YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAMINEN VALMISTAVASSA PK-TEOLLISUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAMINEN VALMISTAVASSA PK-TEOLLISUUDESSA"

Transkriptio

1 i Graafinen suunnittelu Mainostoimisto Kari Eklund DM Oy Piirrokset Lauri Voutilainen Paino Multiprint Oy / Otamedia, Espoo 2008 H i i j Inka Lappalainen Magnus Simons Kai Häkkinen l k Yrittäjyyteen kannustaminen valmistavassa pk-teollisuudessa lli Käsikirja MBO- ja EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen kehittämiseen d Perinteinen valmistava teollisuus, eritoten konepajateollisuus Suomessa on kiistattomasti haasteiden edessä. Tarve on kehittää ja tehdä tunnetuksi uudenlaisia keinoja, jotka madaltaisivat kynnystä yrittäjyyteen sekä kannustaisivat pk-yrittäjiä kasvuuralle. Käsikirja on suunnattu erityisesti tuotannollisia ulkoistuksia suunnitteleville pää- ja alihankkijoille sekä MBO- tai EBOjärjestelyn kautta yrittäjyyttä harkitseville. Lisäksi sen avulla pyritään käymään laajemmin keskustelua ulkoisten sidosryhmien roolista ja uusista mahdollisuuksista yrittäjyyden ja perinteisen valmistavan teollisuutemme kilpailukyvyn tukemisessa. Raportteja 63 ISBN ISSN raportteja 63 HELSINKI 2008 kijä Tässä käsikirjassa nostetaan esiin ulkoistus ja yrittäjyyteen kannustaminen valmistavan teollisuuden kasvun sekä erityisesti paikallisen teollisuuden kilpailukyvyn ja yrittäjyyden mahdollistajana. Tarkastelun kohteena on päämiehen tai alihankkijan toteuttama tuotannollinen ulkoistus johdon tai henkilöstön perustamalle alihankintayritykselle eli management tai employee by out-järjestely. Käsikirja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvan, mutta samalla käytännönläheisen etenemismallin näiden MBO- tai EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen kehittämiseen. Etenemismallissa yhdistetään ulkoistavan yrityksen ja uusien yrittäjien näkökulmat. Lisäksi nostetaan esiin ulkoistavan yrityksen aktiivinen rooli henkilöstön tukemisessa yrittäjäksi ryhtymisessä. Käsikirjassa kuvataan hyväksi koettuja keinoja, miten ulkoistava yritys sekä muut keskeiset ulkoiset sidosryhmät, kuten ulkopuoliset rahoittajat, asiakkaat, toimittajat sekä julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat, voivat tukea alkavia yrittäjiä. Yrittäjyyteen kannustaminen valmistavassa pk-teollisuudessa Käsikirja MBO- ja EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen kehittämiseen Inka Lappalainen Magnus Simons Kai Häkkinen

2 Inka Lappalainen Magnus Simons Kai Häkkinen YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAMINEN VALMISTAVASSA PK-TEOLLISUUDESSA Käsikirja MBO- ja EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen kehittämiseen Helsinki 2008

3 Esipuhe Kilpailukyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen valmistavassa teollisuudessa Suomessa on monitahoisten haasteiden edessä, erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Näistä keskeisimmät liittyvät globalisaatiokehityksen vauhdittamiin yritysten, yritysverkostojen sekä kokonaisten teollisten alojen uudistumistarpeisiin. Tässä käsikirjassa nostetaan esiin ulkoistus ja yrittäjyyteen kannustaminen valmistavan teollisuuden kasvun sekä erityisesti paikallisen teollisuuden kilpailukyvyn mahdollistajana. Tarkastelun kohteena on päämiehen tai alihankkijan toteuttama tuotannollinen ulkoistus johdon tai henkilöstön perustamalle alihankintayritykselle eli management tai employee by out-järjestely (myöhemmin MBO tai EBO). Käsikirja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvan, mutta samalla käytännönläheisen etenemismallin tällaisten MBO- tai EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen perustamiseen. Etenemismallissa yhdistetään ulkoistavan yrityksen ja uusien yrittäjien näkökulmat. Lisäksi nostetaan esiin ulkoistavan yrityksen, mutta myös muiden ulkoisten sidosryhmien tuki yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa sekä uusien kasvumahdollisuuksien avaamisessa läpi arvoketjun. Käsikirja on suunnattu erityisesti tuotannollisia ulkoistuksia suunnitteleville pää- ja alihankkijoille sekä MBO- tai EBO-järjestelyn kautta yrittäjyyttä harkitseville. Lisäksi sen avulla pyritään käymään laajemmin keskustelua eri sidosryhmien roolista ja uusista mahdollisuuksista yrittäjyyden tukemisessa. Käsikirja on syntynyt VTT:n Teolliset järjestelmät-yksikön ILMARI-hankkeen tuloksena. Puolitoistavuotinen tutkimushanke kohdistui valmistavan pk-teollisuuden ulkoistus- ja yrittäjyysmalleihin. Päävastuussa tutkimuksen toteutuksesta ja käsikirjan kirjoittamisesta oli tutkija Inka Lappalainen. Lisäksi erikoistutkija Magnus Simons vastasi liiketoiminta- ja rahoitussuunnitteluosuuden sekä erikoistutkija Kai Häkkinen transaktiokustannusnäkökulman kirjoittamisesta. Asiantuntijat haluavat kiittää hankkeen päärahoittajaa, Työelämän kehittämisohjelma Tykesiä hankkeen mahdollistamisesta sekä käsikirjan julkaisusta. Lisäksi erityiskiitokset kuuluvat hankkeeseen osallistuneille organisaatioille, kuten Sisu Akselit Oy:lle, Bodycote Oy:lle, Hakaniemen Metalli Oy:lle, Lehtosen konepaja Oy:lle, Pisla Oy:lle, SopValm Oy:lle, ValLog Oy:lle, Perlos Oyj:lle, Gritech Oy:lle, Kohiwood Oy:lle, Woodhaus Oy:lle, MidInvest Oy:lle, OP Pohjolan yrityspankille, Hämeen TEkeskukselle, Uudenmaan yritysverotoimistolle sekä muille yhteistyötahoille, kuten johtoryhmään aktiivisesti osallistuneille yritysten sekä Tykesin, TTK:n, VTT:n ja Metalliliiton edustajille. Elokuussa Kirjoittajat 2

4 Sisältö 1 JOHDANTO KÄSIKIRJAN SANOMA ILMARI-HANKKEEN YRITTÄJYYSTUTKIMUS Tutkimuksen tavoitteet ja fokusointi MBO- tai EBOulkoistusmalleihin Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen toteutus TAUSTAA KOTIMAISEN VALMISTAVAN PK-TEOLLISUUDEN TULEVAISUUDEN HAASTEET YRITTÄJYYDEN TILA JA KASVUYRITTÄJYYDEN HAASTEET SUOMESSA ULKOISTAMINEN KASVUN MAHDOLLISTAJANA ULKOISTUS HENKILÖSTÖN PERUSTAMALLE YRITYKSELLE: MBO- JA EBO-JÄRJESTELYT MBO- JA EBO-ULKOISTUSMALLIT ULKOISTAVAN YRITYKSEN JA YRITTÄJYYTTÄ HARKITSEVAN MOTIIVIT STRATEGIANA ITSENÄINEN LIIKETOIMINTA ALKAVAN YRITTÄJÄN TUKI- JA YHTEISTYÖVERKOSTON RAKENTAMINEN ALIHANKINTASUHTEEN SYNTY- JA KEHITYSPROSESSI SEKÄ ULKOISTAVAN YRITYKSEN TUKI ULKOISTUS- JA KEHITTYMISPROSESSIEN HALLINTA MUUTOSPROSESSIEN KESKEISET VAIHEET JA PAINOTUKSET TUNNUSTELU- JA SUUNNITTELUVAIHE Ulkoistusvaihtoehtojen määrittämisestä tarjouspyyntöön Ulkoistettavan kohteen yrittäjäpotentiaalin sekä osapuolten motiivien kartoittaminen Perustettavan yrityksen liiketoiminnan suunnittelu Perustettavan yrityksen rahoitussuunnittelu osana liiketoimintasuunnittelua ja yrityskauppaa Perustettavan yrityksen verosuunnittelu osana liiketoimintasuunnittelua ja yrityskauppaa TARJOUSVAIHE SOPIMUSVAIHE Ulkoistus- ja palvelumallin täsmennys Sopimusneuvottelut ja -rakenne Henkilöstön asema Luovuttamis- ja haltuunottosuunnittelu

5 4.5 TOTEUTUS- JA HALTUUNOTTOVAIHE SIIRTYMÄVAIHE ALIHANKINTASUHTEEN SEKÄ PERUSTETUN YRITYKSEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSUHTEEN/ LIIKETOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET MBO- JA EBO-ULKOISTUSMALLIT JA NIIDEN TOTEUTUS YRITTÄJYYDEN KYNNYKSEN MADALTAMINEN MBO- JA EBO-ULKOISTUSMALLIEN TULEVAISUUS LIITE 1: EBO-ULKOISTUSMALLIN TRANSAKTIO- KUSTANNUSTEOREETTINEN TARKASTELU

6 1 JOHDANTO Valmistava teollisuus, eritoten konepajateollisuus Suomessa on kiistattomasti haasteiden edessä. Miten kapasiteettia lisätään ja miten säilytetään kilpailukyky? Miten saadaan yritystoimintaa lisättyä ja kasvatettua muuttuvan kysynnän tarpeisiin? Miten voidaan lisätä erityisesti nuorten kiinnostusta konepajayrittäjäksi? Markkinatalouden puitteet yrittäjyydelle ovat erittäin haastavat ja voivat helposti lannistaa yritystoiminnasta kiinnostuneita kansalaisia ja kasvuhakuisia yrittäjiä. Tarve on kehittää ja tehdä tunnetuksi uudenlaisia keinoja, jotka madaltaisivat kynnystä yrittäjyyteen sekä kannustaisivat pk-yrittäjiä kasvuuralle. Tämä johdantoluku tiivistää käsikirjan sanoman ja rakenteen sekä kirjoittamisen lähtökohtana olleen yrittäjyystutkimuksen toteutuksen. 1.1 Käsikirjan sanoma Tässä käsikirjassa ja sen pohjana olleessa tutkimushankkeessa tuotannollinen ulkoistaminen ja henkilöstön yrittäjyyteen kannustaminen nähdään positiivisesta näkökulmasta, liiketoiminnan ja ydinosaamisen kasvun mahdollistajana. Tarkastelun kohteena on päämiehen tai alihankkijan toteuttama tuotannollinen ulkoistus johdon tai henkilöstön perustamalle alihankintayritykselle. Tällainen management tai employee by out-järjestelynä (myöhemmin MBO tai EBO) toteutettu ulkoistus vaikuttaa tarjoavan varteenotettavan vaihtoehdon ulkoistustilanteissa, etenkin sekä ulkoistavan että uuden yrityksen kasvun ja paikallisen yrittäjyyden tukemisen näkökulmista. MBO- ja EBO-ulkoistus- ja yrittäjyysmallien uutuus on ulkoistavan yrityksen aktiivinen rooli henkilöstön tukemisessa yrittäjäksi ryhtymisessä. Emoyrityksen tuki voi olla muun muassa taloudellista, konsultatiivista, kontakteja ja neuvottelutukea, logistista tukea sekä toimitussopimukseen perustuvaa keskinäistä liiketoimintaa. Onnistunut ulkoistusprosessi on molemminpuolinen etu ja kriittinen lähtökohta niin ulkoistuksen myötä syntyvän uuden alihankintasuhteen kuin uuden yrityksen käyntiin lähdön kannalta. Emoyrityksen aktiivinen tuki voidaan nähdä myös merkittävänä luottamuksena ja osaamisen tunnustuksena. Verrattuna ulkoistuksiin nykyisille tai markkinoilla jo toimiville toimittajille MBO- ja EBO-mallit sisältävät monia vahvuuksia liittyen mm. osapuolten yhteiseen toimintakulttuuriin ja syvään ulkoistuskohteen, yrityksen ja sen liiketoimintaympäristön tuntemukseen sekä näiden hyödyntämiseen alihankintasuhteen perustana. Ulkoistavan yrityksen kannalta se voi tarjota suotuisamman vaihtoehdon julkisen myynnin sijaan. 5

7 Uusien yrittäjien kannalta vahvuuksina ovat hyvin tuntemansa ja operoimansa liiketoiminnan hallittu haltuunotto ja kasvattaminen ydinliiketoiminnaksi, ainakin siirtymävaiheen kantava alihankintasopimus sekä ulkoistavan yrityksen osaamisen ja verkostojen hyödyntäminen. Merkittävinä riskeinä molempien osapuolten kannalta saattaa olla kasvun rajoitteeksi muodostunut keskinäinen riippuvuus ja kilpailurajoitukset, uusien yrittäjien liiketoimintaosaamisen ja yrityskauppojen asiantuntemuksen puute sekä yliarvioinnit yrittäjäriskin suhteen. Monet näistä riskeistä ovat kuitenkin minimoitavissa ja hallittavissa, kun niihin kiinnitetään ennakoivasti huomiota. Tämä käsikirja kuvaa tutkimukseen perustuvan, mutta käytännönläheisen etenemismallin MBO- ja EBO-ulkoistusprosessien hallintaan sekä uuden yrityksen ja alihankintasuhteen kehittämiseen. Mallissa otetaan huomioon sekä ulkoistavan yrityksen että uusien yrittäjien näkökulmat. Käsikirjassa keskitytään perusteellisemmin muutosprosessien kriittisiksi tunnistettuihin vaiheisiin ja ongelmakohtiin. Lisäksi tarjotaan mahdollisimman kattavasti lähteitä ja linkkejä vaihekohtaisiin erityiskysymyksiin. Erityisesti tuodaan esille hyväksi koettuja keinoja, miten eri sidosryhmät, kuten ulkoistava yritys, ulkopuoliset rahoittajat, asiakkaat, toimittajat sekä julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat, voivat tukea alkavia yrittäjiä. Lopuksi esitetään myös kehitystarpeita ulkoisten sidosryhmien palveluihin yrittäjyyden tukemisessa. Tarkastelunäkökulmiksi valittiin strategisen johtamisen, transaktiokustannusteorian ja muutoksen hallinnan näkökulmat, sillä näiden kautta mahdollistuu monitahoisten muutosprosessien kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja hallinta. Käsikirjan laatimisessa on hyödynnetty laajalti aihepiiristä saatavilla olevaa tietämystä sekä monipuolista keskustelua sidosryhmien kesken. Sisältö pohjautuu ILMARI-hankkeessa tehtyyn empiiriseen tutkimukseen, kirjallisuus- ja palvelukartoitukseen sekä VTT:n aikaisempiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Käsikirja etenee seuraavasti. Johdannon jälkeisessä alaluvussa esitellään käsikirjan taustalla ollut ILMARI-hankkeen yrittäjyystutkimuksen toteutus. Luvussa kaksi luodaan tutkimuksellinen katsaus ja taustoitus valmistavan teollisuuden ja yrittäjyyden haasteisiin, ulkoistuskehitykseen sekä erityisesti MBO- ja EBO-ulkoistusmallien reunaehtoihin ja mahdollisuuksiin. Luvussa kolme kiteytetään tutkimuksen päätuloksena syntynyt MBO- ja EBOulkoistus- ja yrittäjyysmalli. Muutosprosessin monitahoisuutta sekä strategisten valintojen ja kasvupolkujen moninaisuutta havainnollistetaan case-aineiston kuvauksin. Varsinainen etenemismalli ulkoistus- ja kehittymisprosessien hallintaan kuvataan vaiheittain luvussa neljä. Tutkimuksessamme esiin tulleet eri sidosryhmien kannustinkeinot sekä niiden kehittämistarpeet on koottu yhteenvetolukuun viisi. Kirjan lopuksi 6

8 MBO- ja EBO-ulkoistusmallien merkitys sijoitetaan laajempaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyskeskusteluun. Käsikirjan luvut palvelevat myös itsenäisinä kokonaisuuksina lukijoiden erilaisia tarpeita, joten lukija voi halutessaan mennä suoraan esimerkiksi MBO- ja EBOulkoistusmallien toteuttamista kuvaavaan lukuun neljä. 1.2 ILMARI-hankkeen yrittäjyystutkimus ILMARI-hankkeen idea syntyi alun perin kirjaimellisesti sorvin ääressä, eli käytännön tarpeesta kehittää uudenlaisia yrittäjyyttä ja teollisen liiketoiminnan kasvua tukevia ratkaisuja globalisaatiokehityksen vauhdittamiin teollisuuden rakenteellisiin ja osaamishaasteisiin. Nämä koskettavat erityisesti konepajateollisuutta, mutta laajemmin myös koko perinteistä valmistavaa teollisuuttamme ja sen tulevaisuuden kilpailukykyä Suomessa. Seuraavassa kuvataan hankkeessa toteutettu yrittäjyystutkimus, joka kulkee punaisena lankana tämän käsikirjan läpi Tutkimuksen tavoitteet ja fokusointi MBO- tai EBOulkoistusmalleihin Yrittäjyystutkimus toteutettiin vuosina VTT:n teolliset järjestelmät-yksikön asiantuntijoiden toimesta osana ILMARI-hanketta. Hankkeen päärahoittajana oli Työelämän kehittämisohjelma (Tykes), joka nykyisin toimii osana Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskusta, Tekesiä. Tutkimuksen tavoitteiksi asetettiin: Koota yritysten kokemuksia sekä asiantuntija- ja tutkimustietoa perinteisen valmistavan teollisuuden yritysten hyödyntämistä ulkoistusja yrittäjyysmalleista Kehittää ratkaisumalleja, joilla yrittäjäksi ryhtymisen riskejä voidaan minimoida/jakaa osapuolten kesken. Mallien keskeinen uutuus on emoyrityksen aktiivinen rooli henkilöstön tukemisessa yrittäjäksi ryhtymisessä Tavoitteena on yrittäjyyttä edistämällä edesauttaa kotimaisen teollisuuden vahvan osaamisen ylläpitämistä ja kehittymistä sekä kapasiteetin kasvua Suomessa, ja siten turvata osaltaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä Tutkimus lähti liikkeelle tarkastelemalla SWOT-analyysin avulla useita vaihtoehtoisia ulkoistus- ja yrittäjyysmalleja kirjallisuuden ja VTT:n aiempien tutkimushankkeiden kautta kertyneen tietämyksen pohjalta. Tämän jälkeen lähdettiin etsimään empiirisiä tapauksia mallien tueksi. 7

9 Tutkimusotteeksi valitun laadullisen tapaustutkimuksen avulla oli mahdollista ulkoistus- ja yrittäjyysmallien sekä niihin liittyvien muutosprosessien kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen tarkastelu (ks. Yin 1994). Case-aineistoa koottaessa fokus kohdistui pää- tai alihankkijan omalle henkilöstölleen tekemiin ulkoistuksiin (mallit B ja D), jotka muodostavat tapaustutkimuksemme pääaineiston. Lähtökohtana olleet ulkoistus- ja yrittäjyysmallit sekä lopullinen fokus on kuvattu kuvassa 1. PÄÄHANKKIJA- YRITYS TUOTANNOLLINEN ULKOISTUS OLEMASSA OLEVALLE ALIHANKKIJALLE TUOTANNOLLINEN ULKOISTUS HENKILÖSTÖN PERUSTAMALLE YRITYKSELLE Ulkoistetaan tuotantovaiheita/ yksikkö, jotka eivät kuulu ydinosaamiseen. Ulkoistetaan tuotantovaiheita/ yksikkö, jotka eivät kuulu ydinosaamiseen. MALLI A: Miten päähankkija suunnittelee ja toteuttaa tuotantovaiheiden/yksikön ulkoistamisen olemassa olevalle alihankkijalleen? Miten alihankkija ottaa suuremman vastuun päämiehensä tuotannosta ulkoistuksen kautta? MALLI B: Miten päähankkija suunnittelee ja toteuttaa tuotantovaiheiden/yksikön ulkoistamisen henkilöstön perustamalle alihankintayritykselle? Miten henkilöstö ryhtyy päämiehensä alihankkijaksi perustamalla yrityksen päämiehensä ulkoistuksen tuloksena? HENKILÖSTÖ OSAKKAAKSI Henkilöstön osuus esim. yli 50%. MALLI C: Miten alihankintayrittäjä suunnittelee ja toteuttaa omistusjärjestelyn, jossa henkilöstö(ä) ryhtyy osakkaaksi ja mahd. asteittain yrityksen jatkajaksi? Miten henkilöstöstö ryhtyy alihankintayrityksen osakkaaksi ja mahdollisesti asteittain sen jatkajaksi? ALIHANKINTA- YRITYS TUOTANNOLLINEN ULKOISTUS HENKILÖSTÖN PERUSTAMALLE YRITYKSELLE Ulkoistetaan tuotantovaiheita/ yksikkö, jotka eivät kuulu ydinosaamiseen. MALLI D: Miten alihankkija suunnittelee ja toteuttaa tuotantovaiheiden/yksikön ulkoistamisen henkilöstön perustamalle alihankintayritykselle? Miten henkilöstö ryhtyy päämiehensä alihankkijaksi perustamalla yrityksen päämiehensä ulkoistuksen tuloksena? ULKOPUOLISIA OMISTAJIA Voivat olla esim.: - rahoittajia - asiakkaita - muita yrittäjiä MALLI E: Miten alihankintayrittäjä suunnittelee ja toteuttaa omistusjärjestelyn, jossa yritykselle tulee ulkopuolisia omistajia? Miten rahoittajat, asiakkaat tai muut yrittäjät ryhtyvät alihankintayrityksen osaomistajaksi? Kuva 1. Alkuperäiset tutkimuskohteet ja lopullinen rajaus (tummennettu). Tutkimuksen kuluessa vahvistui käsitys, että pää- ja alihankkijoiden tuotannollisista ulkoistuksista nykyiselle tai ainakin jo markkinoilla toimivalle toimittajalle (malli A) sekä omistaja- ja sukupolvenvaihdoksista (päätyyppi mallista C) on saatavilla varsin kattavasti tietoa ja erilaisia oppaita (ks. esim. Kiiha 2002; Kiiskinen, Linkoaho, & Santala 2002; Jalanka, Salmenkari & Winqvist 2003; Kangas 2004). Lisäksi aiheista on paraikaa käynnissä tutkimus- ja kehityshankkeita, joista on tulossa uusinta tietoa. Sen sijaan MBO- tai EBO-järjestelynä toteutetun ulkoistuksen ja ulkoistusprosessin hallinnan osalta vaikutti olevan tarvetta käytännönläheiselle oppaalle. Näin ollen päädyttiin edellä esitettyyn rajaukseen. Kuvassa 1 esitettyjä muita vaihtoehtoisia malleja ja niistä kerättyä tutkimustietoa on hyödynnetty vertailevana ja täydentävänä aineistona. 8

10 1.2.2 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen toteutus Tutkimuksen teoreettinen tausta on monitieteinen synteesi ulkoistusprosessin hallintaan liittyvistä näkökulmista ja niiden taustateorioista, kuten yrittäjyystutkimus, ulkoistaminen ja siihen liittyvien muutosprosessien hallinta, yrityskauppaan liittyvät juridiset näkökulmat, yrityksen perustamiseen liittyvät rahoitus- ja liiketoimintasuunnittelun tarkastelutavat sekä juridiset menettelytavat. Tarkastelunäkökulmiksi valikoituivat 1) strategisen johtamisen, 2) transaktioteorian ja 3) muutoksen hallinnan lähestymistavat MBO- ja EBO- järjestelynä toteutettuun tuotannolliseen ulkoistukseen sekä uuden liiketoiminnan ja alihankintasuhteen muodostumiseen. Tutkimuskohdetta määrittävät tutkimuskysymykset muokkaantuivat ja täsmentyivät tutkimuksen kuluessa seuraavasti: 1) Millaisia liiketaloudellisia sekä organisatorisia ja osaamiseen liittyviä reunaehtoja ja mahdollisuuksia näihin ulkoistusmalleihin sisältyy? Mitkä ovat keskeiset perusteet ja tavoitellut hyödyt ulkoistuksille myyjän ja ostajan näkökulmasta? 2) Mitkä ovat ulkoistusprosessin kriittiset vaiheet, roolit ja menestystekijät molempien osapuolten kannalta? Millaisin menettelytavoin tai työkaluin näihin tekijöihin voitaisiin puuttua ja onnistumisia tukea? 3) Millaisia vaihtoehtoisia yrityskaupanmuotoja, omistus-, rahoitus- ja liiketoimintaratkaisuja voidaan hyödyntää? 4) Mitkä ovat verottajan ehdot näille yrittäjyys- ja ulkoistusmalleille? 5) Millainen on henkilöstön asema kyseisissä ulkoistustilanteissa? 6) Millä tavoin päämies voi tukea henkilöstöään yrittäjyyteen? 7) Millaisia yhteiskunnallisia ja yksityisiä palveluja ja tukimuotoja näiden ulkoistusmallien toteuttamisessa hyödynnetään? Millaisia kehitystarpeita tunnistetaan erityisesti julkisen sektorin palvelujen osalta? 8) Miten muut keskeiset ulkoiset sidosryhmät (ulkopuoliset rahoittajat, asiakkaat, toimittajat, palveluntarjoajat) voivat tukea henkilöstön ryhtymistä yrittäjiksi? Empiirisen tutkimuksen toteutustavaksi valittiin laadullinen tapaustutkimus sekä sitä täydentävät asiantuntijahaastattelut. Tutkimus toteutettiin kahdessa päävaiheessa ja aineiston muodostaa kaikkiaan 18 yksilö- tai ryhmähaastatteluna toteutettua teemahaastattelua sekä yrityskohtainen julkinen materiaali. Syksyllä 2007 ja alkukeväästä 2008 koottiin aineisto yhdeksästä ulkoistus- ja yrittäjyystapauksesta, jotka valittiin sattumanvaraisesti kontaktiverkostojen ja julkisten medioiden, kuten talouslehtien kautta. Valintakriteereiksi määritettiin 1) kaikkien valittujen ulkoistus- ja yrittäjyysmallien edustus, 2) toimialana perinteinen valmistava 9

11 teollisuus, 3) maantieteellinen kattavuus, 4) perustetun yrityksen ja alihankintasuhteen elinkaaren eri vaiheiden edustus sekä 5) onnistuneita ja epäonnistuneita casejä monipuolisten oppimiskokemusten tavoittamiseksi. Näistä kuusi MBO- ja yksi EBO-järjestelynä toteutettua ulkoistustilannetta valittiin tutkimuksen pääaineistoksi. Pääaineisto hankittiin haastattelemalla valittua kuutta MBO- ja EBOjärjestelyn kautta perustetun yrityksen toimitusjohtajaa/pääomistajaa. Haastattelu kohdistui ulkoistusprosessin lisäksi perustetun yrityksen kasvuprosessiin sekä alihankintasuhteen synty- ja kehitysprosessiin entisen emoyrityksen kanssa. Neljässä ulkoistustapauksessa oli mahdollista haastatella myös ulkoistaneen yrityksen edustajaa heidän näkökulmastaan ulkoistusprosessin etenemiseen sekä alihankintasuhteen kehittymiseen. Yhdessä tapauksessa emoyrityksen näkökulma muodosti pääaineiston. Laadullisen analyysin tuloksena muodostuivat alustavat viitekehykset tuloksista. Keväällä 2008 toteutetussa empiirisen tutkimuksen toisessa vaiheessa haastateltiin temaattisina yksilö- tai ryhmähaastatteluina yrityskauppoihin ja uuden yrityksen perustamiseen erikoistuneita asiantuntijoita ja palvelun tarjoajia: rahoitus- ja verotusalan sekä TEkeskuksen asiantuntijoita. Haastattelujen avulla voitiin vahvistaa ja täydentää aiempia tuloksia. SWOT mallinnuksen ja kootun aineiston pohjalta työstettiin eteenpäin MBO- ja EBO-ulkoistusmallien reunaehtoja sekä vaihtoehtoisia toteutusmalleja tutkimuskysymysten ohjaamana. Toisin sanoen pyrittiin rakentamaan etenemismalli ulkoistus- ja kehittymisprosessien hallintaan koskien mm. ulkoistusmallien määrittelyä eri osapuolten näkökulmasta, uuden yrityksen liiketoiminta-, rahoitus- ja verosuunnittelua, uuden alihankintasuhteen strategista ja operatiivista määrittelyä sekä käytännön muutosprosessin toteutusta molempien osapuolten näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksista ja kehitetyistä ulkoistusmalleista hankittiin palautetta osallistuneilta yrityksiltä ja käytiin aktiivista, iteratiivista keskustelua projektin johtoryhmässä. Lisäksi tutkija kävi esittelemässä ja testaamassa tuloksia ja ratkaisumalleja useilla sidosryhmillä, kuten Metalliliiton tutkijoilla sekä Teknologiateollisuuden alihankintatyöryhmässä. Niin ikään tuloksia esiteltiin kansainvälisessä Operations Management- konferenssissa (EurOMA2008), Hollannissa. Taulukkoon 1 on vielä koottu tutkimuksen eteneminen päävaiheittain. 10

12 Taulukko 1. Yrittäjyystutkimuksen päävaiheet ja tutkimusmenetelmät. Aika Vaihe Tutkimusmenetelmät Syksy 2007 Kirjallisuus- ja palvelukartoitus Käsite- ja sisältöanalyysi SWOT-analyysi: yrittäjyys- ja ulkoistusmallit Syksy 2007 Tapaustutkimusaineiston hankinta yrityksistä: Yksilö- ja ryhmäkohtaiset teemahaastattelut: Alkukevät - yhteensä 9 ulkoistus/yrittäjyystapausta - yhteensä 14 haastattelua näistä 11 haastattelua - näistä 7 ulkoistustilannetta pääaineistona pääaineistona Kevät 2008 Aineiston analysointi: Fokus MBO- ja Laadullinen analyysi Kevät 2008 EBO-ulkoistusmalleihin Asiantuntijanäkökulman hankinta: - rahoittajat ja rahoitusmuodot: pankki ja yksityinen pääomasijoittaja - yritysverotus - julkisen palvelut: TE-keskus Kevät 2008 Aineiston analysointi, ratkaisuvaihtoehtojen ja menettelytapojen kehittely sekä palautekierrokset osallistujien kesken. Kevät 2008 Käsikirjan työstäminen ja viimeistely. Tulosten esittely projektiin osallistuneille ja muille keskeisille sidosryhmille. Esitelmä kansainvälisessä konferenssissa. Yksilö- ja ryhmäkohtaiset teemahaastattelut - yhteensä 4 haastattelua Laadullinen analyysi Kommentointikierrokset: tulkintojen yhdenmukaisuus ja asiatietojen oikeellisuus Julkaisujen ja kehitettyjen menettelytapojen työstäminen palautekeskustelujen pohjalta. 11

13 2 TAUSTAA Ulkoistaminen ja yrittäjyyteen ryhtyminen edellyttävät hyvin laaja-alaista ja monitasoista tiedonhankintaa ja tietämystä, mikä käy ilmi tutkimuksemmekin taustoituksessa. Tässä luvussa kuvataan käsikirjan lähtökohtina olevia perinteisen valmistavan pk-teollisuutemme tulevaisuuden haasteita, erityisesti ulkoistamiskehitystä ja kasvuyrittäjyyttä. Lisäksi tarkastellaan MBO- ja EBO-ulkoistusmallien reunaehtoja ja mahdollisuuksia vaihtoehtoisena ulkoistus- ja yrittäjyysmallina, verrattuna ulkoistamiseen nykyiselle tai uudelle, markkinoilla jo toimivalle alihankkijalle. Näkökulmina ovat strategisen johtamisen, transaktioteorian ja muutoksen hallinnan lähestymistavat MBO- ja EBO- järjestelynä toteutettuun tuotannolliseen ulkoistukseen sekä uuden liiketoiminnan ja alihankintasuhteen muodostumiseen. 2.1 Kotimaisen valmistavan pk-teollisuuden tulevaisuuden haasteet Suomessa perinteinen valmistava teollisuus, erityisesti kirjan fokuksessa olevat konepaja- ja puunjalostusteollisuus, ovat merkittävien haasteiden edessä säilyttääkseen ja vahvistaakseen kilpailukykyään kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Näiden teollisuudenalojen murros on käsillä kahta kautta: yhtäältä rakenteellisen muutoksen veturina on globalisaatio ja Kiina ilmiö. Voidaanko peruskonepaja- ja puunjalostusteollisuus säilyttää Suomessa ja millaisena? Toinen rakenteellinen muutos koskee kotimaista, perinteisesti vahvaa toimialakohtaista osaamispääomaa; Suomen teollisuudesta poistuu eläkkeelle seuraavien vuosien aikana ns. suuret ikäluokat. Tällöin poistuu runsaasti perusammattimiehiä, joiden osaamisen varassa konepajateollisuuskin on rakentunut. Miten paikata tämä poistuma, ja vieläpä muiden tulevaisuuden haasteiden edessä? Aasian maiden kuten Kiinan ja Intian sekä itäisen Euroopan ja Venäjän nopea taloudellinen ja teknologinen kehitys sekä kasvavat kustannuspaineet ovat vauhdittaneet rakenteellisia muutoksia globaaleissa arvoketjuissa jopa kokonaisilla toimialoilla, johtuen paljon juuri kehittyvien, halvan kustannustason maiden yhä laajenevasta hyödyntämisestä. Niin Suomessa, kuin muissa johtavissa Länsi-Euroopan maissa, kilpailuetua perinteisessä valmistavassa teollisuudessa on haettava yhä enenevässä määrin jalostusarvoa kasvattamalla sekä keskittymällä monimutkaisten teknologisten ratkaisujen ja niitä tukevien elinkaaripalvelujen sekä entistä tehokkaampien ohjausmallien kehittämiseen. Verkottuneen toimintamallin on pystyttävä yhdistämään globaalien resurssien ja markkinoiden optimaalinen hyödyntäminen sekä paikallinen asiakaskohtainen palvelu. 12

14 Suomessa edellä kuvattu kehitys on havaittu erityisen haastavaksi konepajateollisuudessa, johtuen keskeisesti toimialan yritysrakenteesta; konepajateollisuutemme on pienyritysvaltaista ja meiltä puuttuu keskisuuret konepajayritykset. Pula on nk. supertoimittajista tai kuvaavammin systeemi-integraattoreista, jotka yhtäältä pystyisivät tarjoamaan laajoja järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksia globaaleille brändin omistajille sekä toisaalta kykenisivät hallitsemaan monentasoisia toimittajaverkostoja ja luomaan niille kasvupaineita ja -mahdollisuuksia. (ks. Alkio 2007; Menestyvä alihankkija 2015.) Hankkeen ja kirjan kirjoittamisen aikana Teknologiateollisuuden tilauskanta oli ennätyskorkealla ja kotimaisen kapasiteettipulan nähtiin jo heijastuvan toimitusaikoihin (ks. Elonen 2008). Eräät päähankkijat olivatkin käynnistäneet voimakkaan alihankkijoiden etsimisen muualta Euroopasta ja Kaukoidästä. Samalla osaamista on siirtynyt yrityksistä ulos. Päähankkijoiden paineet panostaa strategiseen hankintaan ja toimitusketjujen tehostamiseen alihankintaverkostojaan voimakkaasti karsimalla ja hankintoja kansainvälisestikin keskittämällä ovat voimistuneet, vaikka tämä globaali kehityssuunta on tiedostettu väistämättömäksi jo pidemmän aikaa. Vahvistaakseen kilpailukykyään globaalitaloudessa erityisesti pienyritysintensiivinen konepajateollisuutemme tuleekin lähivuosina kohtaamaan merkittäviä kasvu-, uudistumis- ja kansainvälistymispaineita. (ks. Jurvelin 2008a; Jurvelin 2008b; Menestyvä alihankkija 2015.) Pk-yritysten kasvuhalukkuutta ja -edellytyksiä on viime aikoina tutkittu paljon ja niihin palataan tässäkin käsikirjassa myöhemmin. Eräänä keskeisenä kasvun rajoittajana pk-yrityskentästä nostetaan esiin konepajateollisuuden jäykkinä ja hierarkkisina pidetyt alihankintasuhteet, jotka vaikeuttavat markkina-asemien uudistamista sekä strategista uudelleen asemointia arvoketjuissa. Alihankkijoihin kohdistuvien kasvupaineiden ohella yhtäältä päähankkijoilta edellytetään pitkäjänteistä sitoutumista ja ennustetiedon avoimuutta alihankkijoiden strategisten päätösten tueksi esim. investointiriskien ja oman alihankintaverkoston hallitsemiseksi. Vaatimukset alihankkijoiden laajenevasta järjestelmä- tai kokonaispalveluvastuusta edellyttävät siten siirtymää perinteisistä päämiesvetoisista alihankintasuhteista erilaisiin kumppanuusmalleihin, joissa molemminpuolinen win-win-asetelma on liiketoimintayhteistyön lähtökohtana. (ks. Menestyvä alihankkija 2015.) Kotimaisten investointien niukkuuden ohella teollisuutta huolestuttaa jo nyt tiettyjä ammattialoja vaivaava ja tulevaisuudessa paheneva pula osaajista (ks. Vänskä 2008; Menestyvä alihankkija 2015). Tilannetta vaikeuttaa myös se, että konepaja-ala on ollut nuorten piirissä aliarvostettu ja koulutuspaikat ovat jääneet viime vuosina täyttämättä. Toisaalta koulutuksen 13

15 rakennemuutos on ruokkinut tätä tilannetta. Kone- ja metallitekniikan opetuksen painopistettä on siirretty sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen. Keskiasteen teknisen koulutuksen rakennemuutoksessa teknikkokoulutus lopetettiin, ja samalla käytännön läheinen esimieskoulutus ajettiin alas ja siirryttiin teoreettiseen insinöörikoulutukseen. Tunnetusti teknikot ovat kautta aikain olleet perustamassa pienyrityksiä ja ryhtyneet yrittäjiksi. Heillä on ollut vahva ammatillinen osaaminen ja näkemys sekä riittävät valmiudet ryhtyä yritystoimintaan. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ollaankin monitahoisten haasteiden edessä koulutuksen houkuttelevuuden lisäämisessä sekä elinkeinoelämän tarpeiden yhä joustavammassa palvelemisessa. Koulutusjärjestelmämme kaiken kaikkiaan elää monitahoisessa muutoksessa muun muassa alue-, koulutus-, ja elinkeinopoliittisten intressien sekä globaalin toimintaympäristön dynaamisten tarpeiden ristipaineissa. Tarve on myös kehittää ja tehdä tunnetuksi uudenlaisia keinoja, jotka madaltaisivat kynnystä yrittäjyyteen sekä kannustaisivat pk-yrittäjiä kasvu-uralle. Kasvuyrittäjyyden haasteisiin ja yrittäjyyden kannustinkeinoihin paneudutaan seuraavassa alaluvussa 2.2. Valmistavan teollisuuden pk-yritysten haasteet ovat toisaalta myös mahdollisuuksia, joista keskeisimmät liittyvät juuri kansainvälistymisen, palveluliiketoiminnan sekä ulkoistamisen kautta avautuviin kasvu- ja uudistumispotentiaaleihin. Ulkoistaminenkin voidaan nähdä positiivisena kasvun mahdollistajana, ei vain päähankkijan ja toimittajan kesken, vaan laajemmin koko arvoketjun kannalta (vrt. Koivisto, Ahmaniemi & Koski 1999). Näitä ulkoistamiseen liittyviä mahdollisuuksia sekä myös riskejä tarkastellaan alaluvussa 2.3 strategisen johtamisen, transaktiokustannusten sekä muutoksen hallinnan näkökulmista ensin yleisellä tasolla ja sitten erityisesti MBO- ja EBO-järjestelynä toteutetun tuotannollisen ulkoistuksen kannalta alaluvussa Yrittäjyyden tila ja kasvuyrittäjyyden haasteet Suomessa Yrittäjyydentila ja kasvuyrittäjyyden haasteet Viimeisten tilastotietojen mukaan Suomessa on ennätysmäärä yrityksiä. Nousukausi sekä monet poliittiset uudistukset, kuten kotitalousvähennys, osakeyhtiölainuudistus, arvonlisäverorajan nosto sekä starttirahauudistus ovat madaltaneet kynnystä yrittäjyyteen. (Yrittäjyyskatsaus 2007.) Tällaista aktiivista omistaja-yrittäjävetoista uusyrittäjyyttä tutkineiden Pajarisen, Rouvisen ja Ylä-Anttilan (2006) mukaan uusia yrityksiä syntyy eniten palvelualalle ja ne ovat ainakin lähtökohtaisesti pienimuotoista liiketoimintaa, työllistäen keskimäärin reilut kaksi henkeä. Noin 14

16 kymmenesosa tästä nk. uusyrittäjyydestä on syntynyt ulkoistamisen tuloksena. Sen sijaan yritysten kasvu on viimeisten tutkimusten mukaan keskittynyt keskisuuriin ja suuryrityksiin. Vastaavasti pienten ns. mikroyritysten kasvuedellytysten nähdään jopa heikentyneen muun muassa viime aikojen politiikkatoimien seurauksena. (Pajarinen ym. 2006; Nieminen 2008; Rosendahl 2008.) Kaiken kaikkiaan yrittäjäaktiivisuus on Suomessa verrattain alhaisella tasolla kansainvälisesti verrattuna (Pajarinen & Rouvinen 2006). Yrittäjyyspolitiikkamme keskeisimpinä haasteina onkin tunnistettu kehittää keinoja innovatiivisen ja kasvuhakuisen uusyrittäjyyden, nykyisten pk-yritysten kasvun kannustimien sekä markkinoiden dynamiikan ja toimivuuden edistämiseen (Yrittäjyyskatsaus 2007). Valmistavan pk-teollisuuden kriittiset kasvuhaasteet liittyvät kansainvälistymiseen, osaavan työvoiman saatavuusongelmiin, alhaiseen yrittäjäriskin sietokykyyn sekä rahoituskysymyksiin: Globaalitalouden nopeat muutokset ja suhdannevaihtelut heijastuvat kaikkialle; miten vastata niihin, saati ennakoida niitä pkt-tasolla Kansainvälistyminen: sopivien kumppanien löytäminen, kielitaito, kansainvälinen bisnesosaaminen ja toimintamallien omaksuminen yrityksen eri tasoilla ja funktioissa Jo nyt konepajateollisuus kärsii ammattiosaajista, erityisesti työntekijäja työnjohtotasoilla Kasvun rahoitusongelmat: yrittäjäriskinsietokyky vs. rahoitusmarkkinoiden ongelmat Kasvun hallinta yrityksen sisäisesti strategisella ja operatiivisella tasolla: strategisen johtamisen sekä kehitysresurssien puute Palveluliiketoiminnan kasvattaminen ja kehittäminen edellyttää siirtymistä tuote- ja teknologiakeskeisestä toimintamallista palvelu- ja ratkaisulähtöiseen toimintatapaan: palvelukyky ja kulttuuri korostuvat (ks. Simons ym. 2007; Kasvuyritys 2007; Grönroos ym ) Lisäksi yrityksillä on keskimäärin verrattain vaatimattomat kasvuambitiot (Pajarinen & Rouvinen 2006; Simons ym. 2007). Laajassa yrittäjyystutkimusten yhteenvedossaan Pajarinen ja Rouvinen (2006) määrittelevät kasvuyritystä muun muassa seuraavasti: yritys toimii todennäköisimmin tietointensiivisissä ja verkottuneissa liike-elämän palveluissa yritysten välisillä markkinoilla sekä harjoittaa innovaatiotoimintaa. Se myös pyrkii määrätietoisesti laajentamaan maantieteellisiä markkinoitaan. Kasvuyritys on todennäköisimmin osakeyhtiömuotoinen ja jo lähtökohtaisesti suurempi yritys muihin alkaviin yrityksiin verrattuna: isompi alkupääoma, useita perustajia sekä henkilömäärältään isompi. Kasvuyrittäjä on puolestaan todennäköisemmin hyvin koulutettu, teknillisen koulutuksen omaava mies, 15

17 jolla on aiempaa työ-, johtajuus- ja/tai yrittäjyyskokemusta. Hän on luonteeltaan positiivisessa mielessä ahne ja riskihakuisempi. Mahdollisuus vaurastumiseen ja uuden liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseen ovat hänelle tärkeitä motiiveita (vrt. itsensä työllistäminen ensisijaisena yrittäjyyden motiivina). (ks. myös Pajarinen ym ) Kasvuyrittäjyydestä on erityisesti viimeisten vuosien aikana käyty paljon keskustelua eri medioissa. Kasvuhaluttomuuden syitä ollaan etsitty yhtäältä kansallisesta yrittäjyyskulttuuristamme ja -perinteestämme, joita leimaa vahva itsenäisyyden ja itsensä toteuttamisen motiivi, sitkeys ja periksi antamattomuus sekä varman päälle pelaaminen. Nämä kulttuuriset piirteet tulevat erityisesti esiin perheyrittäjävaltaisessa kone- ja metallituoteteollisuudessamme. Perheyrittäjyys ilmenee yrittäjien vahvana sitoutumisasteena, mutta samalla myös pienempänä riskinottokykynä ja sen myötä hitaampana kasvuna. (ks. esim. Hyrsky 2001; Pajarinen & Rouvinen 2006; Alihankintavisio 2015.) Toisaalta julkisessa keskustelussa on painottunut ulkoisen toimintaympäristön ja yrittäjyyden reunaehtojen kriittinen tarkastelu, koskien globalisaation nopeuttamia rakennemuutoksia viime vuosikymmenenä sekä lainsäädännön, rahoitusmarkkinoiden ja innovaatiojärjestelmämme riittämätöntä reagointikykyä näihin globaalitalouden muutoksiin kansallisella tasolla. Erityisiksi haasteiksi kansallisella ja politiikkatoimien tasolla ovat viimeaikaisen julkisen keskustelun perusteella nousseet yksityisten ja julkisten rahoitusmekanismien ongelmat, veropoliittiset uudistukset sekä tiukentuneeseen yt-lakiin liittyvät säädökset, joiden nähdään keskeisesti vaikeuttavan uusien työntekijöiden palkkaamista ja liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia etenkin pienyrityksissä (ks. esim. Pajarinen & Rouvinen 2006; Simons ym. 2007; Kasvuyritys 2007; Pkyritysbarometri 2007; Alkio 2008; Lassila 2008; Nieminen 2008; Rosendahl 2008). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu myös positiivisia merkkejä nuoremman sukupolven lisääntyneestä riskinottokyvystä, kasvuambitioista sekä kansainvälistymisintresseistä ja kyvystä (Pajarinen & Rouvinen 2006; Hietala 2007). Kriittistä on panostaa tämänkaltaisen kehityssuunnan tukemiseen eri intressiryhmien taholta. Yrittäjyyden kynnyksen madaltaminen: eri sidosryhmien rooli Huolimatta viime vuosien aikana tapahtuneesta kotimaisten pääomamarkkinoiden positiivisesta kehityksestä on silti tunnistettavissa selkeitä rakenteellisia epäkohtia, mitkä estävät innovatiivisten pk-yritysten kasvumahdollisuuksia johtuen ulkopuolisen pääoman saatavuusongelmista. Kansantalouden näkökulmasta on keskeistä panostaa erityisesti 16

18 tutkimukseen, politiikkatoimiin sekä yksityisten ja julkisten rahoitusmekanismien kehittämiseen, mitkä tukevat kasvuyrittäjyyttä, joka ensisijaisesti edistää kansantalouden kasvua ja hyvinvointia. Laajoissa yrittäjyystutkimusyhteenvedoissa muun muassa Etlan tutkijat esittelevät joukon eritasoisia politiikkatoimenpiteitä yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseksi (Financial Systems 2003; Pajarinen & Rouvinen 2006.) Ottaen huomioon edellä kuvatut kasvuhakuisten yritysten ja yrittäjien profiilit, kasvuyrittäjyyden edistämisen tulisi Pajarisen ym. (2006) mukaan painottua suurisuuntaisten ja riskisten liiketoimintamahdollisuuksien rahoitusmahdollisuuksiin sekä innovaatioympäristön toimivuuteen aloittelevan ja (vielä) pienen yrityksen näkökulmasta. Hallituksen viime vuosien ( ) yrittäjyyspolitiikkaohjelma onkin kohdistunut yritystoiminnan aloittamisen edistämiseen, sukupolven- ja omistajavaihdosten tukemiseen, kasvuyrittäjyyden edellytysten parantamiseen, osaamista ja innovatiivisuutta vahvistavien yrityspalveluiden kehittämiseen sekä säädösympäristön ennustettavuuden, markkinoiden toimivuuden ja julkisen sektorin palvelutuotannon uudistamiseen (Yrittäjyyskatsaus 2007). Tulevien vuosien painopisteiksi on edelleen määritelty yrittäjyyshalukkuuden ja yritysten kasvuhalukkuuden edistäminen, muun muassa verokannustimia, julkisia rahoitusmuotoja, yrittäjäriskin hallintaa sekä julkisia yrityspalveluja edelleen kehittämällä (TYPO:n painopisteet ). Yhteiskunnan tarjoama julkisten palvelutarjonta alkavalle yrittäjälle on nykyisyydessäänkin laaja, mutta varsin hajautunut ja monitahoinen. Julkiset yrityspalvelut kattavat aina viranomaispalveluista (Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus), sekä laajasti tarkastellen innovaatiojärjestelmämme politiikkatoimista, valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden tarjoamiin rahoitus-, konsultointi-, koulutus-, tutkimus- ja kehitys- sekä yrityshautomotyyppisiin palveluihin. Tietoa erityisesti yrittäjille suunnatusta julkisesta ja yksityisestäkin palvelutarjonnasta on pyritty kokoamaan ja koordinoimaan muun muassa yrityssuomi.fi -portaalin kautta. Niin ikään markkinoilla on lukuisia sähköisessä muodossa saatavilla olevia oppaita esimerkiksi julkisten instanssien sekä eri rahoituslaitosten palvelutarjonnasta alkavalle yrittäjälle. (Yrittäjyyskatsaus 2007; TYPO:n painopisteet ; Uuden yrityksen vero-opas 2007; Aloittavan yrittäjän opas 2008; Perustamisopas yrityksen perustajalle 2008, jne.). Julkisten ja yksityisten palvelujen ohella ns. kolmannen sektorin toimesta on saatavissa monenlaisia yrittäjyyttä ja ulkoistustilanteiden hallintaa koskevia tieto- ja konsultointipalveluja. Perinteisessä valmistavassa teollisuudessa aktiivisia tahoja ovat muun muassa Suomen Yrittäjät ry, Teknologiateollisuus ry, Metalliliitto ry sekä Uusi Insinööriliitto ry. Erityisesti tämän käsikirjan keskiössä olevan EBO-järjestelyn kannalta 17

19 ammattijärjestöjen tuki henkilöstöomistukseen ja henkilöstön muutoksen hallintaan liittyvissä kysymyksissä nähdään tärkeänä, mihin palataan käsikirjassa myöhemmin. Niin ikään keskeisinä yrittäjyyteen kannustajina voivat toimia liiketoimintakumppanit, ennen kaikkea ulkoistava yritys, mutta myös muut asiakkaat sekä toimittajat ja palveluntarjoajat. Käsikirjan tarkoituksena onkin kiinnittää erityistä huomiota ulkoistavan yrityksen rooliin sekä vaihtoehtoisiin kannustinkeinoihin henkilöstön yrittäjäksi ryhtymisen tukemiseksi. Lisäksi ulkopuolisista sidosryhmistä kiinnitetään huomiota erityisesti ulkopuolisten rahoittajien, verottajan, TE-keskusten, kunnan sekä asiakkaiden ja toimittajien rooleihin ulkoistuksen ja yrityksen itsenäistymisprosessin sekä alihankintasuhteen kehittymisen eri vaiheissa. 2.3 Ulkoistaminen kasvun mahdollistajana Ulkoistamiskehitys Ali-Yrkön (2007) mukaan 2000-luvun alussa 60% teknologiateollisuutemme yrityksistä oli ulkoistanut joitain toimintojaan. Ulkoistamisella on perinteisesti negatiivinen leima, mutta sen voidaan nähdä myös positiivisesti avaavan uusia kasvumahdollisuuksia molemmille osapuolille, sekä ulkoistavalle yritykselle että ulkopuoliselle palvelun tarjoajalle. Ulkoistaminen määritellään tyypillisesti aiemmin itse tuotettujen tuotteiden ja palvelujen siirtämiseksi hankittavaksi pysyväisluonteisesti muilta yrityksiltä (Karjalainen, Haahtela, Malinen, Salminen & Kaukonen 2004). Tarkemmat määritelmät ottavat kantaa esimerkiksi ulkoistettaviin resursseihin sekä transaktioiden toteutumiseen jatkossa, kuten seuraava: ulkoistamisessa sisäisesti hallittu transaktio siirretään ulkopuolisen toimittajan suoritettavaksi pitkäaikaisen sopimuksen avulla, sisältäen myös ulkoistuskohteen henkilöstön siirtymisen toimittajalle (Quelin & Duhamel 2003). Ulkoistamiskehitys on edennyt nk. perinteisestä operatiivisten kustannusten vähentämiseen ja kapasiteetin joustavaan hallintaan perustuvasta ulkoistamisesta strategiseen suuntaan, jolloin ulkoistaminen nähdään osana liiketoimintakonseptia sekä edistävän lisäarvon luontia asiakkaalle tai laajemmalle arvoketjulle. Amerikkalaisessa kirjallisuudesta tämä strateginen suuntaus tunnetaan nimellä Business Transformation Outsourcing (BTO). Valtatrendinä tällä hetkellä kuitenkin nähdään liiketoimintaprosessin tai sen osan siirtäminen yrityksen ulkopuolelle, nk. Business Process Outsourcing (BPO) (Am. kirjallisuudessa). (Karjalainen ym ) Monien ulkoistusta tarkastelevien lähestymistapojen joukosta strategisen johtamisen ja transaktiokustannusteoriat vaikuttavat tarjoavan 18

20 perustavanlaatuisen viitekehyksen ohella käytännöllisiä käsitteitä ja malleja tukemaan ulkoistuksiin liittyviä strategisia valintoja ja ydinosaamisten määrittelyä, kustannusanalyysejä eri toteutusmallien vertailua varten sekä uuden palvelu- ja alihankintasuhteen määrittelyä osapuolten kesken. Niin ikään prosessilähtöinen näkemys ulkoistusprosessin hallintaan on olennainen monitahoisen muutosprosessin ymmärtämiseksi ja ohjaamiseksi molempien osapuolten sekä muiden ulkoisten sidosryhmien kesken. (ks. Quinn 1999; Mc Ivor 2000; Momme & Hvolby 2002; Franceschini, Galetto, Pignatelli & Varetto 2003; Quelin & Duhamel, 2003.) Strategisen johtamisen näkökulma ulkoistamiseen Strategisen johtamisen resurssiperustainen näkökulma perustelee ulkoistuksen hyötyjä emoyhtiölle keinona keskittyä ydinliiketoimintaan, erikoistua tai vapauttaa resursseja uuden liiketoiminnan luomiseen. Ulkoistuksella haetaan siten yrityksen kasvu- ja uudistumiskyvyn edellyttämää joustavuutta resurssien liikuteltavuuden ja panostamisen suhteen, jotta pystytään vastaamaan yhä paremmin nykyisten markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja kysynnän vaihteluihin tai vastaavasti luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niin ikään ulkoistava yritys voi tavoitella ulkoistuksella yrityskuvan uudistamista. (Ks. Quinn 1999; Kiiskinen ym ) Ulkopuoliselle palveluntarjoajalle puolestaan tarjoutuu kasvumahdollisuuksia skaalaetujen muodossa palvelemalla useita asiakkaita, sekä erikoistumalla ja/tai muodostamalla uudentyyppisiä palvelukokonaisuuksia ja konsepteja. Toisin sanoen tekemällä täydentävästä osaamisesta ydinliiketoimintaa. Tämä voi mahdollistaa toimittajalle uudenlaisen asemoinnin erityyppisissä arvoketjuissa ja -verkostoissa. Kuitenkin mitä strategisemmasta ulkoistuksesta on kyse, sitä laajemmat riskit on otettava huomioon. Keskeiset strategiset uhkatekijät liittyvät kriittisen avainosaamisen menettämiseen, yhteistyökumppanien valintaan tai virhearviointeihin investointien ja uuden liiketoiminnan kehittämisen suhteen. Niin ikään ulkoistuksen toteutuskustannukset nousevat tyypillisesti korkeiksi ja ovat vaikeita ennakoida. (ks. Quinn 1999; Quelin & Duhamel 2003; Karjalainen ym ) Etenkin kun kyseessä on strateginen ulkoistus uudelle, ennestään tuntemattomalle ulkopuoliselle toimittajalle, riskien ja hyötyjen arviointi on erityisen vaikeaa. Sen sijaan ulkoistus johdon tai henkilöstön perustamalle yritykselle, eli management tai employee by out-järjestely (myöhemmin MBO tai EBO), voi olla varteenotettava vaihtoehto edistää osapuolten, jopa laajemmin arvoketjun, kasvumahdollisuuksia sekä erityisesti tukea paikallista yrittäjyyttä ja teollisuuden kilpailukykyä. Tietoa ja aiempaa tutkimusta tällaisten erityisten ulkoistustilanteiden hallinnasta vaikuttaa 19

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot