Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI"

Transkriptio

1 Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla: Anu Penttinen, Reino Kuivalainen, Tapio Nevalainen, Aulis Nevalainen, Maija Jaatinen ja Simo Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 Sisällysluettelo 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Lieksan Vuonislahti on yksi Lieksan palvelukylistä ja sijaitsee Lieksan eteläpuolella Pielisen rannalla kansallismaisemassa vastapäätä Kolia, joka on myös Lieksan alueen palvelukylä. Vuonislahti kuuluu Stolbovan rauhan (1617) jälkeen syntyneisiin luterilaiskyliin. Maaseudun murroksesta huolimatta Vuonislahti on säilyttänyt palveluitaan ja kylän pienyritystoiminta erityisesti matkailun ja kädentaitojen alueella on vilkasta. Kylällä toimivat mm. vanhusten hoitokoti, lounaskahvila Soroppi ja kestikievari Herranniemi. Kauppa on avoinna kesäisin, mutta koulu ja posti ovat lopettaneet. Matkailupalveluja antaa edellisten lisäksi pitopalveluyrittäjä. Kalastusyritys on myös, mutta nyt tauolla, lisäksi on puuseppä. Kylän matkailutarjontaan kuuluu myös SF-Caravan -alue. Kylä tunnetaan historiastaan kirjailijoiden ja taiteilijoiden kotina. Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ( ) taiteilijakoti ja taiteilijan mittavin työ Paaterin kirkko ovat suosittu matkailukohde. Vuonislahti tunnetaan myös kirjailija Heikki Turusen (s. 1945) kotikylänä. Vuonislahden Taiteilijatalo ry pitää yllä taiteilijatalo Hupelia. Taiteilijaresidensissä on työskentely- ja asuintilat kolmelle taiteilijalle tai tutkijalle. Etäisyydet Lieksan keskusta 26 km Joensuu 80 km Koli 10 km (vesi/jääteitse) km maanteitse asukkaita n. 200 ja kesällä runsas kolminkertainen määrä Vuonis-kylämatkailuverkostossa toimii noin 15 yritystä/toimijaa, joista pääosa on Vuonislahdessa (majoitus-, ateria- ja ohjelmapalveluyritysten luettelo lopussa). Kursseja, teatteritoimintaa kesällä, kesätori, lavatanssit ja muuta toimintaa on kehittynyt viimeaikoina

5 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Koli herätti Vuonislahden kylämatkailun Kolin matkailullisen löytymisen kautta yli sata vuotta sitten, sillä laiva- ja junaliikenne Kolille kulki kylän kautta. Samoin kaupallinen asiointi edisti kylän kehittymistä. Rautatie tuli kylälle 1908, jolloin myös rahtiliikenne Pielisen yli Kolille ja itään oli vilkasta. Nykyään kylämatkailun kehittäminen on painottunut kolmeen osioon: kultturimatkailu, luontomatkailu ja matkailuteknologia. Kulttuurimatkailu: Vuonislahdessa kylämatkailu pohjautuu pääasiassa erilaisiin tapahtumiin. Kulttuurimatkailu on ollut selvästi vetovoimaisin kehittämissuunta. Erityisesti teatteriesitykset ja Paaterin konsertit ovat vetäneet matkailijoita kylälle. Myös Hupelissa vierailee turisteja silloin, kun he eivät häiritse siellä olevia taiteilijoita. Mobiiliteknologian kehittäjät ovat toistaiseksi siirtäneet painopisteen Kolin puolelle ja tuotteiden käyttö on alkutekijöissään, mutta kylässä siihen aiotaan panostaa. Kirjailija Heikki Turusen tuotantoon pohjautuvat teatteriesitykset Herranniemen rantateatterissa Pielinen Soi - kamarimusiikkifestivaali, jossa Vuonislahden Taiteilijatalo ry on avustavana tahona ja osa konserteista pidetään taitelija Eva Ryynäsen ateljeekoti Paaterin kirkossa Pielisen Altaan Symposium syyskuussa on jo 19 kertaa vetänyt kuulijoita Seurojentalolle. Eri aihepiirien huippuasiantuntijat ympäri Suomen ovat olleet asiantuntijoina, kun symposiumissa on käsitelty aiheita milloin kirjallisuudesta tai aluepolitiikasta, taiteesta tai kalastuksesta. Ympärivuotiset, vaihtuvat taidenäyttelyt Kylätoimintakeskus Kukossa VuonisSoikoon pelimannimusiikkitapahtuma kesäkauden avauksena Tutustumisretket edesmenneen kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateriin ja taitelijaresidenssi Hupeliin Luontomatkailu: Kirkkoveneretket Vuonislahdesta Kolille ja päinvastoin. Retkiin yhdistetään mm. vierailut Eva Ryynäsen ateljeekoti Paateriiin, teatteriesitys tai retkeilyä Kolilla Opastettu polku kylältä Paateriin Melontareitti Herranniemestä Paateriin - 5 -

6 Matkailuteknologia: Teknologiakysymys on kehittynyt hitaasti ja on ollut monia vaikeuksia, Tällä hetkellä Rimpauttaja toimii mac-maailmassa vasta. Rimpauttaja on mobiilikirja Heikki Turusen elämästä (vrt. Simpauttaja-kirja). Kirja koostuu kertomuksista joissa Turunen muistelee nuoruusvuosiaan. Versio on maksuton ja sen voi ladata täältä: https://itunes.apple.com/us/app/rimpauttaja/id ? mt=8 Kehitystyö on hidasta ja teknologia muuttuu jatkuvasti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Joensuun toimipisteen opiskelijat ovat kehittäneet kaksi mobiiliteknologiasovellusta, joissa kuljetaan kylällä tai soudellaan veneellä Paateriin Heikki Turusen kertoessa etappien kohdalla muistojaan kotikylästään. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden kanssa on näinä aikoina valmistumassa kylän uudet ja entistä vuorovaikutteisemmat kotisivut Kylä on ottanut käyttöön omat Facebook-sivut Somen hyödyntämisestä: Symposiumin jälkeen on puhuttu, että Vuonislahteen saataisiin palkattua yksi henkilö tukityöllistettynä ja hän asuisi Hupelissa. Tämän henkilön tulisi osata kuva-asiat, tehdä tekstiä ja hallita teknologia. Tekisi osittain myös Pielinen soi -systeemille töitä. Haussa on sellainen henkilö, joka voisi päivittää myös järjestelmiä. Samoin hänen tulisi rakentaa teknisesti tarinoihin perustuvaa kuvausta. Littyisi tietysti myös muihin tapahtumiin. Asia on vireillä. Vuosi 2015 on Eva Ryynäsen juhlavuosi (100 vuotta syntymästä), kuten myös Sibeliuksen juhlavuosi (150 vuotta syntymästä). Näihin liittyviin tapahtumiin pitäisi saada myös hyötyä ko. työntekijästä. Tulevaisuudessa kylästä pitää nimetä/saada yksi henkilö, joka päivittää kaikki sähköiseen mediaan kuuluvat asiat keskitetysti. Aluksi em. työllistetty voisi sen aloittaa, mutta jatkuvuus on myös turvattava työllistämisjakson jälkeen. Kokemukset ovat matkailun kehittämisessä olleet viimeisenä kahtena vuotena positiivisia. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Vuonislahden kylälle tuovat matkailijoita erityisesti kulttuuri ja luonto. Teemat ovat kehittyneet pitkän matkailuperinteen aikana. Pielinen ja vastakkaisella rannalla oleva Koli ovat olleet avainasemassa matkailutoiminnan alkamiseen kylässä. Ennen maantien rakentamista Kolille, matkailijat saapuivat ensin Vuonislahteen junalla ja tästä laivoilla Pielisen yli Kolille. Matkailijoille kyläläiset kaupittelivat ruokaa eväiksi ja käsitöitä ostettavaksi jo vuosisata sitten. Kuvataiteilija Eva Ryynänen eli ja työskenteli Jauhiaisen järven (entinen Wuonislax) rannalla ja kirjailija Heikki Turunen kasvoi kirjailijaksi hänen naapurinaan. Vuonislahden taiteilijatalo ry on perustettu vaalimaan heidän työtään ja kulttuuriperintöään. Eva Ryynäsen taiteilijakoti, ateljee ja kirkko ovat olleet vuosituhannen alkupuolelta lähtien museona ja vilkas turistien käyntikohde. Heikki Turusen näytelmä Olli Tiainen Suomen sodan sankari oli ensimmäinen Taiteilijatalon - 6 -

7 tuottama näytelmä rantateatterissa. Sitä seurasi Simpauttaja, jonka näki kahtena kesänä n katsojaa. Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaali on viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana saavuttanut yhä vaikuttavamman aseman erittäin korkeatasoisten kamarikonserttien järjestäjänä. Vuoden alussa Paaterin kirkossa nauhoitettu Paaterin joulu DVD ja levy ovat tulleet jo markkinoille ja lisäävät omalta osaltaan yleisön kiinnostusta festivaaliin. Sibeliuksen juhlavuoteen liittyen tulee matkailutuotteita ja niissä käytetään hyväksi musiikkia ja siihen liittyviä maisemia. Syyskuiset Muikkumarkkinat järjestettiin viime syksynä 27. kerran ja markkinat kokoavat kylälle päiväksi väkeä Muikkumarkkinat ovat Pielisen Symposiumin jälkeen seuraavana päivänä ja siellä on torimyyntiä, musiikkiesityksiä ja siellä mm. valitaan vuoden paras muikkumaku. Koska teatterit (oma teatteri ja vierailijat v olivat Maarianvaaran kesäteatteri sekä Lieksan teatteri Sekameteli ry), konsertit, Paateri, taiteilijaresidenssi Hupeli, taidenäyttelyt sekä Pielisen luonnonrauhaa ja kauneutta uhkuva maisema ovat painopisteitä matkailussa, on kohderyhmä lähinnä aikuisia matkailijoita. Kylällä olevalla Rekiniemen karavaanarialueella on yli yöpyjää vuodessa ja he ovat lähinnä seniori-ikäisiä pariskuntia. Ryhmämatkailijat ovat myös tärkeä kohderyhmä. Tehostettuun markkinointiin kuuluisivat siten tällä hetkellä varttuneemmat aikuiset, mutta erityisesti myös karavaanarit. Toisaalta tehostettua markkinointia tulisi kohdentaa erityisesti tapahtumiin tuleville. Se tarkoittaa lähinnä lähialuemarkkinointia (Pohjois-Karjala). Uusien mobiiliteknologisten sovellusten avulla toivomme saavamme kylälle myös nuoria vierailijoita. Muikkumarkkinoille tulee myös nuoria, kun siellä on esiintymässä ja toimimassa nuoria. Lieksan keskuskoulun yrittäjyysluokka on ollut mukana kuusi kertaa Muikkumarkkonoilla. Sirkuskoulu toi taas paikalle pienten lasten perheitä. Muikkumarkkinoille tullaan enemmän kauempaa kuin Lieksasta pelkästään. Tapahtuma on pärjännyt hyvin syksyisten tapahtumien kiristyvässä kilpailussa. Kylän matkailun painopiste on tapahtumissa. Toiminnallinen kulttuuri tapahtumien järjestelyssä on kylässä hyvä. Tapahtumat ovat kylätapahtumia ja niihin kytkeytyy paikalliskulttuuri joka on vuosisatojakin vanhaa. Niihin liittyy myös tarinoita ja niitä tullaan hyödyntämään eri teknologioiden avulla siten, että jokainen tarvitsija voi niitä hyödyntää omalla tavallaan. Kylän keskeinen sijainti Kolin, Ruunaan retkeilyalueen ja Patvinsuon kansallispuiston läheisyydessä on myös vahvuus. Kylälle voi tulla myös junalla. Kylä sijaitsee myös biosfäärialueella. MaB alueet ovat UNESCOn Man and Biosphere alueita, kestävän kehityksen mallialueita, joissa on ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri. Suomen kahdesta alueesta toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja toinen Saaristomerellä. Lisäksi valmistelussa on Päijänne-Vesijärvi - 7 -

8 -biosfäärialue. Biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston johon kesällä 2014 kuului yhteensä 631 aluetta. 4. Kylämatkailun kehittäminen Teemavuosi -ajatus on tuntunut onnistuneelta, joten se jatkuu vuonna 2015 Eva Ryynäsen ja Jean Sibeliuksen merkeissä. Keskitytään edelleen tapahtumiin ja muihin edellä mainittuihin matkailullisiin tuotteisiin ja tuotteiden kehittämiseen. Suvantovaiheita saattaa tulla kun juhlavuosi- tai teemavuosi -ajatus voi jossain vaiheessa olla hankala löytää, ainakaan myyvässä muodossa. Kylän omien taiteilijoiden teemoja voi kuitenkin aina hyödyntää. Lisäksi kylästä on yhteyksiä myös nykyisiin, uusiin taiteilijoihin. Nämä yhteydet saattavat tulla tulevaisuudessa esiin otetuksi Visio ja tavoitteet Juhlavuosi 2015 voi tuoda esiin uusia ideoita, joita voi myöhemmin toteuttaa. Hiljaisuuden ja äänimaailman tuotteistaminen ja mobiilisovellusten edelleen kehittäminen ja käyttöönotto ovat uusia vetonauloja. Oikealla tuotteistamisella voidaan houkutella myös ulkomaalaisia matkailijoita kylälle. Mobiilisovelluksien avulla voi tarjota myös kieliversioita. Kylälle rakennetaan parhaillaan viemäriverkostoa ja valokaapelin asennus on pian valmis. Nämä lisäävät kesä- ja ympärivuotista asumisviihtyvyyttä ja -mahdollisuuksia. Karavaanarit on yksi keskeinen taho kehittämisessä. Karavaanarit on osa kyläseuraa ja on aktiiviinen kumppani kyläseurassa. Mitään suuria muutoksia tai kävijämäärien lisäyksiä ei ole suunnitteilla. Kylätalon rahoitus on juuri nyt vaikeuksissa. Kannattaa miettiä miten kylätalon, kyläseuran ja taiteilijatalon omistus- ja rahoitusjärjestelyt saadaan parhaiten toimivaksi. Loppujen lopuksi kyse on kaikissa tapauksissa kylän vahvuuksista, niiden säilyttämisestä ja lisäämisestä Toimenpiteet ja toiminta Kilpailtaessa matkailijoista tarvitaan tiivistä yhteistyötä sekä kyläläisten kesken että eri yhteistyöryhmien kanssa. Markkinoinnissa satsataan erityisesti hyvään näkyvyyteen netissä. Linkitykset mahdollisimman monen tahon kautta kylämatkailuun ovat ehdoton edellytys uusien asiakkaiden löytämisessä. Kylällä on hyvät ja varsin monipuoliset, toimivat nettisivut, joten näkyvyyttä on. Nettisivujen ylläpitoon on syytä panostaa entistä enemmän. Sivujen yksi ongelma on, että vaikka siellä on yhteydenottolomake, ei ole kuitenkaan esim. kyläpäällikön yhteystietoja helposti löydettävissä. Etusivulla tulisi olla yhteystiedot -kohta. Kylällä on oma lehti, joka ilmestyy 2 3 vuodessa ja - 8 -

9 painos on kpl. Tapahtumia markkinoidaan silloin kun ne ovat tulossa. Yritykset hoitavat oman markkinointinsa. Eva Ryynäsen juhlakirja on tulossa ja on syytä pohtia miten Vuonislahden kylä saataisiin kytkettyä siihen markkinoinnillisesti. Uusi tuote heinäkuulle on Vanhanajan tori ja Kalasta ja nauti -tapahtuma Rekiniemessä. Tanssilavan omistus muuttuu ja on mahdollista lähteä hyödyntämään seurojentaloa ja tanssilavaa esim. häiden tai häätapahtumien järjestämisessä. Urheilupuoli ja työväenyhdistyksen puoli ovat molemmat kiinnostuneita olemaan tämän idean kehittelyssä mukana. Vuonna 2015 on mitä todennäköisemmin Heikki Turusen teatteria rantateatterissa. Turusen uutuuskirjan Karjalan kuningas pohjalta voi saada aikaan teatteriesityksen. Sen käsikirjoittaminen tosin vaatii aikaa, joten ei vielä tiedetä saadaanko siitä näytelmä ensi vuodella. Pielisen hyödyntäminen kesäksi 2015 voisi parantua. Toiveissa on saada kaksi katettua alusta matkailukäyttöön (Herranniemi). Potentiaalisin tuote on edelleen tapahtumat. Siihen voisi kytkeä kylätapahtumat ja niihin voisi saada lisää ulkopuolisia vieraita tai niitä voisi hyödyntää ja tuotteistaa kyseisenä ajankohtana paikalla olevien matkailijoiden ostettavaksi. Kylätoimintakeskus Kukko Oy käy henkiinjäämiskamppailua, mutta matkailu voi siihen auttaa Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Kyläseura yhteisökumppaneineen on tällä hetkellä keskeinen toimija matkailussakin. Toiminta on pääosin 3. sektorin toimintaa. Kylän yritykset eivät ole viime vuosina osallistuneet aktiivisesti yhteiseen toimintaan. Vuonis-osuuskunnan toiminta on viettänyt hiljaiseloa ja yritykset ovat toimineet itsenäisesti. Kestikievari Herranniemi on kuitenkin osallistunut aktiivisesti teattereiden järjestämiseen ja muutamiin erillisiin kehittämishankkeisiin. Uutena toimijana Vuonislahden Taiteilijatalo ry vahvistaa osaltaan kulttuurimatkailu-toimintaa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Lieksan kaupunki ja sen kulttuuritoimi, Lieksan keskuskoulun yrittäjyysluokka (tärkeä yhteistyökumppani), Kolin toimijat, Itä-Suomen yliopisto, Suomen kotiseutuliitto, Maakuntaliitto, Maaseudun sivistysliitto ja monia muita. Valtakunnallisiin seminaareihin kylältä pyrkii osallistumaan pääasiassa tiedotus- ja hankevastaava Reino Kuivalainen. Vuonislahti on erittäin innostunut luomaan kiertotuotteita esimerkiksi Möhkön kanssa. Molemmissa kylissä on vahva teatteritoiminta. Matkailijoille voisi luoda kahden teatterin paketin muine oheistoimintoineen. Kolmas taho olisi tervetullut lisä. Myös yhteistyö muiden matkailukylien kanssa kiinnostaa ja sitä on myös vireillä

10 4.4 Riskit ja haasteet Toimijoiden ikääntyminen ja ammattimaisen toiminnan puuttuminen haittaavat pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistä. Toisaalta talkootyyppinen toiminta on itsessään voimavara, koska silloin yhden tai kahden ihmisen puuttuminen ei vaikuta esim. siihen saadaanko jokin tapahtuma järjestettyä vai ei. Vuonis-osuuskunta kaipaisi käytännössä kokopäiväisen vetäjän markkinoimaan ja organisoimaan toimintaa. Laaja yhteistyöverkosto toisaalta myös tuo jatkuvasti uusia toimintaideoita eikä kylän matkailutoiminta ole jymähtänyt vanhoihin uriin. Kylällä ollaan myös avoimin mielin valmiita tarttumaan uusiin ja joskus eriskummallisiinkin haasteisiin. Pitää voida paikata jos yksi toimija vaikka sairastuu. Esimerkiksi venekuljetuksissa on sellainen järjestely. Tapahtumat onnistuvat talkooperiaatteen vuoksi. Yrittäjien kontolle jää heidän omien riskiensä hallinta. Jokaisella on omat tehtävänsä ja se laajentaa pohjaa ja lisää kylän yhteistyötä. Kun sen on saanut toimimaan se on hyvä järjestelmä. On huolehdittava että naapurit ovat tietoisia tapahtumista ja asioista. Tärkeänä on pidetty organisoitumista ja yrittäjälähtöisyyttä. Vapaaehtoissapluuna ei sodi sinänsä sitä vastaan vaan se antaa lisävarmuutta toimintaan. Herranniemi toimii tällä hetkellä ammattimaisesti ja kantaa omasta tekemisestään myös yksin vastuun. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Jos näin ei olisi, myös kylän maine kärsisi siitä. Siten yrittäjien huolehtiminen hyvästä laadusta vaikuttaa suoraan kylän maineeseen ja sitä kautta esim. tapahtumista saatavaan palautteeseen. Kääntäen se tarkoittaa, että mikäli kylän yritykset eivät huolehtisi hyvästä laadusta, ensinnäkin se vaikuttaisi suoraan heidän asiakaskuntansa säilymiseen. Lisäksi siitä kärsisi koko kylän matkailu (tapahtumia myöten) ja siitä seuraisi myös välillisesti yrittäjille harmia. Tämä on pienellä kylällä erityisen tärkeää. Tapahtumiin perustuva matkailu ei voisi toimia yritysvetoisesti samalla tavalla kuin nyt, koska työvoimaa ei mitenkään voisi palkata niin paljon, kuin tarvitaan. Jos työvoimaa olisi vähän, kärsisi tapahtuman taso, jos sitä taas olisi riittävästi, kärsisi yrityksen talous. Talkooperustainen tapahtumien järjestely ei myöskään sulje oikeastaan ketään pois. Sen sijaan jokin kapea tuote voisi sen tehdä, eikä se edistäisi eikä edes ehkä ylläpitäisi kylän yhteisöllisyyttä riittävissä määrin, jotta kapea-alaisia tuotteita voitaisiin pitää myynnissä. Talkooperustaisuus rakentaa myös kylän imagoa ja markkinoi sitä. Hyvän yhteistoiminnan kylä markkinoi itse itseään. Organisatorisesti yhteisöjen yhteistyö keskitetään kyläseuraan eli kyläseuran hallitus muodostuu yhdistysten edustajista. 4.5 Seuranta Vuonis Osuuskunta on mukana Laatu1000-järjestelmässä ja kokoaa asiakkailta palautetta. Eri tapahtumien kävijämäärää pystytään seuraamaan varsin tarkasti. Laatutonniin liittymisen aikaan ei ollut tapahtumia olemassa sillä tavalla. Herraniemellä omat järjestelmänsä. Seurantaan tulisi panostaa lisää ja sitä kannatta tehdä erityisesti omaan käyttöön. Muikkumarkkinoilla on otannan perusteella tehty esim. ilmoittelut sen mukaan mistä asiakkaat ovat edellisinä vuosina tulleet. Viime vuosina tosin tämä on lopetettu. Varsinainen palaute on otettu, mutta sitä ei ole ehditty analysoida. Se olisi syytä tehdä

11 5. Resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän resurssit perustuvat yhteiseen toimintaan, oman kylän kuuluisien taiteilijoiden maineeseen, laajaan verkostoitumiseen ja verrattain suurten tapahtumien järjestämiseen sekä toimivaan laatutarkkailuun ja seurantaan. Osuuskunta-malli lienee tämäntapaiseen toimintaan soveltuva malli, mutta erityisesti kyläseuran kautta tapahtuva toiminta on osoittautunut järkeväksi. Osuuskunta on tällä hetkellä lepovaiheessa ja kyläseura on varsinainen toimija. Osaamista ja kokemusta on kylässä runsaasti, joten on mahdollista järjestää tapahtumia joista saa rahaa. On mm. hankittu 30 hygieniapassia, joten talkoolaisia voidaan saada nopeastikin ruokapuolen töihin. Isoissa tapahtumissa on talouden lisäksi monia riskejä ja siksi ammattimainen toiminta ja osaaminen on tärkeää. Kylällä siis pitäisi olla yhteinen liiketaloudellinen toimija, että yleensä pääsisi projektiin mukaan. Kyläseura kelpaa huonosti liiketaloudelliseksi toimijaksi. Osuuskunnan tilanne on syytä jatkoa ajatellen käydä läpi. Kylän pitäisi nyt asettaa tavoitteet esim. imagon suhteen. 6. Kylän hanketoiminta Leader-hanketta on yritetty, mutta se osoittautui pettymykseksi pikkupolitikoinnin ja omarahoitusosuuden suuruuden takia. Leader-hankkeiden hakeminen ei siten kiinnosta. Kylä on mukana verkosto- ja kansainvälisissä hankkeissa mutta ei muissa. 7. Kehitystyön näkymät Kylän tekeminen on todella omatoimista ja yhteisöllistä. Kehitystyöhön suhtautuminen on realistisella pohjalla, mutta uusia ideoita on kypsymässä ja kehitysnäkymiä pidetään hyvinä. Kylä on omatoiminen kehittäjä ja matkailullinen kehittäminen on mahdollisuus jota on jo käytetty hyväksi pitkään. Projekteista on sekä hyviä että huonoja kokemuksia

12 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii

13 Vuonislahden kylä on tasolla 3. Kylällä ei ole toistaiseksi juurikaan tarvetta laajentaa markkinointiaan ja asiakasryhmiään kansainväliselle puolelle. Tapahtumalähtöinen matkailu toimii paljolti alueellisten ja kansallisten vierailijoiden varassa. Kylän suurimmat haasteet ovat nykyisen tilanteen säilyttämisessä ja siinä että joitakin laatuun ja markkinointiin sekä myyntiin liittyviä kysymyksiä kehitetään edelleen

14 9. Kylämatkailutuotteet

15 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Majoitus: Kestikievari Herranniemi Huoneet/mökit 26 kpl, vuodepaikat 62 kpl Hotelli Pielinen www. hotellipielinen.com Huoneet/mökit 34 kpl, vuodepaikat 72 kpl Kirkkolan tila Huoneet/mökit 10 kpl, vuodepaikat 26 kpl Kuivalan Islanninhevostalli Huoneet/mökit 4 kpl, vuodepaikat 16 kpl Loma-Pielinen (Kelvänsaari) www. lomapielinen.net Huoneet/mökit 4 kpl, vuodepaikat 16 kpl Tarina-aho (Kelvänsaari) Huoneet/mökit 20 kpl, vuodepaikat 60 kpl Kesäkautena Vuonislahden Hanhiniemi Oy mökit 3kpl, vuodepaikat 15+6 kpl SF-Caravan Rekiniemi Sähköistetyt vaunupaikat 110 kpl Taiteilijaresidenssi Hupeli Taiteilija-asunnot 3 kpl, vuodepaikat 6 kpl Muut alueella tai alueelle toimivat majoitus 90 vuodepaikkaa Avoinna osittain ympäri vuoden

16 Ravitsemus: Kestikievari Herranniemi Ruokailu/kokoustilat 110 hlöä (kesä), 60 hlöä (talvi) Hotelli Pielinen Ruokailu/kokoustilat 120 hlöä Kirkkolan tila Ruokailu (B&B) 20 hlöä Tarina-aho Ruokailu/kokoustilat 50 hlöä (kesä) Kesäkausi Taiteilijakoti Paateri / Tmi Pirkko Kärkkäinen Käyntikohde ja kahvila 30 hlöä Kesäkausi (tilauksesta talvella) Kuvanveistäjä Eva ja Paavo Ryynäsen taiteilijakoti https://www.youtube.com/watch?v=ckhrfgwlnys Vuonislahden Hanhiniemi Oy Kokousruokailu (pitopalvelu 20 hlöä) Avoinna tilauksesta, Vuonislahden Seurojentalo (Vuonislahden Urheilijat ry) Kokous- ja tapahtumaruokailu (pitopalvelu hlöä) Avoinna tilauksesta, Kylätoimintakeskus Kukko Oy Lounas- ja tilausruokailu 50 hlöä, pitopalvelu / Lounaskahvila Soroppi Muut alueella tai alueelle toimivat Ruokailu 130 hlöä Avoinna osittain ympäri vuoden Ohjelmapalvelut: Kestikievari Herranniemi Perhejuhlatilaisuudet Veneretkiä yms. Kuivalan Islanninhevostalli Ratsastussafareita islanninhevosilla tilauksesta

17 Tarina-aho Kokous- ja juhlapalvelut Vesibussiristeilyt Kesäkausi Taiteilijakoti Paateri / Tmi Pirkko Kärkkäinen Käyntikohde ja kahvila Kesäkausi (tilauksesta talvella) Kuvanveistäjä Eva ja Paavo Ryynäsen taiteilijakoti Vuonislahden Taiteilijatalo Kulttuurimatkailutoimintaa Ympäristö Vunas Opintomatkailutoimintaa Retkiä Pieliselle Vuonislahden Kauppa (kesällä) Retkievästyksiä ja kyläkaupan palveluita Vuonis -kylämatkailuverkostossa toimii noin 15 yritystä/toimijaa, joista pääosa on Vuonislahdessa. Yhteyshenkilö: Tiedotus- ja hankevastaava Reino Kuivalainen

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus. 6. - 7.9.2012 Lieksan Vuonislahdessa

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus. 6. - 7.9.2012 Lieksan Vuonislahdessa Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6. - 7.9.2012 Lieksan Vuonislahdessa Yleistä Maaseudun maankäytön suunnittelu on tullut ajankohtaiseksi maaseudun alueellisen eriytymisen vuoksi. Kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi)

Lisätiedot

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009 Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta

Lisätiedot

Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI Marraskuu 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI

Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI

Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Paaterin Eeva kyläläinen ja taiteilija

Paaterin Eeva kyläläinen ja taiteilija KULTTUURIKYLÄ PIELISELLÄ VUONISLAHTI 2015 n:o 3 Vuonislahden seudun kylälehti 19. vuosikerta Kuva: Jyrki Kuivalainen Vuonislahden 28. Muikkumarkkinat 19.9.2015 Muikkumarkkinoiden lähestyminen aiheuttaa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI

Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke,

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI

Kukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI Kukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama

Lisätiedot

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953

Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Hankesuunnitelma 6.2.2009 Tove Teuvalla 1953 Teuvan kunta 1. TAUSTA Teuvalla sijaitsee ainutlaatuinen Tove Janssonin suurtyö, alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka Jansson maalasi Teuvalla v. 1953. Tove

Lisätiedot

Degerby KYLÄMATKAILURAPORTTI

Degerby KYLÄMATKAILURAPORTTI Degerby KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke,

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Ypäjä KYLÄMATKAILURAPORTTI

Ypäjä KYLÄMATKAILURAPORTTI Ypäjä KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke,

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Möhkö KYLÄMATKAILURAPORTTI

Möhkö KYLÄMATKAILURAPORTTI Möhkö KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke,

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

KOTIMAAN KAMPANJAT. Yhteisilmoitus IL Juhannusliite & iltalehti.fi viikkonäkyvyys 11.11.2014

KOTIMAAN KAMPANJAT. Yhteisilmoitus IL Juhannusliite & iltalehti.fi viikkonäkyvyys 11.11.2014 KOTIMAAN KAMPANJAT Yhteisilmoitus IL Juhannusliite & iltalehti.fi viikkonäkyvyys Kohderyhmä: Kesän lomakohteita suunnittelevat kotimaiset perhematkailijat ja tapahtumakävijät Tavoitteet: Esitellä ja tehdä

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

RETKIVIIKKO 13. 19.7.2009 13. 19.7.2009

RETKIVIIKKO 13. 19.7.2009 13. 19.7.2009 KOLIN RETKIVIIKKO 13. 19.7.2009 13. 19.7.2009 Patikka-, ratsastus-, pyöräily-, vene- ja kanoottiretkiä Perinteisiä tanssi- ja lauluiltamia Leikkejä ja heinäntekoa Näyttelyjä, käsitöitä Tuote-esittelyjä,

Lisätiedot

Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI

Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin

Lisätiedot

Peräseinäjoki KYLÄMATKAILURAPORTTI

Peräseinäjoki KYLÄMATKAILURAPORTTI Peräseinäjoki KYLÄMATKAILURAPORTTI Marraskuu 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

36 24.04.2014. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta KUVLA 36

36 24.04.2014. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta KUVLA 36 Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 36 24.04.2014 KULTTUURITOIMEN TAPAHTUMA-AVUSTUKSET 2014 KUVLA 36 Kansalaisopiston rehtori: Kulttuuritoimen tapahtuma-avustuksina vuodelle 2014 on jaettavana 22.000,00

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Erityistuotteen markkinointi

Erityistuotteen markkinointi Erityistuotteen markkinointi Markkinointi on yrityksen toiminnoista kaikkein helpoin osa-alue Yritys perustettu 1999 Liikeidea, yritys järjestj rjestää: 1.Karhun kuvaamisen ja katselemisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Loppuraportti. Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla - hanke

Loppuraportti. Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla - hanke Loppuraportti Kuntien kulttuuriyhteistyön kehittäminen Länsi-Pirkanmaalla - hanke SISÄLTÖ Esittely Prosessi Projektit Aikataulut Artikkeleita Ynnä Artikkeleita 4 7 8 8 10 26 28 ESITTELY Kuntien kulttuuriyhteistyön

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot