Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI"

Transkriptio

1 Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Kirjalliset aineistot ja puhelinhaastattelu Philip Donner Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Iivantiira sijaitsee n. 50 kilometrin päässä Kuhmon keskustasta, Kainuussa. Ympärillä on eräkulttuuriin, marjastukseen, sienestykseen sekä kalastukseen sopivaa luontoa. Kylässä oli vuonna 2009 tehdyssä laskelmassa 49 asuttua taloa. Kylään liittyy runsaasti kylämatkailun kannalta kiintoisia historiallisia vaiheita. Kiannon lisäksi, tasavallan presidentti Urho Kekkonen on kirjoittanut Iivantiiraa koskevan reportaasin. Iivantiiran Hirvivaara joutui sodan aikana partisaanihyökkäyksen kohteeksi, mistä on edelleen jälkiä muistuttamassa tapahtumasta. Entisaikoina ei kylää ollut helppo saavuttaa saati sieltä pois pyrkiä - kun Iivantiiraan ei kulkenut maantietä. Kylä on tunnettu mm. kainuulaisesta sanonnasta toivottaa lähimmäinen Iivantiiran Ypykkään mikä tarkoittaa sunnilleen samaa kuin huitsin Nevadaan. Nyt matka eteläänpäin Kuhmon kylälle taittuu Kekkostietä pitkin. Myös Kostamustie ja Kostamukseen johtava rautatie halkovat kylää lännestä itään. Iivantiira on Kainuulle tyypillisesti harvaan vaaroille asuttu, vailla taajaa keskusta. Eräänlainen kyläkeskus on nähtävissä Kekkostien ja Kostamustien risteyksen läheisyydessä jossa sijaitsee kyläkoulu ja kaupungin rakentama rivitalo. Asutustoiminta on myös täyttänyt kylää. Kyläyhdistys sai syksyllä 2009 omistukseensa Kuhmon kaupungin rivitalon ja vuotta myöhemmin koulun. Iivantiiraa koskevassa toimintasuunnitelmassa 2012 todetaan, että seudun palveluopas uudistetaan, suunnitellaan kylämatkailun temaattisten sisältötuotteiden jalostamista osaksi valtakunnallista kylämatkailun koordintaatiohanketta, päätetään järjestää kesätapahtuma, sekä Latitude 64. Leveyspiiri -ryhmän näyttely kesätapahtuman yhteydessä. Vuonna 2012 on tehty kyläsuunnitelma jossa mm. todetaan että asukkaille ja mökkiläisille levitetään seudun nettisivustolla tietoa kylän palveluista, päivitetään Hiekkalan ja Kuusamonkylän yhdistyksien kanssa koottua palveluopasta v sekä Artemis-robottia suunnitellaan matkailun vetovoimatekijäksi. Kylän nähtävyyksiä ovat Niittysauna, Partisaaniuhrien muistomerkki ja aitta, Raiskion perinnepihapiiri, Tervajärven Petäjä sekä Seurakuntatalo. Majoituspalveluita tarjoaa kylässä Iivantiiran kyläyhdistys, jolla on vuokrattavana rivitaloasuntoja sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen käyttöön. Lämpimänä kautena kyläyhdistyksen omistamaa koulurakennusta voidaan käyttää myös joukkomajoitukseen (maks. 25 henkeä). Majoituspalveluita tarjoavat seudulla lisäksi Korpikarhu Oy ja Niva-talo. Mökkivuokrausta harjoittaa Tyyne Kähkönen Hiekkalassa. Lisäksi on vuokrattavana Hiekkalan helmi -kirkkovene. Matkailua tukevia palveluja ovat: Ullan Kotileipomo Kuusamonkylässä, kalastuslupia saa Iivantiiran kalastusalueelta. Lentiirassa on kauppa ja kesäisin kiertää jäätelöauto. Alueella on lisäksi useita taksiautoilijoita. Alueelle rakennetaan parhaillaan nopeaa 100/100 Mbit/s kuituverkkoa. Runkoverkko on valmis ja toimivaksi se on tarkoitus saada maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Nopea kuituverkkoon perustuva laajakaistaa pidetään olennaisena työvälineenä mm. markkinointitoiminnassa, minkä lisäksi se toimii myös matkailijoille tarjottavana palveluna

5 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Kansalliseen hankkeeseen lähdettäessä odotukset olivat kovia. Ajatuksissa olivat villieläimet, luonto ja sitä kautta jo aiemmin suunniteltu hanke Artemis-karhurobotista. Lisäksi muitakin tekniikkaan liittyviä asioita oli tapetilla, kuten 3D-mallinnus ja 360 -kuvaus. Kyläyhdistyksen omistama Iivantiiran rivitalo vaati kunnostusta, eikä vuokralaisia tahtonut löytyä. Ongelmia oli lisäksi siitä syystä, että kriittiset vaiheet osuivat kahden ohjelmakauden vaihteeseen ja suunniteltu (oma) hankekin oli rahoitusvälineeseen nähden liian iso. Rivitalossa oli paljon asuntoja odottamassa luontomatkailijoita ja artemismatkailijoita, mutta koska hanke ei edennyt, ei matkailijoitakaan näkynyt. Virheitä tehtiin mm. markkinoinnissa, mutta kalliit lämmitys- ym. kustannukset oli kuitenkin maksettava. Näytti siltä, että rivitalosta on luovuttava. Siinä vaiheessa kuitenkin alettiin työskennellä internetmainonnan tehostamiseksi, mikä sittemmin tuottikin tulosta. Talven jälkeen alkoi majoittujia löytyä, niin pitkäaikaisia kuin tilapäisempiäkin. Asunnoista tehtiin 3D-mallinnukset ja koulun ympäristössä tehtiin 360 kuvaukset. Asuntojen tiedustelijoille annettiin mallit näkyville ja talo alkoi mennä kaupaksi. Jouluun 2012 mennessä oli talo ensimmäistä kertaa täysi. Sen jälkeen uskallettiin remontoida taloa edelleen. Seuraavana vuonna majoitustoiminta kasvoi todella paljon ja siten rahoitusvaikeudetkin hellittivät. Kylämatkailuhanke inspiroi kylän tällaiseen uuteen nousuun. Vuonna 2013 talkootoiminta alkoi elpyä uudella tavalla. Vaikutti siltä, että kun alkuun oli päästy, kaikki halusivat edistää oman kylänsä asiaa ja samalla opittiin kehittämisen tai kehityksen metodiikkaa. Tästä lähti positiivinen kierre ja kylä otti aloitteen omiin käsiinsä. Seuraava ongelma on majoitustilojen osalta koulukiinteistö, joka on huonossa kunnossa, mutta nyt kun puskurivaroja oli kertynyt, alettiin senkin kunnostaminen. Koulun kunnostus on nyt käynnissä. Kylä katsoi kuitenkin tärkeämmäksi valokuituyhteyden saamisen kuin matkailun kehittämisen ja siihen on panostettu viimeinen vuosi. Yhteys on nyt kylässä ja jakeluverkon teko on alkanut. Valokuitukaapeli katsotaan kylässä tärkeäksi matkailun kehittämisen edellytykseksi. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Perinteiset luontoasioista kiinnostuneet ovat kylän matkailijaryhmä. Myöhemmin, kunhan karhurobotti on valmis ovat koirankouluttajat yksi tärkeä ryhmä. Lisäksi myös ko. teknologiasta kiinnostuneet (mm. tutkijat) tulevat kyseeseen Teema ei ole vielä muulta kuin Artemiksen osalta selkiintynyt. Suunnitelmissa on, että digitaaliset palvelut voivat olla myös kylän matkailun vetovoimatekijä. 4. Kylämatkailun kehittäminen Matkailun laadukas kehittäminen edellyttää, että sekä ympäristö- ja maisema-asioihin, että toimiviin tietoliikenneyhteyksiin kiinnitetään huomiota. Kuituverkko antaa tähän hyvät lähtökohdat. Kylässä on selkeä näkemys siitä, että matkailijat eivät tule katsomaan pelkästään luontoa ja maisemia, vaan heille on oltava tarjolla jotain erityisesti juuri siinä paikassa olevaa kiinnostavaa nähtävää tai koettavaa

6 Siten matkailun oheispalvelut nähdään tärkeiksi seuraaviksi kehittämisen kohteiksi. Siksi tullaan tekemään panostuksia sisällöntuotantoon. Jokaisen kylän on tehtävä omat päätöksensä siitä, mitä juuri meidän kylässä tehdään tai mitä täältä näytetään. Samalla oma sisällöntuotanto nostaa paikallisten arvostusta omaa asuinpaikkaansa ja elämäänsä kohtaan. Yhdessä tekeminen ja konkreettisten asioiden aikaansaanti on eheyttänyt kylää siten, että siellä on nyt paljon enemmän voimavaroja tarttua haasteisiin. Tämän tilanteen säilyttäminen ja edelleen parantaminen on kylän kehittämisen ydinkohtia. Näkemyksenä on, että ydinjoukko, joka on keskeinen toimija, ei voi olla kovin suuri. Kylässä käytetään nimitystä naapurusto sopivankokoisesta toimijaryhmästä. Tämä tarkoittaa noin ihmisen joukkoa. Riittävän pieni yksikkö on tehokas, koska siten säilyy riittävän innostunut ja yhtenäinen ilmapiiri. Ydinjoukolla on taas hyvät edellytykset saada suuret joukot liikkeelle aina silloin (melko harvoin) kun siihen on tarvetta Visio ja tavoitteet Alueellinen verkostoituminen on koettu hankalaksi ja toimimattomaksi, joten ainakin aluksi työskennellään oman kylän piirissä. Visiona on, että vuonna 2017 kylän yhteisöllisyys on entisestään parantunut ja ydinjoukko on toimiva. Suurempiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin saadaan riittämiin talkoovoimaa. Kylän tavoitteet kytkeytyvät vahvasti oman toiminnan ja oman yhteisön rakentamiseen. Matkailullisia sisällöntuotantoja on pantu alulle ja niitä on myös käytössä. Ainakin jotkut niistä liittyvät 3D-mallinnukseen ja muihin tietoteknisiin asioihin. Artemis-robotti valmistuu v ja karhukoirakouluttajia sekä tekniikasta kiinnostuneita matkailijoita riittää kylässä Toimenpiteet ja toiminta Olennaisia työkaluja ovat kylän yhteisöllisyyden uudelleen rakentuminen ja sitä kautta saadut voimavarat. Voimavarat taas mahdollistavat sen että kyläyhdistyksellä riittää varoja pitää yllä rivitaloa ja lisäksi kunnostaa koulua. Valmistumassa oleva nopea laajakaista toimii osana koko kylän tärkeää infrastruktuuria. Kylän matkailu kehittyy ja koulun kunnostamisen jälkeen, mihin kuuluu myös lämmitysjärjestelmän uusiminen entistä energiaystävällisemmäksi, on mahdollista monipuolistaa matkailupalvelutarjontaa. Miten paljon kylään halutaan matkailijoita, on kysymys, jota ei ole vielä ratkaistu. Halutaanko Iivantiiraan valtakunnallinen suurtapahtuma, vai onko niin, että siellä pääasiassa halutaan rakentaa toimivaa yhteisöä? 4.3. Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Keskeisimmät yhteistyökumppanit ova kylän omat yrittäjät ja kyläyhdistys. Toiminnan ylläpito tapahtuu edellä mainituilla tavoilla ydinjoukon muodostaessa keskeisimmän toimijaryhmän. Markkinontia tehdään tarpeen mukaan

7 4.4. Riskit ja haasteet Riskit liittyvät Iivantiiran kohdalla samoihin kysymyksiin kuin muidenkin ns. syrjäisempien kylien kohdalla. Uusien asukkaiden saanti on haaste, samoin väestön ikääntyminen ja myös väheneminen. Matkailun puolella riskit ovat varsin pieniä, koska keskeinen toimija on kyläyhdistys, jossa toistaiseksi riittää resursseja. Lisäksi riskejä pienentää kylän uusi yhteisöllisyys, mikä on parhaillaan rakentumassa. Ajatus siitä, että ensimmäiseen epäonnistumiseen ei saa kaatua, on osoittautunut järkeväksi, joten seuraavat ongelmat voivat olla helpommin selätettävissä Seuranta Varsinaisia seurantajärjestelmiä ei vielä ole käytössä. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Tärkein resurssi on yhteisön toimivuus ja sitä kautta saavutettu sekä taloudellisesti että henkisesti vapaampi olotila. Matkailun infraan kuuluva rivitalo sekä vanha koulu, ovat ainoat majoitustilat. Infra paranee huomattavasti valokuituverkon myötä. Majoitustilat ovat yhteisön hallussa, joten mikäli yhteisöllisyys rakentuu siten kuin se viime vuosina näyttää rakentuneen, ovat resurssit hyvin käytössä, vaikkakin ne ovat määrällisesti pienet. 6. Kylän hanketoiminta Kylässä on ollut useita hankkeita ja tapahtumia jotka ovat tähdänneet matkailulliseen kehittämiseen. Vuonna 2007 oli hanke nimeltä Iivantiiran seutu yhteinen yritys. Hankkeen tarkoitus oli rakentaa yhteistyökuvioita seudun kylien välille. Artemis-hanke oli suunniteltu kestävän vuodet Päämääränä on ollut saada kylälle kauko-ohjattava karhurobotti, joka muistuttaa olemukseltaan, liikkumiseltaan, ääntelyiltään ja hajultaan mahdollisimman paljon oikeaa karhua. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa kylälle toimintaa, jonka kautta voidaan tarjota mahdollisuudet kouluttaa ja testata karhua haukkuvia koiria luonnollista tilannetta muistuttavissa olosuhteissa. Lisäksi on tarkoitus saada koerata, joka mahdollistaa karhukoirien koulutuksen ja testaamisen järjestämisen ympäri vuoden. Tätä toimintaa tarjotaan oman kylän, kunnan- ja valtakunnan laajuisesti. Tavoitteisiin kuuluu myös järjestää toimintaa myös Venäjän puolella. Koulutustarjontaa on tavoite järjestää kaikentasoisille koirille. Hanke toimii osana valtakunnallista kylämatkailuhanketta ja on toisaalta eräs kylän näyteikkunoista asukashankintaa varten. Kuhmon pohjoisosan runsaaseen luontoyrittäjäryppääseen toivotaan robotista lisä, joka nostaa alueen vetovoimaa ja tukee olemassa olevaa yrittäjyyttä. Hanke ei ole edennyt suunnitellulla tavalla, mutta hanketta jatketaan ja suunnitelmissa on, että toimiva robotti on saatu aikaan vuonna Vuonna 2009 saatiin rahoitusta omaan hankkeeseen, jolla kerättiin kylän historiatietoja. NOSTEhankeen tavoiteena on ollut saada valokuitu Iivantiiran kylälle. Kaapeli on jo kylässä, vain jakelu puuttuu. Rakentaminen saadaan valmiiksi vuoden 2015 aikana

8 Galleria Camerassa on pidetty näyttelyitä, kuten Kuteena taivas, loimena maa -näyttely heinäkuussa Näyttelyitä järjestää Latitude 64/ 64. leveyspiiri -taiteilijaryhmä. Paluu Iivantiiran Ypykkään -tapahtuma tuotti paikalliskulttuurisia sisältöjä kesällä Alunperin tapahtuman piti olla vain 3d-mallinnuskurssin lopputapahtuma. Rajalla -näyttelyä on pidetty useampana kesänä, myös 2014 (Galleria Camera). Muissakin hankkeissa on kylä ollut mukana. Kylällä keskitytään erityisesti kylän yhteisön toiminnallisuuden ylläpitoon, vaikkakin matkailulliset kysymykset ovat siinä suuressa roolissa. Artemis-hankkeen jatko on tärkein lähitulevaisuuden matkailuhankkeista. 7. Kehitystyön näkymät Iivantiiran kehittämistyö oli aiemmin varsin nihkeää. Aiemmin kuvattujen vaiheiden jälkeen on saavutettu uusi tilanne, jossa kehittämistyön näkymät ovat huomattavasti entisestään parantuneet. Matkailun näkökulmasta kylän tarjoamat fasiliteetit ovat varsin pienet, eikä suurempia investointeja ole siihen suuntaan näköpiirissä. Kylän kehittäminen matkailullisesti keskittyy vuokrattavan rivitalon, korjattavana olevan koulun ja tulevaisuudessa tarjolla olevien palveluiden kehittämiseen. Tällä hetkellä erityishuomio on oheistuotteiden kehittämisessä. Kylän ongelman on sen sijainti ja hankala saavutettavuus. Se tarkoittaa, että ohikulkuliikennettä ei juurikaan voi hyödyntää matkailussa, vaan vierailijat on saatava tulemaan kylälle varta vasten. Tämä kaikki raamittaa voimakkaasti matkailun kehittymistä ja asettaa sen kehittämiselle tietynlaiset haasteet, mitkä tosin kylässä onkin oivallettu. Kylässä on sinänsä kiinnostavat ja toimivat nettisivut, mutta niiden päivityksissä on hiukan toivomisen varaa. Mikäli sivut ovat olemassa mutta niitä ei päivitetä nykyajan käyttäjän tarpeita vastaavasti, luovat ne väärää kuvaa kylän vireydestä sekä halusta kertoa kylästä ja sen tarjoamista palveluista. Markkinoinnillisesti olisi ensiarvoisen tärkeää että nettinäkyvyys vaikuttaisi tuoreelta ja ajantasaiselta. Nykyään käytännössä kaikki matkailijat muodostavat ennakkokäsityksensä ensin nettisivujen ja siellä olevan tarjonnan avulla, eikä julkipanon merkitystä voi liikaa korostaa. Kylän matkailun kehitysnäkymät lienevät tällä hetkellä paremmat kuin pitkään aikaan. Kylä on pieni ja palveluita on vähän, mutta toiminnallisuus näyttää saavuttaneen tilanteen, jossa nykyiset haasteet ovat voitettavissa ja kehitysnäkymät siten myös näyttävät ehkä keskimääräistä paremmilta. Kehitystyö keskittyy paljolti kylän identiteetin ja yhteisöllisyyden parantamiseen, mikä onkin jo tuottanut tulosta. Samalla tiellä jatkaminen tuottanee muutakin hyvää kylälle ja kyläläisille yhtäaikaa matkailunkin hitaan mutta varman kehittymisen kanssa

9 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii - 9 -

10 Iivantiira Verkostoituminen /yhteistyö Tuotekehitys Laatu Liiketoiminnallisuus Markkinointi ja myynti 100% 100% 100% 100% 100% 90% 90% 90% 90% 90% 80% 80% 80% 80% 80% 70% 70% 70% 70% 70% 60% 60% 60% 60% 60% 50% 50% 50% 50% 50% 40% 40% 40% 40% 40% 30% 30% 30% 30% 30% 20% 20% 20% 20% 20% 10% 10% 10% 10% 10% 0% 0% 0% 0% 0% KOKONAISETENEMINEN 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% alle 20% = lähtötaso 20-50% = I-taso 51-80% = II-taso yli 80% = III-taso Verkostoituminen/yhteistyö 10,77% kokonaisetenemisestä Tuotekehitys 4,07% kokonaisetenemisestä Laatu 2,22% kokonaisetenemisestä Liiketoiminnallisuus 2,32% kokonaisetenemisestä Markkinointi ja myynti 0,80% kokonaisetenemisestä KOKONAISETENEMINEN 20,18% Iivantiiran kylän matkailu on pientä. Tiloihin nähden matkailu on kehittynyt aivan viime vuosina paljon ja uusia edellytyksiä ollaan luomassa mm. korjaamalla kyläyhdistyksen omistamaa koulurakennusta. Matkailu ei muodosta kylässä keskeistä kehittämisen kohdetta, sen sijaan kylän sisäisen eheyden ja sitä kautta voimavarojen lisäämiseen ollaan panostamassa ja siinä tunnutaan myös onnistutun. Kylä on juuri noussut tasolle

11 9. Kylämatkailutuotteet Ei ole tällä hetkellä olemassa. Tuotteeksi on kuitenkin ideoitu kiertoajelua, jonka aikana tutustuttaisiin kolmeen kohteeseen: Iivantiiran Ypykkään, Hirvivaaran partisaanihyökkäyskohteeseen ja Särkän niittysaunaan. 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat MAJOITUSTA: Iivantiiran rivitalo, Kekkostie 4263, Iivantiira Kalustettuja 2H+K huoneistoja, 1-4 hengelle Varustus ruokailuastiasto, keittoastiat, hella, jääkaappi, wc, suihku mikroaaltouuni Joukkomajoitusta Iivantiiran koulun opettaja-asunnoissa, 5-25 hengelle (toukokuu-lokakuu) Varustus ruokailuastiasto, keittomahdollisuus, wc, alakoulun saunatiloissa suihku ja sauna Lisäksi myös muita asuntoja vuokrattavana Markkinointi Voitto Pulkkinen, Philip Donner, Niva-talo Nivatalontie Kuhmo Korpikarhu Oy Erä- ja luontomatkailu, ravintola Karhunvatukka Kostamustie 1120, Lentiira Mökkimajoitus Kähkönen Tyyne Kekkostie 3544, Iivantiira

12 Kylän yhteystiedot: Philip Donner Voitto Pulkkinen Nettisivut:

Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö

Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö Uudenmaan liiton julkaisuja E 83-2005 Uudenmaan liitto Kuninkaantien matkailutie: yritysverkoston yhteistyö Uudenmaan liiton julkaisuja E 83-2005 Kuninkaantien matkailutie: Yritysverkoston yhteistyö LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti Hille Koskela Riikka Nurminen Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Arviointitutkimuksen tavoitteet 2. Tutkimuksen teoreettinen

Lisätiedot

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI

TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI Tilannekuva elinikäisen ohjauksen kehittämisestä ELY-alueilla Syksy 2012 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia LAITURI-projekti

Lisätiedot

Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta

Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta Kuntien kulttuuripalveluiden indikaattorit: raportti 22 kaupungin yhteisen vertailevan tietokannan ja internetportaalin perustamisesta 5.5.2011 Sari Karttunen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö

Lisätiedot

Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä

Hyvä Elämä. Utajärvellä! Utajärvellä 1 YKKÖSOSOITTEETON JOKA TALOUTEEN UTAJÄRVELLÄ, MUHOKSELLA, VAALASSA JA OULUSSA Hyvä Elämä Oululaisille! Utajärveltä terveisinä asumista ja hyvää elämää sisältävä kesäinen lehti. Yrittäjä! Meiltä löytyy

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013

BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013 BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013 SELVITYSTYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS SELVITYSTYÖN TAUSTA JA TOTEUTUS Tavoitteet määrittää bioalan yrittäjien profiileja ja yritysten tarpeita

Lisätiedot

Kumppanuuskäsikirja näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A.

Kumppanuuskäsikirja näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 8:2014 Kumppanuuskäsikirja näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen Heini Maijanen ja Pirkko Haikara Euroopan maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen

Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010 satu aaltonen jarna heinonen jaana hildén anne kovalainen

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä

Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Rukan matkailuyritysten yhteistyö Kuusamon matkailu- ja aluekehityksen edistäjänä Tutkimuksia 2 / 2012-1 - - 2 - Rukan matkailuyritysten yhteistyö Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2012 Rukan matkailuyritysten

Lisätiedot

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 36 Sinikka Soini, TuATTL Jussi Vahtera,TuATTL Marjut Joki, TuATTL Jukka Aaltonen, Tutsp Liisa Bifeldt, Tutsp Seija Lähteenmäki, Tutsp Antero Utriainen, Tutsp Psykososiaalisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2011 Muistiot 2011:2 Työryhmä: Tina Heino Riku Honkasalo Ella Kiesi Jari Koivisto Kimmo Koskinen Kari

Lisätiedot

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko?

VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? VERKONKUTOJAN KÄSIKIRJA nro 2 Miten toteuttaa kylän, seutukunnan tai maakunnan kattava valokuituverkko? Tuija Riukulehto Suomen Seutuverkot ry Maaseudun verkkorakenteet hanke 2007 SISÄLLYSLUETTELO: 1

Lisätiedot

Kun pienestä kunnasta tulee kylä. Kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyhteisöissä

Kun pienestä kunnasta tulee kylä. Kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyhteisöissä Kun pienestä kunnasta tulee kylä Kuntaliitosten vaikutukset maaseutuyhteisöissä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 33/2014 KAISU KUMPULAINEN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Pentti Siitonen Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Tampere 2010 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Julkinen

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti

KOKO:n etukäteisarviointi. Loppuraportti KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 57/2009 tommi ranta anssi uitto jarl matti anttila KOKO:n etukäteisarviointi Loppuraportti Työ- ja

Lisätiedot

Vain me ja tavallinen kerrostalo

Vain me ja tavallinen kerrostalo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6 2013 Vain me ja tavallinen kerrostalo Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja Susanna Hintsala ja Reetta Mietola Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

KULTTUURIYRITTÄJYYS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ - Neljä opetusta

KULTTUURIYRITTÄJYYS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ - Neljä opetusta KULTTUURIYRITTÄJYYS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ - Neljä opetusta Maria Österåker 2009 Juthasvägen 34 A 3 FI - 66900 Nykarleby info@juthbacka.fi www.juthbacka.fi Kulttuuriyrittäjyys teoriassa ja käytännössä

Lisätiedot

SKVL:n syystiedote 2012

SKVL:n syystiedote 2012 SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi

Lisätiedot

Tiia-Mari Eilola EN MIE KOE, ETTÄ SE ON MIKÄÄ SEMMONEN YLITSEPÄÄSEMÄTÖN MÖRKÖ TUOL. Kotkan-Haminan seudun. matkailuyrittäjien.

Tiia-Mari Eilola EN MIE KOE, ETTÄ SE ON MIKÄÄ SEMMONEN YLITSEPÄÄSEMÄTÖN MÖRKÖ TUOL. Kotkan-Haminan seudun. matkailuyrittäjien. Tiia-Mari Eilola EN MIE KOE, ETTÄ SE ON MIKÄÄ SEMMONEN YLITSEPÄÄSEMÄTÖN MÖRKÖ TUOL Kotkan-Haminan seudun matkailuyrittäjien asennoituminen kestävään matkailuun Pro gradu -tutkielma Matkailututkimus Syksy

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön

Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä kirja kuvaa ennaltaehkäisevän työn keskeisiä kehittämiskysymyksiä eri toimijoiden näkökulmista elämänkaaren vaiheet huomioiden. Kirja perustuu sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Joulukuu 2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin

Lisätiedot

Verkkomarkkinointiopas. Verkkomarkkinointiopas. Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille. Toni Haatainen Mika Heikura

Verkkomarkkinointiopas. Verkkomarkkinointiopas. Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille. Toni Haatainen Mika Heikura Verkkomarkkinointiopas Verkkomarkkinointiopas Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille Toni Haatainen Mika Heikura Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot