Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/770/07.00/2010 YLO/125/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA ILMOITTAJA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. A. Ahlström Osakeyhtiö Laviantie NOORMARKKU KIINTEISTÖN OMISTAJA A. Ahlström Osakeyhtiö Laviantie NOORMARKKU PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Riihimäen Lasi, Alue B Kunta: Riihimäki (694) Kiinteistörekisteritunnus: VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Alueella on toiminut lasitehdas vuosina Riihimäen entisen lasitehtaan tontin pilaantunutta maaperää on kunnostettu vaiheittain. Nyt on tarkoitus kunnostaa päärakennukseen rajoittuvan sisäpihan alue sekä uusia päärakennuksen ympäriltä sadevesiviemärit. Sisäpihaa ympäröivät rakennukset ovat historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeitä, suojeltuja rakennuksia. Rakennuksia kunnostetaan parhaillaan toimistotiloiksi. Sisäpihan tuleva käyttö liittyy ympäröivien suojeltujen rakennusten käyttöön. Tällä hetkellä sisäpiha ei ole yleisessä käytössä eikä sillä oleskella. Suoritemaksu 864 euroa HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Birger Jaarlin katu 13 / PL Hämeenlinna Vesijärvenkatu 11 A / PL Lahti

2 HAMELY/770/07.00/2010 2/11 Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava. Alueen kaavamerkintä on KTY/s, liike-, toimisto- ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Sisäpiha sijaitsee eriasteisesti (sr-1 ja sr-2) suojeltujen rakennusten keskellä korttelissa Päärakennuksen seinustoille tehtävä salaojien kaivu sijoittuu kaavassa merkinnöillä pp/h (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alue) sekä pihakatu-merkinnällä oleville alueille. Päärakennuksen pääsisäänkäynnin porrasrakenne ja lasitiiliseinä ovat kaavassa säilytettäviksi nimettyjä kohteita. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperä, pinta- ja pohjavesi Sisäpihan alueella maaperässä on hiekkaa, kiviä sekä lasi- ja tiilijätettä sisältävää täyttöä 1 2,5 metriä paksu kerros. Täytön alapuolella on luonnonmaana pääosalla aluetta silttiä ja savea vaihtelevan paksuna (0,1-1,5 m) kerroksena ja tämän alapuolella on kallio. Maanpinta laskee idästä länteen päin. Täytön paksuus alueen itäosassa on suurin, noin 2,5 metriä, kun se länsiosassa on noin 1 metri. Alueen keskiosan läpi menevän kävelytien kohdalla on asfalttipinta. Sisäpihan pohjoisseinustalla on betoninen uloke ja etelä- sekä länsiseinustalla betoniset portaat. Nämä poistetaan kunnostuksen yhteydessä. Itä- ja länsipäädyssä on noin 3 m leveä ja alle 3 m korkuinen kulkuaukko rakennuksen läpi sisäpihalle. Kulkuaukon kohdalla on betoni- / asfalttipohja. Läntisen kulkuaukon kohdalla sekä sen edustalla sisäpihalla on betonirengaskaivot, jotka poistetaan kaivun yhteydessä. Kulkuaukkojen alapuolelta ei maaperän laatua ja puhtautta ole tutkittu. Päärakennuksen seinustalle rakennetaan uudet salaojat. Tätä varten seinustan viereiset massat kaivetaan salaojien asennussyvyyteen sekä asennetaan uudet salaojat. Massojen laatua ja epäpuhtauksia ei ole tutkittu. Kohde ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen (Herajoki , I-luokka) raja sijaitsee 500 m kuivaamorakennuksesta kaakkoon. Kunnostettavalla alueella ei ole pintavesiä. Alueella ei ole tavattu pohjavettä kaivusyvyyksillä. Kallio tulee vastaan sisäpihan alueella 2 3 metrin syvyydellä. Kallion päällä on savikerros, jonka pintaosa on paikoin pilaantunut. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET Alueella on historiallista maaperän pilaantuneisuutta, joka johtuu lasin valmistusprosessin jätteiden (lähinnä arseenipitoiset massat sekä lasijäte) läjityksistä. Toiminta-aikana vallinneen tavan mukaan lasitehtaan jätteitä on läjitetty tontin täyttöihin pitkän ajan kuluessa.

3 HAMELY/770/07.00/2010 3/11 Pääasiallinen maaperässä esiintyvä haitta-aine on arseeni, jota on lisätty lasimassaan samentavien epäpuhtauksien poistamiseksi. Arseenipitoisuus on max. 350 mg/kg. Yli ylemmän ohjearvon olevia massoja on arviolta tonnia ja yli alemman ohjearvon 550 tonnia. TUTKIMUKSET JA TULOKSET Sisäpihan aluetta on tutkittu kuudesta pisteestä. Päärakennuksen sokkelin läheisyydessä on tehty tutkimuksia neljässä pisteessä. Koko lasitehtaan alueella on arseenin pitoisuus taustasta kohonnut. Tutkimuksissa on analysoitu raskasmetalleja sekä öljypitoisuuksia. Laboratoriossa on tehty yhteensä seuraavat määrät analyysejä: raskasmetallisarja 23 näytettä mineraaliöljy 13 näytettä Lisäksi on tutkittu haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID- mittauksin 13 näytteestä. Tulokset Sisäpihan alueella maaperässä on laajalla alueella korkeita arseenipitoisuuksia. Arseenin pitoisuus ylitti neljässä pisteessä kuudesta ylemmän ohjearvon pitoisuuksien ollessa tasoa mg/kg. Alueen itäosa on voimakkaammin pilaantunut. Länsiosassa (PE1 ja PE2) arseenin pitoisuus ylitti kynnysarvon. Lyijypitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon yhdessä pisteessä (PE3, 756 mg/kg) sekä alemman ohjearvon pisteissä PE4 ja PE5. Kadmiumpitoisuus oli PE3:ssa yli alemman ohjearvon (15,5 mg/kg) ja lisäksi useissa pisteissä lievästi yli kynnysarvon. Öljyhiilivetyjä oli pisteessä PE5 yli alemman ohjearvon pitoisuutena mg/kg. Öljy oli raskasta hiilivetyjaetta. Sisäpihan ulkopuolella (pisteet B100- B203) pitoisuus oli pääasiassa kynnysarvotasoa, arseenin ylittäessä alemman ohjearvon yhdessä pisteessä. PID- mittausten perusteella maaperässä ei ole haihtuvia hiilivetyjä. RISKINARVIOINTI JA ARVIOINTI PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ei sisällä erillistä riskinarviointia. Ilmoituksessa todetaan, että sisäpihan maaperä on voimakkaasti arseenilla pilaantunut, joten sen tuleva käyttö edellyttää kunnostustoimenpiteitä. Maaperän epäpuhtaudet ovat lähes pelkästään epäorgaanisia aineita. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Kunnostuksen tarkoitus on poistaa voimakkaasti pilaantuneesta maaperästä mahdollisesti aiheutuva terveysriski alueella oleskeltaessa. Lisäksi tulevia rakennusvaiheita varten maaperän nykyistä tasoa on tarpeen alentaa. Rakennuksen salaojitus on tarkoitus uudistaa ja kaivaa sokkelien kohdat näkyviin poistamalla rakennuksen seinustojen läheltä ylimääräiset täyttömaat.

4 HAMELY/770/07.00/2010 4/11 Maaperästä poistetaan tutkimuksissa sisäpihalta todetut pilaantuneet, pitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset ja jätteet. Tilalle tuodaan puhtaita täyttömaita alueen ulkopuolelta. Lisäksi sisäpihalle johtavien käytävien maaperästä poistetaan alemman ohjearvon ylittävät massat. Rakennuksen sokkelien vierestä ja ympäristöstä kaivetaan massat määräsyvyyteen asti. Kaivusyvyys täsmentyy lopullisten suunnitelmien valmistuttua ennen kunnostusta. Poistettujen / poistettavien massojen haitta-aine pitoisuudet tutkitaan ja massat toimitetaan käsiteltäviksi pitoisuuksien perusteella. Puhtaat maat, joiden haitta-ainepitoisuus on alle alemman ohjearvon, sijoitetaan takaisin alueen täyttöihin, jos ne siihen ominaisuuksiensa puolesta (kitkamaat sekä jätettä sisältämättömät maat) soveltuvat. Pitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittävät kaivumaat toimitetaan vastaanottopaikkoihin alueen ulkopuolelle. PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Kunnostettavat alueet ja kunnostussyvyydet Alustavat massamäärät Sisäpiha Sisäpihan alueella pilaantunutta maata on tutkimusten perusteella syvimmillään 2 m kerros alueen itäisimmässä osassa (piste PE5). Länteen päin maan pinta laskee ja pilaantunut kerros ohenee. Pilaantuneen alueen pinta-ala on noin 500 m 2 ja syvyys keskimäärin 2,2 metriä. Massamäärä on m 3 / t. Muut alueet Sisäpihalle menevien kahden kulkutien kohdilta poistetaan mahdollisesti pilaantuneet massat sekä betonirakenteet ja vanhat kaivot. Oletettu kunnostussyvyys on 1 metri ja pinta-ala noin 70 m 2 ja massamäärä 70 m 3 / 130 t. Seinän viereen tulevien salaojien kohdilta massat vaihdetaan noin 1 m syvyydelle. Massamäärä on 120 m 2 x 1 m= 120 m 3 / 230 t. Lisäksi itäisen kulkutien edustalla (kaavamerkintä pp/h) olevia pintamaita joudutaan ilmeisesti leikkaamaan myös kauempana seinälinjasta, kun sokkeleita kaivetaan esiin, jotta maan pinnan kaltevuus saadaan riittävän loivaksi. Nämä kaivut tehdään kunnostuksen yhteydessä. Poistettavien massojen määrää ei ole vielä voitu arvioida. Puhtaiden sekä lievästi ja voimakkaasti pilaantuneiden kaivumaiden alustavasti arvioidut määrät ovat: Puhtaat Pilaantuneet maat Lievästi Voimakkaasti Sisäpiha 500 m Sisäänajotiet Salaojien alueet YHTEENSÄ 40 t 550 t 1770 t

5 HAMELY/770/07.00/2010 5/11 Analyysit Poistettavat massat Jätetäyttöä sisältävä voimakkaasti pilaantunut maa poistetaan tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella. Kaivusyvyys täsmentyy kunnostuksen yhteydessä tehtävien analyysien perusteella. Pohjan savikerros on osalla aluetta puhdasta ja voidaan jättää paikoilleen. Alueen länsiosassa pilaantuneen alueen raja ei ole tarkkaan selvillä. Osa massoista voidaan mahdollisesti jättää paikoilleen, jos savikerroksen poistaminen ei tulevan maan käytön kannalta ole tarpeellista. Rakennuksen seinustalta kaivettavien sekä sisäpihan kulkuteiden alapuolisen maan massojen haitta-ainepitoisuuksista ei ole tutkimustuloksia. Kunnostuksen alussa tutkitaan näiden massojen raskasmetallipitoisuudet kaivinkonekuopista (n. 15 kpl) kokoomanäytteinä (0-1 m) ja tulosten perusteella määritetään massojen kunnostustarve. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa ne haitta-aineet, joita alueella on aiemman tutkimuksen mukaan todettu ja lisäksi ne aineet, joihin kaivun yhteydessä tehtävät kenttähavainnot viittaavat. Massoista tutkitaan laboratoriossa raskasmetallit ICP- menetelmällä ja mineraaliöljy GC- menetelmällä (tarvittaessa). Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivutasolta seuraavasti: sisäpihan alueelta kaksi kokoomanäytettä sisäpihalle menevistä käytävistä kummastakin yksi kokoomanäyte rakennuksen salaojan kaivutasolta yhteensä kaksi kokoomanäytettä Näytteistä tutkitaan laboratoriossa raskasmetallit sekä öljypitoisuus. Mittaukset Maan pinnan taso ennen kunnostusta sekä kaivun lopettamistaso vaaitaan mittaamalla takymetrisesti. Urakoitsija vastaa mittauksista ja toimittaa tulokset konsultille. Mittaustuloksista lasketaan poistettujen massojen määrä. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään mittaustulokset ja kunnostusalueen leikkauskuvat koordinaatistossa. Kaivumassojen välivarastointi Massojen välivarastointia tontilla pyritään välttämään tutkimalla kaivettavien alueiden haitta-ainepitoisuudet etukäteen ennen kunnostuskaivun aloittamista. Jos massoja joudutaan välivarastoimaan analyysien edellyttämän ajan (korkeintaan yksi viikko) massat varastoidaan muovin päällä ja sateelta suojattuina mahdollisimman lähellä kaivupisteitä. Poistettavien massojen loppusijoitus Voimakkaasti ja lievästi pilaantuneiden massojen loppusijoitus sisällytetään urakkatarjouspyyntöihin. Puhtaat maat viedään ylijäämämaiden läjitysalueelle tai käytetään kaivantojen täyttöihin. Lievästi pilaantuneet maat pyritään sijoittamaan hyötykäyttöön, esim. lopetettavien kaatopaikkojen viimeistelykerroksiin. Voimakkaasti pilaantuneet maat (yli raja-arvon) toimitetaan erityiskäsittelyyn paikkoihin, joissa on ympäristölupa massojen vastaanottoon.

6 HAMELY/770/07.00/2010 6/11 Korvausmassat Puhdistusaikataulu Poistettavien massojen tilalle tuodaan rakentamisen jälkeen puhtaita maamassoja, joiden alkuperä on tiedossa. Massojen tulee olla routimattomia mineraalimaita, joiden laadusta ja tiivistämisestä sovitaan erikseen. Kaivualueiden täyttötasot määritetään myöhemmin. Kunnostustyö on tarkoitus toteuttaa syksyllä Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Maan kaivun aikana on paikalla kenttävalvoja (kokenut sertifioitu näytteenottaja), joka valvoo ja ohjaa massojen kaivua niin, että puhtaat ja eriasteisesti pilaantuneet massat saadaan eroteltua ja toimitettua oikeisiin loppusijoituspaikkoihin. Kenttävalvoja kirjoittaa massojen siirtoasiakirjat kuljetusta varten sekä ottaa ja toimittaa analysoitavaksi poistettujen massojen pitoisuudet sekä maahan jäävien massojen pitoisuudet. Työn suorittaa kokenut alan urakoitsija, joka valitaan myöhemmin. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Kunnostuksella ei oleteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön (pölyäminen) estetään tarvittaessa työteknisin menetelmin. Kunnostustyön raportointi Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportti toimitetaan Hämeen ELY- keskukselle. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: Kunnostusalue kartalla, poikkileikkauskuvat Kuvaus kunnostuksen toteutuksesta, kenttähavainnot Poistetut massamäärät ja niiden loppusijoituspaikat Pitoisuusmittausten tulokset Laboratorioanalyysien tulosteet ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä.

7 HAMELY/770/07.00/2010 7/11 Määräykset 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet alueen maaperässä ovat seuraavat: Keskiraskaat öljyhiilivetyjakeet (>C 10 -C 21 ): 300 mg/kg Raskaat öljyhiilivetyjakeet (>C 21 -C 40 ): 600 mg/kg Metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V, Zn): VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettava pilaantunut maa on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajäteraja-arvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely.

8 HAMELY/770/07.00/2010 8/11 Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan siirroista on laadittava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Työn toteuttajan on säilytettävä siirtoasiakirjat kolme (3) vuotta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueelle sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Mikäli kunnostustyö laajenee sellaiselle alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista kaivaa (esim. viemärit yms.), on pilaantuneet maat varauduttava eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristämisestä ja käytettävästä eristysrakenteesta on laadittava erillinen suunnitelma Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. 7. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. 8. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, että pilaantunutta maaainesta ei leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee keskeyttää kaivu kovalla tuulella, pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 9. Kaivantoihin kertyvästä vedestä on otettava näytteitä ja pilaantuneeksi todettu vesi on tarvittaessa esikäsiteltävä. Puhdistustoimenpiteiden aikana kaivantoihin mahdollisesti kertyvän pilaantuneen veden pumppaamiselle kunnan jätevesiviemäriin on haettava lupa Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitokselta ennen puhdistustöiden aloitusta. Vesien johtamisessa jätevesiviemäriin on noudatettava Riihimäen kaupungin vesihuoltolaitoksen antamia ohjeita esikäsittelystä ja viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Tarvittaessa puhdistamolle kelpaamaton vesi puhdistetaan paikanpäällä viemäröintikelpoiseksi tai pumpataan imuautoon ja kuljetetaan käsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan.

9 HAMELY/770/07.00/2010 9/ Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Määräysten perustelut Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/96) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on maaperään jäävistä haitta-ainepitoisuuksista esitettävä riskinarvio ja sijainti kartalla. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-9) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-9) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 10) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Ilmoituksessa puhdistustasoksi on esitetty alempaa ohjearvotasoa, mikä on alueen maankäyttö huomioon ottaen riittävä. Puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ohjearvovertailuun perustuvan perusarvioinnin pohjalta, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella, kohteessa ei ole ravintokasvien viljelyä, päiväkotia tai leikkipuistoa. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoi-suudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta

10 HAMELY/770/07.00/ /11 kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 7). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 19, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1097/2009) perusteella 864. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen

11 HAMELY/770/07.00/ /11 käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 18 h. Maksu suoritetaan palvelukeskuksen myöhemmin toimittamaa laskua vastaan. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Jäljennös päätöksestä A. Ahlström Osakeyhtiö, Laviantie 22, NOORMARKKU Riihimäen ympäristönsuojeluyksikkö (sähköisesti) Pöyry Finland Oy, Risto Valo (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus