Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonvarayksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/40/07.00/2011 LUV/56/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma c/o Pöyry Finland Oy PL VANTAA PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA Heinämaantie 1359 Entinen polttoaineiden jakelupaikka Kunta: Nastola Kylä: Villähde Kiinteistörekisteritunnus: SOILI-kohdenro: Arja ja Jari Kemppainen Heinämaantie Villähde VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA MAKSU Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulain voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Nastolan Villähteellä osoitteessa Heinämaantie Kohteessa on asuinkäytössä oleva asuintalo ja autotalli/piharakennus. Piha on sora- ja nurmipintainen. Ympäristö on metsää ja tiealuetta. Vuonna 2009 hyväksytyssä Villähde-Koiskala-osayleiskaavassa kiinteistö on merkitty A-merkinnällä, eli erillispientalojen alueeksi. Kiinteistön nykyiseen käyttöön tai kaavoitukseen ei ole tiedossa muutoksia. Naapurustossa on asuintalo noin m:n päässä eteläsuunnassa ja kartano noin 500 m:n päässä pohjoissuunnassa. Kohteen naapurikiinteistöt haltijatietoineen on esitetty ilmoituksen liitteenä. Kohde ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Kiinteistöllä on noin 5,5 m syvä betonirengaskaivo, jonka vettä käytetään talousvetenä. Pohjavesi virtaa kiinteistön kaivolta pilaantuneen maa-alueen suuntaan. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kiinteistöllä on harjoitettu polttoaineiden jakelua päivittäistavarakaupan yhteydessä vuoteen 1984 asti. Kohteessa on varastoitu bensiiniä ja dieselöljyä maanpäällisissä säiliöissä. Lisäksi kiinteistöllä on myyty polttonesteitä 200 litran tynnyreistä. Öljytuotteita on varastoitu piharakennuksen päädyssä olevassa varastossa. Kiinteistöllä ei ole enää jakelutoimintaan liittyviä laitteita tai rakenteita, vaan ne on purettu. Maaperää ovat pilanneet polttoaineen jakelun ja varastoinnin seurauksena bensiini sekä keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivedyt. Kohteessa on öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata arviolta noin 80 m 3 pintaalaltaan noin 50 m 2 :n alueella. Maa-ainekseen on sitoutuneena noin 330 kg öljyhiilivetyjä. Tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Golder Associates Oy:n laatimassa kunnostussuunnitelmassa. Tutkimuksissa havaittiin maaperän olevan pilaantunut öljyhiilivedyillä entisellä polttoaineen jakelualueella. Maaperän bensiinipitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja keskitisleiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvotason. Bensiinijakeita (C 5 -C 10 ) on maassa enimmillään 200 mg/kg, keskitisleitä (>C 10 -C 21 ) enimmillään mg/kg ja raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 ) 500 mg/kg. Maaperän bentseenipitoisuus 0,15 mg/kg on alemman ohjearvon tasolla ja TEX-yhdisteiden pitoisuus kynnysarvon tasolla. Pilaantuminen ulottuu noin kahden metrin syvyyteen. On todennäköistä, että pilaantuminen ulottuu myös kiinteistön ulkopuolelle Heinämaantien tiealueelle kiinteistölle Alueen maaperä on savea ainakin viiden metrin syvyyteen. Maan pintaosissa on hiekan/soran ja saven sekaisia täyttömaita. Kiinteistön kaivossa vedenpinta oli tutkimushetkellä 0,6 m maanpinnasta. Kaivosta otettiin vesinäyte. Vesinäytteessä ei ollut laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia hiilivetyjä. Talousvesikaivo sijaitsee pilaantumaan nähden pohjaveden kulkeutumissuunnassa sen yläpuolella. 2

3 RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy kohdekohtainen kvalitatiivinen riskinarvio. Riskinarvioon sisältyy ohjearvovertailuun perustuva perusarviointi, kriittisten haitta-aineiden valinta, leviämisen arviointi, alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttö, altistuksen arviointi, vaikutusten arviointi ja epävarmuustarkastelu. Riskinarvion perusteella kyseisen asuinkäytössä olevan alueen maaperä esitetään puhdistettavaksi, koska maaperässä on valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetypitoisuus, joka rajoittaa maan kaivua ja estää maaperän riskittömän normaalin käytön esim. istutuksiin ja koska kiinteistöllä on käytössä oleva talousvesikaivo. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi kohdekiinteistölle esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvotasoja seuraavasti: Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 mg/kg Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg Bentseeni 0,2 mg/kg Tolueeni 5 mg/kg Etyylibentseeni 10 mg/kg Ksyleenit 10 mg/kg Mikäli puhdistustöiden aikana todetaan maaperän pilaantuneisuuden ulottuvan kohdekiinteistön rajojen ulkopuolelle tiealueelle, esitetään näillä alueilla puhdistuksen tavoitetasoiksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvopitoisuuksia tai muita riskitarkastelulla haitattomiksi osoitettuja pitoisuuksia. Jos puhdistuksen aikana havaitaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmissa tutkimuksissa todettu, esitetään näiden osalta puhdistuksen tavoitetasoiksi alempia ohjearvopitoisuuksia. Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Golder Associates Oy:n laatimassa kunnostussuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines toimitetaan kuorma-autoilla massojen pitoisuuksien mukaisesti käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi laitokseen tai jäteasemalle, jolla on lupa vastaanottaa pilaantuneita maamassoja. Pilaantuneiden maiden vastaanottopaikat ilmoitetaan valvontaviranomaiselle kustannusvertailun perusteella ennen massojen kuljetusta työmaalta. Haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostukselle asetetut tavoitetasot alittavia ylöskaivettuja maamassoja käytetään ensisijaisesti kaivantojen täyttöön. Kaivantojen 3

4 Puhdistusaikataulu täyttöön huonon rakennusteknisen laadun vuoksi soveltumattomat maamassat toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kaivantoihin kerääntyvää vettä varaudutaan pumppaamaan uppopumpulla kaivannon pohjalta. Jos vedessä todetaan öljyhiilivetypitoisuuksia, vesi pumpataan siirrettävän öljynerottimen tai muun puhdistuslaitteiston kautta maastoon. Jos vettä tulee kaivantoon vain vähän tai vedessä todetaan paljon bensiinihiilivetyjä, käytetään veden poistamiseen loka-autoa tai bensiinihiilivedyt poistetaan vedestä muilla menetelmillä. Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2011 roudattomana aikana. Maaperän kunnostustyön arvioidaan kestävän kaksi tai kolme päivää. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kohteen maaperän kunnostamista valvoo asiantunteva ja kokenut ympäristötekninen asiantuntija. Asiantuntijan ja urakoitsijan yhteystiedot sekä tiedot puhdistuksen aloittamisesta ilmoitetaan aloitusilmoituksessa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä kiinteistön omistajille. Ympäristöasiantuntija ottaa laadunvalvontanäytteet, ohjaa kaivua aiemmin saatujen ja työn aikaisten analyysitulosten avulla sekä ohjaa massat sijoituspaikkoihin. Lisäksi hän pitää kuormapäiväkirjaa massoista, kirjaa tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset) ja tiedot maaperään jäävistä massoista (haittaainepitoisuudet ja sijainti). Näytepisteiden ja kaivantojen sijainti merkitään kartalle. Kunnostustyön yhteydessä kaivettavien maamassojen pitoisuuksia ja kunnostustyön laajuutta seurataan kenttätesteillä (PetroFlag, Gastrac/PID). Massanvaihtokaivun laajuus ja poistettavien massojen sijoituspaikat määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavista näytteistä tehtävien kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulosten perusteella. Näytteenottopisteiden sijainneista ja kenttätestien analyysituloksista pidetään kirjaa. Ympäristötekninen valvoja mittaa luotettavilla kenttätesteillä ja mittareilla öljyhiilivetypitoisuudet ja helposti haihtuvien aineiden esiintymistä. Mittaustulokset kirjataan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Kenttätestitulosten perusteella kuormat ohjataan luvallisiin loppusijoituspaikkoihin. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Pilaantunutta maata sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjaan merkitään kohteen tiedot ja kenttätestin tulos. Kunnostuksen aikana pidetään työmaapäiväkirjaa. Kunnostuksen päättymiskriteereinä käytetään päätöksessä asetettujen tavoitepitoisuuksien saavuttamista. Massanvaihtokaivantojen seinämistä ja pohjalta otetaan edustavia kokoomanäytteitä. Kenttätestien tulosten perusteella valituista näytteistä analysoidaan laboratoriossa mineraaliöljyt GC-FID-menetelmällä ja bensiinihiilivedyt (TVOC, BTEX-yhdisteet, TAME ja MTBE) GC-MS-menetelmällä. Jos kohteen puhdistuksen loppuvaiheessa todetaan tarvittavan riskinarviointia, tehdään maanäytteistä myös riskinarviossa tarvittavat analyysit (öljyhiilivetyjen fraktiointi, raekokojakauma, orgaaninen hiili). Kokoomanäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden niin, että yksi näyte kuvaa enimmillään 100 m 2 :n 4

5 suuruista aluetta. Kentällä saatua puhdasta analyysitulosta ei enää pääsääntöisesti analysoida laboratoriossa, vaan laboratoriossa tarkastetaan kohonneita kenttätestituloksia, jotka edustavat paikalle jätettäviä massoja. Mikäli kaikki lopetusnäytteiden kenttätestitulokset ovat alle määritysrajan, tehdään tällöin kuitenkin vähintään yksi laboratorioanalyysi kenttätestitulosten varmistamiseksi. Laboratorioanalyyseillä varmistetaan, että kenttätestien tulokset ovat vertailtavissa toisiinsa ja että asetetut kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan. Jos maaperän kunnostamisen jälkeen toimenpidealueille jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, laaditaan kohteesta riskinarvio, jossa arvioidaan maaperään jääneiden öljyhiilivetypitoisten maamassojen ympäristölle ja ihmisille mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskinarvioinnin perusteella. Ympäristötekninen asiantuntija laatii puhdistustyöstä loppuraportin, jossa esitetään poistettujen maamassojen ja öljyhiilivetyjen määrä ja pitoisuudet sijoituspaikoittain, massanvaihtokaivantojen ja näytepisteiden sijainti ja jäännöspitoisuudet. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä ja arvio kunnostustyön tavoitteiden toteutumisesta. Loppuraportti toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen mukaan maaperän puhdistamisen aiheuttamat pöly- ja meluhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Maa-ainesten kaivu saattaa lisätä tilapäisesti öljyhiilivetyjen pitoisuuksia kaivualueen ilmassa. Tarvittaessa ilman öljyhiilivetypitoisuuksia tarkkaillaan kaivutyön aikana tuulen alapuolelta. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin haihtumisen pienentämiseksi. Kaivu pyritään toteuttamaan siten, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maaainesta ja betonimursketta välivarastoida tontilla työn aikana. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla lyhytaikaisesti, jos kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä niitä ei voida välittömästi kuljettaa lopulliseen käsittelypaikkaan. Voimakkaasti pilaantuneet maat peitetään, jos niitä joudutaan varastoimaan tontilla. Poistettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla, joiden kuormat peitetään. Autojen renkaat ja kulkuväylät pestään, jos pilaantuneita maita leviää merkittävästi autojen renkaiden mukana. Työmaa-alue aidataan ja merkitään asianmukaisesti, jotta sivullisten pääsy työmaalle estyy. Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille ja kiinteistön omistajille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. 5

6 Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: Kohdekiinteistö Tiealue Öljyhiilivetyjakeet: Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg 500 mg/kg Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 mg/kg 1000 mg/kg Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg 2000 mg/kg Bentseeni 0,2 mg/kg 1 mg/kg Tolueeni 5 mg/kg 25 mg/kg Etyylibentseeni 10 mg/kg 50 mg/kg Ksyleenit 10 mg/kg 50 mg/kg Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet (öljyhiilivetyjakeet ja BTEX-yhdisteet) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajätearvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. 6

7 Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivun aikana kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on toimitettava esim. säiliöautolla käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava öljynerottimella esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava vesihuoltolaitoksen ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, pitoisuudet (öljyhiilivetyjakeet ja BTEXyhdisteet), käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka 7

8 Määräysten perustelut on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä pitoisuuksista (öljyhiilivetyjakeet ja BTEX-yhdisteet) on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Kohdekiinteistön maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Kohteen puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ohjearvovertailuun perustuvan perusarvioinnin pohjalta, vaikka kiinteistön pohjavettä käytetään talousvetenä. Kohteen käytössä oleva talousvesikaivo on maan pilaantumaan nähden pohjaveden kulkeutumissuunnassa sen yläpuolella, eikä kaivossa vesinäytteen perusteella ole öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia hiilivetyjä. Kiinteistö on asuinkäytössä. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan maaperää pidetään asuinkäyttöön tarkoitetulla alueella yleensä pilaantuneena, kun haitta-aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Koska maaperän pilaantuminen ulottuu todennäköisesti myös asuinkiinteistön ulkopuoliselle tiealueelle, on tiealueen maaperän puhdistamiselle asetettu puhdistustaso. Tiealueen maaperä on puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan maaperää pidetään liikennealueella yleensä pilaantuneena, kun haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käy- 8

9 Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen tössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) perusteella Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös Öljyalan Palvelukeskus SOILI-ohjelma Asiamies Johanna Routio c/o Pöyry Finland Oy PL VANTAA saantitodistuksella Lahden seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Pöyry Finland Oy, Seppo Nikunen, Valtakatu 25, LAPPEENRANTA Arja ja Kari Kemppainen, Heinämaantie 1359, Villähde Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Nastolan kunnan ilmoitustaululla. 9

10 Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 10

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika: vaasa.hao@oikeus.fi 11