Lohjan saaristo KYLÄMATKAILURAPORTTI

Transkriptio

1 Lohjan saaristo KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla: Katja Ranta, Heli Manninen, Seija Ravanti, Pirjo Sjögren, Tiina Perämäki, Soila Palviainen ja Simo Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Lohjan Saaristoon kuuluvat Lohjanjärven eteläosan saaret (suurimpina Lohjansaari ja Jalassaari) sekä Osuniemi. Lohja sijaitsee Uudellamaalla aivan pääkaupunkiseudun kupeessa, joten ajomatkaa Helsingistä ei kerry tuntia kauempaa. Lohjan Saaristossa asuu vakituisesti noin 510 asukasta, talouksia on noin 200. Kesäaikaan väkimäärä kuitenkin moninkertaistuu, sillä saaristossa viihtyviä loma-asukkaita on noin Erityisesti Lohjansaaren seurantalo kiinnittää matkailijan huomion: Terijoelta tuodusta huvilasta rakennettu juhlapaikka on arvokas näky. Talo on rakennettu vuonna Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, ristiäiset ym. sekä yritysten erilaiset tilaisuudet. Talolla järjestetään kesäaikaan kesätoreja, joilta voit ostaa mm. lähiruokaa, kukkia, kirjoja, vaihtelevasti erilaisia kirpputorimyyjien tuotteita sekä käsitöitä. Kylällä on myös jo 117 vuotta toiminut koulu, jossa viimeksi toimivat luokat 1-2. Nyt koulu on suljettu ja jatkotilanne on avoin. Kylä on ollut Lomalaidun ry:n kylämatkailuhankkeessa mukana puolitoista hanketta, eli se tuli mukaan siinä vaiheessa kun kyliä ensimmäisen kerran lisättiin hankkeeseen. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Hotelli Lohjansaari oli aikoinaan erittäin tärkeä matkailupaikka. Siellä kävivät kaikki, siellä oli tanssipaikka ja orkesterit ja sen perusteella ihmiset vieläkin tietävät Lohjan Saariston. Hotellin yhteydessä oli hyvin hoidetut tenniskentät, joilla pidettiin lukuisia tenniskursseja, mitkä edelleen muistetaan. Lohjansaari on perinteisesti ollut huvila- ja rantarakentamisen aluetta. Se tarkoittaa myös sitä että rantapaikat on rakennettu täyteen. Tässä mielessä on kehittämisen kohteita vähän koska sen tyyppistä tilaa ei ole vaikkapa matkailurakentamiselle

5 Matkailupuolelle tulivat parikymmentä vuotta sitten ensimmäiset vuokramökit, sitten viinitila luvulla matkailu alkoi varsinaisesti kehittyä. Alitalon viinitilan ja Martinpihan toiminnoissa matkailulla on hyvin suuri merkitys. Martinpiha on melkein ainoa paikka saaristossa missä on mahdollista majoittua lyhytaikaisesti. Seurantalolla voi pitää häitä, monenlaisia sukujuhlia ja perhetapahtumia, mutta sitä vuokrataan myös matkailu- ja muille yrittäjille erilaisten tapahtumien järjestämispaikaksi. Monilla asiakkailla on tieto tai reitti tänne, vaikka tulevat käytännössä paljolti pääkaupunkiseudulta. Runsas ja pitkäaikainen paikkakunnan mökkiläisperinne on levittänyt ja levittää edelleen tietoa alueen palveluista ja mahdollisuuksista. Kesätori on lauantaisin seurantalon pihalla, Serpin Majassa (pihalla myös) on kahvio ja myyjiäkin on sinne saatu yhteisöllisyyden takia. Se on saaristolaisten olohuone (vrt. SOPA) sitä kannattaa kehittää eteenpäin. Siihen panostetaankin ja se on yritetty tehdä henkisestikin mahdollisimman helpoksi. Monille kesätori on se juttu, sieltä voi tulla kysymään monenlaista apuakin ja se on luonut jopa turvallisuuden tunnetta yksinäisille. LUMO, Länsi-Uudenmaan matkailun myynti- ja markkinointi Oy on perustettu. LUMO on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tarkoitus on edistää alueen matkailua. Markkinointinäkyvyyttä ei voinut aluksi ostaa yhdistys, ainoastaan yritykset. Viime kevään osakeannilla saatiin yhdistyksille mahdollisuus tulla osakkaaksi LUMOon. Yhdistys (Saaristo-seura) osti osakkeita. Nyt Lohjan Saaristo -seura on myös hallituksessa. Lohjan saariston mentaalinen piiri ulottuu rannikolle saakka ja monikielisyys on mukana. Verkostoitumista tehdään kieli- ja kuntarajojen yli. Ydinpiiriin kuuluu käytännössä kylä ja siinä on noin kymmenen toimijaa. Seuraava on LUMON yhteistyöpiiri. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kohderyhmät: mökkiläiset ja heidän yhteytensä puutarhaharrastajat ja -ammattilaiset sekä alan opiskelijat Lohjan saaristoon on perustettu v Fruticetum, hedelmälajipuutarha. Näytepuutarhaan kerätään kaikki Suomessa menestyvät monivuotiset, puuvartiset hedelmä- ja marjakasvit. Kirkniemen kartano omistaa maapohjan jonka on vuokrannut Saaristo-seura. Fruticetum taas vuokraa maan Lohjan Saaristo -seuralta. Yhteistyötä tehdään MTT Piikkiön kanssa. Puutarha on saanut geenipankkistatuksen Piikkiön sivugeenipankkina. Tulevaisuudessa siellä voi tutustua kasveihin maksua vastaan ja siellä voi myös käydä keräämässä satoa. Tavoitteena on puutarhatietouden lisääminen. Parhaillaan koulutetaan seitsemää opasta - 5 -

6 puutarhaa varten. Haasteista huolimatta Fruticetumista on tulossa hyvä matkailukohde. Paikan kohderyhmiä ovat alan harrastajat ja ammattilaiset. Viinitila ja sen toiminta tukee tätä matkailijaryhmää. Puutarhaan voi liittää oheistoimintoja ja -tuotteita esim. hiljaisuus, äänimaisema, mietiskely jne. Lohjan Saaristo -seura alkaa rakentaa alueelle imagoa, joka olisi hedelmäpuihin tai hedelmiin liittyvää. 4. Kylämatkailun kehittäminen Kylämatkailun käsite koetaan ongelmalliseksi. Yhteistä käsitystä siitä mitä se on, ei ole. Yrittäjät näkevät että kylämatkailu on lisä, mutta ei pohja, jolle rakentaa. Yhteistä liiketoimintamallia kylämatkailulle ei kylässä ole. Lähtökohta on että kylämatkailu tarkoittaa yhteistoiminnallista matkailua jossa on mukana myös kolmannen sektorin edustaja. Nyt Lohjan saaristossa Lohjan Saaristo -seura on vahvasti toiminnassa mukana ja jopa ohjaa sitä. Ilmeistä on, että Lohjan saaristossa matkailua voidaan kutsua kylämatkailuksi. Lisäksi kylämatkailussa käytetään hyväksi niitä elementtejä (paikkoja, voimavaroja, historiaa jne.) jota kylä tarjoaa. Tässäkin mielessä Lohjan saaristo on vahvaa kylämatkailualuetta. Kylän vahvuuksista, historiasta, kulttuurista ja toiminnasta poimitaan asioita mukaan varsinaiseen matkailuun tai matkailutuotteisiin. Kylämatkailun luonteeseen kuuluu myös, että kaikissa matkailukylissä se on määriteltävä hiukan eri tavalla riippuen edellä mainittujen kylän ominaisuuksien lisäksi kylän keskeisistä matkailutuotteista tai niiden toteuttamisesta Visio ja tavoitteet Hedelmälajipuutarha on niin pitkällä että sitä voidaan käyttää matkailun vetovoimatekijänä. Oppaat ovat valmistuneet ja ko. alan kiinnostuneita ryhmiä tulee Lohjan saaristoon. Lohjanjärven ympäri on kehitetty pyöräilyreitti, jota voidaan niin ikään käyttää matkailutarkoituksiin. Visio: Lohjan saaristotalo: Lohjansaaren koulurakennus pihoineen on monipuolinen Saaristotalo, jossa järjestettävää toimintaa hallinnoi alueen perinteikäs yhdistys. Saaristotalo on kulttuuri-, tapahtuma- ja toimintakeskus, joka muodostaa kyläkeskuksessa sijaitsevien Seurantalon ja Fruticetumhedelmälajipuutarhan ja kyläkeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Jalassaaren makasiinien kanssa toiminnallisen kokonaisuuden ja elävän miljöön. Perinteisessä asussaan säilytetyt rakennukset sekä perinnemaisema houkuttelevat matkailijoita, ja paikka tunnetaan laajasti hyvistä ja luontoystävällisistä palveluistaan. Saariston vakituiset ja loma-asukkaat käyttävät ahkerasti Saaristotalon fasiliteetteja monipuoliseen harrastustoimintaan ja talon tarjoamat liikunta- ja terveyspalvelut ovat suosittuja. Saaristotalon infopiste tarjoaa ajankohtaista tietoa alueen luontopoluista ja ulkoilureiteistä alueen retkeilijöille. Saaristotalon työhuoneet ja pop up -toimistotilat ovat kovassa käytössä, mikä on vähentänyt työmatkaliikennettä Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle ja siten pienentänyt asukkaiden hiilijalanjälkeä

7 Saaristotalo on tunnettu yhteisö- ja kulttuuritalo, jonka ylläpitoon ja toimintaan on saatu tukea ja rahoitusta eri lähteistä. Ylläpitoa ja kunnostusta hoidetaan osittain tilojen vuokrauskäytöstä saatujen varojen turvin ja osittain talkootyöllä. Talo kuuluu valtakunnalliseen kylätalojen sekä kulttuuritilojen verkostoon, jossa jaetaan kokemuksia ja kehittämisideoita sekä etsitään ja hankitaan yhdessä uutta rahoitusta toimintaan. Yhteistyö alueen maanomistajien kanssa on sujuvaa. Saaristotalo ja siihen liittyvä toiminta on merkittävä alueen elinkelpoisuuden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden luoja. Lohjan Saaristo -lehti ilmestyy 1000 kpl:een painoksena kerran vuodessa. Talvisin kerran kuussa pidettävä juttukahvila on suosittu sekä paikallisten senioreiden sekä paikalle osuvien mökkiasukkaiden keskuudessa. Perhekerho on voimissaan ja järjestetään joka viikko Toimenpiteet ja toiminta Lohjan saaristossa on tarjolla: TAPAHTUMIA: Su kesäkuun puoliväli. Luonnonkukkien päivän retki klo 13.00, kulloisenkin vuoden nimettynä luonnonkukkaretkipäivänä. Kohteet vaihtelevat. Juhannuskokko Mailan rannassa. Kokko sytytetään klo 20. (Säävaraus) Juhannuslauantai. Perinteiset juhannustanssit Seurantalolla klo Heinäkuun jokin keskiviikko tai torstai: Iltamat Seurantalolla klo 19. Lisää tietoa Lohjan Saaristo -lehdessä. La Heinäkuun loppupuoli. Lohjan Saaristo -päivä saariston alueella toimintaa klo Heinäkuun loppupuoli. Musiikillinen makumatka klo 19 alkaen Lohjansaaren Seurantalolla. Elokuun alussa Vainiolan talkoot klo Tietoa arvokkaan niittylajisto hoidosta. Kokoontuminen niityllä Vainiolanhaaran päässä Osuniemessä. Tarkista tarkka päivä: KEKRI- saariston sadonkorjuujuhla syyskuun viimeinen lauantai tai aikaisemmin syyskuussa. Lasten urheiluillat maanantaisin Saaren kentällä klo 18 kesä- ja heinäkuussa. Saarelaiset-facebooksivuilla tiedotetaan päättymisestä. järj. Saaren Kiri Jalkapallokeskiviikot Jalkapalloa Saaren kentällä keskiviikkoisin klo: Iloista pelaamista kaikenikäisille kesäkuun alusta alkaen. järj. Saaren Kiri - 7 -

8 Kesätori ja kahvio Seurantalolla lauantaisin klo kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Myynnissä muun muassa puutarhojen tuotteita, leivonnaisia, kirppistavaraa sekä kirjoja. Valikoimat vaihtelevat sesonkien ja myyjien mukaan. Tällä hetkellä investoinnit ja rakenteet ovat varsin pitkällä. Puutarha on hyvässä vauhdissa, kuten myös sen oppaiden koulutus. Matkailuun vaikuttavat paljon yleiset asiat; maailman- ja talouden tila. Sen sijaan ympäristöasiat ovat toistaiseksi joutuneet taka-alalle. Myös asenteet ovat kehittyneet ja kaikessa on suunta loivasti ylös- ja eteenpäin. Kaupungin matkailun kanssa yhteistyö on myös lähtenyt hyvin liikkeelle ja nyt verkosto on laajentunut entisestään LUMOn myötä. Nyt Lohjallakin ajatellaan jo että matkailu on elinkeino. Siinä suhteessa on myös tapahtunut kehitystä. Positiivisessa olotilassa on suunta ylöspäin Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto On olemassa ja toimii. Työnjakokin on aika selvä, että Lohjan Saaristo -seura tekee 3. sektoria ja yrittäjät huolehtivat lähtökohtaisesti omista velvollisuuksistaan. Yhteistyötä tehdään Riskit ja haasteet Yritysten suunnanmuutokset ja toiminnan kehittäminen on sittenkin paljolti arvailujen varassa. Yhteen hiileen puhaltamista ei vielä ole niin paljon, että asioita katsottaisiin laajemmin kuin omasta näkökulmasta. Siten esim. Lohjan Saaristo -seura ei voi tietää mitä yrityksissä suunnitellaan, ja usein yritykset eivät tiedä itsekään. Huolimatta siitä, että yhteistä keskustelua ja suunnittelua on paljon olemassa, ei yhteyttä kolmeen, neljään suureen toimijaan kuitenkaan ole. Tämä vaikuttaa matkailukylän kehittymiseen ja luo epävarmuutta ja ennen kaikkea epätietoisuutta. Yritystenhän ei välttämättä tarvitsisi ottaa huomioon mitä kyläläiset tai yhdistyksen jäsenet ajattelevat, mutta varmasti olisi kaikkien etu tiedottaa hyvissä ajoin kehittämisaikeista. Ihmisten väsyminen, yhteisen toiminnan hiipuminen ja yhteen hiileen puhaltamisen vaikeudet ovat myös riskejä. LUMON kautta voisi tulla yhteismarkkinointikampanjointiakin. Siellä on myös brändi työn alla. LUMO on tosin niin monen kunnan alueella, että sopii kysyä miten paljon se vaikuttaa kylällä. Tosin kolme 25:stä yrityksestä on tältä alueelta. Lisäksi Lohjan Saaristo -seura on siinä mukana. Kaikki yritykset eivät halua olla mukana aktiivisessa yhteistyöverkostossa. He ilmeisesti haluavat toimia omalla tavallaan. Jotkut kokevat mm. seurantalon kilpailijaksi, koska heillä itsellä on myös vuokrattavia tiloja. Tilanne on tyypillinen monissa kylissä ja tätä asiaa käsitellään enemmän yleisosiossa. Jotkut eivät ole mukana siksi, että heillä on tosi paljon töitä. On ymmärrettävää että yrittäjät eivät voi tehdä pelkästään hyväntekeväisyyttä, vaan yhteistoiminnan tulee johtaa myös tuloksiin yrityksen kannalta. Mikäli kaikki pelaa riittävällä volyymilla, ei muihin aktiviteetteihin osallistuta. Kehittämistoimintoihin ladatut odotukset eivät aina ole tuottaneet toivottua tulosta, mikä myös vaikuttaa yhteistyöhalukkuuteen

9 4.5. Seuranta Palautelomake on ainakin juuri menneestä Kekristä nettisivuilla. Lisäksi booking.com:issa olevia yrityksiä arvioidaan vapaasti joka tapauksessa. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Lohjan Saaristo -seura, yhteistyön melko hyvä tilanne, uusi vetonaula Fruticetum ja laaja tietoisuus alueesta kesäasukkaiden ansiosta, ovat kylän voimavaroista keskeisimmät. Lisäksi kylässä on varsin hyvin tarjolla matkailupalveluita. Lisäresursseja olisi saatavissa mikäli kesäasukkaiden tiedot ja taidot saataisiin tulevaisuudessa käyttöön matkailussa ja sen kehittämisessä, kyläläisten omia resursseja unohtamatta. 6. Kylän hanketoiminta Tällä hetkellä lähidemokratiahanke auttaa kyläsuunnitelmien tekemisessä. Lohjalla on tekeillä 14 kyläsuunnitelmaa. Lohjan saaristo on mukana hankkeessa ja kyläsuunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Perustiedot, visiointi, tavoitteet ja toimenpiteet pitää päivittää. Alustava teksti on olemassa mutta työtä on vielä paljon suunnitelmassa oli Osuniemi vielä mukana, nyt ei siellä ehkä resurssit riitä tulla mukaan tekemään kyläsuunnitelmaa. Siellä on mm. Tarjan kynttiläverstas ja muita jotka haluavat olla mukana. Saaristo elossa -hankkeen päätavoitteena on aktivoida saaren kanta-asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita ottamaan enemmän vastuuta alueen elinolojen, elämänlaadun ja toimeentulomahdollisuuksien kehittämisestä. Saaristo elossa -hankkeen alkuunpanija on Lohjan Saaristo -seura ry. Lohjan Saaristo -seura toimii Lohjanjärven eteläosan saarien alueella (Lohjansaari, Jalassaari, Pensaari, Huht saari, Seppälänsaari, Mussaari, Härkäsaari ja Osuniemi). Jäseniä on yhteensä 554. Viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnan piirissä oli välillisesti noin 800 henkilöä. Seura julkaisee Lohjan Saaristo lehteä. Lohjan Saaristo seura on aktiivinen alueyhteisö, joka on pitkäjänteisesti ja säännöllisesti selvittänyt yhteisönsä kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Yhdistys on ollut mukana aktiivisesti sekä alueellisessa että kansallisessa hanketoiminnassa, esimerkiksi hankkeissa Yhdessä eteenpäin kylätoiminnassa, Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen, COMCOT yhteisölähtöinen kehittäminen luontomatkailualueiden kilpailukyvyn edistäjänä. Saaristo elossa -hanke toteutuu seuraavien tahojen tuella: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Leader/Maaseutualueiden elämänlaatu ja ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ykkösakseli ry Hanke loppuu marraskuussa Kaksi päätavoitetta ovat: - 9 -

10 1. Palastelumallin luominen (valmisteilla) Kun on suuri pula vapaaehtoistyöntekijöistä ja toisaalta on paljon ihmisiä jotka haluaisivat olla mukana, niin ideana on yhdistää nämä kaksi asiaa. Työt laitetaan sen kokoisiin palasiin että kuka tahansa voisi ottaa jonkun tai useita palasia, mutta siten ettei joudu jumiin siksi että on alkanut tehdä jotain. Eli voi tehdä vain sen yhden tai vaikka 30 palasta oman halunsa mukaan. Palastelumallilla mahdollistetaan vapaaehtoisten mukaan tuleminen ilman suurta sitoumusta. Tavoitteena on ihan konkreettinen taulu jossa on palasia, josta voi ottaa itselleen tekemistä. Nettiin laitetaan samanlainen. Myös osaamispankki/tekijäpankki on tarkoitus rakentaa. Sinne voi ilmoittautua tekemään jotain mitä itse osaa ja/tai haluaa tehdä. Tämän päätavoite on mahdollistaminen. 2. Kekrijuhlan järjestäminen ja ylipäätään yhteisöllisyyden hakeminen sekä mökkiläisten ja paikallisten asukkaiden kanssakäymisen lisääminen. Kekri onnistui hyvin, mukana oli monenlaisia ihmisiä ja toimijoita. Kekri onnistui sinällään täyttämään sadonkorjuujuhlan kaikki tavoitteet. Melkein kaikki toivoivat että kekri järjestettäisiin myös tulevana vuonna. Juhla koettiin kylän yhteiseksi tapaamiseksi. Ajankohta kannattaa tarkastella uudestaan, jotta päällekkäisyydet voidaan välttää. Paras aika olisi silloin kun kesäasukkaat ovat paikalla. Kekrin suurimmat kulut muodostuivat markkinoinnista, äänentoistolaitteista, koordinoinnista (työtä), sekä pukista, joka pitää päivittää (palava osa). Tilaisuus oli pääsymaksuton, mutta parkkimaksua tai torimaksua on pohdittu, jotta kuluja voitaisiin kattaa niillä tulevaisuudessa. Ruokailu oli seurantalolla, johon liput myytiin etukäteen ja ovelta. Uutta hanketta varmaan joskus aletaan tehdä kunhan tieto hankeasioista (rahoituksen kannalta) paranee. Nyt kausien vaihteessa ei ole oikein mitään tietoa mitä niiden suhteen tapahtuu. 7. Kehitystyön näkymät On tehty kaksi kyselyä joihin on moni kyläläinen vastannut. Suhtautumista matkailijoihin on kysytty. Hiljalleen ihmiset ovat alkaneet suhtautua myönteisemmin matkailijoihin. Sitä on myös vastauksissa korostettu, että vakituisia asukkaita saisi tulla lisää, jotta palvelut säilyisivät. Siten myös matkailijoita voisi tulla. Myös he tukisivat samaa asiaa. Nykytuntuman mukaan suurin osa ihmisistä on sitä mieltä että matkailu on ihan ok elinkeino. Asiat ovat edenneet positiivisempaan, vastuullisempaan ja siistimpään suuntaan ja aikaisemmat ennakkoluulot ovat kadonneet. Nyt kun ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa ja toiminta on avointa sekä siitä tiedotetaan riittävästi, ei ongelmia näytä olevan. Osallistumattomia ei saa syyllistää mutta osallistuminen pitää mahdollistaa (vrt. palastelumalli)

11 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii

12 Kylä on vahvasti tasolla 2. Lohjansaaren nettisivut ovat suhteellisen hyvin päivitetyt mutta yritysten löytäminen on, vaikkakin loogista, silti vaikeaa ryhmittelystä johtuen. Niitä on erittäin työlästä hakea, mutta asia on helppo korjata koska informaatiota on riittävästi, kyse on vain teknisistä yksityiskohdista. 9. Kylämatkailutuotteet KYLÄMATKAILUTUOTE: Hermalan kylän pidot Hermalan kylä sijaitsee Lohjansaaressa. Siellä on todettu olleen asutusta jo vuodesta 1634 alkaen Sen neljä kantataloa Nikla, Pietola, Kalla ja Kiekla ovat edelleen asuttuja, ne ovat sinnitelleet sukupolvesta toiseen. Hermalan kylän pidot ajoittuu 1900-luvun alkuun: vuosisadan alun elämä oli kovaa, luonto armoton, perheet suuria ja toimeentulo niukkaa. Oli aika muutoksen: meno oli jumalatonta, kylänraitilla juopolteltiin ja vietettiin paheellista elämää toisaalta rakennettiin uutta yhteiskuntaa, nuoriso-, raittius- ja urheiluseuroja perustettiin. Tehdaspaikkakunnat vaikuttivat paikallisten nuhteettomien ja kunniallisten saarelaistalonpoikien elämään. Myös syrjäinen järven ympäröimä saariston sijainti vaikutti olennaisesti elinoloihin. Hermalan pidot Hermalan kylän pidot kertoo kyläläisten voimin tarinaa kylän ajoittain rajustakin historiasta. Vieraat saatetaan kylän pitoihin, missä heille on katettu kauden antimista runsas pitopöytä. Pidot vietetään metsän siimeksessä, viihtyisässä kodassa elävän tulen loimussa. Tervetuloa Lohjan Saariston Hermalan kylään! Toteutusaika kesä-, elo- ja syyskuu Paketti sisältää kuljetukset Virkkala-Lohjansaari-Virkkala, näytelty tarina ja runsas pitopöytä juomineen. Pitojen kesto noin 3 tuntia Hinta 72 / hlö +alv Ryhmäkoko 8-12 hlo Lisätiedot ja varaukset: Ravanti Events In- & outdoors Pietiläntie LOHJA Ravanti Events pidättää oikeudet muutoksiin. MUITA MATKAILUTUOTTEITA: 1. Eräkokkailua metsän siimeksessä- villi- ja lähiruokaa nokikokeille Tunnelmallisessa kodassa, avotulen äärellä. Kokataan ja nautitaan eräruokia palvelu tarjolla ympäri vuoden. Tarjoamme kotitekoista lähellä tuotettua ruokaa Ravanti Events 2. Omenaviini-ilta CiderberG

13 3. Retki omenaviinitilalle Retki perehdyttää lohjalaiseen omenanviljelyyn ja omenaviinin sekä siiderin maailmaan. Tutustumiskierros omenatarhassa ja sen ympäristössä. Maistiaiset ja/tai lounas. Ostosmahdollisuus. CiderberG 4. Voimaannu vedestä Ravanti Events 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Martinpiha Majoitus, juhla- ja kokoustilat, oheispalvelut Seppäläntie Lohja p: booking.com Lohjansaaren Seurantalo Varaukset: Eeva Saksa tai eeva.saksa(at)gmail.com (tai Katja Ranta ). Katso varauskalenterista milloin talo on varattu/vapaa. Seurantalon varusteet löytyy täältä: VARUSTELUETTELO. Huhtasaaren Ratsutalli Saarelantie 6, Huhtisaari Kirsi Komulainen - ratsastustunteja - maastoratsastusretkiä rantamaisemissa - hevosten täyshoitoa Oy Grönholm Ab Alminmäentie 26 a, Lohja , sven Grönholm / gronholm@co.inet.fi Loma-asuntojen vuokraus, savusaunan vuokraus ryhmille Rauhankallion Tila Tapio Heljävaara rauhankallio@luukku.com vuokramökkejä (vuosivuokralla) Lohjan Kaljaasi Seija Virolainen seija.virolainen@pp.inet.fi - ravintolapalveluja - juhannuskokko klo lasitehtaan ja Vieremän rannasta nouto sopimuksen mukaan

14 Juhla- ja Pitopalvelu Yrjö Mensola Yrjö Mensola Rantamäentie 119, Lohja ruokapalvelua tilauksesta - catering-palvelua mökillä, kotona tai vuokratiloissa - kokkauskursseja, ruokaideoita erilaisiin teemoihin ja tilanteisiin Kirkniemen Juhlapalvelu Soile Skytta soile.skytta@luukku.com Lohja erilaisten juhlien järjestäminen Paavolan luontopolku Lohjansaaren koulun pihalta lähtevä Paavolan luontopolku on Lohjan kaupungin puolella oleva luontopolku. Luontopolku kiertelee Paavolan tammikossa, kavuten välillä korkealle kalliolle, näköalapaikalle, jossa ennen aikaan on paikallisilla pikkupojilla ollut penkki ja oma katselupaikka. Luontopolulle kannattaa varata aikaa vähintään puoli tuntia, mieluummin pidempään, jotta ehtii tutustua kaikkiin kyltteihin ja näkymiin. Polun maisema muuttuu vuodenaikojen mukana, reittiin kannattaakin tutustua useampaan otteeseen eri vuodenaikoina. Antiikki- ja Viherhuone Elegans Kukkiin liittyviä kursseja, kaunis vanha puutarha, jossa hiljaisuuden puutarha-osa Lohjansaarentie Lohja Omenatila Krappe Omeniin liittyvä mahdollinen retkikohde Ylitalontie 93, Lohja Tarjan Kynttiläverstas, Vanha Saarentie 14, Lohja Käsintehtyjä kynttilöitä, aktiivista tuotekehitystä kaiken aikaa Vierailukohde ja vierailijoille matkamuistoja Alitalon Omenaviinitila CiderberG Ravintola ja viinimyymälä Pietiläntie 138, Lohjansaari, Lohja , tai (på svenska) Sanna Maula tai Kaisa Söderberg Sähköposti: sanna.maula(at)ciderberg.fi Ravanti Events In- & outdoors Pietiläntie 2, Lohja

15 /Seija Ravanti Luontomatkailua, ohjelmapalveluita Lohjanjärvellä ja rantamilla ympärivuotisesti, kokouspalvelut, tapahtumatuotannot Kalliopesä Heli ja Pekka Manninen, puh