Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/212/07.00/2011 LUV/131/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Forssan kaupunki Turuntie FORSSA KIINTEISTÖN OMISTAJA Forssan kaupunki Turuntie FORSSA PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Katuosoite: Kuhalankatu 15, Forssa Kiinteistörekisteritunnus: M1 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 VIREILLETULOAIKA YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Kohde sijaitsee Forssan kaupungin keskusta-alueella. Kohteen lähiympäristössä on liike- ja asuinkiinteistöjä. Kiinteistön ( M1) koko on noin 890 m 2. Tutkittu alue rajautuu lännessä Kuhalankatuun, pohjoisessa Räynynojaan, idässä ja etelässä asuinkiinteistöjen tontteihin. Purettavan hallin tontti jakautuu rakennettavan rivitaloyhtiön pihaalueeksi, sekä kaupungin puistoalueeksi. Kiinteistöllä sijaitsee purettava 1900-luvun alussa tehty hirsirunkoinen konehallirakennus, jossa on betonilattia. Kiinteistön piha-alue ei ole as- Suoritemaksu 768 euroa HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 HAMELY/212/07.00/2011 2/10 faltoitu. Konehallirakennuksen lämmitysöljysäiliö sijaitsee rakennuksen koilliskulmalla. Pihassa on varastoina käytettyjä valtamerikontteja. Purettavan hallikiinteistön määräalasta osa on rakennettavan rivitalokiinteistön tonttia ja osa jää puistoalueeksi. MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maa- ja kallioperä Maan pinta on kiinteistön piha-alueella tasolla +97, ,10 mpy. Kiinteistön perusmaa on savea. Päällimmäisenä kerroksena on noin 0,50 1,0 m paksu kantava täyttökerros, joka koostuu hiekasta ja sorasta. Pohja- ja orsivesi Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Vieremä (040610), sijaitsee noin 1,6 km päässä kohteesta pohjoiseen. Kiinteistön koillisnurkalla on talousvesikaivo. Tutkimuspisteissä ei todettu saven päällä orsivettä. Pintavedet Asfaltoimattomalta piha-alueelta sadevedet imeytyvät maaperään ja kulkeutuvat tontin pohjoisreunalla sijaitsevaan ojaan. Lähin pintavesistö on Loimijoki, joka sijaitsee noin 200 metrin päässä kohteesta länteen. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET Maaperän pilaantuminen öljyhiilivedyillä on tapahtunut ajoneuvojen korjaustoiminnan seurauksena. Ympäristövahinkoja ei saatujen tietojen mukaan ole tapahtunut. TUTKIMUKSET Maaperätutkimukset tehtiin (Suomen IP-Tekniikka Oy ) maaliskuussa 2007, jolloin alueella otettiin kahdeksasta tutkimuspisteestä yhteensä 18 maanäytettä. Viidestä tutkimuspisteestä otettiin näytteet keskiraskaalla tela-alustaisella porakairalla ja kolmesta pisteestä käsikäyttöisellä näytteenottimella. Tutkimuspisteistä 4 tehtiin 2 metriä syviksi ja yksi tutkimuspiste tehtiin 1,3 metriä syväksi. Kahdesta konehallin lattiaan tehdystä reiästä ja maanpäällisen öljysäiliön viereen tehdystä tutkimuspisteestä otettiin näytteet käsikäyttöisellä näytteenottimella. Näytteet otettiin tiiviisiin Rilsan-pusseihin ja pakattiin kylmälaukkuun. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia koskevat aistinvaraiset havainnot. Aistinvaraisten havaintojen ja PID-mittausten perusteella valittiin 8 maanäytettä, joille tehtiin PetroFLAG -kenttäanalyysi kokonaisöljyhiilivetypitoisuuden toteamiseksi. Kolmesta maanäytteestä analysoitiin VOCyhdisteiden (mm. klooratut hiilivedyt) pitoisuudet, kahdesta maanäytteestä analysoitiin öljyhiilivetyjen C 4 -C 39 ja BTEX -yhdisteiden pitoisuudet ja kahdesta alkuaineiden As, Ba, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Vja Zn pitoisuudet Novalab Oy:n laboratoriossa Karkkilassa.

3 HAMELY/212/07.00/2011 3/10 Kohteen käyttövesikaivon vedestä analysoitiin öljyhiilivetyjen C 4 -C 39 ja BTEX -yhdisteiden pitoisuudet sekä VOC -yhdisteiden pitoisuudet. Käyttövesikaivon vedestä otetuissa näytteissä ei todettu kohonneita öljyhiilivetyjen, BTEX - yhdisteiden tai VOC -yhdisteiden (mm. klooratut hiilivedyt) pitoisuuksia. Edellä mainittu vesikaivo tulee jäämään puiston puolelle. Kaivo poistetaan käytöstä ja täytetään rakentamisen yhteydessä. TULOKSET Tutkimuksissa todettiin kiinteistön alueella kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Tutkimuspisteessä P7 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Hallin lattian läpi tehdyssä tutkimuspisteessä P7 todettiin 0,5 m paksussa rakennekerroksessa öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C 11 -C 23 ) mg/kg ja raskaita jakeita (C 24 - C 39 ) mg/kg. Todetut öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittivät PIMA -asetuksen ylemmän ohjearvon. Muissa tutkimuspisteissä ei todettu PIMAasetuksen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. RISKINARVIOINTI JA ARVIOINTI PUHDISTUSTARPEESTA Kohdekohtainen riskinarviointi Leviämisen arviointi Maaperässä olevat öljyhiilivedyt voivat suotovesien välityksellä levitä laajemmalle ja syvemmälle. Leviämistä voi tapahtua karkearakeisissa täyttökerroksissa sekä karkeampien ja hienompien kerrosten rajapinnoissa. Myös viemärilinjojen karkearakeisissa täytöissä öljy pääsee leviämään. Leviämistä vähentää se, että alueen perusmaa on hienorakeista. Kohteesta todetut pitoisuudet ovat rakennuksen alla. Lisäksi voidaan arvioida, että merkittävä leviäminen on jo tapahtunut. Altistuksen arviointi Kohteen maaperästä rakennuksen alta todetut haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta merkittävää altistumisriskiä kohteen eliöstölle eivätkä alueella liikkuville ihmisille. Altistuminen on mahdollista kunnostamisen tai muun piha-alueella tapahtuvan kaivutyön aikana. Vaikutusten arviointi Öljyhiilivedyille voi altistua pääasiassa ihon kautta ja hengitysteitse. Öljyhiilivedyt voivat suurina pitoisuuksina ärsyttää ihoa ja hengityselimiä ja aiheuttaa huonovointisuutta. Osa öljyhiilivedyistä on pitkäaikaisaltistuksessa syöpävaarallisia aineita. Alueella ei kuitenkaan ole ihon kautta tai hengitysteitse tapahtuvan altistumisen mahdollisuutta, joten maaperässä olevista mineraaliöljypitoisuuksista ei aiheudu ihmisten terveydelle haittavaikutuksia. Kunnostustarve Kiinteistöllä todetut haitta-aineet eivät aiheuta akuuttia ympäristö- ja terveysriskiä. Konehallin purkamisen yhteydessä hallin lattialaatan alapuoliset öljyhiilivetypitoisuudeltaan PIMA-asetuksen alemman ohjearvopi-

4 HAMELY/212/07.00/2011 4/10 toisuuden ylittävät maa-ainekset poistetaan ja toimitetaan asianmukaiset vastaanottoluvat omaavaan laitokseen. PIMA -asetuksessa otetaan huomioon aikaisempaa enemmän riskinarviointi. Jos riskinarvion perusteella todetaan, että kiinteistöllä todetuista haitta-aineista ei ole ympäristö- tai terveyshaittaa, kaikkia pilaantuneita maa-aineksia ei välttämättä tarvitse poistaa rakentamisen yhteydessä. Jos kohde tulee asuinkäyttöön, rakennuksen alla oleva öljyllä pilaantunut maa-aines on kuitenkin syytä kunnostaa massanvaihdolla PIMA - asetuksen alemman ohjearvopitoisuuden alittavalle tasolle. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Puhdistustavoitteena on puistoalueella PIMA-asetuksen ylemmät ohjearvopitoisuudet. Puisto on kaavassa VP-alue. Puisto tulee olemaan nurmialuetta, jolle mahdollisesti istutetaan puita. Rivitalokiinteistön pihaalueella puhdistustaso on PIMA-asetuksen alemmat ohjearvopitoisuudet. PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Kohteen kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Massanvaihdossa pilaantunut maa-aines poistetaan ja korvataan puhtaalla. Kaikki kohteesta poistettava alemman ohjearvopitoisuuden ylittävä maa-aines on toimitettava vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu öljyhiilivetypitoisten maiden vastaanotto. Ennen kunnostusta alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein. Kunnostuksen aloittamisajankohta sekä kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Forssan kaupungin ympäristöviranomaiselle ennen työn aloittamista. Kunnostuksen ensimmäinen vaihe on konehallin maanpäällisten rakenteiden ja betonilattian purkaminen. Maankaivu aloitetaan tutkimuspisteen P7 kohdalla todettujen pilaantuneiden maiden poistolla. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään ja toimitetaan normaalisti yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Kohteen maaperä kunnostetaan entisen konehallin purkamisen yhteydessä. Alustava aikataulu maaperän kunnostamiselle on loppukesällä Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto suoritetaan siten, että seurantanäytteet edustavat noin 100 m 3 tilavuutta.

5 HAMELY/212/07.00/2011 5/10 Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja PetroFLAG -kenttäanalyysein. Noin 10 % näytteistä toimitetaan laboratorioon, jossa niistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C 11 -C 39 pitoisuudet. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteestä tutkitaan hiilivetyjakeiden C 11 -C 39 pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen esim. naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle sekä ympäristöviranomaisille ja neuvotellaan toimenpiteistä. Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä, kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa ja kaivantojen kuivatuspumppauksessa. Jos kaivantoon tulee työn aikana vettä, käsitellään pois pumpattava vesi tarvittaessa painovoimaisen erottimen avulla ennen ojaan johtamista tai pumpataan säiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi. Kaivantovedet varaudutaan käsittelemään öljynerotuslaitteistolla. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Kiinteistön naapureille tiedotetaan etukäteen työn aloituksesta. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kuivaa maa-ainesta kastellaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön minimoidaan estämällä autojen tarpeeton liikkuminen työmaa-alueella ja peittämällä pilaantunutta maaainesta sisältävät kuormat. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kaivannon seinämät luiskataan 1:2 kaltevuuteen ja varotaan etenemästä kaivussa liilan lähelle tietä. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti nostamaan kasalle, kasat peitetään. Läjitysalue puhdistetaan välittömästi, kun kasat on poistettu. Kunnostustyön raportointi Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset) näytepisteiden paikat

6 HAMELY/212/07.00/2011 6/10 maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi kaivutyön toteutus kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maaaineksista jäännöspitoisuustiedot mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu sähköpostitse tiedoksi Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Ilmoituksessa esitetyn asuinrakennuksen alta ja piha-alueelta on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Puisto-alueen maaperä on puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen ylempään ohjearvotasoon. Puhdistustavoitteet koskevat myös sellaisia haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettava pilaantunut maa on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajäteraja-arvon.

7 HAMELY/212/07.00/2011 7/10 Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maan siirroista on laadittava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Työn toteuttajan on säilytettävä siirtoasiakirjat kolme (3) vuotta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueelle sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Forssan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, että pilaantunutta maaainesta ei leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee keskeyttää kaivu kovalla tuulella, pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien labo-

8 HAMELY/212/07.00/2011 8/10 ratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Mikäli puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta erikseen etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Forssan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Määräysten perustelut Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/96) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 9) kannalta. Alueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyjä tavoitetasoja voidaan pitää riittävinä alueen suunniteltu maankäyttö huomioiden. Puhdistustarpeen arviointi voidaan tehdä ohjearvovertailuun perustuvan perusarvioinnin pohjalta, koska kohde ei sijaitse pohjavesialueella, kohteessa ei ole ravintokasvien viljelyä, päiväkotia tai leikkipuistoa. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi

9 HAMELY/212/07.00/2011 9/10 jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 19, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010). PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi.

10 HAMELY/212/07.00/ /10 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) perusteella 768. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 16 h. Maksu suoritetaan palvelukeskuksen myöhemmin toimittamaa laskua vastaan. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Jäljennös päätöksestä Forssan kaupunki, Turuntie 18, FORSSA Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Forssan kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus