:ltä tonttien ja rantojen arvon alenemisesta ja haitoista korvausta /tontti. Muistutukseen 7) ovat lisäksi ilmoittaneet yhtyvänsä Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen omistajat AÖ, BC sekä BD ja BE. HAKIJAN SELITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut selvittäneensä perusteellisesti Lampsinsuon kuormitus- ja vesistövaikutuksia lupahakemuksessa. Lampsinsuon kokonaisvaikutukset alapuolisessa vesistössä tulevat tehostettujen vesienkäsittelymenetelmien johdosta jäämään ennalta arvioiden suhteellisen pieniksi, eikä ympäristökeskuksen kuvailemia haitallisia muutoksia ole odotettavissa. Lampsinsuon vaikutuksia ja alapuolisen vesistön tilaa on riittävästi selvitetty lupahakemuksessa. Vesipuitedirektiivin edellyttämä vesien tilan luokittaminen ei kuulu tässäkään tapauksessa yksittäisen toimijan / kuormittajan vastuulle, varsinkin kun sen osuus kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni. Tällaisia yleishyödyllisiä selvityksiä ei voida langettaa yksityisen toiminnanharjoittajan tehtäväksi. Paleolimnologiset kuormituselvitykset ovat kalliita ja kaiken lisäksi kokemusten perusteella niiden tulokset eivät anna tarkkaa tietoa kuormitushistoriasta tai varsinkaan kuormituksen alkuperästä. Jatkossakin Lampsinsuon parannettujen vesiensuojelumenetelmien johdosta nimenomaan kiintoainekuormitus on vähäistä, eikä alapuolisiin lampiin tule muodostumaan liettymiä tai merkittäviä sedimentaatiokerroksia. Talviaikainen kuormitus ei näin ole 60 % koko vuoden kuormituksesta.

19 19 Hakijan käsityksen mukaan velvoitetta osallistua purkuvesistön kunnostamiseen ei voida asettaa ilman, että kunnostushankkeesta on olemassa asianmukainen suunnitelma ja eri tahojen velvollisuudet sen toteuttamiseen osallistumiseen asianmukaisesti määritetty. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnossa esitettyä vuotuista kalatalousmaksua 500 euroa hakija pitää kohtuuttoman suurena ottaen huomioon tuotantoalueen vähäisen pintaalan. Hakija esittää maksun suuruudeksi 50 euroa. Lappeenrannan kaupungin lausunnon johdosta hakija esittää, että lupahakemuksessa on esitetty riittävät selvitykset eikä enempiin selvityksiin ole tarvetta. Kyseessä on vanha jo 20 vuotta alueella toiminut tuotantoalue, ja jäljellä oleva kestoikä on arvioitu 6 7 vuodeksi. Hakija ei katso tässä vaiheessa olevan järkevää lähteä pienen tuotantoalueen vuoksi muistutuksessa vaadittuihin linnusto- ja kasvillisuusselvityksiin. Mikäli tuotannosta olisi jotain merkitystä alueen kasvillisuuteen, olisi se jo tapahtunut. Ylämaan, Virolahden ja Miehikkälän ympäristönsuojelulautakunnan, Ylämaan kunnan terveystarkastajan ja Ylämaan kunnanhallituksen lausuntojen johdosta hakija lausuu, että laskeutusallas ja virtaamaa säätävät rakenteet edustavat pienen ja lyhyen käyttöiän omaavan tuotantoalueen tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tämän on myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskus lausunnossaan todennut. Muunlainen puhdistus ei ole Lampsinsuolla taloudellisesti kannattavaa, ei myöskään yhteiskäyttö Vapo Oy:n pintavalutuskentän kanssa. Melun, pölyn ja jätteiden osalta riittävät tavanomaiset lupamääräykset. Talousjätevesiä ei Lampsansuon turvetuotantoalueella muodostu. Lampsansuon käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailua tehdään Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun vuosiraportit toimitetaan ohjelman mukaisesti myös Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sirkjärven osakaskunnan muistutuksen osalta hakija viittaa lausunnoista antamiinsa selityksiin.

20 20 AA:n ja BB:n muistutuksen osalta hakija viittaa hakemuksen laskelmiin pitoisuuksien lisäyksestä ja on sitä mieltä, etteivät ne ole merkittäviä eivätkä aiheuta korvattavaa haittaa. CC:n muistutuksen osalta hakija lausuu, etteivät vedet hakijan tuotantoalueelta ole laskeneet eivätkä tule laskemaan Sirkjärveen, joten väite on perusteeton. DD:n ym. muistutuksen johdosta hakija viittaa hakemuksen laskelmiin pitoisuuksien lisäyksestä ja on sitä mieltä, etteivät ne ole merkittäviä eivätkä aiheuta korvattavaa haittaa. Vesialueiden tutkimus ei kuulu hakijan mielestä yksittäiselle osapuolelle huomioon ottaen vesistöihin laskevan valuma-alueen laajuuden ja muiden kuormittajien osuuden. Tarkkailutulokset lähetetään Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Ylämaan kunnalle ja Lappeenrannan kaupungille, josta ne ovat kaikkien osapuolien saatavilla. II:n ym. ja AD:n ym. muistutusten osalta hakija pyytää ympäristölupavirastoa hylkäämään vaatimuksen luvan epäämisestä aiheettomana. Muutoin hakija viittaa aiemmin selityksessä ja hakemuksissa sekä lisäselvityksissä mainittuihin tietoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON KATSELMUS Ympäristölupavirasto on suorittanut Lampsinsuon turvetuotantoalueella katselmuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut Lampsinsuon turvetuotantoalueen hakemuksen kanssa samanaikaisesti ratkaistavana Vapo Oy Lampsansuon turvetuotantoalueen hakemus (dnro ISY-2003-Y-163).

21 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 21 ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 123/04/2 Lampsansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa. Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteisvaikutus Heikinojassa, Ylä- ja Ala-Sullammessa, Vilajoessa ja Korppisessa on lupaharkinnassa otettava huomioon. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Juhani Artell Ky:lle - ympäristöluvan turvetuotantoon Lappeenrannan kaupungin Toivarilan kylässä ja Ylämaan kunnan Sirkjärven kylässä sijaitsevan Lampsinsuon noin 25 hehtaarin suuruiselle turvetuotannossa olevalle alueelle. - vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Sirkjärven kylässä sijaitsevien tilojen RN:o 1:157 ja RN:o 1:71 maalla kulkevassa ojassa Koivulampeen. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin

22 22 Tuotantoalueen vesiensuojelumenetelmänä on laskeutusallas, sarkaoja-altaat ja päistepidättimet sekä lohkon 1 kuivatusvesille lisäksi virtaamansäätöpato. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on kaivettava lietesyvennykset. Kaikkien vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä viimeistään vuoden 2005 tuotantokauden alkuun mennessä. Työt on tehtävä niin, että niistä johtuvat haitalliset vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Laskeutusallas sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, putkipato, pintapuomit) on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 2. Päästöt ilmaan ja melu Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä.

23 23 Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei ympäristössä asumiseen käytettävillä alueilla ylitä klo 7-22 A-painotettua ekvivalenttitason (L aeq ) arvoa 55 db eikä klo 22-7 arvoa 50 db. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 3. Polttoaineet ja öljyt Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla, vuodot maaperään on estettävä. 4. Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava lukitussa tiivispohjaisessa varastossa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 5. Häiriö- ja poikkeustilanteet Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ja Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

24 24 Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-alueelle. 6. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on merkitystä toiminnan päästöjen kannalta. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu tulee toteuttaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu tulee toteuttaa yhteistarkkailuna Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoalueen vesistötarkkailun kanssa sen jälkeen kun Lampsansuon tuotantoalueen kuntoonpano on alkanut. Tarkkailusuunnitelmaehdotus tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kuormitustarkkailu tulee tehdä vähintään kahtena vuotena lupakauden aikana. Näytteet otetaan tuotantokaudella kerran kuussa laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä ja niistä analysoidaan ainakin kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn, ph, sähkönjohtavuus, väri ja rauta. Vesistötarkkailun näytteenottopiste tulee hakemuksessa esitetyn vedenlaatuselvityksen pisteiden lisäksi olla myös Korppisessa. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vesistökuormituksen vaikutuksia vesistön kalastoon ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu tulee toteuttaa yhteistarkkailuna Vapo Oy:n Lampsansuon turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun kanssa. Tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

25 7. Tarkkailutulosten raportointi 25 Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ja Ylämaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti ja kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikölle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 8. Toiminnan lopettaminen Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuutta kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tuotannosta poistuneiden ja poistuvien alueiden vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta. Toiminnan harjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys toiminnan päättyessä tehtävien kunnostustoimien ja jälkikäytön mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Edellä mainittu suunnitelma on esitettävä ympäristölupavirastolle viimeistään

26 9. Kalatalousmaksu 26 Luvan saajan on maksettava Kaakkois-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 125 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. 10. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Etelä-Karjalan seutukaavassa, joka on vahvistettu , Lampsinsuo ja sen lähialueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen koko, sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa.

27 Lupamääräysten perustelut 27 Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi Lampsinsuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Mitoitukseltaan riittävä laskeutusallas sekä virtaamansäätö ovat vanhalla, jo pitkään tuotannossa olleella tuotantoalueella riittävät vesiensuojeluvarusteet, kun otetaan huomioon myös alapuolisen vesistön tila ja sen muu käyttö. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus alenee asteittain, siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on syytä johtaa laskeutusaltaan kautta. Luvan saajalla on vastuu toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista myös toiminnan loppumisen jälkeen. Turvetuotannon ympäristövaikutukset eivät lopu tuotannon loppuessa, vaan turvetta ja sen sisältämiä ravinteita kulkeutuu vesistöön kunnes turvekenttä saa uuden kasvuston. Näiden päästöjen rajoittamiseksi ja niiden vaikutusten tarkkailemiseksi on tarpeen antaa määräyksiä myöhemmin annettavalla lupaviraston päätöksellä.