Koulutus- ja kehittämiskeskus. Palmenia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutus- ja kehittämiskeskus. Palmenia"

Transkriptio

1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 2 3 Sisällys 3 Kolme pääreittiä opettajaksi 4 Keskeisiä opettajuuteen liittyviä käsitteitä 5 Opettajan kelpoisuus 6 Yliopistossa ja avoimessa yliopistossa suoritettujen kasvatustieteellisten opintojen hyväksilukeminen 7 Tutkinnot Erilaiset opettajan kelpoisuusvaatimukset 8 Lastentarhanopettajan kelpoisuus 9 Erityislastentarhanopettajan kelpoisuus Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus 10 Esiopetuksen erityisopettajan kelpoisuus Luokanopettajan kelpoisuus 11 Aineenopettajan kelpoisuus (peruskoulu ja lukio) 12 Erityisopettajan kelpoisuus perusopetuksessa 13 Oppilaan- ja opinto-ohjaajan kelpoisuus peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa opetuksessa 14 Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa 16 Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa 17 Ammattikorkeakoulujen opettajan kelpoisuus 18 Rehtorin kelpoisuus Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus 19 Muualla kuin Suomessa suoritetut opettajan tutkinnot 20 Opettajan tutkintojen tunnustaminen perustuu lakeihin Pohjoismaassa suoritettu luokanopettajan tutkinto 21 EU- tai ETA-maassa suoritettu opettajankoulutus 22 EU- tai ETA:n ulkopuolinen opettajankoulutus 23 Kielitaitovaatimukset Kolme pääreittiä opettajaksi O Opettajan kelpoisuuden voi saavuttaa periaatteessa kolmella eri tavalla. Opintojaan aloittava voi hakea suoravalinnassa opettajankoulutukseen, jossa samalla saadaan tutkinnonsuoritusoikeus tieteenalakoulutukseen ja opettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin. Yliopiston perustutkinto-opiskelija, jonka pääaineessa on aineenopettajan koulutuksen suuntautumisvaihtoehto, voi hakea suorittamaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat opettajan pedagogiset opinnot tutkintoon sisällytettävinä sivuaineopintoina. Käytännöt vaihtelevat yliopistoittain. Tutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista hakeutua erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Luokanopettajan pätevyyden edellytyksenä olevia perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja järjestetään myös maksullisena täydennyskoulutuksena. Ammatillisen opettajankelpoisuuden voi hankkia tutkinnon suorittamisen jälkeen riittävän työkokemuksen kerryttyä. Kaikkiin opettajaopintoihin järjestetään soveltuvuuskoe. Suomalaisen opettajankoulutuksen perusta on tutkimus. Se merkitsee sitä, että opettajan tutkinnot ovat osa yliopistojen tutkintojärjestelmää ja noudattavat yliopistotutkinnoille asetettavia laatukriteerejä. Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa opettajankoulutusta. Myös ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajan pedagogiset opinnot perustuvat tutkivaan opettajuuteen. Ammatillisen opettajakoulutuksen perustehtävänä on antaa opiskelijoille tietoja ja taitoja ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista sekä antaa valmiuksia kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittymisen.

3 4 5 Keskeisiä opettajuuteen liittyviä käsitteitä Opettajan kelpoisuus Pedagogiikka on laaja käsite, jolla on useita erilaisia merkityksiä ja käyttötapoja. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi itse kasvatustiedettä tai didaktiikkaa. Se voidaan liittää myös erilaisiin vaihtoehtoisiin opetuksen suuntauksiin. Sillä voidaan tarkoittaa myös erilaisia opetusmenetelmiä tai taitoa opettaa. Ammattipedagogiikalla voidaan tarkoittaa opetuksen ja oppimisen tavoitteita, sisältöä ja menetelmiä sekä materiaaleja. Suppeasti sillä voidaan tarkoittaa henkilön kasvattamista tai kouluttamista tiettyyn ammattiin. Opettajan pedagogiset opinnot ovat opettajan kelpoisuuden ehtona olevat 60 op/35 ov:n laajuiset yliopistossa suoritettavat opinnot. Pedagogisten opintojen tavoitteena on kelpoisuuden ohella antaa tietoja ja taitoja opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Didaktiikka on kasvatustieteen osaalue, tiede, jonka tutkimuskohteena on opetus. Normatiivisesta näkökulmasta tarkasteltuna didaktiikalla tarkoitetaan oppia opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Käytännössä didaktiikka siis ohjaa opettajan ymmärtämään, miten opetusprosessin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin erilaisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa oppilaiden opiskeluun ja oppimiseen. Ainedidaktiikka on didaktiikan osaalue, jossa aineen opetuksen sisältöjä, menetelmällisiä ratkaisuja sekä oppijan opiskeluun ja oppimiseen liittyviä prosesseja tarkastellaan tietyn oppiaineen suunnasta. Eri oppiaineiden taustalla olevat tieteenalat vaikuttavat ainedidaktiikan olemukseen. Pedagoginen aineenhallinta tarkoittaa opettajan tietämystä ja taitoa, joka liittyy jonkun tietyn oppiaineen opettamiseen. Opettaja paitsi hallitsee aineen sisältöjä riittävästi, hänellä on myös tietoa siitä, miten oppilaat oppivat kyseistä ainetta. Hyvä pedagoginen aineenhallinta edistää oppilaiden oppimista oppiaineessa tai aihekokonaisuudessa. Opettaminen edellyttää aiheenhallintaa, jossa opettajalla on käsitys tiedonmuodostuksesta opetettavassa aineessa sekä pedagogista osaamista, jossa opetettavien aineiden keskeinen sisältö saatetaan oppijoiden maailmaan. Opettajan kelpoisuudella tarkoitetaan oikeutta antaa määrätynsisältöistä opetusta tai toimia rehtorina. Kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A 986/1998), sekä asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (A 865/2005) ja ammattikorkeakouluasetuksessa (A352/2003). Opettajan palkkaus määräytyy sekä kelpoisuuden että tutkinnon tason perusteella. Opettajana voi työskennellä myös epäpätevänä. Epäpätevän opettajan ei ole kuitenkaan mahdollista saada pysyvää virkaa tai työsuhdetta. Epäpätevä opettaja ei myöskään saa täyttä palkkaa. Opettajan kelpoisuuden edellytyksenä on pääsääntöisesti ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi opettajan pedagogisten opintojen 60 op / 35ov suorittaminen. Opettajan pedagogisia opintoja järjestetään niin perus-, ammatilliseen kuin aikuisopetukseen suuntautuvina. Opinnot antavat pedagogiikan osalta laaja-alaisen kelpoisuuden eri kouluasteiden ja oppilaitosten opettajan tehtäviin. Muut suoritetut opinnot määrittelevät tarkemmin sen, millä koulutasolla ja mitä aineita voi opettaa. Perusopetuksessa edellytetään opetettavasta aineesta vähintään 60 op:n perus- ja aineopinnot; lukio-opetuksessa edellytetään yhdessä aineessa vähintään 120 op:n syventävät opinnot. Opettajan pedagogisia opintoja voi suorittaa yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa (ammattikorkeakouluissa). Lisäkelpoisuuksia on mahdollista hankkia suorittamalla esimerkiksi yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti jostakin opetettavasta aineesta erillisopintoina vähintään joko 120 op/55 ov tai 60 op/35 ov. Uusien aineiden opettajakelpoisuuden saavuttaminen ei edellytä opettajan pedagogisten opintojen suorittamista uudelleen. O

4 6 7 Yliopistossa ja avoimessa yliopistossa suoritettujen kasvatustieteellisten opintojen hyväksilukeminen Kasvatustieteen alaan kuuluu useita eri suuntautumis- tai pääainevaihtoehtoja, kuten esim. kasvatustiede, aikuiskasvatus, esi- ja alkuopetus ja erityispedagogiikka. Opettajan pedagogiset opinnot ovat yksi suuntautumisvaihtoehto näissä opinnoissa. Kasvatustieteellisiä opintoja voi suorittaa yliopistoissa tutkinto-opiskelijana tai avoimessa yliopistossa opiskellen. Kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen tai erityispedagogiikan opiskelu ei vielä tuota opettajan pätevyyttä. Opettajan kelpoisuuden tuottaa opettajan pedagogisten opintojen tai erityisopettajan opintojen suorittaminen joko tutkintoon sisältyen tai erikseen. Tarkemmin eri vaihtoehdoista on kerrottu jäljempänä tässä oppaassa. Avoimessa yliopistossa suoritetut yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen tai erityispedagogiikan opinnot yksinään eivät tuota tutkintoa tai kelpoisuuksia. Tutkintoja voivat myöntää vain yliopistojen tiedekunnat. Avoimessa yliopistossa opiskeltuja opintoja voi kuitenkin hyödyntää, jos myöhemmin hakee tutkinto-opiskelijaksi. Yliopistojen tiedekunnat päättävät opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon johtavassa koulutuksessa. On hyvä varmistaa, että avoimessa yliopistossa suoritettavat opinnot ovat tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia. Yliopistojen käytännöt hyväksilukemisessa vaihtelevat. Avoin yliopisto-opetus on kaikille halukkaille avointa ja näitä opintoja voi suorittaa joustavasti työn ohessa. K Kasvatustieteellisissä tutkinnoissa (luokanopettajakoulutus, erityisopettajien koulutus, käsityön- ja kotitalousopettajan sekä opinto-ohjaajan opinnoissa) opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät tutkintoon. Aineenopettajakoulutuksessa pedagogiset opinnot suoritetaan rinta rinnan opetettavan aineen opintojen kanssa. Pedagogiset opinnot voi suorittaa myös tutkinnon suorittamisen jälkeen ns. erillisinä opintoina. Lastentarhanopettajan tutkintoon ei sisälly opettajan pedagogisia opintoja. Tutkinnot Yliopistojen tutkinnonuudistus astui voimaan Opintojen mitoitus muuttui opintoviikosta (ov) opintopisteisiin (op). 60 opintopistettä vastaa yhden lukuvuoden työtä tai 1600 tuntia, siten yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Samalla siirryttiin kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen: ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja tämän jälkeen maisterin tutkinto. Y Kandidaatti 180 op perus- ja aineopinnot, kandidaatintyö ja kypsyysnäyte, yhden tai useamman, sivuaineen opintoja, kieli- ja viestintäopintoja, vapaasti valittavat opinnot Maisteri väh. 120 op mahdollisuus suorittaa kolmessa vuodessa, pohjana alempi, korkeakoulututkinto (kandidaatti), pääaineen syventävät opinnot, pro gradu -tutkielma, muut mahdolliset opinnot, mahdollisuus suorittaa n. kahdessa vuodessa Perustutkintoa suorittavilla tutkinto-opiskelijoilla opettajan pedagogiset opinnot 60 op on rakennettu niin, että ne voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (25 op) ja maisterintutkintoon (35 op) tai ne voidaan suorittaa kokonaan maisterivaiheessa (väh. 60 op) tai erillisinä opintoina maisterin tutkinnon jälkeen. Ohjattua harjoittelua opinnot sisältävät vähintään 20 op. Erilaiset opettajan kelpoisuusvaatimukset Tutkintojen laajuus yhteensä 300 op Tässä oppaassa esitellään opettajien kelpoisuusvaatimusten pääpiirteet vuonna 2007 voimassa olleiden lakien ja asetusten mukaisesti. Käsittelyn ulkopuolelle jäävät ne, jotka ovat saavuttaneet kelpoisuuden nykyasetuksen siirtymäsäännöksen perusteella. Ennen koulutukseen tai virkaan hakeutumista sinun on hyvä tarkistaa kelpoisuusvaatimukset voimassa olevista asetuksista.

5 8 9 Lastentarhanopettajan kelpoisuus (L 272/ ) Vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op sis. lastentarhanopettajan koulutus eli vähintään 60 op laajuiset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen valmiuksia antavat opinnot L Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sis. yhteensä 60 op laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot Mastentarhanopettajan kelpoisuudesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (L 272/ ). Lastentarhanopettajan koulutuksen tulee sisältyä tutkintoon, joko alempaan tai ylempään korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoon. Erilliset yksittäin suoritetut opinnot eivät tuota lastentarhanopettajan kelpoisuutta. Lastentarhanopettaja työskentelee päivähoidossa 0 6 -vuotiaiden lasten parissa. Lastentarhanopettajien koulutusta järjestetään Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Henkilöt, jotka ovat olleet kelpoisia lastentarhanopettajan tehtäviin aikaisemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (A 804/1992, 4) mukaan, ovat edelleen kelpoisia. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa edellyttävät tehtävät Varhaiskasvatukseen suuntautunut kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto tai aikaisempi opistoasteinen lastentarhanopettajan tutkinto Lastentarhanopettajan tehtävät Ennen lain (272/2005) voimaantuloa suoritettu tehtävään soveltuva amk-tutkinto, opistoasteinen sosiaali- ja terveysalan ammatillinen tutkinto (sosiaalikasvattaja, sosionomi AMK) Lastentarhanopettajan kelpoisuus + erikoistumiskoulutus Perusopetuksen erityisopettajan kelpoisuus (erityisopettaja, erityisluokanopettaja) Erityislastentarhanopettajan kelpoisuus (L 272/2005, 9 ja A 608/ ) E Erityislastentarhanopettajat tai varhaiskasvatuksen erityisopettajat toimivat erityisen tuen tarpeessa olevien lasten erityisopetus- ja kasvatustehtävissä. Lapsella voi olla tuen tarvetta fyysisen, tiedollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueilla. Kelpoisuusvaatimuksena erityislastentarhanopettajan tehtävään on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja sen lisäksi suoritettu erikoistumiskoulutus. Erikoistumiskoulutus voi sisältyä tutkintoon, mutta voidaan suorittaa myös erillisinä opintoina tutkinnon lisäksi. Näitä opintoja ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opintoja järjestetään Helsingin, Joensuun, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus (Asetus 986/1998, 7 ) E Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus jaetaan periaatteessa kahteen ryhmään: kelpoisuus opettaa kaikkia esiopetusryhmiä (ryhmässä voi olla myös kouluikäisiä) ja kelpoisuuteen opettaa kuusivuotiaita (ryhmät, joihin ei kuulu perusopetuksen oppilaita). Esiopetusta antavan opettajan (kuusivuotiaiden esiopetusryhmät) kelpoisuuden tuottavat luokanopettajan tai lastentarhanopettajan kelpoisuuksiin johtavat opinnot. Ennen vuotta 2004 esiopetusta oli kelpoinen antamaan myös sosiaalikasvattajan tai sosionomin koulutuksen suorittanut. Sosiaalikasvattajat, sosiaalialan ohjaajat ja sosionomit (amk), jotka ovat olleet ennen lakimuutosta kelpoisia esiopetuksen opettajiksi säilyttävät kelpoisuutensa tiettyjen ehtojen puitteissa. Tarkemmin näihin ehtoihin voi tutustua asetuksissa 327/2000 ja 865/2005. Esiopetuksen erityisopettajan kelpoisuus (A 327/2000, 8 ) Esiopetuksen opettajan kelpoisuus (Soveltuva korkeakoulututkinto (KK/sosionomi), lastentarhanopettajan, sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinto+ erityisopettajan opinnot * Avustavana opettajana voi toimia soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut, mutta joka ei ole suorittanut erityisopettajan opintoja.

6 10 11 Luokanopettajan kelpoisuus (Asetus 986/1998, 4 ) Luokanopettajakoulutuksen pääaine on kasvatustiede, Helsingin yliopistossa myös kasvatuspsykologia. Luokanopettajan kelpoisuuden saa suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon, opettajan pedagogiset opinnot ja perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Luokanopettajan kelpoisuus on myös sellaisella aineenopettajalla, joka on suorittanut em. monialaiset opinnot. Opettajan pedagogiset opinnot ovat didaktisesti painottuneita ja sisältävät ohjattua harjoittelua. Luokanopettajien koulutusta järjestävät Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. L Kasvatustieteen maisterin tutkinto (luokanopettajakoulutus) sis. opettajan pedagogiset opinnot 60 op (35 ov) sis. peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (35 ov) Aineenopettajan kelpoisuus + peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (35 ov) Kasvatustieteen maisterin tutkinto (muu kasvatustieteen maisterin koulutusohjelma) + opettajan pedagogiset opinnot 60 op (35 ov) joko tutkintoon sisällytettynä tai erillisinä opintoina + peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (35 ov) Perusopetus Ylempi korkeakoulututkinto (aineenopettajan koulutus) vähintään 60 op/35 ov, aineenopettajankoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot kaikissa opetettavissa aineissa; sis. perus- ja aineopinnot Aineenopettajan kelpoisuus (peruskoulu ja lukio) (Asetus 986/1998, 5 ) Aineenopettajakoulutuksessa pääaineena on jokin soveltuva, peruskoulussa tai lukiossa opetettava aine (esim. biologia, historia, äidinkieli ja kirjallisuus, elämänkatsomustieto jne.) ja tutkinnon sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat oppiaineet vaihtelevat nimeltään hieman eri yliopistoissa. Mikäli tavoittelet opettajan kelpoisuutta, on hyvä varmistaa opiskelemaan hakeutuessa, että opiskelemasi oppiaine luetaan aineenopettajakoulutukseen kuuluvaksi oppiaineeksi. Käsityöopettajan ja kotitalousopettajan opinnot johtavat kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ja opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät tutkintoon. Pääaineena käsityönopettajalla voi olla käsityötiede, kasvatustiede tai käsityökasvatus. Käsityöopettajaksi ja kotitalousopettajaksi voi valmistua Helsingin, Joensuun ja Turun yliopistoista sekä Åbo Akademista. Kotitalousopettajalla on pääaineena joko kotitaloustiede tai kasvatustiede. Kotitalousopettajaksi voi valmistua Helsingin tai Joensuun yliopistoista tai Åbo Akademista. Liikunnanopettajan tutkinto on liikuntatieteiden maisteri. Liikunnan opettajaksi voi opiskella Jyväskylän yliopistossa pääaineena liikuntapedagogiikka. Terveystiedon opettajaksi voi opiskella Jyväskylän yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Aineenopettajien koulutusta eri oppiaineissa järjestävät Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto sekä Åbo Akademi, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu. A Lukio-opetus Ylempi korkeakoulututkinto (aineenopettajan koulutus) vähintään 120 op/55 ov, aineenopettajankoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen (syventävät) opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja kaikissa muissa opetettavissa aineissa väh. 60 op/35 ov opinnot; sis. perus- ja aineopinnot Perusopetus / lukio-opetus / tutkinnon suorittamisen jälkeen Ylempi korkeakoulututkinto (esim. FM, DI) vähintään 60 op/35 ov (pk) tai 120 op/55 ov (lukio) opinnot jossain perusopetuksessa tai lukiossa opetettavassa aineessa, muissa väh. 60 op/35 ov; sis. perus- ja aineopinnot opettajan pedagogiset opinnot 60 op (35 ov) opettajan pedagogiset opinnot 60 op (35 ov) + erilliset opettajan pedagogiset opinnot 60 op (35 ov)

7 12 13 Erityisopettajan kelpoisuus perusopetuksessa (Asetus 986/1998, 8 ) L Lievistä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista kärsivien oppilaiden opettajalta (erityisopettaja) vaaditaan erityisopettajan koulutus (300 op /160 ov ) tai luokanopettajan kelpoisuus ja erityisopettajan opinnot (60 op/35 ov) tai aineenopettajan kelpoisuus ja erityisopettajan opinnot. Soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut voi toimia kehitysvammaisten oppilaiden opettajana. Erityisopettajan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta järjestävät Helsingin, Joensuun ja Jyväskylän yliopistot sekä Åbo Akademi. Lievät oppimis- ja sopeutumisvaikeudet (erityisopetus muun opetuksen ohessa) (erityisopettaja, EO) Erityisopettajan opinnot 300 op/ 160 ov Pääaineena erityispedagogiikka ja pääaineeseen sisältyvinä tai erikseen opettajan pedagogiset opinnot sekä erityisopettajan opinnot Erityisopettajan koulutus + peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (35 ov) Erityisluokanopettajan kelpoisuus (ks. alla) Luokanopettajan kelpoisuus +erilliset erityisopettajan opinnot 60 op (35 ov) Luokan- tai aineenopettajan kelpoisuus + erilliset erityisopettajan opinnot 60 op/35 ov Erityisopetukseen siirretyt (Erityisluokanopettaja, ELO) (erityisopetus mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä tai erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa) Kehitysvammaisten oppilaiden muu erityisopetus Soveltuva korkeakoulututkinto (esim. soveltuva ylempi tai alempi yliopistollinen tutkinto; alempi tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto sosiaali-, kasvatus- ja/tai terveysalalla) +erilliset erityisopettajan opinnot 60 op/35 ov Ylempi korkeakoulututkinto + erilliset erityisopettajan opinnot 60 op/35 ov Aineenopettajan kelpoisuus +erilliset erityisopettajan opinnot 60 op/35 ov + peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (35 ov) Oppilaan- ja opinto-ohjaajan kelpoisuus peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa opetuksessa (Asetus 986/1998, 6 ja 11, 15 ) Oppilaan- ja opinto-ohjaajan opintoja voi suorittaa Joensuun ja Jyväskylän yliopistoissa, Åbo Akademissa sekä Hämeenlinnan ja Jyväskylän ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. O Oppilaanohjaaja peruskoulussa, opinto-ohjaaja lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa Kasvatustieteen maisteri, opinto-ohjaajan opinnot opettajan pedagogiset opinnot 60 op/35 ov opinto-ohjaajan opinnot 60 op/35 ov Oppilaanohjaaja peruskoulussa, opinto-ohjaaja lukiossa, opinto-ohjaaja ammatillisessa koulutuksessa Kasvatustieteen maisterin tutkinto tai ylempi korkeakoulututkinto + opinto-ohjaajan opinnot 60 op/35 ov Opinto-ohjaaja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa, oppilaanohjaaja peruskoulussa Ammatillisen opettajan kelpoisuus + opinto-ohjaajan opinnot 60 op/35 ov (ammatillinen opettajakorkeakoulu tai yliopisto) Opinto-ohjaaja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa, oppilaanohjaaja peruskoulussa Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisessa koulutuksessa + opinto-ohjaajan opinnot 60 op/35 ov (ammatillinen opettajakorkeakoulu tai yliopisto)

8 14 15 Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (Asetus 986/1998, 13, 29 ) Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuuden tuottaa soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai koulutuksen järjestäjän päättämä, opetustehtävää vastaavan alan korkein tutkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot. Ainakin vuoden 2009 loppuun asti muilla aloilla paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kaupan ja hallinnon aloilla myös soveltuva opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen (insinöörin) tutkinto sekä opettajan pedagogiset opinnot tuottavat ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuuden. Opettajalta edellytetään myös työkokemusta. Opettajan pedagogiset opinnot on mahdollista suorittaa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa, suomenkielistä ammatillista opettajankoulutusta antavat viisi ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivaa ammatillista opettajakorkeakoulua Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella. Ruotsinkielisen koulutuksen voi suorittaa Åbo Akademissa. A Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus yleisesti Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto/ soveltuva ammattikorkeakoulututkinto/ koulutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävää vastaavan alan korkein tutkinto/ vuoden 2009 loppuun soveltuva opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto + vähintään 60 op/35 ov opettajan pedagogiset opinnot Kelpoinen on myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. + vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla + pätevyys- tai lupakirja/ oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys/lupakirjaa taikka laillistamista Kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala Soveltuva ylempi korkeakoulututukinto/ soveltuva ammattikorkeakoulututkinto + vähintään 60 op/35 ov opettajan pedagogiset opinnot Kelpoinen on myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. + vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla + pätevyys- tai lupakirja/oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys/ lupakirjaa taikka laillistamista Viestintä- ja kuvataideala sekä teatteri- ja tanssiala Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto/ soveltuva ammattikorkeakoulututkinto/ koulutuksen järjestäjän päättämä opetustehtävää vastaavan alan korkein tutkinto tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot kotitai ulkomaisessa alan oppilaitoksessa sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus + vähintään 60 op/35 ov opettajan pedagogiset opinnot Kelpoinen on myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. + vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla tai vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot koti- tai ulkomaisessa alan oppilaitoksessa sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus Ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin valmentava koulutus sekä muu ammatillinen lisäkoulutus Erityisestä syystä kelpoinen on myös alan erikoisammattitutkinnon tai muuten koulutuksen tai työkokemuksen avulla korkean ammattitaidon hankkinut henkilö erityinen syy = esim. opetettavalla alalla tai alueella ei ole korkea-asteen koulutusta, esim. sukeltaja + vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla

9 16 17 Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa (Asetus 986/1998, 14 ) Yhteisillä opinnoilla tarkoitetaan ammattitaitoa täydentävien tai ammattitaidossa tarpeellisten äidinkielen, ruotsin kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan, terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opettajia. Tarkemmin opintokokonaisuuksien nimet on lueteltu OPH:n hyväksymissä opetussuunnitelmien perusteissa. Y Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen sekä liikunnan ja muiden taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opetus Ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät vähintään 120 op/55ov laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 op/35 ov tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai diplomi-insinöörin tutkinto soveltuvassa koulutusohjelmassa + vähintään 60 op/35 ov opettajan pedagogiset opinnot Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa (Asetus 986/1998, 16 ) A Ammatillisen koulutuksen erityisopettajana voi toimia henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä vähintään 35ov/ 60 op laajuiset erityisopettajan opinnot. Myös yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset erityisopettajan opinnot tuottavat erityisopettajan kelpoisuuden ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opintoja järjestävät Hämeenlinnan ja Jyväskylän ammatilliset opettajakorkeakoulut. Taito- ja taideaineet, humanistis-yhteiskunnalliset opinnot, tieto- ja viestintätekniikka Soveltuva korkeakoulututkinto Ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus + vähintään 60 op/35 ov laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkintovaatimusten mukaiset erityisopettajan opinnot tai yliopistossa suoritettu erityisopettajan koulutus Ammattikorkeakoulujen opettajan kelpoisuus (Valtioneuvoston asetus 352/2003, 23 ja 24 ) Yliopettaja Soveltuvana jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto jos opetustehtävään kuuluu pääosin ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. + vähintään 35 ov/60 op opettajan pedagogiset opinnot; opinnot on suoritettava kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä, mikäli niitä ei ole suoritettuna virkaan tai toimeen nimitettäessä Lehtori Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto jos opetustehtävään kuuluu pääosin ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä + vähintään 35 ov/60 op opettajan pedagogiset opinnot; opinnot on suoritettava kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä, mikäli niitä ei ole suoritettuna virkaan tai toimeen nimitettäessä Poikkeukset Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan. Käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virkaan tai toimeen voidaan vaatia em. vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot. Tuntiopettajalta vaaditaan (mikäli mahdollista) vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta

10 18 19 Rehtorin kelpoisuus (Asetus 986/ ) R Rehtorin kelpoisuuden edellytyksinä perus- ja toisen asteen opetuksessa on pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto ja asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus sekä opetushallinnon tutkinto tai opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Perusopetus, lukio Ylempi korkeakoulututkinto asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus riittävä kokemus opettajan tehtävissä Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 op /15 ov laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus (A 986/1998, 18 ) Ammatillinen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva AMK-tutkinto; ammatillisessa aikuiskoulutuksessa myös soveltuva korkeakoulututkinto asianomaisen koulutusmuodon opettajakelpoisuus; ei vaadita ammatillisessa aikuiskoulutuksessa riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ei välttämättä opettajakokemusta, muukin työkokemus käy Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 op / 15 ov laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (esim. kansanopistot, kansalaisopistot, työväenopistot) opettajan kelpoisuuteen edellytetään soveltuva korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan pedagogisia opintoja järjestetään myös aikuisopetukseen suuntautuvina. V Soveltuva korkeakoulututkinto + vähintään 60 op/35 ov opettajan pedagogiset opinnot Muualla kuin Suomessa suoritetut opettajan tutkinnot Opettajan ammatti on Suomessa ns. säännelty ammatti, mikä tarkoittaa sitä, että opettajan kelpoisuusvaatimuksista (pätevyyksistä) säädetään asetuksessa. Kelpoisuusvaatimukset erilaisiin opettajanvirkoihin määritellään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Opettajan kelpoisuudella tarkoitetaan oikeutta antaa määrätynsisältöistä opetusta tai toimia rehtorina. Kelpoisuusehdot on täytettävä, jos aikoo hakea pysyvää opettajan virkaa. Opettajan töitä voi tehdä ns. epäpätevänäkin, mutta pätevä eli kelpoisuusehdot täyttävä opettaja saa parempaa palkkaa ja työllistyy paremmin kuin opettaja, joka ei täytä kelpoisuusehtoja. Saadaksesi opettajan pätevyyden Suomessa, sinun täytyy olla lähtömaassasi tai kotimaassasi pätevä opettaja. Tutkinnon on oltava lähtömaassa virallinen korkeakoulututkinto ja tutkinnon myöntäneen korkeakoulun (valtion tai yksityisen) on toimittava kyseisen maan viranomaisten valvonnassa. Muualla kuin Suomessa suoritetuista tutkinnoista on haettava päätöstä tutkinnon tunnustamisesta tai rinnastamisesta Opetushallitukselta. Opetushallitus arvioi päätöksessä 1) tutkinnon tasoa vertailemalla tutkintojen laajuutta ja vaativuutta suhteessa vastaaviin suomalaisiin tutkintoihin 2) tutkinnon alaa eli tutkinnon sisältöä: Millaisen kelpoisuuden suoritettu tutkinto tai suoritetut opinnot antavat lähtömaassa ja toisaalta millaiset opinnot ovat sisällöltään suhteessa suomalaisten tutkintojen sisältöön. O

11 20 21 Opettajan tutkintojen tunnustaminen perustuu lakeihin EU- tai ETA-maassa suoritettu opettajankoulutus Pohjoismaissa luokanopettajan tutkinnon suorittaneet: asetus opetustoimen henkilösön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 4 EU/ETA-maassa suoritettu opettajankoulutus: laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän toimeenpanosta 1597/1992; ns. EU-laki EU/ETA:n ulkopuolinen opettajankoulutus: laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta 531/1986; ns. UO-laki Vuonna 2007 on valmisteilla lakimuutos (laki ammattipätevyyden tunnustamisesta ja laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta) joka tulee korvaamaan edellä mainitut lait. Tätä opasta kirjoitettaessa em. lait eivät vielä olleet voimassa. Mikäli olet suorittanut tutkintosi muualla kuin Suomessa, tarkista tutkintojen tunnustamiseen tai rinnastamiseen liittyvä menettely esimerkiksi Opetushallituksen www-sivuilta (www.oph.fi! tutkintopalvelut). Pohjoismaassa suoritettu luokanopettajan tutkinto Vähintään kolmevuotisen luokanopettajan tutkinnon suorittanut on ilman erillistä päätöstä kelpoinen luokanopettajaksi Suomessa. Jos suorittamasi luokanopettajan tutkinto on kestänyt alle kolme vuotta, olet kelpoinen opettamaan perusopetuksen luokilla 1-4. Jos suoritat Suomessa Opetushallituksen määräämät lisäopinnot, saat kelpoisuuden koko perusopetukseen. Opetushallitukselta kannattaa kuitenkin hankkia päätös tutkinnon tunnustamisesta, koska päätöksessä näkyy myös tutkinnon taso, millä voi olla merkitystä palkkaukselle. Tiedot lisäopinnoista löytyvät Opetushallituksen www-sivuilta: Opetushallituksen päätös 181/ 041/98. Lisäopinnot ovat laajuudeltaan 40 opintoviikkoa ja pitävät sisällään kasvatustieteen opintoja, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja, yhden vähintään 25op (15 ov:n) laajuisen sivuaineopintokokonaisuuden ja opetusharjoittelua. Lisäopiskelu voidaan suorittaa Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun tai Turun yliopistoissa tai Åbo Akademissa. Mikäli olet suorittanut jonkin muun, kuin luokanopettajan tutkinnon toisessa Pohjoismaassa, on sinun haettava Opetushallituksen päätös tutkinnon tunnustamisesta tai rinnastamisesta. V Toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä täysin kelpoinen opettaja voi saada vastaavan kelpoisuuden Suomessa. Opetushallitus tutkii päätöstä antaessaan sekä kelpoisuuden lähtömaassa että opintojen laajuuden, vaativuuden ja sisällön. Kelpoisuuden voi saada niihin opetettaviin aineisiin ja sille koulutustasolle, joihin olet kelpoinen opettamaan lähtömaassasikin. Päätökset voivat olla ehdollisia, jos koulutuksesi tai opettajan tehtävät lähtömaassasi eroavat olennaisesti suomalaisesta koulutuksesta tai tehtävistä. Sinulta voidaan vaatia enintään kolme vuotta kestävä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe opettajaksi. Voit valita, kumman suoritat. Lisäopintoja ei kuitenkaan vaadita. Sopeutumisajalla tarkoitetaan säännellyn ammatin harjoittamista Suomessa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa ja siihen mahdollisesti liittyvää koulutusta. Opetushallituksen päätöksessä määrätään sopeutumisajan pituus. Kelpoisuuskokeella tarkoitetaan menettelyä, jolla mitataan yksinomaan ammatillista tietämystä ja jonka tarkoituksena on arvioida kykyäsi harjoittaa säänneltyä ammattia Suomessa. Kelpoisuuskokeessa osoitat hallitsevasi Suomessa opettajan ammatissa vaadittavat tiedot ja taidot. Jos olet saanut Opetushallitukselta päätöksen kelpoisuuskokeeseen osallistumisesta, sinun on itse otettava yhteyttä siihen korkeakouluun (yliopisto tai ammattikorkeakoulu), jossa kelpoisuuskoe on määrätty suoritettavaksi. Korkeakoulun kanssa sovitaan suorittamisen aikataulusta. Korkeakoulu antaa todistuksen kelpoisuuskokeen suorittamisesta. T

12 22 23 EU:n tai ETA:n ulkopuolinen opettajankoulutus EU:n ETA:n ulkopuolella suoritettu opettajan tutkinto voidaan rinnastaa Suomessa suoritettavaan tutkintoon seuraavin edellytyksin: E rinnastettavan tutkinnon on vastattava tasoltaan Suomessa suoritettavaa korkeakoulututkintoa (= korkeakoulututkinto) sinun on oltava lähtömaassasi täysin pätevä opettaja suorittamiesi opintojen tulee vastata laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja sisällöltään suomalaisia opettajan kelpoisuusvaatimusten mukaisia opintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voivat olla suoritettu myös muussa oppilaitoksessa, kuin korkeakoulussa, mutta tutkintosi täytyy olla korkeakoulututkinto. Päätöksessä määrätään yleensä täydentäviä opintoja, kuten esim. aineenhallintaan liittyviä opintoja tai pedagogisia opintoja. Aineenopettajille määrätään yleensä suoritettavaksi yhden lukukauden opetusharjoittelu ja siihen liittyvät opinnot (yhteensä 10 opintoviikkoa/18 opintopistettä). Täydentävien opintojen tarkoituksena on perehdyttää sinut suomalaiseen koulujärjestelmään ja suomalaisiin opetussuunnitelmiin. Täydentävät opinnot suoritetaan suomalaisessa korkeakoulussa ja sinun on itse otettava yhteyttä korkeakouluun opintojen suorittamiseksi. Opetusharjoittelun ja siihen liittyvät opinnot voi suorittaa yliopistojen kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tai ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Mikäli täydennettävää tulisi enemmän, kuin 10 opintoviikon/ 18 opintopisteen verran, ei opettajan pedagogisia opintoja voida rinnastaa. Tällöin sinun on hakeuduttava suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja kokonaisuudessaan yliopistoon tai ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Kielitaitovaatimukset S Suomessa opettajalla pitää olla kelpoisuuden lisäksi myös riittävä kielitaito. Kielitaidosta säädetään samassa asetuksessa, jossa säädetään kelpoisuuksistakin (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Esiopetusta tai perusopetusta (esiopetus, 1 9 lk) antavalla opettajalla täytyy olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Käytännössä tämä vastaa yleisen kielitutkinnon tasoa 6. Lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajan täytyy hallita opetuksessa käytettävä kieli. Kielitaidon riittävyyden lukion tai ammatillisen koulutuksen opettajaksi arvioi työnantaja. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajalla täytyy olla myös lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opettamansa kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Esim. suomen kieltä äidinkielenä opettavalla on oltava erinomainen suomen kielen taito, venäjää äidinkielenä opettavalla on oltava erinomainen venäjän kielen taito jne. Yliopisto-opintoihin vaaditaan yleisimmin suomen kielessä yleisen kielitutkinnon taitotasoa 4 5. Yliopistojen tiedekunnat määrittelevät vaadittavan taitotason. Taitotaso on todistettava opiskelemaan haettaessa todistuksella. Kielitaitovaatimukset (suomen tai ruotsin kieli) perustuvat kielilakiin (423/2003) ja voidaan osoittaa asetuksen 481/2003 mukaisesti: valtionhallinnon kielitutkinnolla: suoritetaan esimerkiksi yliopistotutkinnon yhteydessä toisessa kotimaisessa kielessä; voidaan suorittaa myös erikseen. yleisellä kielitutkinnolla: ulkomailla tutkinnon suorittanut voi osoittaa kielitaitonsa suomen tai ruotsin kielessä yleisellä kielitutkinnolla. Erinomainen kielitaito vastaa ylintä tasoa 6. Ylimmän tason tutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. opintojen yhteydessä (suomalaisella koulusivistyksellä): suomalainen peruskoulu ja / tai ylioppilastutkinto. Tarkemmat tiedot ehdoista löytyvät asetuksesta 481/2003, Tietoa kielitutkinnoista ja tutkinnon suorittamispaikoista löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta (www.oph.fi-->tutkintopalvelut).

13 Olen lastentarhanopettaja luokanopettaja aineenopettaja insinööri humanisti kemisti Toteutus: Mediacenter, Kotka, 2007 Haluan esiopettajaksi lukioon yläkouluun alakouluuun ammattikouluun opettaa aikuisia ammattiin tai kansalaisopistossa rehtoriksi erityisopettajaksi professoriksi yliopistoon opettamaan ammattikorkeakouluun opettajaksi Kymen koulutuskompassi p (3 snt/min + paikallisverkkomaksu) Tämä opas on tuotettu Pätevöidy opettajaksi -muuntokoulutus hankkeessa. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan unioni ja Etelä-Suomen lääninhallitus. Projekti on saanut rahoitusta myös Kotkan-Haminan seutubudjetista.

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o 986 990. Asetus. N:o 986. opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o 986 990. Asetus. N:o 986. opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o 986 990 SISÄLLYS N:o Sivu 986 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista... 2641 987 Asetus koulutuksen ja yliopistoissa

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry Opetushenkilöstön palkat (muut kuin AMK) 1.4.2011 lukien

SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry Opetushenkilöstön palkat (muut kuin AMK) 1.4.2011 lukien SIVISTYSTYÖNANTAJAT ry Opetushenkilöstön palkat (muut kuin AMK) 1.4.2011 lukien LUKIO-OPETUS JA PERUSOPETUS Tilastokoodi 011064 Peruskoulun rehtori (64-68) 3516.47-4186.39 3419.62-4071.07 011065 Lukion

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

YKSITYINEN OPETUSALA (YOL)

YKSITYINEN OPETUSALA (YOL) YKSITYINEN OPETUSALA (YOL) 1.9.2009 lukien LUKIO-OPETUS JA PERUSOPETUS Tilastokoodi 011064 Peruskoulun rehtori (64-68) I kalleusluokka 3 290,50-3 917,38 II kalleusluokka 3 199,88-3 809,47 011065 Lukion

Lisätiedot

Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien

Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 35,07 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelu-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot

Lisätiedot

ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Oppaat ja käsikirjat 2010:2 ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Oppaat ja käsikirjat 2010:2 Opetushallitus Oppaat

Lisätiedot

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti

Lisätiedot

Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot

Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot KT Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,05 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (5) 187 Oikaisuvaatimus virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-008988 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen,

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

Kirje 23.04.2015. 1.1 Suoritetut opettajan tutkinnot ja opiskelu tavoitteena opettajan tutkinto

Kirje 23.04.2015. 1.1 Suoritetut opettajan tutkinnot ja opiskelu tavoitteena opettajan tutkinto Kirje OKM/5/591/2015 23.04.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Korkeakoulujen tuottamien opettajatietojen ja useampia pätevyyksiä tuottavien tutkintojen vieminen VIRTA-opintotietopalveluun tiedonkeruuta

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Muistio 1 (9) Piekkala 21.6.2011 Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin OSIO A Yleinen osa Valtioneuvoston asetus opetustoimen

Lisätiedot

Opettajatiedonkeruun toteutus

Opettajatiedonkeruun toteutus Opettajatiedonkeruun toteutus Yliopistojen tuottamien opettajatietojen kerääminen tietovarannosta Pääasiakirja: Opettajatiedonkeruu korkeakouluista uudistuu Sivua päivitetään parhaillaan Sisällys Sisällys

Lisätiedot

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien. HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin

Lisätiedot

KT 8.4.2015 Yleiskirjeen 5/2015 liite

KT 8.4.2015 Yleiskirjeen 5/2015 liite OVTES:n 2014 2016 palkat ja palkkiot 1.7.2015 lukien Yleiskorotuksella 0,4 prosenttia korotetaan 1.7.2015 lukien - hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja, vähimmäispalkkoja sekä palkka-asteikkojen

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Keskiviikkona klo 14.15 Athenan Sali 167 Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ulkomailla suoritettu tutkinto Olen suorittanut tutkinnon ulkomailla. Kelpaako se Suomessa? Kuka tekee päätöksen? Vastaus näihin kysymyksiin

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

TYÖN HAKU, CV JA KELPOISUUDET

TYÖN HAKU, CV JA KELPOISUUDET TYÖN HAKU, CV JA KELPOISUUDET Pekka Ruuskanen, Johtava rehtori, FT, Jyväskylän normaalikoulu, 10.3.2014 https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/ aineenopettajaharjoittelu/opea520-yhteisetluennot

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o 293 299. Asetus Heinolan kurssikeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o 293 299. Asetus Heinolan kurssikeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1996 N:o 293 299 SISÄLLYS N:o Sivu 293 Asetus Heinolan kurssikeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 811 294 Asetus peruskouluasetuksen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista. Faculty of Education/Kasvatustieteiden tiedekunta Helena Seppälä

Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista. Faculty of Education/Kasvatustieteiden tiedekunta Helena Seppälä Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista Koulutukset ja aloituspaikat v. 2015 Kasvatustieteiden koulutus 25 Luokanopettajan koulutus 100 (sisältää teknologia- sekä taide-

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Palvelussuhde opas opetus henkilöstön esimiehille

Palvelussuhde opas opetus henkilöstön esimiehille Palvelussuhde opas opetus henkilöstön esimiehille Perusopetus ja lukiokoulutus Palvelussuhdeopas opetushenkilöstön esimiehille 2009 Perusopetus ja lukiokoulutus Kunnallinen työmarkkinalaitos 2009 Kunnallinen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy perustuslain 80 :n 1 momentin, valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 3 :n 1 momentin

Lisätiedot

Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011

Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Opettajan pedagogisten opintojen info matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoille opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

laaja-alaisen erityisopetuksen lehtorin virkaan (vakanssi n:o ) Päätös Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella valita Stadin ammattiopiston

laaja-alaisen erityisopetuksen lehtorin virkaan (vakanssi n:o ) Päätös Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella valita Stadin ammattiopiston Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 42 Laaja-alaisen erityisopetuksen lehtorin virka (vakanssi n:o 422290) HEL 2014-004918 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Rehtori päätti kokonaisarvion perusteella

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 24.08.2016 Sivu 1 / 1 5576/2015 01.01.01 131 Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1414-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh.

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot