Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI

Transkriptio

1 Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014

2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Paikalla: Anu Penttinen, Reino Kuivalainen, Tapio Nevalainen, Aulis Nevalainen, Maija Jaatinen ja Simo Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -

3 Sisällysluettelo 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat

4 1. Perustietoja ja historiaa Lieksan Vuonislahti on yksi Lieksan palvelukylistä ja sijaitsee Lieksan eteläpuolella Pielisen rannalla kansallismaisemassa vastapäätä Kolia, joka on myös Lieksan alueen palvelukylä. Vuonislahti kuuluu Stolbovan rauhan (1617) jälkeen syntyneisiin luterilaiskyliin. Maaseudun murroksesta huolimatta Vuonislahti on säilyttänyt palveluitaan ja kylän pienyritystoiminta erityisesti matkailun ja kädentaitojen alueella on vilkasta. Kylällä toimivat mm. vanhusten hoitokoti, lounaskahvila Soroppi ja kestikievari Herranniemi. Kauppa on avoinna kesäisin, mutta koulu ja posti ovat lopettaneet. Matkailupalveluja antaa edellisten lisäksi pitopalveluyrittäjä. Kalastusyritys on myös, mutta nyt tauolla, lisäksi on puuseppä. Kylän matkailutarjontaan kuuluu myös SF-Caravan -alue. Kylä tunnetaan historiastaan kirjailijoiden ja taiteilijoiden kotina. Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ( ) taiteilijakoti ja taiteilijan mittavin työ Paaterin kirkko ovat suosittu matkailukohde. Vuonislahti tunnetaan myös kirjailija Heikki Turusen (s. 1945) kotikylänä. Vuonislahden Taiteilijatalo ry pitää yllä taiteilijatalo Hupelia. Taiteilijaresidensissä on työskentely- ja asuintilat kolmelle taiteilijalle tai tutkijalle. Etäisyydet Lieksan keskusta 26 km Joensuu 80 km Koli 10 km (vesi/jääteitse) km maanteitse asukkaita n. 200 ja kesällä runsas kolminkertainen määrä Vuonis-kylämatkailuverkostossa toimii noin 15 yritystä/toimijaa, joista pääosa on Vuonislahdessa (majoitus-, ateria- ja ohjelmapalveluyritysten luettelo lopussa). Kursseja, teatteritoimintaa kesällä, kesätori, lavatanssit ja muuta toimintaa on kehittynyt viimeaikoina

5 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Koli herätti Vuonislahden kylämatkailun Kolin matkailullisen löytymisen kautta yli sata vuotta sitten, sillä laiva- ja junaliikenne Kolille kulki kylän kautta. Samoin kaupallinen asiointi edisti kylän kehittymistä. Rautatie tuli kylälle 1908, jolloin myös rahtiliikenne Pielisen yli Kolille ja itään oli vilkasta. Nykyään kylämatkailun kehittäminen on painottunut kolmeen osioon: kultturimatkailu, luontomatkailu ja matkailuteknologia. Kulttuurimatkailu: Vuonislahdessa kylämatkailu pohjautuu pääasiassa erilaisiin tapahtumiin. Kulttuurimatkailu on ollut selvästi vetovoimaisin kehittämissuunta. Erityisesti teatteriesitykset ja Paaterin konsertit ovat vetäneet matkailijoita kylälle. Myös Hupelissa vierailee turisteja silloin, kun he eivät häiritse siellä olevia taiteilijoita. Mobiiliteknologian kehittäjät ovat toistaiseksi siirtäneet painopisteen Kolin puolelle ja tuotteiden käyttö on alkutekijöissään, mutta kylässä siihen aiotaan panostaa. Kirjailija Heikki Turusen tuotantoon pohjautuvat teatteriesitykset Herranniemen rantateatterissa Pielinen Soi - kamarimusiikkifestivaali, jossa Vuonislahden Taiteilijatalo ry on avustavana tahona ja osa konserteista pidetään taitelija Eva Ryynäsen ateljeekoti Paaterin kirkossa Pielisen Altaan Symposium syyskuussa on jo 19 kertaa vetänyt kuulijoita Seurojentalolle. Eri aihepiirien huippuasiantuntijat ympäri Suomen ovat olleet asiantuntijoina, kun symposiumissa on käsitelty aiheita milloin kirjallisuudesta tai aluepolitiikasta, taiteesta tai kalastuksesta. Ympärivuotiset, vaihtuvat taidenäyttelyt Kylätoimintakeskus Kukossa VuonisSoikoon pelimannimusiikkitapahtuma kesäkauden avauksena Tutustumisretket edesmenneen kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateriin ja taitelijaresidenssi Hupeliin Luontomatkailu: Kirkkoveneretket Vuonislahdesta Kolille ja päinvastoin. Retkiin yhdistetään mm. vierailut Eva Ryynäsen ateljeekoti Paateriiin, teatteriesitys tai retkeilyä Kolilla Opastettu polku kylältä Paateriin Melontareitti Herranniemestä Paateriin - 5 -

6 Matkailuteknologia: Teknologiakysymys on kehittynyt hitaasti ja on ollut monia vaikeuksia, Tällä hetkellä Rimpauttaja toimii mac-maailmassa vasta. Rimpauttaja on mobiilikirja Heikki Turusen elämästä (vrt. Simpauttaja-kirja). Kirja koostuu kertomuksista joissa Turunen muistelee nuoruusvuosiaan. Versio on maksuton ja sen voi ladata täältä: mt=8 Kehitystyö on hidasta ja teknologia muuttuu jatkuvasti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Joensuun toimipisteen opiskelijat ovat kehittäneet kaksi mobiiliteknologiasovellusta, joissa kuljetaan kylällä tai soudellaan veneellä Paateriin Heikki Turusen kertoessa etappien kohdalla muistojaan kotikylästään. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden kanssa on näinä aikoina valmistumassa kylän uudet ja entistä vuorovaikutteisemmat kotisivut Kylä on ottanut käyttöön omat Facebook-sivut Somen hyödyntämisestä: Symposiumin jälkeen on puhuttu, että Vuonislahteen saataisiin palkattua yksi henkilö tukityöllistettynä ja hän asuisi Hupelissa. Tämän henkilön tulisi osata kuva-asiat, tehdä tekstiä ja hallita teknologia. Tekisi osittain myös Pielinen soi -systeemille töitä. Haussa on sellainen henkilö, joka voisi päivittää myös järjestelmiä. Samoin hänen tulisi rakentaa teknisesti tarinoihin perustuvaa kuvausta. Littyisi tietysti myös muihin tapahtumiin. Asia on vireillä. Vuosi 2015 on Eva Ryynäsen juhlavuosi (100 vuotta syntymästä), kuten myös Sibeliuksen juhlavuosi (150 vuotta syntymästä). Näihin liittyviin tapahtumiin pitäisi saada myös hyötyä ko. työntekijästä. Tulevaisuudessa kylästä pitää nimetä/saada yksi henkilö, joka päivittää kaikki sähköiseen mediaan kuuluvat asiat keskitetysti. Aluksi em. työllistetty voisi sen aloittaa, mutta jatkuvuus on myös turvattava työllistämisjakson jälkeen. Kokemukset ovat matkailun kehittämisessä olleet viimeisenä kahtena vuotena positiivisia. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Vuonislahden kylälle tuovat matkailijoita erityisesti kulttuuri ja luonto. Teemat ovat kehittyneet pitkän matkailuperinteen aikana. Pielinen ja vastakkaisella rannalla oleva Koli ovat olleet avainasemassa matkailutoiminnan alkamiseen kylässä. Ennen maantien rakentamista Kolille, matkailijat saapuivat ensin Vuonislahteen junalla ja tästä laivoilla Pielisen yli Kolille. Matkailijoille kyläläiset kaupittelivat ruokaa eväiksi ja käsitöitä ostettavaksi jo vuosisata sitten. Kuvataiteilija Eva Ryynänen eli ja työskenteli Jauhiaisen järven (entinen Wuonislax) rannalla ja kirjailija Heikki Turunen kasvoi kirjailijaksi hänen naapurinaan. Vuonislahden taiteilijatalo ry on perustettu vaalimaan heidän työtään ja kulttuuriperintöään. Eva Ryynäsen taiteilijakoti, ateljee ja kirkko ovat olleet vuosituhannen alkupuolelta lähtien museona ja vilkas turistien käyntikohde. Heikki Turusen näytelmä Olli Tiainen Suomen sodan sankari oli ensimmäinen Taiteilijatalon - 6 -

7 tuottama näytelmä rantateatterissa. Sitä seurasi Simpauttaja, jonka näki kahtena kesänä n katsojaa. Pielinen Soi kamarimusiikkifestivaali on viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana saavuttanut yhä vaikuttavamman aseman erittäin korkeatasoisten kamarikonserttien järjestäjänä. Vuoden alussa Paaterin kirkossa nauhoitettu Paaterin joulu DVD ja levy ovat tulleet jo markkinoille ja lisäävät omalta osaltaan yleisön kiinnostusta festivaaliin. Sibeliuksen juhlavuoteen liittyen tulee matkailutuotteita ja niissä käytetään hyväksi musiikkia ja siihen liittyviä maisemia. Syyskuiset Muikkumarkkinat järjestettiin viime syksynä 27. kerran ja markkinat kokoavat kylälle päiväksi väkeä Muikkumarkkinat ovat Pielisen Symposiumin jälkeen seuraavana päivänä ja siellä on torimyyntiä, musiikkiesityksiä ja siellä mm. valitaan vuoden paras muikkumaku. Koska teatterit (oma teatteri ja vierailijat v olivat Maarianvaaran kesäteatteri sekä Lieksan teatteri Sekameteli ry), konsertit, Paateri, taiteilijaresidenssi Hupeli, taidenäyttelyt sekä Pielisen luonnonrauhaa ja kauneutta uhkuva maisema ovat painopisteitä matkailussa, on kohderyhmä lähinnä aikuisia matkailijoita. Kylällä olevalla Rekiniemen karavaanarialueella on yli yöpyjää vuodessa ja he ovat lähinnä seniori-ikäisiä pariskuntia. Ryhmämatkailijat ovat myös tärkeä kohderyhmä. Tehostettuun markkinointiin kuuluisivat siten tällä hetkellä varttuneemmat aikuiset, mutta erityisesti myös karavaanarit. Toisaalta tehostettua markkinointia tulisi kohdentaa erityisesti tapahtumiin tuleville. Se tarkoittaa lähinnä lähialuemarkkinointia (Pohjois-Karjala). Uusien mobiiliteknologisten sovellusten avulla toivomme saavamme kylälle myös nuoria vierailijoita. Muikkumarkkinoille tulee myös nuoria, kun siellä on esiintymässä ja toimimassa nuoria. Lieksan keskuskoulun yrittäjyysluokka on ollut mukana kuusi kertaa Muikkumarkkonoilla. Sirkuskoulu toi taas paikalle pienten lasten perheitä. Muikkumarkkinoille tullaan enemmän kauempaa kuin Lieksasta pelkästään. Tapahtuma on pärjännyt hyvin syksyisten tapahtumien kiristyvässä kilpailussa. Kylän matkailun painopiste on tapahtumissa. Toiminnallinen kulttuuri tapahtumien järjestelyssä on kylässä hyvä. Tapahtumat ovat kylätapahtumia ja niihin kytkeytyy paikalliskulttuuri joka on vuosisatojakin vanhaa. Niihin liittyy myös tarinoita ja niitä tullaan hyödyntämään eri teknologioiden avulla siten, että jokainen tarvitsija voi niitä hyödyntää omalla tavallaan. Kylän keskeinen sijainti Kolin, Ruunaan retkeilyalueen ja Patvinsuon kansallispuiston läheisyydessä on myös vahvuus. Kylälle voi tulla myös junalla. Kylä sijaitsee myös biosfäärialueella. MaB alueet ovat UNESCOn Man and Biosphere alueita, kestävän kehityksen mallialueita, joissa on ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri. Suomen kahdesta alueesta toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja toinen Saaristomerellä. Lisäksi valmistelussa on Päijänne-Vesijärvi - 7 -

8 -biosfäärialue. Biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston johon kesällä 2014 kuului yhteensä 631 aluetta. 4. Kylämatkailun kehittäminen Teemavuosi -ajatus on tuntunut onnistuneelta, joten se jatkuu vuonna 2015 Eva Ryynäsen ja Jean Sibeliuksen merkeissä. Keskitytään edelleen tapahtumiin ja muihin edellä mainittuihin matkailullisiin tuotteisiin ja tuotteiden kehittämiseen. Suvantovaiheita saattaa tulla kun juhlavuosi- tai teemavuosi -ajatus voi jossain vaiheessa olla hankala löytää, ainakaan myyvässä muodossa. Kylän omien taiteilijoiden teemoja voi kuitenkin aina hyödyntää. Lisäksi kylästä on yhteyksiä myös nykyisiin, uusiin taiteilijoihin. Nämä yhteydet saattavat tulla tulevaisuudessa esiin otetuksi Visio ja tavoitteet Juhlavuosi 2015 voi tuoda esiin uusia ideoita, joita voi myöhemmin toteuttaa. Hiljaisuuden ja äänimaailman tuotteistaminen ja mobiilisovellusten edelleen kehittäminen ja käyttöönotto ovat uusia vetonauloja. Oikealla tuotteistamisella voidaan houkutella myös ulkomaalaisia matkailijoita kylälle. Mobiilisovelluksien avulla voi tarjota myös kieliversioita. Kylälle rakennetaan parhaillaan viemäriverkostoa ja valokaapelin asennus on pian valmis. Nämä lisäävät kesä- ja ympärivuotista asumisviihtyvyyttä ja -mahdollisuuksia. Karavaanarit on yksi keskeinen taho kehittämisessä. Karavaanarit on osa kyläseuraa ja on aktiiviinen kumppani kyläseurassa. Mitään suuria muutoksia tai kävijämäärien lisäyksiä ei ole suunnitteilla. Kylätalon rahoitus on juuri nyt vaikeuksissa. Kannattaa miettiä miten kylätalon, kyläseuran ja taiteilijatalon omistus- ja rahoitusjärjestelyt saadaan parhaiten toimivaksi. Loppujen lopuksi kyse on kaikissa tapauksissa kylän vahvuuksista, niiden säilyttämisestä ja lisäämisestä Toimenpiteet ja toiminta Kilpailtaessa matkailijoista tarvitaan tiivistä yhteistyötä sekä kyläläisten kesken että eri yhteistyöryhmien kanssa. Markkinoinnissa satsataan erityisesti hyvään näkyvyyteen netissä. Linkitykset mahdollisimman monen tahon kautta kylämatkailuun ovat ehdoton edellytys uusien asiakkaiden löytämisessä. Kylällä on hyvät ja varsin monipuoliset, toimivat nettisivut, joten näkyvyyttä on. Nettisivujen ylläpitoon on syytä panostaa entistä enemmän. Sivujen yksi ongelma on, että vaikka siellä on yhteydenottolomake, ei ole kuitenkaan esim. kyläpäällikön yhteystietoja helposti löydettävissä. Etusivulla tulisi olla yhteystiedot -kohta. Kylällä on oma lehti, joka ilmestyy 2 3 vuodessa ja - 8 -

9 painos on kpl. Tapahtumia markkinoidaan silloin kun ne ovat tulossa. Yritykset hoitavat oman markkinointinsa. Eva Ryynäsen juhlakirja on tulossa ja on syytä pohtia miten Vuonislahden kylä saataisiin kytkettyä siihen markkinoinnillisesti. Uusi tuote heinäkuulle on Vanhanajan tori ja Kalasta ja nauti -tapahtuma Rekiniemessä. Tanssilavan omistus muuttuu ja on mahdollista lähteä hyödyntämään seurojentaloa ja tanssilavaa esim. häiden tai häätapahtumien järjestämisessä. Urheilupuoli ja työväenyhdistyksen puoli ovat molemmat kiinnostuneita olemaan tämän idean kehittelyssä mukana. Vuonna 2015 on mitä todennäköisemmin Heikki Turusen teatteria rantateatterissa. Turusen uutuuskirjan Karjalan kuningas pohjalta voi saada aikaan teatteriesityksen. Sen käsikirjoittaminen tosin vaatii aikaa, joten ei vielä tiedetä saadaanko siitä näytelmä ensi vuodella. Pielisen hyödyntäminen kesäksi 2015 voisi parantua. Toiveissa on saada kaksi katettua alusta matkailukäyttöön (Herranniemi). Potentiaalisin tuote on edelleen tapahtumat. Siihen voisi kytkeä kylätapahtumat ja niihin voisi saada lisää ulkopuolisia vieraita tai niitä voisi hyödyntää ja tuotteistaa kyseisenä ajankohtana paikalla olevien matkailijoiden ostettavaksi. Kylätoimintakeskus Kukko Oy käy henkiinjäämiskamppailua, mutta matkailu voi siihen auttaa Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Kyläseura yhteisökumppaneineen on tällä hetkellä keskeinen toimija matkailussakin. Toiminta on pääosin 3. sektorin toimintaa. Kylän yritykset eivät ole viime vuosina osallistuneet aktiivisesti yhteiseen toimintaan. Vuonis-osuuskunnan toiminta on viettänyt hiljaiseloa ja yritykset ovat toimineet itsenäisesti. Kestikievari Herranniemi on kuitenkin osallistunut aktiivisesti teattereiden järjestämiseen ja muutamiin erillisiin kehittämishankkeisiin. Uutena toimijana Vuonislahden Taiteilijatalo ry vahvistaa osaltaan kulttuurimatkailu-toimintaa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Lieksan kaupunki ja sen kulttuuritoimi, Lieksan keskuskoulun yrittäjyysluokka (tärkeä yhteistyökumppani), Kolin toimijat, Itä-Suomen yliopisto, Suomen kotiseutuliitto, Maakuntaliitto, Maaseudun sivistysliitto ja monia muita. Valtakunnallisiin seminaareihin kylältä pyrkii osallistumaan pääasiassa tiedotus- ja hankevastaava Reino Kuivalainen. Vuonislahti on erittäin innostunut luomaan kiertotuotteita esimerkiksi Möhkön kanssa. Molemmissa kylissä on vahva teatteritoiminta. Matkailijoille voisi luoda kahden teatterin paketin muine oheistoimintoineen. Kolmas taho olisi tervetullut lisä. Myös yhteistyö muiden matkailukylien kanssa kiinnostaa ja sitä on myös vireillä

10 4.4 Riskit ja haasteet Toimijoiden ikääntyminen ja ammattimaisen toiminnan puuttuminen haittaavat pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistä. Toisaalta talkootyyppinen toiminta on itsessään voimavara, koska silloin yhden tai kahden ihmisen puuttuminen ei vaikuta esim. siihen saadaanko jokin tapahtuma järjestettyä vai ei. Vuonis-osuuskunta kaipaisi käytännössä kokopäiväisen vetäjän markkinoimaan ja organisoimaan toimintaa. Laaja yhteistyöverkosto toisaalta myös tuo jatkuvasti uusia toimintaideoita eikä kylän matkailutoiminta ole jymähtänyt vanhoihin uriin. Kylällä ollaan myös avoimin mielin valmiita tarttumaan uusiin ja joskus eriskummallisiinkin haasteisiin. Pitää voida paikata jos yksi toimija vaikka sairastuu. Esimerkiksi venekuljetuksissa on sellainen järjestely. Tapahtumat onnistuvat talkooperiaatteen vuoksi. Yrittäjien kontolle jää heidän omien riskiensä hallinta. Jokaisella on omat tehtävänsä ja se laajentaa pohjaa ja lisää kylän yhteistyötä. Kun sen on saanut toimimaan se on hyvä järjestelmä. On huolehdittava että naapurit ovat tietoisia tapahtumista ja asioista. Tärkeänä on pidetty organisoitumista ja yrittäjälähtöisyyttä. Vapaaehtoissapluuna ei sodi sinänsä sitä vastaan vaan se antaa lisävarmuutta toimintaan. Herranniemi toimii tällä hetkellä ammattimaisesti ja kantaa omasta tekemisestään myös yksin vastuun. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Jos näin ei olisi, myös kylän maine kärsisi siitä. Siten yrittäjien huolehtiminen hyvästä laadusta vaikuttaa suoraan kylän maineeseen ja sitä kautta esim. tapahtumista saatavaan palautteeseen. Kääntäen se tarkoittaa, että mikäli kylän yritykset eivät huolehtisi hyvästä laadusta, ensinnäkin se vaikuttaisi suoraan heidän asiakaskuntansa säilymiseen. Lisäksi siitä kärsisi koko kylän matkailu (tapahtumia myöten) ja siitä seuraisi myös välillisesti yrittäjille harmia. Tämä on pienellä kylällä erityisen tärkeää. Tapahtumiin perustuva matkailu ei voisi toimia yritysvetoisesti samalla tavalla kuin nyt, koska työvoimaa ei mitenkään voisi palkata niin paljon, kuin tarvitaan. Jos työvoimaa olisi vähän, kärsisi tapahtuman taso, jos sitä taas olisi riittävästi, kärsisi yrityksen talous. Talkooperustainen tapahtumien järjestely ei myöskään sulje oikeastaan ketään pois. Sen sijaan jokin kapea tuote voisi sen tehdä, eikä se edistäisi eikä edes ehkä ylläpitäisi kylän yhteisöllisyyttä riittävissä määrin, jotta kapea-alaisia tuotteita voitaisiin pitää myynnissä. Talkooperustaisuus rakentaa myös kylän imagoa ja markkinoi sitä. Hyvän yhteistoiminnan kylä markkinoi itse itseään. Organisatorisesti yhteisöjen yhteistyö keskitetään kyläseuraan eli kyläseuran hallitus muodostuu yhdistysten edustajista. 4.5 Seuranta Vuonis Osuuskunta on mukana Laatu1000-järjestelmässä ja kokoaa asiakkailta palautetta. Eri tapahtumien kävijämäärää pystytään seuraamaan varsin tarkasti. Laatutonniin liittymisen aikaan ei ollut tapahtumia olemassa sillä tavalla. Herraniemellä omat järjestelmänsä. Seurantaan tulisi panostaa lisää ja sitä kannatta tehdä erityisesti omaan käyttöön. Muikkumarkkinoilla on otannan perusteella tehty esim. ilmoittelut sen mukaan mistä asiakkaat ovat edellisinä vuosina tulleet. Viime vuosina tosin tämä on lopetettu. Varsinainen palaute on otettu, mutta sitä ei ole ehditty analysoida. Se olisi syytä tehdä

11 5. Resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän resurssit perustuvat yhteiseen toimintaan, oman kylän kuuluisien taiteilijoiden maineeseen, laajaan verkostoitumiseen ja verrattain suurten tapahtumien järjestämiseen sekä toimivaan laatutarkkailuun ja seurantaan. Osuuskunta-malli lienee tämäntapaiseen toimintaan soveltuva malli, mutta erityisesti kyläseuran kautta tapahtuva toiminta on osoittautunut järkeväksi. Osuuskunta on tällä hetkellä lepovaiheessa ja kyläseura on varsinainen toimija. Osaamista ja kokemusta on kylässä runsaasti, joten on mahdollista järjestää tapahtumia joista saa rahaa. On mm. hankittu 30 hygieniapassia, joten talkoolaisia voidaan saada nopeastikin ruokapuolen töihin. Isoissa tapahtumissa on talouden lisäksi monia riskejä ja siksi ammattimainen toiminta ja osaaminen on tärkeää. Kylällä siis pitäisi olla yhteinen liiketaloudellinen toimija, että yleensä pääsisi projektiin mukaan. Kyläseura kelpaa huonosti liiketaloudelliseksi toimijaksi. Osuuskunnan tilanne on syytä jatkoa ajatellen käydä läpi. Kylän pitäisi nyt asettaa tavoitteet esim. imagon suhteen. 6. Kylän hanketoiminta Leader-hanketta on yritetty, mutta se osoittautui pettymykseksi pikkupolitikoinnin ja omarahoitusosuuden suuruuden takia. Leader-hankkeiden hakeminen ei siten kiinnosta. Kylä on mukana verkosto- ja kansainvälisissä hankkeissa mutta ei muissa. 7. Kehitystyön näkymät Kylän tekeminen on todella omatoimista ja yhteisöllistä. Kehitystyöhön suhtautuminen on realistisella pohjalla, mutta uusia ideoita on kypsymässä ja kehitysnäkymiä pidetään hyvinä. Kylä on omatoiminen kehittäjä ja matkailullinen kehittäminen on mahdollisuus jota on jo käytetty hyväksi pitkään. Projekteista on sekä hyviä että huonoja kokemuksia

12 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii

13 Vuonislahden kylä on tasolla 3. Kylällä ei ole toistaiseksi juurikaan tarvetta laajentaa markkinointiaan ja asiakasryhmiään kansainväliselle puolelle. Tapahtumalähtöinen matkailu toimii paljolti alueellisten ja kansallisten vierailijoiden varassa. Kylän suurimmat haasteet ovat nykyisen tilanteen säilyttämisessä ja siinä että joitakin laatuun ja markkinointiin sekä myyntiin liittyviä kysymyksiä kehitetään edelleen

14 9. Kylämatkailutuotteet

15 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat Majoitus: Kestikievari Herranniemi Huoneet/mökit 26 kpl, vuodepaikat 62 kpl Hotelli Pielinen www. hotellipielinen.com Huoneet/mökit 34 kpl, vuodepaikat 72 kpl Kirkkolan tila Huoneet/mökit 10 kpl, vuodepaikat 26 kpl Kuivalan Islanninhevostalli Huoneet/mökit 4 kpl, vuodepaikat 16 kpl Loma-Pielinen (Kelvänsaari) www. lomapielinen.net Huoneet/mökit 4 kpl, vuodepaikat 16 kpl Tarina-aho (Kelvänsaari) Huoneet/mökit 20 kpl, vuodepaikat 60 kpl Kesäkautena Vuonislahden Hanhiniemi Oy mökit 3kpl, vuodepaikat 15+6 kpl SF-Caravan Rekiniemi Sähköistetyt vaunupaikat 110 kpl Taiteilijaresidenssi Hupeli Taiteilija-asunnot 3 kpl, vuodepaikat 6 kpl Muut alueella tai alueelle toimivat majoitus 90 vuodepaikkaa Avoinna osittain ympäri vuoden

16 Ravitsemus: Kestikievari Herranniemi Ruokailu/kokoustilat 110 hlöä (kesä), 60 hlöä (talvi) Hotelli Pielinen Ruokailu/kokoustilat 120 hlöä Kirkkolan tila Ruokailu (B&B) 20 hlöä Tarina-aho Ruokailu/kokoustilat 50 hlöä (kesä) Kesäkausi Taiteilijakoti Paateri / Tmi Pirkko Kärkkäinen Käyntikohde ja kahvila 30 hlöä Kesäkausi (tilauksesta talvella) Kuvanveistäjä Eva ja Paavo Ryynäsen taiteilijakoti Vuonislahden Hanhiniemi Oy Kokousruokailu (pitopalvelu 20 hlöä) Avoinna tilauksesta, vuonis@vuonis.net Vuonislahden Seurojentalo (Vuonislahden Urheilijat ry) Kokous- ja tapahtumaruokailu (pitopalvelu hlöä) Avoinna tilauksesta, vuonis@vuonis.net Kylätoimintakeskus Kukko Oy Lounas- ja tilausruokailu 50 hlöä, pitopalvelu / Lounaskahvila Soroppi Muut alueella tai alueelle toimivat Ruokailu 130 hlöä Avoinna osittain ympäri vuoden Ohjelmapalvelut: Kestikievari Herranniemi Perhejuhlatilaisuudet Veneretkiä yms. Kuivalan Islanninhevostalli Ratsastussafareita islanninhevosilla tilauksesta

17 Tarina-aho Kokous- ja juhlapalvelut Vesibussiristeilyt Kesäkausi Taiteilijakoti Paateri / Tmi Pirkko Kärkkäinen Käyntikohde ja kahvila Kesäkausi (tilauksesta talvella) Kuvanveistäjä Eva ja Paavo Ryynäsen taiteilijakoti Vuonislahden Taiteilijatalo Kulttuurimatkailutoimintaa Ympäristö Vunas Opintomatkailutoimintaa Retkiä Pieliselle Vuonislahden Kauppa (kesällä) Retkievästyksiä ja kyläkaupan palveluita Vuonis -kylämatkailuverkostossa toimii noin 15 yritystä/toimijaa, joista pääosa on Vuonislahdessa. Yhteyshenkilö: Tiedotus- ja hankevastaava Reino Kuivalainen vuonis@vuonis.net