Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI

Transkriptio

1 Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla: Vesa Postinen, Tiina Perämäki, Simo Palviainen, Soila Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Killinkoski on vireä kylä Hämeen huipulla, Virtain ja Ähtärin välissä, kantatie 68 varrella. Vakinaisia talouksia kylällä on n. 300 ja kesäasukkaiden mukana kylän väkimäärä kaksinkertaistuu. Kylän suurin matkailukohde on kyläyhdistyksen ylläpitämä Wanha tehdas. Kylä on tyypillinen teollisuuskylä ja Suomen yli 100-vuotiaan nauhateollisuuden syntysija. Kylässä on sijainnut myös Suomen ensimmäinen makaronitehdas ja J.W.Enqvistin puuhiomo ( ). Kylän keskustaa hallitsee P.G.Holmin vanha nauhatehdas sekä nykyisen Inka Oy:n tehtaiden uudet teollisuuskiinteistöt. Wanhan tehtaan tilat toimivat museo ja näyttelytilana, lisäksi tehtaan tiloissa toimii kirpputori. Tehtaan tiloissa on myös nauhamyymälä ja kahvila joita pyörittää kyläyhdistyksen omistama Nauhala Oy. Vuosittain tehtaalla vierailee n kävijää. Kylällä toimii kauppa, posti, esi-ja alakoulu sekä lisäksi kylällä on oma pubi. Yritysten määrä Killinkoskella on n (mm. Inka Oy), matkailuyrityksiä on näistä 5. Killinkoski on valittu vuoden kyläksi 2005 ja valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi Myös Soininkylä on valtakunnallinen kulttuuriympäristö. Se sijaitsee vieressä ja on tyypillinen maaseutukylä (erotuksena teollisuuskylästä). Talvella majoitustilaa on korkeatasoisilla Lätin lomatuvilla 32 vuodepaikka. Alkukesästä syksyyn majoitusta tarjoaa myös kyläyhdistys jolla on 14 vuodepaikkaa, joten kesällä majoituskapasiteetti on 47 vuodepaikkaa. Lähinnä kurssilaisille, ei muille matkailijoille. Ruokailuja sopimuksen ryhmille mukaan järjestää kyläyhdistys, kesällä pubista voi haukata pientä suolaista. Itse kylässä ei ole virallista majoituskapasiteettia. Korven kievari järjestää catering-palveluita ja ruokailuja ryhmille. Se tekee alihankintana myös tapahtumien ruokailut. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Vanha tehdas ympäristöineen matkailun ydin Kylän matkailullinen vetovoima perustuu vahvasti teollisuushistoriaan sekä erilaisiin näyttelykokoelmiin, joita kyläyhdistyksen käyttöön on onnistuttu hankkimaan. Lisäksi kylän sijainti lähellä Ähtäriä (mm. Zoo) ja Tuuria (Veljekset Keskinen) luo otolliset olosuhteet saada matkailuvirtoja pysähtymään kylässä. Pääosa matkailijoista on kotimaisia ryhmämatkailijoita. Kyläyhdistys on herättänyt Wanhan tehdasmiljöön henkiin. Kyläyhdistyksellä on vuokralla suurin osa vanhasta tehtaasta ja rakennuksia on osittain kunnostettu ja otettu erilaisiin käyttötarkoituksiin vaihe vaiheelta. Runsas näyttelytarjonta - 4 -

5 Vanhassa tehtaassa sijaitsee kaksi varsinaista museota: Nauhateollisuusmuseo sekä Kamerataivas Suomen kameramuseo. Lisäksi tehtaaseen on koottu erilaisia historiallisia tai muita näyttelyitä joko erillistiloihin tai museoiden yhteyteen. Näitä ovat Valokuvaamo Tenhola ja Ky Kauko Tannerin kamerakorjaamo Kamerataivaan yhteydessä, VPK:n Wanhan Palokaluston Näytely, Killin Kalleria (vaihtuvia näyttelyitä), kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck -näyttely. Stenbäck on suunnitellut mm. Killinkosken kirkon, navetan, vanhan nauhatehtaan vanhimmat osat sekä asuinrakennuksia. Lisäksi vanhassa tehtaassa on Nostalgiset lelut -näyttelyt, Killin Parturi-kampaamo -kylämuseo, vanhojen opetustarvikkeiden kokoelma sekä Marjaliisa Pitkärannan ( ) kesäateljee. Niin ikään rakennuksessa sijaitsee Wanhan Tehtaan Kuppila sekä Tehdasmyymälä. Rakennuksessa on suuri kirpputori, joista kyläyhdistys saa tuloja. Lisäksi tuloja syntyy kahvilasta. Tehtaan puistoalueella sijaitsee lisäksi Keijumökki, jossa on ollut usean vuoden ajan kesäisin Linda Peltolan keiju- ja fantasiaaiheinen kesänäyttely. Useita vuosittaisia tapahtumia Alueella vierailee vuosi vuodelta enemmän ihmisiä. Vaikka Wanha tehdas on pääsääntöisesti auki vain kesäisin ryhmät tilaavat esittelyitä tehtaalle ympäri vuoden. Tehtaalla on paljon nähtävää ilman näyttelyitäkin. Kaikkialle on vapaa pääsy. Kyläyhdistys on onnistunut järjestämään erilaisia tapahtumia, jotka keräävät Killinkoskelle satoja ihmisiä. Vuosittaisia tapahtumia ovat mm. laskiaisen jälkeen pidettävä Talvirieha Pääsiäiskokko Killin jättilaisen lakitus ja toritapahtuma vappuna Juhannuksena on juhannuskokko heinäkuun lopulla peräkonttikrippis sekä kortti- ja keräilytapahtuma elo-syyskuussa Venetsialaiset syksyllä mahdollisesti ulkoilupäivä (Viime syksynä oli veteraaniautoja sen sijalla) Lisäksi järjestetään huutokauppoja,joilla ei ole kiinteitä päiviä Kyläretki järjestetään syksyisin, mutta ei vuosittain Joulun alla on joulumyyjäiset Tapahtumia on järjestetty jo yli kymmenen vuotta. Kylälle on tehty kyläsuunnitelma oppilastyönä n. 10 vuotta sitten. Kyläyhdistys on myös tehnyt oman kyläkirjan, josta on toinen painos menossa Virtain kylien kehittämisyhdistys toteutti Elävät kylät -hankkeen, jonka tuloksena valmistui Virtain kylien yhteinen suunnitelma, joka perustui kylissä pidettyihin kyläkokouksien materiaaliin. Suojeltu miljöö Kylämiljöö on suojeltu kaavalla. Kylämiljöö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Kylänraitilla vajaan kilometrin pituisen tieosuuden varrella on useita erilaisia vanhoja puutaloja, entisiä tehtaan työväen asuntoja, joiden arkkitehtuuri vaihtelee kulloinkin virassa olleiden Enqvist- tai Holm-yhtiöiden rakennusmestareiden mukaan. Wanhan tehtaan lisäksi kylällä on useita taloja joiden ulkokuorta ei saa muuttaa, mm. Enqvistin tehtaiden vanha edustustila, vanha makaronitehdas, kirkko jne. Näistä saa kyläkävelytuotteen, koska näitä voi ihailla kylän raitilta ja ovat kompaktin matkan päässä

6 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylän johtava matkailuteema Wanha tehtaan miljöö ja sen oheistoiminnot. Kohderyhmä kotimaisten matkailijoiden lisäksi ovat ulkomaalaiset matkailijat ja ryhmät. Vanhoja koneita on paljon tuotu esim. Saksasta ja tehtailla on työskennellyt useiden maiden kansalaisia joten Wanha tehdas kiinnostaa myös ulkomailla. Kohderyhmien tarkka segmentointi on toisaalta tarpeen ja toisaalta ei. Tarpeellista se on siksi että kylällä on tarjota erityiskiinnostuksen kohteeksi näyttelyitä ja museoita, jotka ovat lähes ainutlaatuisia. Erityinen kohderyhmä ovat valokuvausharrastajat ja arkkitehtuurista kiinnostuneet, mutta sellaisia voisivat olla vaikkapa tehdashistoriasta tai nauhatuoteteollisuudesta kiinnostuneetkin. Segmentointiajatus voisi kantaa myös kirkkoarkkitehtuurin avulla. Lisäksi tehdasmiljöössä sijaitsevat koulutarvikehistoriaa käsittelevä näyttely, nukkepuoti, vpk:n historiallinen kalusto ja jopa luvun museaalinen parturi-kampaamo voivat toimia joidenkin ryhmien kiinnostuksen kohteena. Toisaalta paikan edullinen sijainti turistiryhmien kulkureiteillä antaa mahdollisuuden kehittyä myös ns. satunnaisten matkailijaryhmien varassa. Myöskään yksittäisten matkailijoiden potentiaalia ei tule vähätellä. 4. Kylämatkailun kehittäminen Wanhan tehtaan rakennuksia kohennetaan ja luodaan uutta nähtävää ja koettavaa jatkuvasti. Näyttelyitä uusitaan vuosittain ja kyläyhdistys kunnostaa lisää majoitustiloja alueen läheisyyteen. Tavoitteena on tuoda esille myös Killinkosken sijaintia vesistön läheisyydessä ja melontareittien uudelleen henkiinherättämistä. Riippuen kaavoitushankkeiden kulusta, ympäristöön kiinnitetään huomiota. Kyläyhdistys etsii aktiivisesti uusia tontteja ja taloja myyntiin yhteistyössä Virtain kylien kehittämisyhdistyksen tonttipörssin kanssa. Kylän vanhat asuinrakennukset ovat eritäin kysyttyjä. Kylällä on tarjolla erittäin edullisia kerrostaloasuntoja, joista muutama on jo myyty ja toivottavasti loputkin myydään pian Visio ja tavoitteet Tavoitteena kylällä on 1) säilyttää olemassa olevat palvelut sekä mahdollisuuksien mukaan luoda uusia. 2) tavoitella uusia vakituisia ja kesäasukkaita 3) kävijämäärän lisääminen tehtaalla ja 4) sesongin pidentäminen kesän alusta ja lopusta

7 Toivottavaa olisi, että kylässä matkailevien matkailijoiden määrä lisääntyy, joka synnyttäisi kysyntää mutta myös mahdollisesti tarjontaa, ja näin uusia palveluita. Uudet palvelut hyödyttävät myös vakituisia asukkaita. Iso halli (uusittu ja lämmin) on mietinnän alla. Ryhmiä tulee keväälläkin mukavasti eli ajanjakso on jo siis (vuositasolla) laajentunut. Heinäkuussa ryhmäopastusten vetäminen hankalaa eikä silloin juuri tulekaan ryhmiä. Koululaisryhmät puuttuvat. Uusia tapahtumia ei ole suunnitteilla, mutta entiset toteutetaan Toimenpiteet ja toiminta Kesälle rakennetaan matkailupaketteja eri yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena ovat toimivat matkailupaketit ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Toimivia paketteja markkinoidaan Käy Kylässä matkailupalveluiden sekä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä ja koko kylän mukana oloa. Killinkoski-esite toteutetaan vuosittain. Tulevaisuudessa ja mahdollisuuksien mukaan markkinoidaan vesistöä ja sen käyttöä esim. melontareittejä Ähtäristä Killinkoskelle. Uusia paketteja kehitellään tarpeen mukaan, uusia ideoita on jo kehitteillä. Yhteistyötä viritellään Ähtärissä toimivan Vääräkosken vanhan sellutehtaan museon osalta. Yhteydet Saksassa sijaitsevaan, maailman ainoaan toiseen nauhatehdasmuseoon (Bandwirkermuseum Wuppertal- Ronsdorf) pitäisi saada kuntoon. Kieli on ongelmana tällä hetkellä. Saksasta saattaisi tätä kautta löytyä jokin hyvin kapea-alainen kohderyhmä. Markkinointiin ei tarvitse satsata juurikaan, koska ihmisiä käy aika hyvin jo. Parhaita ilmoitusmedioita alueella on Ykköset-lehti, joka on Keskisen kyläkaupan mainoslehti. Painos on tosi iso ja se on koettu tehokkaaksi. Lehti ilmestyy kerran viikossa. Levikki on kpl! Lehti ilmestyy myös netissä ilmaisena näköispainoksena. Ryhmähinnoittelu Ryhmähinnoittelua kannattaa harkita ja määritellä etukäteen mahdollisimman tarkkaan. Yleinen tapa on että minimiryhmähinta muodostuu 16 hengelle siten, että jokaista 15 maksavaa kohti on 1 vapaa. Kuljettajat ja matkanjohtajat sisältyvät jo tähän lukuun. Bussilastilliselle (yli 30 mutta alle 45 henkeä) on siis 2 vapaata. Hinnoittelussa on kuitenkin muistettava ottaa huomioon, millä ryhmän minimikoolla samaa hinnoittelua voi käyttää. On siis laskettava, että esimerkiksi vielä 10 hengellä tuo hinnoittelu on kannattavaa (silloin ei tietenkään tule yhtään vapaata paikkaa). Sen sijaan rajojen yli menevillä ryhmillä (esim. 25 henkeä) tuotto nousee, mutta hinnoittelu ja vapaapaikat pysyvät ilmoitetun mukaisena. Hinta ryhmän jäsentä kohden voidaan esimerkiksi 40 hengen jälkeen muuttaa edullisemmaksi, mutta mikäli tarvitaan vaikkapa uusi opas, ei henkilöhintaa pidä laskea vaan uusi kulu on otettava huomioon

8 Hinta kannattaa lisäksi rakentaa siten, että ryhmälle määritellään jokin minimihinta. Esim. jos hinta on 15 hengen ryhmälle vaikkapa 10 euroa/matkailija ja on laskettava, että vielä 10 hengen ryhmä voidaan ottaa tuolla henkilöhinnalla. Sitä pienemmiltä ryhmiltä tulee periä minimimaksu, joka tarkoittaa tässä tapauksessa yhteissummaltaan 150 euroa. Ryhmähinnoittelun onnistuminen ei siten ole itsestään selvää, vaan se, kuten muukin hinnoittelu, on mietittävä tarkkaan ottaen huomioon mahdollisesti syntyvät erityistilanteet. Opastus Opastuksen ja muun dokumentointi esim. audio-visuaaliseen muotoon olisi tällaisessa tapauksessa hyödyllistä. Vaikkapa jokin alan opiskelija tai opiskelijaryhmä voisi tehdä sen. AV-aineisto voisi tulla aluksi kylän omaan käyttöön. Tärkeätä olisi kuitenkin että opastusmateriaali ja erityisesti Vesa Postisen opastukset olisi dokumentoitu. Opastusmateriaalia voisi myöhemmin soveltaa ja muokata erilaisiin tarkoituksiin. Kaikki muukin aineisto tulisi tallentaa, kuten kuvat jne. Soveltaminen voitaisi aloittaa esim. siitä, että olisi käytössä alkuesittely av-välinein ilman varsinaista opasta. Myöhemmin materiaalin avulla olisi mahdollista tehdä myös täydellisiä opastuspalveluita eri kielillä äänioppaiden (vuokrattava laite) avulla. Kylä tekee keväällä 2015 aikana laatutestin, koska testeri on nyt netissä käytettävissä Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Killinkoskella kolmas sektori eli kyläyhdistys toimii kylämatkailun ylläpitäjänä. Kylän yritykset ja yhdistykset toimivat yhdessä ja ovat avainlenkkejä kylän matkailun kannalta. Kyläyhdistyksessä on mukana paljon muiden kylän eri yhdistysten jäseniä ja näin verkostoituminen kylän sisällä näyttää toimivan. Virtain kylien kehittämisyhdistys (ViKKy) on tärkeä yhteistyökumppani. Se kokoaa kaikki Virtain kylät yhteen, mutta verkostoitumista tarvitaan laajemmin, missä auttaa mm. Pirkan kylät. Sitä kautta esim. tieto tapahtumista tavoittaa koko maakunnan kylät. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii kyläyhdistyksen sekä eri toimijoiden panostusta ja tiivistä yhteistyötä. Kyläyhdistys toimii aktiivisesti ja siinä on mukana jäseniä kylän eri yhdistyksistä ja lisäksi Soininkylän aktiiviset toimijat. Näin voidaan kokouksissa suunnitella yhteisiä tapahtumia ja jakaa vastuuta ja myös tiedottaminen kulkee sujuvasti eri yhdistyksien jäsenille ja kyläläisille. Jatkossa yhteistyötä kehitellään lisää Virtain kaupungin matkailun kanssa. Verkostoituminen on varsin pitkällä, mutta yhteistyö ei ole kaikkiin suuntiin, kuten joidenkin lähikuntien matkailutoimijat, yhtä hedelmällistä. Kylän sisäiset suhteet ovat varsin toimivia, niihin ei näytä sisältyvän tulevaisuuden riskejä. Myös ulkomaisia yhteyksiä on (mm. Japani ja Saksa), mutta verkostot siihen suuntaan ovat vielä hahmottumatta Riskit ja haasteet Työllistämiskysymys on juuri nyt hankala koska tukisysteemejä ollaan muuttamassa. Palkkatuettua työvoimaa ei ehkä voida tulevaisuudessa pitää. Jo nyt on ongelmia työvoiman kanssa kun monet paikat (museot, kirpputorit) on valvomatta. Tämä vaikuttaa mahdollisesti paljonkin kyläyhdistyksen toimintaan ja sitä kautta matkailun kehittämiseen, joten juuri nyt ollaan riskialttiissa tilanteessa

9 Kesäaikana pitäisi olla n. 30 ihmistä töissä. Osakeyhtiön palkkalistoilla oli kesällä 2014 kaksi työntekijää. Jatkuvuuden turvaaminen Kyläpäällikkö on ottanut huomioon, että jossain vaiheessa on uudistuksia tehtävä. Kylällä on tapana, että uusi asukas otetaan aina kyläyhdistyksen johtokunnan jäseneksi. Kyläpäällikön mukaan jatkuvuus näyttää aktiivien osalta turvatulta. Suurimpia riskejä tällä hetkellä näyttää olevan se, että matkailun ydin (museoiden ja historiallisten näyttelyiden opastus) lepää pitkälti muutaman henkilön harteilla. Henkilöresurssikysymys on siten keskeinen. Lisäksi henkilöresursointiin liittyy työllistettyjen aseman tämänhetkinen epävarmuus. Kylän tai kyläläisten aktiivisuus sinänsä näyttää toimivan, sama pätee kyläyhdistyksen hallitukseen. Varsin suuri näyttelytarjonta ja monet vuotuiset tapahtumat vaativat onnistuakseen riittävästi saatavilla olevaa työvoimaa. Tapahtumia on melko tasaisesti, mutta silti rutiinien läpiviennin varmistaminen on syytä tehdä aina tulevaa vuotta varten myös henkilöresurssien osalta. Varsinaiset taloudelliset riskit liittyvät lähinnä näyttelyiden ja kahvion jatkuvuuteen ja vuokrasuhteen jatkuvuuteen. Tilojen vuokraajana on kaupunki ja kahviota hoitaa useampikin henkilö joten riskit ovat varsin pienet. Kyläyhdistyksen toimintaa turvataan siten, että kokouksissa käsitellään ainoastaan kylän asioita, edustajat tulevat eri yhdistyksistä, eikä jäsenen kotipaikalla ole merkitystä Seuranta Kävijöiden määrää ei tarkkaan tiedetä, koska niitä ei voida kirjata. Tämä johtuu mm. siitä että näyttelyt ja museot ovat ilmaisia. Talossa on tosin käytössä 7 vieraskirjaa, mutta nimiä kirjoitetaan vain ensimmäiseen ja korkeintaan vielä toiseen. Nimet pitäisi ristiintaulukoida, jotta voitaisiin tietää summittainen kävijämäärä. Palautetta ei systemaattisesti kerätä eikä asiakastyytyväisyyttä seurata. Laadun tarkkailua ei ole, palautelomake on tehty mutta se ei ole käytössä. Palautetta voi jättää kuitenkin nettisivuilla. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Killinkosken sijainti suhteessa vilkkaisiin matkailupaikkoihin antaa sille hyvä lähtökohdat matkailuun. Kylän kolmas sektori on aktiivinen ja järjestäytynyt toimija ja vanha tehdasmiljöö toimii oivallisella tavalla kylän matkailullisena keskuksena. Kylätoiminta itse asiassa tapahtuu pitkälti matkailuun kytkeytyvien toimenpiteiden ympärillä. Toimijoilla on kokemusta myös tapahtumien järjestämisessä. Pienehkö asukasluku on toisaalta resurssointihaaste. 6. Kylän hanketoiminta Kyläyhdistyksen työllistämishanke on kolmen vuoden mittainen, joista ensimmäinen on lopuillaan. Suhteet ja toiminta kaikkiin viranomaistahoihin ei ole ollut mutkatonta, mutta ELY-keskuksen kanssa ei ole ollut ongelmia

10 Killinkoski ei yksinään hae matkailun kehittämishanketta. Mikäli ViKKy (Virtain kylien kehittämisyhdistys ry) ryhtyisi hallinnoimaan kehittämishankkeita, olisi Killinkoski mielellään mukana. 7. Kehitystyön näkymät Kylä on mukana valtakunnallisessa hankkeessa, jossa tietotaitoa lisätään sekä osallistutaan Virtain kaupungin matkailun järjestämiin tilaisuuksiin. Kylän matkailulliset kehitysnäkymät ovat varsin hyvät johtuen vireästä ja hyvin organisoidusta toiminnasta, edullisesta sijainnista ja ainutkertaisesta kylän matkailullisesta keskuksesta, tehdasmiljööstä

11 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii

12 Kylän taso on 2. Tämä ei kuitenkaan kerro paljoa kylän matkailun kehittämismahdollisuuksista eikä edes kylän matkailun taloudellisesta potentiaalista. Kylän edullinen sijainti hyvän reitin ja suurien matkailukohteiden läheisyydessä takaa ryhmien poikkeamisen kohteessa ilman varsinaisia markkinointitoimenpiteitäkin. Lisäksi Wanhan Tehdasmiljöön ainutlaatuisuus ja laaja tarjonta mahdollistaa hyvin monien eri asioista kiinnostuneiden viihtymisen kylässä. Huomiota seuraavaksi tulisi kiinnittää laatukysymyksiin sekä markkinointiin ja myyntiin. Kansainvälisyyttä tavoitellaan myös seuraavaksi, mutta kielitaito on toistaiseksi haaste

13 Kylän tavoitteena on, että esimerkiksi yhteistyö Saksan nauhatehdasmuseoon saataisiin toimivaksi, joten tulevaisuudessa voidaan odottaa tason nousua. 9. Kylämatkailutuotteet Pohjalaiskylästä Hämeen huipulle (Peräseinäjoki-Killinkoski) Kyläkierrokset Killinkoskella Josef Stenbäckin jalanjäljillä

14 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Korven kievari Lätin lomatuvat Keijutupa Nauhatehdas Siwa työväenyhdistys teatteriyhdistys Virtain kaupungin matkailu Virtain kylien kehittämisyhdistys Ähtärin matkailu Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Killinkosken kyläyhdistys pj Vesa Postinen puh pub taiteilijatalo Lätin Lomatuvat löytyvät vain facebookista Virtain alueen matkailupalvelut