Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Transkriptio

1 Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI Marraskuu 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla olivat: Eeva Partanen, Pekka Kääriäinen, Tiina Perämäki, Simo Palviainen, Soila Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 Sisällysluettelo 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittäminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Syvänniemellä on ollut pysyvää asutusta 1400-luvun lopulta saakka. Paikka sijaitsee kalaisan Kuttajärven rannalla, hyvien vesiyhteyksien (Rautalammin reitti) varrella. Varsinainen teollinen historia alkoi v. 1862, jolloin kylään perusti höyrysahan Rosenius & Sesemann kauppahuone. 23 vuoden jälkeen saha kärsi konkurssin ja uusiksi omistajaksi vaihtuivat kuopiolaiset liikemehet Hallman, Möller ja Saastamoinen. Saha muutettiin rullatehtaaksi 1890-luvulla ja suurimmillaan tehdas työllisti liki 300 henkeä. Syvänniemellä on nykyään n. 650 asukasta (n. 125 taloutta) ja se on osa Kuopion kaupunkia. Kylä sijaitsee n. 35 km:n päässä Kuopion keskustasta länsilounaaseen, Kuttajärven rannalla Sinisen tien (551) varrella. Syvänniemi oli vireä teollisuustaajama vielä 1900-luvun alussa. Kylässä sijaitsi rautamalmimasuuni (Sourun ruukki) ja Saastamoisen lankarullatehdas. Aiemmin kylässä oli myös höyrysaha. Kylä oli vuoden 2004 valtakunnallinen vuoden kylä. Kylä ei ole tehnyt kyläsuunnitelmaa. Kyläyhdistys ei ole juuri tällä hetkellä kovin aktiivinen ja toimijat ovat oikeastaan maaseutuhotelli Eevantalo ja teatteri Hermannin talo. Kylän matkailun ykkösteema sitoutuu teollisuushistoriaan, mistä on yhteiskäytössä jäljellä lankarullatehtaan Jugend-tyylinen entinen kivinavetta eli Hermannin talo. Talossa on runsaasti erilaisia tiloja, kuten juhlatilat ja näyttelytilat. Talossa on lisäksi teatteri, jossa näytelmiä on esitetty vuodesta Taloa ei voida nyt enää lämmittää joten toiminta keskittyy kesäkaudelle, eikä kauden pidentäminen ole toistaiseksi mahdollista. Menneeseen aikaan voi siirtyä myös kävellen Tarinapolkua Eevantalon pihapiirissä. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Matkailu perustuu kulttuurihistoriaan, seikkailumatkailuun, järven ympärille ja liikuntareitistöihin. Kylän teollisuushistoria muodostaa merkittävimmän ja omaleimaisimman matkailun kehittämisen kehikon. Hermannin talon teatterin näytelmät voidaan kirjoittaa paikallisesti ja aiheetkin ovat olleet osin paikallisia, kuten Rullatehtaan Onni, jota kävi katsomassa 3000 maksanutta katselijaa. Lisäksi on myös 7 vuotta pyörinyt lastenteatteri, jossa myös paljon katsojia Teatteri on mennyt eteenpäin, seikkailumatkailu on myös mennyt eteenpäin, asiakkaita on tosin seikkailupuolella vähänlaisesti. Seikkailumatkailutoiminta on riippuvainen Eevantalosta. Maaseutuhotelli Eevantalossa on ruoka-, majoitus-, juhla-, kokous-, ja ohjelmapalveluita. Yhteistyö muiden matkailutoimijoiden kanssa on saumatonta. Eevantalon tilanne on muuttumassa, koska osa paikasta on myynnissä. Mikäli paikalle saadaan uusi yrittäjä, kasvavat matkailupuolen mahdollisuudet kylässä selvästi. Hermannin liikuntareitistö, ulkoilu ja pyöräilyreitit on myös saatu alueelle. Talvella on jäällä moottorikelkkareittejä. Multisport järjestettiin ensimmäisen kerran Mukana oli tuolloin 40 joukkuetta, v jo 60 joukkuetta. Tapahtuma on tarkoitettu seikkailumielisille ja liikunnasta nauttiville. Multisport tapahtumassa suunnistetaan rastilta toiselle juosten, pyöräillen ja meloen. Multisport rastit on merkitty erikseen tehdyille kartoille. Järjestävä taho, Syvänniemi Seikkailu on - 4 -

5 muodostanut pohjan ja hankkinut tietotaidon, muut ovat myös osallistuneet. Hermanni-talo oli tapahtumakeskuksena ja Eevantalolta tuli ruoka, majoitus ja saunat. Syvänniemi Seikkailu -ohjelmapalvelu voi järjestää elämyksellisiä liikunta- ja kulttuuriohjelmapalveluja. Syvänniemi Seikkailu on osuuskunta. Synne-lautalla voi tehdä rauhallisen lauttaretken Kuttajärven luontoon tutustuen. Lautta on 3,5 x 7,5 m ja maksimihenkilömäärä on miehistön lisäksi 12 henkeä. Lisäksi Syvänniemi Seikkailu järjestää em. kaltaisia tapahtumia. Matkailussa on edistytty viimeisen kahden vuoden aikana. Tunnettuutta teatteriin on lisätty siten että mm. Jätekukko ja Ikea ovat mukana. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylän matkailun vahvuus on teollisuushistoriassa, Hermannin talossa ja sen toiminnassa, sekä Eevantalon tarjoamissa majoitusmahdollisuuksissa. Majoittumispaikka mahdollistaa monipäiväisten pakettien tekemisen ja hyvä ruokailupaikka käy osana mm. teatteripakettia. Paras palaute saadaan opastetuista historiakierroksista. Kylän historia ja kylän henki kiinnostaa kotimaisia matkailijoita. Ulkomaalaiset ovat taas kiinnostuneita suomalaisesta elämäntavasta. On kiinnostavaa ja eksoottista, että voi asua maaseudulla, käydä järvellä tai saaressa ja ajella kaupunkiin töihin vajaassa puolessa tunnissa. Niin ikään seikkailut ja siihen liittyvä matkailutarjonta on Syvänniemelle ominaista. Teemoja ovat siis kulttuurihistoria ja luonto. Teemojen ympärille voisi rakentaa Syvänniemen historiaseikkailu -tyyppisiä opastettuja kierroksia. Kesäiset luontokierrokset voi järjestää myös lautalla, mutta sen kapasiteetti on varsin rajallinen, 12 henkeä. Tällä hetkellä on olemassa Syvänniemen seikkailu -tapahtuma, joten sen nimeä voisi käyttää hyväksi. Keskeiset kohderyhmät ovat kulttuuri- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneet sekä luontoseikkailuista kiinnostuneet. Kotimaisilla ryhmillä maksuvalmiutta ei kovin löydy esim. luontoretkien osalta, mutta ulkomaalaisia, kuten saksalaisia tai japanilaisia hinnat eivät haittaa. Kylässä on myös saksankielen taitoa, joten saksaa puhuvista maista voisi tulla lisää ryhmiä, yksittäisiä matkailijoita, tai perheitä. Talvella kalastuksesta kiinnostuneet voivat päästä paikallisten kalastajien kanssa verkoille. Jäältä kalastamisen ihme kiinnostaa kaikkia, erityisesti ulkomaalaisia. Multisport-tapahtumaan tulevat urheilevat nuoret. Tapahtuma ei enää näytä tarvitsevan erillistä markkinointia. Seikkailureittejä ja -karttoja voi hyödyntää myös esimerkiksi maastopyöräilyssä, jotka voisivat olla mukana vaikkapa järjestettäessä tyhy-päiviä tms. Ihanneryhmä on majoittuva kokousasiakasryhmä, joka ottaa historiakierroksen mukaan ohjelmaansa. Eniten tästä pitävät kulttuurihenkiset työporukat, koulutetut henkilöt, jotka käyvät samalla teatterissa ja ovat vaikuttuneita. Kiitollisimpia asiakasryhmiä ovat vaikkapa matkailun ammattilaiset tai kulttuuri-ihmiset, yli 45 -vuotiaat, ehkä naisvaltaiset ryhmät

6 4. Kylämatkailun kehittäminen Matkailu näyttää olevan selkeästi kehittymässä. Eevantalon osittainen myynti voisi olla uusi mahdollisuus mutta myös uhka. Kylän kannalta käynnissä olevan koulutaistelun lopputulos saattaa vaikuttaa myös Eevantalon kohtaloon. Nuorten asettuminen kylään vähenee varmasti, mikäli koulu loppuu. On välttämätöntä että Hermannin talo saadaan pysymään kyläläisten, teattereiden ja muiden matkailuyrittäjien käytössä. Ongelma on, että huonovarainen Kuopion kaupunki omistaa talon ja jopa sen myynti voi tulla kyseeseen. Mikäli talo myydään, on epävarmaa missä määrin taloa voi nykyisiin tarpeisiin käyttää. Pikkujouluohjelmapalvelu olisi hyvä mahdollisuus jos sellainen syntyisi. Jouluteatteriesitystä on kokeiltu kahtena vuotena. Tekijöiden voimavaroja ei ole toisen teatterin tekemiseen toistaiseksi. Kesäteatterintekijät ovat vielä kesästä väsyneitä siihen aikaan kun jouluteatteria pitäisi valmistella. Osa samoista ihmisistä tekee lisäksi lastenteatteria. Joulun seutuun olisi hyvät mahdollisuudet toteuttaa eri tyyppisiä ohjelmia, jos olisi tekijöitä ja voimavaroja. Kynttiläpolkuja tms. voisi tehdä. Pelkopolkua (pelottelupolku) on suunniteltu myös. Ideoita joulutuotteeseen on olemassa. Kulttuuriin pääsee todella tutustumaan vain paikallisten kanssa. Matkailijoiden kanssa pitäisi jutella ja kontaktoida aktiivisesti esimerkiksi iltaisin kun he ovat majapaikassaan. Sillä tavalla he kokevat, että saavat nähdä ja kokea paikallista (kulttuuria). Todellinen kaivattu elämys syntyy loppujen lopuksi kontaktista ihmisten kanssa, juttelemesta ja vaihtaessa ajatuksia jokapäiväisistä, tavallisista askareista ja elämästä. Matkailijoille tulisi tarjota myös muuta paikallista kulttuurituotantoa, kuten musiikkia. Sen saaminen ei aina ole helppoa Visio ja tavoitteet Tärkein visio on saada uutta yrittäjyyttä ja uutta voimaa kylälle. Tavoitteena yksi uusi yritys/yrittäjä 2 vuoden kuluessa. Eevantalon osittaisen myynnin toteutuessa tavoite saavutetaan. Teatterin tavoitteena on vakiinnuttaa kauden katsojamäärät noin 4000:een ja lastenteatterin osalta :een. Tavoitteena on myös saada joulun aikaan lisää toimintaa ja ohjelmaa. Toteutetaan historiakierros/historiapäivä takuulähtöinä siten, että niitä on tarjolla vähintään kolme kertaa kesän aikana. Sen kehittäminen aloitetaan heti

7 Pohdinnassa on, mitä voisi kehittää järvimalmin ympärille, esim. järvimalmin virvelöintikisat tms. Se voisi kuulua osana historiaseikkailuun. Ulkomaanpaketteja tuunataan ja luodaan uusia. Ajatuksena on, miten vierailija voisi päästä kylän ja kyläläisen elämää lähemmäksi kuin tähän asti. Maaseutukylä on pääasiassa rauhoittumista varten ja vierailijat tulevat usein piirtämään, kirjoittamaan tai retkeilemään. Multisportin kautta voisi koko kylä saada positiivista julkisuutta. Laatutonnin kevytversio on nyt menossa. Muutosvaiheessa laatukoulutukset ovat tärkeitä Toimenpiteet ja toiminta Kyläyhdistys on vahvasti mukana matkailun kehittämisessä yhdessä Eevantalon kanssa. Kyläyhdistyksen työ on jaettu toimintaryhmien alle, joista matkailua koskevat ainakin: sidosryhmäyhteistyö, luontoliikunta ja kylämatkailu, kotisivut ja tiedottaminen, asukasviihtyvyys ja kylän yleisilme, kahvilatoiminta ja Hermanninteatteriyhteistyö ja kylätapahtumat. Työnjako on siis hoidettu hyvin, mikä tarkoittaa myös sitä, että pienen kylän vähäsiä resursseja rasitetaan mahdollisimman tasaisesti. Kylän pienestä koosta huolimatta mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen on olemassa ja niitä myös resurssien rajoissa käytetään. Markkinointia tulee tehostaa. Matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto on olemassa ja pitkä yhteistyö takana, mikä tarkoittaa varsin hyvää maaperää markkinoinnin tehostamiselle. Osa toiminnoista etenee tietyllä tavalla jo omalla painollaan ja joustavasti. Hyvin toimiva matkailuyhteistyö houkuttelee myös uusia toimijoita mukaan. Markkinoinnissa on jälkimarkkinointina toteutettu mm. vieraasta otettu kuva, jonka lähettämistä varten voi tiedustella nimeä ja osoitetta samalla kun pyytää luvan kuvan lähettämiseen. Tällä hetkellä kuvan suhteen on syytä toimia nopeasti, jotta matkailija voi jakaa sen somessa. Tuoteidea: Historiakierros takuulähdöllä 3 kpl (kerran kuussa) kesällä Kohteina kirkko ja Hermannitalo ja lisäksi kahvit Eevantalossa. Kierroksen voisi toteuttaa samana päivänä kun on teatteriesitys. Aikataulutiedot pitäisi olla saatavissa erittäin hyvissä ajoin, käytännössä viimeistään silloin kun teatteriesitystenkin aikataulut on lyöty lukkoon. Synne-lautalla on jo kokeiltu takuulähtöjä, mutta niissä on ollut vähän osallistujia. Ehkä niitäkin voisi keskittää samoille päiville, eli silloin kun tiedetään että kylässä liikkuu paljon matkailijoita. Tuotteet eivät välttämättä heti toimi optimaalisesti, mutta sitkeällä tarjonnalla (mikäli se on käytännössä mahdollista) saadaan varmasti enemmän ja enemmän osallistujia

8 Teatteriin ja matkailijamääriin sidotut muut palvelut pidentävät matkailijan viipymistä kylässä ja samalla parantavat matkailutulosta. On kuitenkin paljon helpompaa saada asiakas viihtymään pidempään kuin houkutella hänet uudestaan paikan päälle Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Kylän yhteistyöverkosto on toimiva ja kylän keskeistä matkailutoimijaa osataan hyödyntää koko kylän kehityksessä. Kyläyhdistyksen työnjako tähtää voimavarojen mahdollisimman tasaiseen jakamiseen, mikä on omiaan pitämään yllä ja parantamaan kolmannen sektorin panosta myös matkailuun. Aina voi toivoa että entistä useampi olisi toiminnassa mukana, jolloin myös entistä useampi näkökulma olisi käytettävissä. Syvänniemen kohdalla tilanne vaikuttaa kuitenkin jo nyt keskimääräistä paremmalta, eikä suuria yhteistyön kehittymisen esteitä ole näkyvissä Riskit ja haasteet Suuri riski on, että myynnissä olevaan Eevantalon ravintolaan ei löydykään yrittäjää. Toinen suuri riski on koulun lakkauttaminen, jolloin uusien, erityisesti nuorten asukkaiden ja yrittäjien saaminen kylään vaikeutuu. Kylän matkailuun liittyvät myös yrittäjäverkoston ohuuteen liittyvät riskit, mitkä ovat tavanomaisia pienissä kylissä. Riskinä on lähes kaikkien toimijoiden kohdalla se, että toiminta saattaa olla yksittäisten ihmisten varassa eikä varajärjestelmiä ole eikä niitä edes ole mahdollista luoda. Kylän vahva yhteisöllisyys on omiaan lieventämään riskien mahdollisten toteutumisten vaikutuksia Seuranta Teattereiden asiakkailta saadaan kerättyä palaute. Etukäteen tietysti suunnitellaan mm. budjetti ja siten myös, kuinka paljon asiakkaita tarvitaan. Palauteesta selviää mitä ajatellaan teatterista ja muistakin palveluista. Palautelomakkeen voi palauttaa myöhemmin postitse, sitä ei tarvitse täyttää paikan päällä. Palautusprosentti on melko hyvä. Teatteri saa huonompaa palautetta esim. silloin kun näytelmä ei ole paikallisesta historiasta tai kulttuurista koottua. Rullatehtaan Onni -laulunäytelmä v sai hyvää palautetta. Myös ruokailupalveluista ja historiakierroksesta on palautejärjestelmä. Eevantalo on saanut kerättyä vain suullista palautetta, koska kirjallista on vaikea saada. Ongelmat tulevat kyllä esiin, mutta arviointeja on hankala saada. Booking.com ottaa vastaan palautetta ja Tripadvisorissa pääsee yrittäjä myös vastaamaan palautteisiin. Eevantalossa palaute antaa lähinnä kuvan siitä missä päin taloa asutaan, ei sen kummempaa. Palvelusta tulee hyvää palautetta kuten myös ruuasta. 5. Resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän keskeinen matkailullinen voimavara on yhteisöllisyys ja riittävän suuri matkailutoimija, Eevantalo. Velvoitteiden jakaminen järkevästi mahdollisimman monien ihmisten kesken lisää yhteisiä käytettävissä olevia voimavaroja. Riittävän kokoinen matkailutoimija, joka pystyy tarjoamaan monipuolisia palveluita, mahdollistaa oheistuotteiden kehittämisen ja mm

9 teatteritoiminnan lisäksi kehitettävien palveluiden tarjoamisen. Myös eri vuodenaikoihin sijoittuvat tapahtumat lisäävät kylän matkailukehityksen mahdollisuuksia. Samalla monipuolistuva tarjonta tekee kylää ja sen palveluita tutuksi entistä erilaisemmille kohderyhmille. Kielitaito ja kokemus kansainvälisistä vieraista palvelevat myös hyvin kylän matkailukehitystä. 6. Kylän hanketoiminta Kylä on tietysti osallistunut Lomalaitumen valtakunnalliseen kylämatkailun kehittämiseen sekä ensimmäiseen että toiseen hankkeeseen. Kaupungin kokoama Ulkoilureitistö-hanke koski liikuntareittien kehittämistä ja se liittyi myös matkailuun. Hankkeella on toteutettu sepelipinta välille Tilhikalliontie-Korppiniementie, 3 ja 5 km:n latujen risteykseen sekä Hermannin seutuun. Myös valaistus on saatu kokonaan 3 km lenkille. Hanke toteutettiin yhteistyössä Syvänniemen kyläyhdistyksen kanssa. Kyläyhdistyksen tila on nykyään sellainen että hankkeitakin voisi saada aikaiseksi. Nyt tuntuu olevan hyvä aika perustaa kansainvälistymishanke, jossa kartoitettaisiin uusia kohderyhmiä ja tuotteita, testattaisiin tuotteita, hankittaisiin asiakastietoa jne. 7. Kehitystyön näkymät Edellä on jo käynyt selväksi, että kehittämistyöhön suhtaudutaan vakavasti ja matkailua pidetään yhtenä merkittävistä tekjöistä kylän kehittymisen kannalta. Pitkälle toteutettu kolmannen sektorin työnjako viittaa niin ikään kehittämismyönteiseen suhtautumiseen. Kylässä on ainakin henkisiä panostusvalmiuksia

10 8. Kylän matkailun kehittäminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii

11 Kylä määrittyy tällä hetkellä tasolle 2, mutta toisaalta ylin tasokaan ei ole kaukana. Syvänniemen kohdalla verkostoituminen ja yhteistyö pelaa loistavasti, mutta muissa osa-alueissa on jonkin verran kehitettävää

12 9. Kylämatkailutuotteet Muutamia esimerkkejä:

13 - 13 -

14 - 14 -

15 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Maaseutuhotelli Eevantalo Keihäskoskentie Syvänniemi +358 (0) Syvänniemi Seikkailu osk Keihäskoskentie Syvänniemi Teatteri Hermanni Postitie Syvänniemi Eerikin Erätulet Hannu Laitinen, , Kalastaja, nuotanvetonäytökset Veijo Kärki Oy, mökkivuokraus Airakselantie Airaksela Alatalon lomamökit Airakselantie Airaksela puh Sari Konttinen Jorma Konttinen

16 Marjakartano Hussola Salmelantie 83, Karttula Retkipaikat ja luontokohteet kuten Sampsanluola ja Papinkammari Mäkelä Highland, ylämaankarjatila Punnonmäentie 331, Karttula Tmi Pippa Rantala Juurikkaniementie 33, 7200 Karttula Yhdyskuntasuunnittelua, kukkia ym. M-market Keihäskoski Keihäskoskentie Syvänniemi Järvilauttaretket Valaistu liikuntareitti Moottorikelkkareitit Ev.Lut Kirkko 1925, suunnittelija J. V. Strömberg (suunnitellut mm. Kuopion kauppahallin ja lähes kaikki muutkin Kuopioon 1900-luvun alkuvuosikymmenillä valmistuneet merkittävämmät rakennuskohteet) Ylienkeli Mikaelin ortodoksinen rukoushuone 1949 Matkailukylän yhteystiedot Yhteyshenkilö: Pekka Kääriäinen Nettisivut: