Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI
|
|
- Hanna Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sukeva KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014
2 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke, joka päättyy Hankkeen pääasiallinen tavoite on yhdistää kylien kehittämisen ja matkailun kehittämisen osaaminen tuottoisaksi liiketoiminnaksi. Hankkeen loppuraportointia varten kylät on haastateltu syksyllä 2014 ja kylille on laadittu omat raportit kylän matkailullisesta kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat aikaisempiin kyläsuunnitelmiin, internetissä oleviin matkailutietoihin sekä teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa on kylillä ollut mukana 1-13 henkeä. Haastattelussa mukana: Riitta Tommila, Mirja Tonteri, Tiina Perämäki, Simo Palviainen, Soila Palviainen Raportin toteutus: Matkailu- ja ympäristövalmennus Entra Ky Soila Palviainen, puh , Simo Palviainen, puh , - 2 -
3 SISÄLLYSLUETTELO 1.Perustietoja ja historiaa Kylän matkailun kehityksen taustat Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Kylämatkailun kehittäminen Visio ja tavoitteet Toimenpiteet ja toiminta Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Riskit ja haasteet Seuranta Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän hanketoiminta Kehitystyön näkymät Kylän matkailun kehittyminen Kylämatkailutuotteet Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat
4 1. Perustietoja ja historiaa Sukevan seutua on asutettu 1500-luvun loppupuolelta, mutta se oli vielä 1800-luvun lopulla varsin harvaan asuttu kylä, eikä taajamaa tuolloin vielä ollut. Asukkaita oli tuolloin muutama sata, mutta v jo yli (Matti Kumpulainen, 2000.) Vajaan 20 km:n päässä Sukevalta sijaitsevalle Jyrkkäkosken Ruukin alueelle rakennettiin uusi skotlantilaistyyppinen masuuni vuonna Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkän kylällä nähtiin kulttuurihenkilöitäkin, mm. Juhani Aho, joka riiusteli ruukinhoitaja Braxin kauniin tyttären kanssa. Jyrkkäkosken ruukki oli toiminnassa vuoteen 1919 saakka. Nykyään Sukeva on Sonkajärven kunnan toinen taajamakylä. Koko kunnan asukasluku on nykyään vähän yli 4400, josta Sukevalla n Kylä sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois-Savossa. Junavuorot pysähtyvät 5 kertaa molempiin suuntiin. Kylässä on hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Sonkajärven ja Sukevan taajamien välimatka on n. 25 km. Lähimmät kaupungit ovat Iisalmi ja Kajaani (lentokenttä). Ajomatka molempiin kaupunkeihin on n. ½ tuntia, Vuokattiin on noin tunnin matka. Sonkajärven kunnan väestökehitys on aleneva johtuen siitä, että syntyvyys on huomattavasti pienempi kuin kuolleisuus ja kunta kärsii myös muuttotappiosta. Sukevan alueella positiivista on, että alueella syntyy lapsia kuitenkin keskimäärin 8 lasta/vuosi. Sukeva tunnetaan ennen kaikkea Sukevan vankilasta. Se työllistää n. 120 henkilöä. Valtaosa vankilan työntekijöistä on valinnut asuinpaikakseen lähikaupungit/-kunnat. Sukevan alueen palveluja ovat kauppa, huoltoasema/matkahuolto, motelli-ravintola, lomakylä, leirintäalue, seurakunnan leirikeskus, pankkiautomaatti, apteekki sekä Kehy -pajan kirpputori/kahvio ja motelli-ravintola. Kunnan yhteispalvelussa on asiamiesposti. Sukevan Kivi Oy on ainoa teollisuusalan yritys. Muita pienyrityksiä on 10 kpl. Kunnallisia palveluja alueella ovat Sukevan Yhteispalvelu (kirjasto, kunnan aluetoimisto ja asiamiesposti. kolme asiakaspäätettä ja sieltä hoidetaan myös Kyläkeskuksen tilavaraukset), päiväkoti, koulu (1-6 luokat), kansalaisopiston kurssit sekä Ylä-Savon Soten sairaanhoitajan/kotihoidon palvelut/laboratoriovastaanotto. Lähialueella sijaitsevat myös kansainvälinen pullomuseo, Sonkajärven kotiseututalo ja Nukkepirtti sekä Herralan kartano ja vanha Ruukkimiljöö Jyrkällä 20 km Sukevan keskustasta
5 Lähistöllä olevia muita matkailuyrityksiä ovat Keskikosken lomamökit Sonkakoskella ja Lohkoniemen marjatila Kainuunmäessä. Loma-asutuksesta ei ole käytettävissä tilastoja. Loma-asukkaista suuri osa viettää lomaansa lapsuuden kotitaloissa. Sukevalla ei ole kyläyhdistystä. Kylässä toimii aluelautakunta, jonka 7 jäsentä valitaan muiden lautakuntien kanssa yhdessä. He ovat sukevalaisia jotka ovat myös muissa lautakunnissa. Vankila nimeää yhden jäsenen. Aluelautakunnan toiminta-alue kattaa 1/5 kunnan alueesta. Aluelautakunnalla on käytössään n euron budjetti ja sen päätäntävaltaan kuuluvat ulkoiluja liikuntapaikat, radat ja ladut sekä niiden ylläpito. Sukevan Yhteispalvelu toimii myös eri tapahtumien ja matkailukohteiden markkinoinnissa ja matkailijoiden neuvonnassa. 2. Kylän matkailun kehityksen taustat Sukevalla oli ensimmäinen matkailuhanke Tuolloin kylässä oli Lohiranta ja motelli sekä Jyrkkä. Sen jälkeen vuonna toimi osuuskunta, joka ylläpiti matkamuistomyymälää. Muita koko Sonkajärven kuntaa koskevia matkailuhankkeita ovat olleet Sonkajärvi vetovoimaisin kunta Itä-Suomessa matkailuympäristöhanke vuonna Kylillä virtaa -hanke toimi esiselvitystyönä sitä seuranneelle Lähelle ja Kauas (koko kunnan hanke, vv ) -hankkeelle, joka tuotti karttamateriaalia. Järjestöistä aktiivisimmat, tapahtumien järjestelyissä mukana olleet, ovat LC Sukeva ry., Sukevan Palomiesyhdistys ry., Sukevan Kisa ry., Sukevan koulun vanhempainyhdistys ry., SPR:n Sukevan osasto ja Eläkeliiton Sukevan yhdistys. Muutoin järjestöjen toiminta on pääosin oman toiminnan sisällä tapahtuvia kokoontumisia ja tapahtumia. Muita alueella vaikuttavia järjestöjä ovat MTK-Sukeva-Sonkajärvi, Sukevan Sotaveteraanit ry., metsästysseurat; Sukevan Erä ja Luonto ry., Kalliosuon Erämiehet ry., Marjomäen Erä ry., Hirvijärven seudun Erämiehet ry
6 Kuntaan suunniteltiin perustettavaksi myös markkinointityöryhmä (Sonkajärven kunta 2013). Markkinointiryhmä on nyt toiminnassa. Ensi vuodelle tehdään kartallinen esite. Kalenteri on jo tehty. Lisäksi erityisesti Eukonkantoon liittyvää (Eukonkantosanomat) materiaalia tuotetaan. Messuosallistumisia on myös toteutettu. Sukevalla järjestetään vuosittain useita tapahtumia. Tunnetuimmat niistä ovat Original Sukeva, Kylämarkkinat, Lohirannan Rompe- ja Keräilypäivät sekä Suviajot. Pelkästään ei riitä että matkailuyrittäjät olisivat yksinään liikkeellä. On hyvä että markkinointi on laajempaa, koko kunnan laajuista. Yleensä pienillä yksiköillä on hyvin suuri työ tai jopa mahdoton tehtävä saavuttaa riittävää näkyvyyttä alueena. Sen sijaan tiettyjen suurten tapahtumien kautta itse tapahtumat ja niiden pitopaikat tulevat tunnetuksi. Sukevan kohdalla Eukonkantokisat ja erityisesti Original Sukeva ovat tällaisia. 3. Kylän matkailuteemat ja kohderyhmät Sukevan keskeisimmän matkailutarjonnan muodostavat tapahtumat eri vuodenaikoina: talvi, kesä, syksy. Talvella järjestetään Vauvasta vaariin -ulkoilutapahtuma, joka on suunnattu perheille. Talvella on myös Kuutamohiihto, jonka järjestää urheiluseura. Keväällä on kuntopyöräilytapahtuma sekä Eläkeliiton paikallisyhdistyksen Kevätkeikaus senioritansseineen. Kesällä on kylämarkkinat, jonka sisällössä otetaan huomioon nuoriso. Markkinatapahtuma on vuosi vuodelta pienentynyt. Tapahtuman kehittämiseksi tapahtuman organisointi tulisi jäntevöittää ja suunnata vastuut tapahtuman järjestämisestä tuleville vuosille. Original Sukeva aloitettiin v ja se järjestetään joka vuosi. Vuoden 2014 kävijämäärä oli jo n Kantavana vetonaulana on kylän oma kuuluisuus näyttelijä Jussi Vatanen, jonka Putous-sketsihahmoja ja niihin liittyviä hokemia on käytetty hyväksi sekä ilmeen luonnissa että markkinoinnissa. Vatanen on myös itse ollut mukana tapahtumassa. OS toimii myös hyvin markkinointivälineenä, kunhan sen tunnettuus saadaan nykyistä paremmaksi. Syksyllä on Sukevan hölkkä ja sen oheistapahtuma Syysmarkkinat, joiden suosio on myös kasvussa. Markkinoinnillisesti on pakko eriytyä, ei voi kaikille markkinoida, on siis fokusoitava jollekin /joillekin kohderyhmille. Esimerkiksi tapahtumamarkkinoinnissa olisi arvokasta saada palautetta osallistujilta ja myös sitä kautta fokusoida, millaista segmenttiä mikäkin tapahtuma erityisesti kiinnostaa. Palaute auttaa kehittämään sekä itse tapahtumaa valtaosallistujien suuntaan ja samalla markkinointia voidaan keskittää oikealle kohderyhmälle
7 Sukevan alueen historia ja tarinat antavat sisältöä kylämatkailutuotteille, esim. opastetulle kylän esittelykierrokselle ja kyläkävelylle. Vankila olisi kylää eniten luonnehtiva teema. On myös olemassa vanha vankilarakennus, mutat sitä ei saada matkailukäyttöön toistaiseksi. Vankilaimagoa on käytetty jonkin verran jo markkinoinnissa (mm. paidat) ja ilmettä luomassa, mutta aiheessa on vielä runsaasti käyttämätöntä potentiaalia. Sukeva on kaikkein tunnetuin vankilastaan, joten on luontevaa käyttää ja vahvistaa imagoa entisestään. Pelkkä imago ei kuitenkaan riitä siihen, että matkailijat tulevat kylään, tarvitaan vetovoimaisia tekijöitä, joista tällä hetkellä tärkein on OS-tapahtuma. Talaskankaan luonnonsuojelualueella on matkailupotentiaalia. 35 neliökilometrin alue on lähes luonnontilaisena säilynyt metsä- ja suoalue. Siellä ei ole majoitus tai ruokapalveluja, mutta toimintaa voisi kehittää (esim. luontoliikuntapaketit). Toistaiseksi Talaskankaan matkailullinen merkitys on pieni. Teemoista luonto on toistaiseksi ehkä vähiten kantava. 4. Kylämatkailun kehittäminen Läheisestä Jyrkkäkosken ruukista huolimatta kulttuurisesti Sukeva on kovin selkeästi leimautunut vankilaansa. Historiallisesti itse kylällä ei oikeastaan ole erityisen kiinnostavaa annettavaa. Matkailumielessä Sukevalle on haasteellista miten fokusoitua nykyistä paremmin ja mistä löytää juuri ne oikeat kohderyhmät. Ehkä uudet yhteistyökuviot voisivat tuoda piristystä matkailuelämään. Joissakin tapauksissa on matkailun keskeisimmän tapahtuman teema löytynyt ihan puhtaasti ideoimalla, ilman että se juurikaan liittyy paikan tai kylän menneisyyteen tai nykyisyyteen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Puolangan Pessimismipäivät. Teeman ympärille on kerätty kaikilla tasoilla onnistuneesti aihepiiriin liittyvää oheismateriaalia kuten tekstejä, ohjelmia, esiintyjiä ja ohjelmapalveluita aina rintanappeja ja kasseja myöten. Sukevalla vankilateema saattaisi kantaa yhtä pitkälle, mikäli se vakavasti tuotteistettaisiin. Olennaista on, että mitä tahansa ryhdytään toteuttamaan se on tehtävä huolellisesti. Sukevan kohderyhmiä ovat eri tapahtumista kiinnostuneet ja toisaalta ne joille kukin tapahtuma on tarkoitettu. Tulevaisuudessa toinen suurempi yksittäinen ryhmä on luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneet, mikäli tuotteistusta onnistutaan kehittämään. Kehitetään kylämatkailun teemoja; luonto, kulttuuri, historia -esim. vankilan historia, taiteilijatapahtuma/tapahtumat sekä teatteriesitykset, luontokohteet Jyrkkä ja Talaskangas. Muita mahdollisuuksia: pyöräilyreitit, Matkusjoki (esim. Raudanjärvi - Sukevanjärvi -kanoottireitti), metsästysmatkailu, onkiretket ulkomaalaisille jne. Festivaaliviikkoa pitäisi jatkojalostaa ja pidentää Eukonkantoon saakka ja sitten vielä siitä viikon päästä olevaan Iisalmen Oluset -tapahtumaan saakka. Viikon aloittaa OS. Vankila pitäisi saada liitetyksi tähän viikkoon. Draamaopastukset voisivat olla mielenkiintoinen lisä
8 4.1. Visio ja tavoitteet Laadulliset tavoitteet: Elinvoimaa Vapaa-aikaa Viihdettä Kulttuuria Kyläläisten yhteenkuuluvuus ja alueen elinvoimaisuus yritystoiminnan säilymisen ja virkistymisen myötä uudet tapahtumat ja käyntikohteet tuotteistettuna. Asukkaille, lomalaisille ja matkailijoille vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. Erilaisia ohjelmallisia tilaisuuksia eri vuodenaikoina. Luontokohteita, taiteilijatapahtumia sekä kulttuurillista yhteistyötä. Määrälliset tavoitteet: yritysten lukumäärä ei laske uusia tapahtumia 2 kpl (syksy ja talvi) olemassa olevien tapahtumien kehittäminen matkailutuotepaketteja 2 kpl (kulttuuri, luonto, historia) matkailijoiden kävijämäärä kasvaa 15 % hankkeeseen (EVVK, ks. kohta 6.) osallistuu 12 yritystä tai yhteisöä koulutukseen ja työpajoihin osallistuu yhteensä 30 henkilöä yritysten liikevaihto kasvaa 8 % työpaikkojen lisäys +1 Sukevan kylämatkailua on kehitetty EVVK- Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishankkeen avulla. Hankkeen lyhenne tulee sanoista ELINVOIMAA, VAPAA-AIKAA, VIIHDETTÄ JA KULTTUURIA. Hanke alkoi ja jatkuu saakka. Hankkeen tavoitteena on luoda tunnettavuutta, tarjota vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon ja kehittää matkailupaketteja, jotka sisältävät luonto-, kulttuuri- ja historiakohteita Toimenpiteet ja toiminta EVVK-hankkeen aikana toimenpiteiden pääpaino on tapahtumien ja kylämatkailutuotteiden kehittämisessä. Kyläläisten ja yhdistysten kanssa on järjestetty kyläiltoja, joissa on ideoitu uusia tapahtumia ja entisten kehittämistä. Tapahtumien yhteydessä on pidetty myös pienempiä järjestelyja palautepalavereja. Talkoisiin on osallistunut kymmenittäin kyläläisiä. Tapahtumien kehittämiseksi hanke on ollut mukana organisoimassa järjestyksenvalvojakurssia, jonka tuloksena seuraavissa yleisötapahtumissa järjestyksenvalvonnan hoitaa oman kylän väki
9 Hanke järjesti ideakilpailun matkailutuotteesta, jota voitaisiin käyttää Sukevan markkinoinnissa. Ehdotuksia tuli parikymmentä ja ensimmäisenä toteutettavaksi valikoitui ekokassi, johon eräs kyläläinen suunnitteli Sukeva-sydämen. Muut ehdotukset ovat myöhemmin käytettävissä markkinointiin. EVVK-hankkeen aloitteesta kansalaisopiston kirjoittajapiirissä Elettiin sitä ennenkin alettiin kerätä talteen kylän historiaa ja tarinoita. Näitä käytetään jatkossa kylänesittelykierroksella, mikä tapahtuu joko bussilla, autolla tai kävellen. Opastettu esittelykierros Keikka Sukevalle on yksi kylämatkailutuote. Tuotepaketteja, jotka liittyvät tapahtumiin, luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin on myös kehitteillä yrittäjien ja seurakunnan kanssa. Luonto- ja kulttuurikohteet sekä niihin liittyvät ohjelmapalvelut ja mahdolliset kanoottiretket sekä kalastus, marjastus ja metsästyskohteet tuotteistetaan matkailupaketeiksi. Samoin tapahtumien ja tutustumiskohteiden synkronia lisätään, siten että palveluita on saatavissa silloin, välittömästi sen jälkeen tai sitä ennen kun kylässä on joka tapauksessa ihmisiä. Toimenpiteiden pääpaino on tapahtumien kehittämisessä. Matkailutuotepakettien kehittäminen tehdään pääosin yhteisöjen kanssa. Tutustumiskohteita ovat mm. Pullomuseo Sonkajärvellä ja Nukkepirtti Sonkakoskella, tapahtumia ovat mm. Original Sukeva, Eukonkannon MM, Sonkajärvi Soi, Lohirannan rompepäivät, Paisuan Tuajamateatterin esitykset sekä eri kylien kesäteatterit. Opastus eri tutustumiskohteisiin perustuu kunkin yrityksen omaan aktiivisuuteen. Olemassa olevia ja uusia tapahtumia kehitetään. Tapahtumia kehitetään yhdessä paikallisten yrittäjien/yhteisöjen ja kunnan alueella toimivien yrittäjien/yhteisöjen yhteistyönä. Toimenpiteet tulee organisoida huolella, että tiedetään kuka tai mikä toimija vastaa milloinkin mistäkin osiosta. Tapahtumien yhteydessä kerätään palautetta osallistujilta ja sen avulla saadaan tietoa, millaista segmenttiä mikäkin tapahtuma erityisesti kiinnostaa. Palaute auttaa kehittämään sekä itse tapahtumaa valtaosallistujien suuntaan ja samalla markkinointia voidaan keskittää oikealle kohderyhmälle. Kylämatkailun kehittäminen työpajatoimintana. Verkostoidutaan samankaltaisten matkailukylien kanssa. Järjestetään opintoretkiä kohteisiin missä on toteutettu teemapohjaista matkailua. Esimerkkinä Vuonislahti, Syvänniemi, Killinkoski ja Peräseinäjoki. Tarkoituksena oppia miten kylämatkailua ja yhteistyötä voidaan kehittää. Lisäksi hyvien käytäntöjen oppiminen ja soveltaminen omaan toimintaan on tärkeätä. Markkinointiyhteistyömahdollisuudet selvitetään myös. Kehitetään tuotepaketteja ja testataan niitä. Miten määrittyvät kylämatkailutuotteet, ovatko kyläläiset, maisema ja muu ympäristö, kulttuurihistoria ja maaseutuilmapiiri tuotteistettavissa. Yhteistyötä laajennetaan tässä yhteydessä seurakuntayhtymän suuntaan, jolloin PP-yhteistoiminta tulee myös kokeiluun (Public-Private). Sukevan lähellä sijaitseva seurakunnan leirikeskus saisi tällä tavalla myös lisäkäyttöä ja samalla saataisiin turvattua sen säilyminen. Selvitetään mahdollisuudet kunnassa järjestettävien eri tapahtumien yhteismarkkinointimahdollisuudet. Toimenpide tuottaa lisänäkyvyyttä kylään ja koko (kunnan) - 9 -
10 alueelle. Tavoitteena saada matkailijat viihtymään entistä pidempään alueella tapahtumien yhteydessä. Markkinointityöryhmä ylläpitää koko kunnan tapahtumakalenteria kunnan sivustolla sekä päivittää tapahtumat jaettavaan esitteeseen. Markkinointikanavien selvittäminen, asiakastyytyväisyyden takaaminen mm. hyvän palvelun avulla ja toimijoiden (myös 3. sektori) kouluttaminen on myös tavoitteena. Koulutuksessa käytetään asiantuntijoita. Hyödynnetään kylän vankilamainetta ja kunnassa järjestettäviä suuria tapahtumia koko matkailun kehittämisessä. Lisäksi etsitään uusia mahdollisuuksia ja kulttuuriympäristöjä ja otetaan ne matkalun avuksi. Tällaisia ovat mm. Nukkepirtin läheisyydessä sijaitseva mylly, Jyrkän ruukkimiljöö sekä vanha vankilamiljöö. Kaikkien näiden osalta matkailullista käyttöä voidaan tehostaa. Järjestetään kuvauta itsesi -taulu tai useampia, matkailijoiden käyttöön. On mahdollista tehdä erilaisia tintamareskejä kylän teemoista ja tapahtumista. Taulujen käyttäminen voidaan halutessa myös tuotteistaa. Alueen vetovoimatekijöitä ovat tällä hetkellä toisaalta tapahtumat toisaalta paikkakunnan vankilaleima. Muita erityisen kiinnostavia kulttuuri- tai luontokohteita ei kylässä ole. Tapahtumien järjestelyssä ovat auttaneet alueen 3. sektorin toimijat vuosikymmeniä, mikä on osaltaan johtanut siihen, että kunnassa on vähintään maankuuluja tapahtumia kuten eukonkantokisat. Yhtä tärkeitä ovat kylän ja alueen pienemmät yhteiset juhlapäiviin ja muihin liittyvät tapahtumat ja myyjäiset. Ikäryhmittäin ajateltuna ns. kolmannen iän matkailijat ovat suuri mahdollisuus. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimassa TOURAGE-hankkeessa on koottu ikämatkailijoiden palvelemiseen liittyviä hyviä käytäntöjä kymmenestä euroopan maasta. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, jolloin tulokset ovat yleisesti käytettävissä. Kannatta ehkä harkita ns. aitojen kulttuurituotteiden tuotteistamista. Kylässä ei ole paljoa kulttuurikohteita tai historiallisia paikkoja joten näistä on hieman pulaa. Aito kulttuurituote on sellainen tapahtuma joka järjestetään täysin riippumatta matkailjoista. Se on siis aitoa kylän omaa toimintaa. Tällainen on esimerkiksi rantakalailta. On täysin mahdollista tuotteistaa rantakalailta myytäväksi ohjelmapalveluksi, mutta sitä ei voi etukäteen kukaan tilata. Rantakalailta on tyypillinen sosiaalinen paikka, mikä varmasti kiinnostaa kylään tullutta vierasta. Sosiaaliset paikat
11 (sopa) saattavat nousta arvossaan huomattavasti jos kyllästytään sosiaalisen median (some) eri muotoihin. Sukevan yhteispalvelu on myös varsin erityinen sekä paikkana että ilmiönä. Tällä hetkellä se toimii myös matkailjoiden palvelupisteenä, mutta ehkä siinäkin olisi tuotteistettavia osia Kylän matkailutoimijoiden yhteistyöverkosto Paikkakunnalla kyetään järjestämään useita eri kokoisia tapahtumia vuosittain. Tämä puhuu sen puolesta, että yhteistoiminta myös yrittäjäverkoston ulkopuolisten toimijoiden kanssa toimii. Sitoutuminen saattaa joskus olla löysää, mutta toisaalta kolmas sektori toimii ainan vapaaehtoisuuden pohjalta, joten lähtökohtaisesti yhteistyö on rakennettava joka kerta uudestaan. Tämä siitä huolimatta, että tapahtumien järjestämisiä on tehty jo pitkään Riskit ja haasteet Toimijoita on varsin vähän, eli toimijakenttä on ohut, mikä on yleinen ongelma maaseutukylissä ja kun kyseessä ovat pienet yritykset; tehtävät keskittyvät liikaa samoille ihmisille. Sitoutumisen puute saattaa kadottaa hyvän tekemisen hengen, jolloin epäonnistumisen riski kasvaa. Toisaalta Sukevalla kyetään järjestämään väkimäärältään jopa tuhansiin nousevia tapahtumia, joten on itsestään selvää, että vapaaehtoistyövoimaa on saatavissa. Niin suuret tapahtumat eivät käytännössä toteudu suomalaisissa maaseutukylissä puhtaasti yrityspohjalta. Ikääntymistä pidetään myös riskinä Sukevalla, tosin mm. palomiesten ja vanhempainyhdistyksen kautta tulee toimintaan myös nuorempaa väkeä. Ikääntyneillä on kuitenkin eniten aikaa eikä se että on ikää ole paha asia. Aktiivisimpia ovat sittenkin ne joilla on mahdollisuus olla aktiivinen eli ne joilla on aikaa. Nuoremmilla, esim. lapsiperheiden vanhemmilla harrastuksiin käytettävä aika on paljon rajallisempi kuin vaikkapa kolmannen iän väestöllä. Riskinä voi Sukevalla olla myös se, että matkailijaryhmiä ei saada segmentoitua kovin tehokkaasti. Kylään tulevat hyvin monenlaiset matkailijat, joten suunnitelmallista kohdentamista esim. markkinoinnissa on vaikea tehdä.riskit eivät yleisesti ottaen ole Sukevalla kovin suuria, koska kylä on varsin iso ja asukkaita paljon Seuranta Tällä hetkellä yrittäjillä ei ole yhtenäistä palautejärjestelmää. Tapahtumissa järjestetään asiakaskyselyitä, joilla suunnataan tapahtumien edelleen kehittämistä. Palveluiden käyttäjille tehdään asiakastyytyväisyyskyselyjä. Erityisen tärkeää on, että tyytyväisyyskyselyt ja palautteet analysoidaan ja niiden perusteella myös ryhdytään parantamaan toimintaa. Tässä auttaa Laatuexpertit -koulutus, joka toteutettaneen kylässä. Paikallisten hankkeiden seurantaryhmänä toimii aluelautakunta. 5. Kylän resurssit kylämatkailun kehittämisessä Kylän resursseihin kuuluu ehdottomasti jo vuosikymmeniä jatkunut tapahtumien järjestämisen historia, mikä toimii jonkinlaisena takuuna myös jatkuvuudelle. Myös kylän varsin suuri koko varmentaa resurssien riittävyyden
12 Kylä on löytänyt omat vahvuutensa (vankila ja tapahtumat) ja niiden vahvistamien ja entistä tehokkaampi hyödyntäminen on pelkästään suunnittelukysymys. Kylän resurssina voidaan eräällä tavalla nähdä myös se, että riskit ovat suhteellisesti ottaen pieniä. 6. Kylän hanketoiminta EVVK -Sukeva on Sukevan kylän kehittämiseksi suunniteltu matkailun, markkinoinnin ja tapahtumien kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on suunnitella yhteistyössä eri kylien ja sidosryhmien kanssa yhteisiä teematapahtumia, matkailupaketteja sekä saada kylälle näkyvyyttä markkinoinnin keinoin. Hanke tukee paikallisten yrittäjien ja valtakunnallisten kylämatkailukylien verkostoitumista, matkailun edistämistä sekä paikallisten järjestöjen ja asukkaiden yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen edunsaajat ovat Sukevan alueen asukkaat, majoitusta tarjoavat yritykset ja leirintäalueet, ravintola- ja huoltoasemayrittäjät, vähittäiskauppa, taksiautoilijat, paikalliset järjestöt jne. Hanke luo tunnettavuutta niin Sukevan kylälle kuin koko Sonkajärven kunnalle. Kohderyhmänä ovat matkailijat, kesäasukkaat, tapahtumissa kävijät sekä kaikki Sukevan kylän asukkaat. Koulutuksen avulla tehostetaan markkinointia eri kanavia hyödyntäen sekä kiinnitetään huomio hyvään palveluun ja asiakastyytyväisyyteen. Hankkeen avulla haetaan jämäkkyyttä matkailun ja matkailutoimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Jotta kehittämistyö ei jää oman alueen sisäiseksi toiminnaksi, haetaan yhteistyötä kylämatkailun kehittäjien kanssa valtakunnan tasolla. Lomalaitumen valtakunnallisen hankkeen myötä kyläläiset ovat tehneet kaksi opinto- ja tutustumisretkeä hankkeen pilottikyliin, Syvänniemelle ja Peräseinäjoelle. Opintoretket ovat antaneet tietoa kylämatkailumallin kehittämisestä ja kylätuotepakettien kokoamisesta. Jatkossa yhteistyö markkinoinnissa on myös mahdollista. Sukevan tapahtumia ja kylän palveluita on markkinoitu hankkeen aikana omassa kylätiedotteessa, lähialueen lehdistössä, somessa, kylämarkkinoilla, messuilla, Tervetuloa kylään -hankkeen sivustolla sekä pilottikylien yhteisessä mainoslehtisessä. Sukevalla on lisäksi oma sivusto. 7. Kehitystyön näkymät Kylässä on terve ja positiivinen suhtautuminen kehittämistyöhön. 8. Kylän matkailun kehittyminen Kehittymisaste muodostuu viidestä elementistä (Verkostoituminen/yhteistyö, Tuotekehitys, Laatu, Liiketoiminnallisuus sekä Markkinointi ja myynti) ja niiden osatekijöistä. Etenemistilanne kunkin osatekijän kohdalla on arvioitu painotetusti
13 erikseen. Osatekijän paino- ja etenemisarvojen avulla saadaan osatekijän tulos. Kaikki yhdessä muodostavat kehittymistä kuvaavat lopulliset arvot (ks. seuraavan sivun kuva). Kukin elementti on 1/5 kokonaisuudesta. Eteneminen on arvioitu seuraavasti: 0 = ei vielä, 1 = alkumetreillä, 2 = hyvässä vauhdissa, 3 = tehty / toimii
14 - 14 -
15 Kylä on tasolla 1. Kylän tavoite on seuraavassa projektissa saada tason 2 kohdat haltuun. 9. Kylämatkailutuotteet Kylämatkailtuotteita ei vielä ole, mutta mm. kyläkierroksen testausta on jo tehty. 10. Matkailuyritykset ja matkailua tukevat yritykset ja toimijat
16 MAJOITUS- JA ATERIAPALVELUT Motelli-kahvila-ravintola Hirsipirtti Sukevantie 1, p , Lohirannan Lomakylä Kajaanintie 1619, p Viitostien Leirintä Kajaanintie 1409, p Seurakunnan Leirikeskus Hirsikankaantie 49, p Keskikosken Lomamökit Hotellintie 3, p , Herralan Kartano Kartanontie 4, Jyrkkä, p , Ruukintupa Jyrkäntie 1881, p , Lohkoniemen Marjatila Pajusenmäentie 530, p , Koirakosken Lohi ja Matkailu Malminiementie, Koirakoski, p , Koirakosken Savottakämppä p Hombu Oy Aittokoskentie 553, p , Jyrkän Loma Jyrkäntie 1930, p Koskela (juhla- ja kokoustilat) Hirvijärventie 34, Sonkakoski, p Sukevan Kyläkeskus:
17 Kyläkeskuksen toimitiloissa sijaitsevat kuntosali, liikuntasali ja matonpesupaikka. Juhlien järjestämiseen tiloissa on keittiö- ja ruokailutilat 60 hengelle sekä juhlasali 170 hengelle. Luokkatiloissa kokoontuvat kansalaisopiston piirit. Kyläkeskus on järjestöjen kokoontumisten keskuspaikka. Yhteystiedot: Riitta Tommila Nettisivut: Lähteet: Matti Kumpulainen (2000) Sukevan talot, torpat ja mäkituvat ( ) Sonkajärven kunta (2013) Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma ja toimenpideohjelma ( )
Perustietoa Sukevasta
Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet
LisätiedotValtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua
LisätiedotTeemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry
Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä
LisätiedotKylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät
Kylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät 29.10.2018 MATKAILU- JA YMPÄRISTÖVALMENNUS ENTRA OY Matkailun valmennus-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut yli 30 vuoden kokemuksella. Markkinointipalvelut mm.
LisätiedotCase: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009
Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotFaktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi
Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus
LisätiedotSyvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI
Syvänniemi KYLÄMATKAILURAPORTTI Marraskuu 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
LisätiedotKylämatkailu ja Kylään.fi. Porvoo
Kylämatkailu ja Kylään.fi Porvoo 9.10.2018 MATKAILU- JA YMPÄRISTÖVALMENNUS ENTRA OY Matkailun valmennus-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut yli 30 vuoden kokemuksella. Monipuoliset markkinointipalvelut
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotKillinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI
Killinkoski KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotKalkkinen KYLÄMATKAILURAPORTTI
Kalkkinen KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotMaaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto
Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi
LisätiedotTyöpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari
Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet
LisätiedotEP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA
EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan
LisätiedotKukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI
Kukkian seutu KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
LisätiedotHyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta
Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotLocal Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism
2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä
LisätiedotSyvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta
Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen
LisätiedotMitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille
Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet
LisätiedotLohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotKylien kevätpäivä ja hankkeen päätöstilaisuus Muuruvesi
Kylien kevätpäivä ja hankkeen päätöstilaisuus Muuruvesi 14.4.2018 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa hanke Yleishyödyllinen kehittämishanke 1.1.2016 30.5.2018, Maaseudun palvelut ja kehittäminen Hallinnoija
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotAitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotEskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen. Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry
Eskolan kylän kotikoulusta Lapinjärven kunnan hallinnoimaan opetukseen Miia Tiilikainen, Opastava Yhteisö -hanke, Eskolan Kyläyhdistys ry Taustaa Eskolan kylä sijaitsee Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla 12
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotYlä-Savon toiminta-alue
HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
Lisätiedotinnostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto
innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto Elävät kylät - kulttuuristavoimaa vapaaehtoistyöstä 2017-2019 Lapin kylätoimintapäivät 28.-29.4.2018 Äkäslompolo LYHYESTI: 1. Vapaaehtoisia
LisätiedotSatakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta
Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on
LisätiedotNuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa
Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotNopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle
Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat
LisätiedotRuhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI
Ruhtinansalmi KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
LisätiedotTervetuloa kylään! Synne Nordström Lomalaidun ry
Tervetuloa kylään! Synne Nordström Lomalaidun ry Teemapohjaisen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke Toiminta-aika: 2009-2011 Hallinnoija: Lomalaidun ry Budjetti: 379 980 Toteutuksessa
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotMaaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna
Matkalla kasvuun yhteistyöhanke 1.9.2016 31.12.2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke 22.3.2017 Hämeenlinna Hankerahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti 450 000 Hämeen ELY-keskus, 70 %, 315 000
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotMatkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotPorvoon matkailun yhteistyökirja
Porvoon matkailun yhteistyökirja Valitsinko minä Porvoon vai se minut, sillä ei oikeastaan ole väliä. Elän unelmaani, koska tunnistan itseni tämän kaupungin vanhoilta kujilta. Rakastun jokirantaan, kaupungin
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotIivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI
Iivantiira KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
LisätiedotMatkailualan aamu 11.2.2015
Matkailualan aamu 11.2.2015 Matkailun kärjet Kotimaan Matkailumessut Tampereella 17.-19.4. Esite 2015 Uusi yhteinen markkinointisivusto Huvia meren rannalla esite 2016 SL 11.2.2015 Matkailun kärjet Matkailun
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotGreen Care -tutustumistreffit KEURUU
Green Care -tutustumistreffit 13.6.2017 KEURUU Mitä Green Care eli vihreä hoiva tai voima ovat? Ihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistämistä luonnon, eläinten, puutarhatai maatilaympäristön avulla
LisätiedotTekevien ihmisten Sonkajärvi
Tekevien ihmisten Sonkajärvi Viihtyisyyttä arkeen ja vapaa-aikaan Sonkajärvellä Sonkajärvi on viihtyisä ja luonnonkaunis kunta Ylä-Savon seudulla. Kunnassa on kaksi taajamaa, Sonkajärven ja Sukevan kirkonkylät,
LisätiedotMILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?
MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen
LisätiedotMaaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari
Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotVuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI
Vuonislahti KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotYpäjä KYLÄMATKAILURAPORTTI
Ypäjä KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke,
LisätiedotRuhtinansalmen kyläsuunnitelma
Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotKunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia
Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena
LisätiedotKUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA
KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1 2 Kaikkea toimintaa läpileikkaavana 3 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ANNAN IDEOITA TEEN YHTEISTYO TA OLEN LUOTETTAVA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Kuntalaisten osallisuuden
LisätiedotURJALAN TAVOITTEET LYHYESTI
Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotKäy Kylässä- hanke. Yhteenveto esiselvityshankkeesta
Käy Kylässä- hanke Yhteenveto esiselvityshankkeesta Virtain kylien kehittämisyhdistyksen esiselvityshankkeen aikana tehtyjen haastatteluiden perusteella Käy Kylässä- hankkeelle on olemassa tilaus. Yhdistysten
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotMiten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotMatkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.
1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä
LisätiedotKylätoiminnan kasvava vastuu
VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotSuomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %
Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset
LisätiedotTontti ja talomarkkinointi
Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI
ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista
LisätiedotPaikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi
Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotKYLÄPÄÄLLIKKÖKOULUTUSPÄIVÄ. Korttian Monitoimitalolla ASKOLA
KYLÄPÄÄLLIKKÖKOULUTUSPÄIVÄ Korttian Monitoimitalolla 14.4.2018 ASKOLA PÄIVÄN OHJELMA 10.00 Päivän avaus 10.15 Paikallinen kehittäminen (SILMU ja SYTY) kylätoiminta + Korttian kyläyhdistys esittäytyy 11.00
LisätiedotYritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä
Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä 21.5.2019 Vastaajien kokonaismäärä: 8 1. Missä asioissa käytät Kehyn palveluja vai käytätkö? Vain vähäisesti käyttänyt. Etelä-Karjalan Yrityskummien ja Kehyn
Lisätiedot