Kemian demonstraatiot
|
|
- Aarno Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kemian demonstraatiot MAOL ry:n syyskoulutuspäivät Raumalla Kjell Knapas, FT, epäorgaanisen kemian yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Kemian opetukseen liittyvillä demonstraatioilla pyritään havainnollistamaan luonnonilmiöitä, lisäämään myönteistä suhtautumista ja kiinnostusta kemiaa kohtaan, kehittämään havainnointi- ja johtopäätöksentekotaitoja sekä stimuloimaan ajattelua. Parhaimmillaan demonstraatiot voivat toimia teorianmuodostuksen lähtökohtana. Tässä materiaalissa käydään läpi parikymmentä demonstraatiota ja niiden mahdollisia funktioita kemian opetuksessa. Internetissä on runsaasti kemian demonstraatioille omistettuja sivustoja. Yhtä hyvin kokonaisvaltaista pitää David A. Katz, joka on maailmankiertueillaan pitänyt aiheesta seminaareja myös Helsingin yliopistossa. Sivuston osoite on ja siellä on myös viiden sivun mittainen pohdinta otsikolla The art of Effective Demonstrations ( Tässä listataan siitä joitakin tärkeitä näkökohtia tehokkaiden demonstraatioiden tekemiseksi: 1. Valmistaudu huolella etukäteen, mukaan lukien testaa demonstraatio. 2. Kiinnitä erityinen huomio demonstraation selkeyteen ja näkymiseen. 3. Esittele ja selitä demonstraatio kunnolla yleisölle. VASTUUVAPAUSKLAUSUULI Tässä esitetyt ohjeet on pyritty laatimaan huolellisesti myös turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tästä huolimatta nämä kokeet voivat olla vaarallisia varsinkin liian kokemattomien henkilöiden tekeminä. Lukuun ottamatta kokeita 1 ja 18-19, jotka on erityisesti suunniteltu sitä silmällä pitäen, että niitä voivat tehdä myös suppean kemiankoulutuksen saaneet luokanopettajat, oletuksena on, että kokeiden tekijänä tai valvojana on vähintään aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa yliopistolla kemiaan kouluttautunut henkilö. Ohjeiden laatija sen enempää kuin hänen työnantajansa eivät voi missään olosuhteissa ottaa vastuuta näitä kokeita tehtäessä mahdollisesti sattuneista vahingoista. 1. VETYSIDOKSET Kemikaalit: vesi, etanoli, metyleenisininen ja rodamiini B tai kaksi muuta voimakasta väriainetta Välineet: 1 m pitkä lasiputki (alla oletetaan tilavuudeksi 80 ml), ml dekantterilasia, 2 korkkia lasiputkelle Suoritus: 40 ml vettä värjätään 100 ml dekantterilasissa metyleenisinisellä siniseksi. 40 ml etanolia värjätään toisessa 100 ml dekantterilasissa rodamiini B:llä punaiseksi. Korkilla tulpattu putki täytetään vedellä puolilleen ja sitten etanolilla täyteen. Putki suljetaan toisesta päästä toisella korkilla. Sitten putkea käännellään ylösalaisin useita kertoja ja seurataan kuplan kasvamista sekoituksen edistymisen myötä. Selitys: Vesi ja etanoli vievät erillään suuremman tilavuuden kuin toisiinsa sekoittuneina. Sekä vedessä että etanolissa on voimakkaita molekyylienvälisiä sidoksia, vetysidoksia. Kun vettä ja etanolia sekoitetaan, vetysidoksia muodostuu myös vesi- ja etanolimolekyylien välille. Tällöin molekyylit mahtuvat pienempään tilaan. Funktio: Vetysidosten havainnollistaminen. 2. NEUTRALOINTIREAKTIO Kemikaalit: 200 ml 5,0 M HCl ja 200 ml 5,0 M NaOH Välineet: 2 kpl 200 ml mittapulloa, 600 ml dekantterilasi, lasisauva, 25 ml mittalasi, kertakäyttöpipetti Erityisvalmistelut: Yksi 200 ml mittapullo täytetään 5,0 M HCl:llä täsmälleen viivaan ja toinen vastaavasti 5,0 M NaOH:lla. 1
2 Suoritus: Mittapullot tyhjennetään yhtaikaa dekantterilasiin, josta ne sekoittamisen jälkeen täytetään uudestaan täsmälleen viivaan. Ylijäänyt liuos kaadetaan 25 ml mittalasiin ja havaitaan sitä olevan ideaalitilanteessa 18 ml. Selitys: HCl:n ja NaOH:n neutralointireaktiossa muodostuu vettä. Molempia lähtöaineita on 1 mol, joten vettä muodostuu 1 mol eli 18 g eli 18 ml. Funktio: Stoikiometrian ja neutralointireaktion havainnollistaminen. 3. JODIKELLO Kemikaalit: 0,0085 M KIO 3, Na 2SO 3 7H 2O, 1 M H 2SO 4, 1 % liukoinen tärkkelys Välineet: 4 kpl 100 ml dekantterilasia, 4 kpl 250 ml erlenmeyerkolvia, 600 ml dekantterilasi, 100 ml mittalasi, iso sekuntikello jonka yleisö voi nähdä Erityisvalmistelut: 0,3 g Na 2SO 3 7H 2O, 5 ml 1 M H 2SO 4 ja 30 ml 1 % liukoista tärkkelystä liuotetaan 500 ml:ksi. Suoritus: 600 ml dekantterilasiin kaadetaan 280 ml 0,0085 M KIO 3 ja värjätään se rodamiini B:llä punaiseksi, jotta se näkyy yleisölle. Kaadetaan liuosta identtisiin 100 ml dekantterilaseihin seuraava sarja: 40, 60, 80 ja 100 ml. Laimennetaan kaikki liuokset 100 ml:ksi (= täytetään dekantterilasit 100 ml viivoihin). Kaadetaan 250 ml:n erlenmeyrkolveihin 100 ml natriumsulfiittiliuosta kuhunkin. Kaadetaan dekantterilasien liuokset samanaikaisesti kukin omaan erlenmeyerkolviinsa. Seurataan liuosten värejä: liuokset pysyvät jonkin aikaa rodamiini B:n punaisina mutta muuttuvat sitten yksitellen diskreetisti mustaksi. Jos konsentraatiot ovat juuri tässä ilmoitetut, muutokset tapahtuvat noin 23, 30, 40 ja 65 s kohdilla. Selitys: Jodaatti-ioni hapettaa sulfiitti-ionin konsentraatiostaan riippuen em. ajoissa (reaktionopeus on verrannollinen konsentraatioon): IO SO 3 2- à I SO Kun kaikki sulfiitti on hapettunut, jodaatti-ioni käy komproportioitumisreaktion oman pelkistymistuotteensa kanssa: IO I H + à 3 I H 2O. Muodostuva jodi värjää tärkkelyksen mustaksi. Tämän reaktion lähtöaineet ovat seoksessa läsnä melkein liuosten yhdistämisestä asti. Jodia ei kuitenkaan pääse muodostumaan niin kauan kun seoksessa on sulfiittia läsnä, sillä sulfiitti pelkistää jodin helpommin kuin jodaattia: I 2 + SO H 2O à 2 I H + + SO Lisähuomioita: Ennen liuosten viemäriin kaatoa ne pitää pelkistää sulfiitilla (tai tiosulfaatilla) kokonaan eli kaikki jodi jodidi-ioniksi. Funktio: Reaktionopeuden havainnollistaminen. 4. VERTA VUOTAVA NAULA Kemikaalit: 7 ml väk. HCl, 10 % H 2O 2, 1 M NH 4SCN kutakin. Välineet: 1000 ml dekantterilasi, 10 ml mittalasi, parafilmiä, rautanaula, kuminauha. Erityisvalmistelut: Otetaan dekantterilasiin 750 ml vettä, mitataan sekaan liuokset (7 ml kutakin) ja sekoitetaan. Suoritus: Ripustetaan rautanaula roikkumaan liuokseen. Havainnoidaan, miten raudasta alkaa tihkua veteen punaisia vanoja. Selitys: Rautaa liukenee happoon: Fe + 2 H + à Fe 2+ + H 2 ja se hapettuu vetyperoksidin vaikutuksesta edelleen 3+:ksi: 2 Fe 2+ + H 2O H + à 2 Fe H 2O. Lopulta raudan osoitusreagenssi SCN - muodostaa punaisen kompleksin: Fe SCN - à [Fe(SCN) 3]. Funktio: Reaktiosarja (reaktioyhtälöt voi yhdistää yhdeksi reaktioksi). 2
3 5. STERNOGEELI Kemikaalit: 25 ml kylläistä Ca(CH 3COO) 2-liuosta + 5 pisaraa 5 M NaOH:a, 150 ml etanolia + 50 pisaraa 0,1 % fenoliftaleiiniliuosta. Välineet: 250 ja 1000 ml dekantterilasi, veitsi, haihdutusmalja, upokaspihdit, tulitikut Suoritus: Fenoliftaleiinia sisältävä etanoli kaadetaan yhdellä kertaa 250 ml dekantterilasissa olevaan emäksiseksi tehtyyn kalsiumasetaattiliuokseen ja odotetaan, että geeli muodostuu. Näytetään dekantterilasia ylösalaisin kääntämällä, että kyseessä on geeli. Leikataan geelistä pala ja sytytetään se haihdutusmaljassa. Kumotaan se haihdutusmaljasta lopulta 1000 ml dekantterilasiin, jossa on runsaasti vettä. Selitys: Kalsiumasetaatti, kuten ioniyhdisteet yleensä, liukenee huonommin etanoliin kuin veteen ja saostuu siksi tässä kokeessa. Etanoli jää kalsiumasetaattiverkon vangiksi, mistä muodostaa geeli. Tämä ei muuta etanolin syttymisominaisuuksia (pääosa geelistä on etanolia). Lisähuomiot: Natriumhydroksidin ja fenoliftaleiinin tarkoitus on ainoastaan tehdä geelinmuodostus näkyväksi. Värittömistä liuoksista muodostuu tässä kokeessa punainen geeli. Tätä geeliä stabiloituna myydään retkipolttoaineeksi kauppanimellä Sterno geeliintynyt etanoli on puhdasta etanolia turvallisempi polttoaine. Funktio: Poolisuuserojen havainnollistaminen. 6. KYLMÄÄ VALOA Kemikaalit: K 3[Fe(CN) 6], luminoli, 2 M NaOH, 3 M H 2O 2. Välineet: 2 kpl 600 ml dekantterilasia, iso suppilo, 2 l mittapullo, 2 kpl 100 ml mittalasia, 10 ml mittalasi. Erityisvalmistelut: Valmistetaan 3 % K 3[Fe(CN) 6]-liuos sekä luminoliliuos siten, että 1 g luminolia ja 70 ml 2 M NaOH:a liuotetaan 500 ml:ksi. Yhdessä dekantterilasissa laimennetaan 50 ml luminoliliuosta 400 ml:ksi ja toidessa dekantterilasissa 50 ml K 3[Fe(CN) 6]-liuosta ja 9 ml 3 M vetyperoksidiliuosta 400 ml:ksi. Suoritus: Kaadetaan dekantterilasien liuokset pimeässä huoneessa yhtaikaa hitaasti ison suppilon kautta 2 l mittapulloon, jonka pohjalla on hieman kiinteää K 3[Fe(CN) 6]:a. Havaitaan seoksen loistavan. Selitys: H 2O 2:n hapettaa luminolin emäksisessä liuoksessa natriumaminoftalaatiksi, joka muodostuu elektronisesti virittyneessä tilassa. Viritystilan purkautuessa emittoituu valoa. K 3[Fe(CN) 6] katalysoi reaktiota, jolloin valon voimakkuus lisääntyy (mutta kestoaika lyhenee). Lisähuomioita: Syanidia ei pidä kaataa viemäriin missään olosuhteissa. Funktio: Elektronirakenteen havainnollistaminen. 7. LIEKKIREAKTIOT Kemikaalit: Hyvin hienojakoiset vedettömät Li 2CO 3, Na 2CO 3, K 2CO 3, Ca(OH) 2, Sr(OH) 2, Ba(OH) 2 ja CuSO 4. Välineet: Bunsenpoltin, tulitikut. Suoritus: Kutakin metallisuolaa ravistetaan purkissaan ja purkki avataan palavan bunsenpolttimen ilmanottoaukkoon. Havaitaan bunsenpolttimen liekin värjäytyvän kokonaisuudessaan metallille ominaisen liekkireaktion väriseksi. Selitys: Liekki virittää atomien elektroneja. Viritystilan purkautuessa asteittain emittoituu valoa. Lisähuomioita: Tämä suoritustapa soveltuu käytettäväksi demontraationa suurelle yleisölle. Funktio: Atomin spektrin havainnollistaminen. 3
4 8. ENDOTERMIA Kemikaalit: 30 g Ba(OH) 2 8H 2O, 15 g NH 4SCN Välineet: 250 ml dekantterilasi, puukapula, taulusieni Erityisvalmistelut: Annokset lähtöaineita punnitaan etukäteen valmiiksi. Suoritus: Aineet sekoitetaan puukapulalla dekantterilasissa kostean sienen päällä. Seos muuttuu nestemäiseksi ja sekoittaja tuntee ammoniakin hajun. Sieni jäätyy dekantterilasiin kiinni, mikä näytetään nostamalla dekantterilasi ilmaan, jolloin sieni seuraa mukana. Selitys: Reaktio on voimakkaan endoterminen, eristetyssä systeemissä lämpötila laskisi näillä ainemäärillä 55⁰C. Lisähuomioita: Demonstraatio perustuu osittain määriin eikä kestä alasskaalausta. Seosta ei pidä laittaa viemäriin tai roskikseen. Funktio: Reaktiolämmön havainnollistaminen. 9. HIILTÄ RETORTISTA Kemikaalit: 60 ml tomusokeria, 40 ml väkevää rikkihappoa Välineet: 250 ml dekantterilasi, lasisauva Suoritus: Dekantterilasiin laitetaan 60 ml tomusokeria ja 40 ml väkevää rikkihappoa. Sekoitetaan tasaiseksi ja odotetaan. Jonkin ajan kuluttua astiasta nousee huokoinen hiilipatsas palaneen sokerin hajun kera. Astia on huomattavan kuuma. Selitys: Väkevän rikkihapon reaktio veden kanssa on niin eksoterminen ja suotuisa, että rikkihappo kykenee irrottamaan vettä hiilihydraateista. Jäljelle jää hiiltä. Funktio: Reaktiolämmön sekä hiilihydraattien koostumuksen havainnollistaminen. 10. PUNAINEN TULI Kemikaalit: 5 g KClO 3, 5 g hienoa sokeria, 1 g Sr(NO 3) 2, väkevä H 2SO 4. Välineet: Pelti tai muu hyvä alusta, 2 veistä. Suoritus: Kiinteät aineet kumotaan pellille yhdeksi keoksi ja sekoitetaan kahdella veitsellä nostelemalla. Päälle pudotetaan pipetillä vana väkevää rikkihappoa. Hetken kuluttua seos palaa nopeasti punaisella liekillä. Selitys: Kaliumkloraatti reagoi sokerin kanssa suhteellisen helposti ja kiivaasti: C 12H 22O KClO 3 à 12 CO H 2O + 8 KCl. Reaktio on voimakkaan eksoterminen, mutta sillä on kohtuullinen aktivoitumisenergia. Aktivoituminen tapahtuu tässä tapauksessa edellisen demonstraation reaktion tuottamalla lämmöllä. Liekin punaiseksi värjäytyminen on strontiumin liekkireaktio. Varoitus: Seosta ei pidä sekoittaa suljetussa purkissa ravistelemalla eikä millään ehdolla huhmareessa jauhamalla eikä valmista seosta pidä säilyttää. Seos voi reagoida itsestäänkin. Kaliumkloraatin kanssa pitää yleisesti ottaenkin olla hyvin varovainen, sillä se voi itsestäänkin hajota räjähdysmäisesti ja varsinkin esimerkiksi pölyn kanssa se voi reagoida spontaanisti tällä samalla reaktiolla. Funktio: Aktivoitumisenergian havainnollistaminen. 4
5 11. NALLEKARKIN ITSEMURHA Kemikaalit: KClO 3, nallekarkki Välineet: iso borosilikaattilasikoeputki + statiivi, bunsenpoltin, tulitikut, lusikka Suoritus: Sulatetaan reilun 1 cm:n korkuinen kerros kaliumkloraattia isossa statiiviin viistosti kiinnitetyssä borosilikaattilasikoeputkessa bunsenpolttimella kuumentamalla ja pudotetaan nallekarkki koeputkeen. Nallekarkki palaa kiivaasti noin 10 sekunnin ajan. Liekissä näkyy kaliumin heikko liekkireaktio. Selitys: Reaktio on sama kuin edellisessä demonstraatiossa mutta aktivointi tapahtuu sulattamalla kaliumkloraatti. Sokerin hapettuminen hiilidioksidiksi ja vedeksi on sama reaktio, joka ilman O 2:n tekemänä tuottaa energiaa eläinsolujen hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Reaktio tässä muodossa suoritettuna antaa jonkinlaisen kuvan hiilihydraattien energiapitoisuudesta. Lisähuomioita: Itsemurha demonstraation nimessä viittaa siihen, että nallekarkki palaakseen ei tällä kertaa tarvinnut niitä eläinsoluja. Helsingin yliopiston kemian opettajakoulutusyksikön verkkosivuilla olevassa ohjeessa on demonstraatiolle laajempi kehystarina ( Varoitus: Koeputken rikkoontumisen välttämiseksi sitä pitää kuumentaa tasaisesti joka puolelta. Rikkoontumisvaara on silti aina läsnä ja pitää ottaa huomioon. Funktio: Ruoan energiasisällön havainnollistaminen. 12. YHTYMISREAKTIO Kemikaalit: väkevä HCl, väkevä NH 3 Välineet: 2 petrimaljaa ja kupu jonka alle ne mahtuvat Suoritus: Pienet määrät väkevää HCl:ää ja väkevää NH 3:a asetetaan petrimaljoissa vierekkäin ja peitetään kuvulla. Kuvun havaitaan täyttyvän NH 4Cl-savusta. Selitys: HCl ja NH 3 ovat haihtuvia ja ko. kaasujen välisessä reaktiossa muodostuu kiinteää ammoniumkloridia. Se täyttää kuvun ilmatilan ensi alkuun mutta varisee lopulta alas pöydälle. Lisähuomiot: Ammoniumkloridi on salmiakki ja sitä voi varovasti maistaa jos petrimaljojen alla oli puhdas paperi, jolle sitä on varissut. Vihreällä paperilla ammoniumkloridi näkyy parhaiten. Funktio: Faasinmuutosten sekä yhtymis- ja neutralointireaktioiden havainnollistaminen. 13. FOSFORIN POLTTO Kemikaalit: pieni pala valkoista fosforia + otin, bromitymolisininen tms suunnilleen ph:ssa 7 väriä vaihtava happo-emäsindikaattori Välineet: kynttilä tai bunsenpoltin, tulitikkuja, polttokauha, koeputkipihdit, 600 ml dekantterilasi Suoritus: Pieni pala valkoista fosforia poltetaan polttokauhassa vetokaapissa. Fosforin havaitaan palavan voimakkaasti valkoista savua muodostaen. Kauha viedään hetken palamisen jälkeen dekantterilasissa olevaan indikaattoripitoiseen veteen. Liuoksen havaitaan muuttuvan happamaksi. Selitys: Fosforin palaessa muodostuu fosforipentoksidia, joka muodostaa veden kanssa fosforihappoa: P O 2 à P 4O 10 P 4O H 2O à 4 H 3PO 4 Funktio: Yhtymis- ja palamisreaktioiden sekä happamien oksidien havainnollistaminen. 5
6 14. ELEFANTIN HAMMASTAHNA Kemikaalit: 30 ml 30% H 2O 2, 1 ml 0,2% metyleenisinistä, 3 ml astianpesuainetta, 2 g KI Välineet: 1000 ml mittalasi Suoritus: 1000 ml mittalasiin laitetaan 30 ml 30% H 2O 2, 1 ml 0,05% metyleenisinistä, 3 ml astianpesuainetta ja 2 g kiinteää kaliumjodidia. Seoksen havaitaan pursuavan mittalasista ulos. Selitys: Kaliumjodidi katalysoi vetyperoksidin hajoamista vedeksi ja hapeksi. Astianpesuaineen myötä happikaasu muodostaa vaahtoa. Reaktiossa muodostuu myös jodia, joka on kellertävää. Yhdessä sinisen metyleenisinisen kanssa vaahto värjäytyy vihreäksi, hyvinkin hammastahnan näköiseksi. Varoitus: Reaktio vaatii tilaa. Suositeltavaa on tehdä reaktio esimerkiksi lattialla jätesäkin päällä. Funktio: Hajoamisreaktion havainnollistaminen. 15. MANGAANIHEPTOKSIDI Kemikaalit: KMnO 4 + otin, väkevä H 2SO 4 Välineet: kellolasi, lasisauva, upokaspihdit, käsipyyhepaperinpala Suoritus: Makaroonin kokoinen kasa kiinteää kaliumpermanganaattia laitetaan kellolasille ja hierotaan puoleen millilitraan väkevää rikkihappoa lasisauvalla. Seos muuttuu vihreäksi mangaaniheptoksidin muodostuessa. Upokaspihdeillä upotetaan mönjään käsipyyhepaperinpala, jolloin se syttyy välittömästi. Selitys: Väkevä rikkihappo muodostaa permangaanihaposta vastaavan oksidin, mangaaniheptoksidin: 2 KMnO H 2SO 4 à Mn 2O KHSO 4 + H 2O Mangaaniheptoksidi pystyy spontaanisti sytyttämään orgaanisia aineita. Varoitus: Kaikki mangaaniheptoksidi on tuhottava käsipyyhepaperilla ja sen jälkeen kaikki paperit ja hiiltyneet jäämät on huuhdeltava runsaalla vedellä ennen poisheittämistä. Muuten on huomattava riski roskispalolle. Funktio: Anhydridinmuodostus- ja palamisreaktioiden havainnollistaminen. 16. TULIVUORIREAKTIO Kemikaalit: 5 g (NH 4) 2Cr 2O 7, 1 ml asetoni Välineet: alusta, tulitikut Suoritus: 5 g ammoniumdikromaattia kumotaan keoksi, kostutetaan huipusta asetonilla ja sytytetään. Suurempitilavuuksisen reaktiotuotteen havaitaan purkautuvan tulivuoren tavoin ja humisten. Selitys: Ammoniumdikromaatti hajoaa kuumennettaessa siten, että dikromaatti-ioni polttaa ammoniumionin typeksi: (NH 4) 2Cr 2O 7 à N H 2O + Cr 2O 3. Varoitus: Ammoniumdikromaatti on voimakas karsinogeeni. Funktio: Hajoamisreaktion havainnollistaminen. 17. NÄKYMÄTÖN MUSTE Kemikaalit: 0,1 M NH 4SCN, 0,1 M K 4[Fe(CN) 6], 0,1 M Fe(NO 3) 3 Välineet: 2 koeputkea, 2 lasisauvaa, paperia, sumutin 6
7 Suoritus: Ammoniumtiosyanaatilla ja kaliumheksasyanoferraatti(ii)lla kirjoitetaan paperille. Kirjoitus kehitetään rauta(iii)nitraattiliuoksella. Tiosyanaatista muodostuu punaista ja heksasyanoferraatti(ii)sta sinistä tekstiä. Selitys: Muodostuvat yhdisteet ovat [Fe(SCN) 3] ja Fe 4[Fe(CN) 6] 3 (berliinisininen). Reaktiot ovat raudan osoitusreaktioita. Funktio: Yhtymisreaktion havainnollistaminen. 18. SININEN PULLO Kemikaalit: 5 g NaOH, 40 g glukoosia, 5 ml 0,2% metyleenisininen Välineet: 500 ml pullo + korkki Suoritus: 500 ml pulloon laitetaan 400 ml vettä, 5 g natriumhydroksidia, 40 g glukoosia ja 5 ml 0,2% metyleenisinistä. Liuos muuttuu hetken päästä värittömäksi. Ravistelemalla liuos muuttuu siniseksi mutta hetken päästä uudelleen värittömäksi. Tätä voidaan toistaa lukuisia kertoja. Selitys: Glukoosi pelkistää metyleenisinisen värittömäksi mutta happi hapettaa takaisin siniseksi. Funktio: Hapetus-pelkistysprosessien havainnollistaminen. 19. APPELSIINISOIHTU Kemikaalit: appelsiini Välineet: kynttilä, tulitikut Suoritus: Appelsiininkuoresta ruiskautetaan terpeenit palavaan kynttilään, jolloin havaitaan lieska. Selitys: Appelsiininkuoren terpeenit ovat helposti palavia nesteitä/kaasuja. Funktio: Hiilivetyjen palamisen havainnollistaminen. 20. HAPPI JA HIILIDIOKSIDI Kemikaalit: KMnO 4 + lusikka, Na 2CO 3 + lusikka, 10% H 2O 2, 2 M HCl Välineet: 2 kpl 250 ml erlenmeyerkolvia, kynttilä, iso tikku, tulitikut Erityisvalmistelut: Yhteen erlenmeyerkolviin laitetaan muutama kaliumpermanganaattikide ja toiseen erlenmeyerkolviin lusikallinen natriumkarbonaattia. Suoritus: Sytytetään kynttilä ja hehkutetaan isoa tikkua siinä hetki. Sammutetaan tikun liekki voimakkaasti heiluttamalla ja kaadetaan hieman vetyperoksidia erlenmeyerkolviin, jossa on kaliumpermanganaattia. Viedään tikku kolviin, jolloin se syttyy uudestaan ja palaa voimakkaammin kuin ilmassa kynttilän päällä. Kaadetaan suolahappoa erlenmeyerkolviin, jossa on natriumkarbonaattia ja viedään palava tikku sinne. Tikku sammuu välittömästi. Lopuksi kaadetaan kaasuja tuosta erlenmeyerkolvista kynttilän liekin päälle, jolloin sekin sammuu. Selitys: Kaliumpermanganaatti katalysoi vetyperoksidin hajoamista äärimmäisen voimakkaasti, jolloin hajoaminen tapahtuu täydellisesti silmänräpäyksessä. Hajoamisreaktiossa muodostuu happea, jolloin ko. erlenmeyerkolvissa on huomattavasti kohonnut happipitoisuus. Palamisreaktio on reaktio hapen kanssa ja tapahtuu siksi suuremmassa happipitoisuudessa kiivaammin (reaktionopeus on yleensä verrannollinen konsentraatioon). Happo vapauttaa karbonaateista hiilidioksidia, joka sammuttaa paloja. Ilmaa raskaampana hiilidioksidi pysyy erlenmeyerkolvissa, jolloin sitä voi sieltä siististi kaataa. Funktio: Palamistapahtuman monipuolinen havainnollistaminen. 7
Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos
Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotKemia 7. luokka. Nimi
Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
Lisätiedotsivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio
sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
Lisätiedot7. luokan kemia. Nimi
7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotDemonstraatioita vierailuihin
vierailuihin Kohderyhmä: Demonstraatiot ovat suunniteltu yläkoululaisille ja lukiolaisille. Aika: n.15min demonstraatiota kohden. Motivaatio: Demonstraatiot ovat erittäin havainnollisia ja hämmästystä
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN
ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN Topias Ikävalko 1 & Roosa Pylvänen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Metallien liekin
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotTiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?
Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA
sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita
LisätiedotVerijäljet. Jenny Bergström Johannes Pernaa Ilmari Niskanen Tapani Savolainen JOHDANTO
Jenny Bergström Johannes Pernaa Ilmari Niskanen Tapani Savolainen Verijäljet JHDANT Työssä tutkitaan kemiakaalien avulla vaatekappaleista tahroja ja osoitetaan veritahrat muista tahroista. Työ perustuu
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotJuha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä
Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Syntetiikan töitä Orgaanisen kemian työmenetelmistä Reuksointi Reuksointi käsittää reaktioseoksen keittämisen palautusjäähdyttimen alla niin, että höyrystyvät reagenssit
Lisätiedot7. luokan kemia. Nimi
7. luokan kemia Nimi Tavoitteet ja arviointi Tässä on esitetty seitsemännen luokan kemian tavoitteet ja niihin liittyvät taitotasot. Voit näiden avulla seurata omaa oppimistasi ja pohtia omia tavoitteitasi.
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.
LisätiedotLukion kemiakilpailu
MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotYhdisteiden nimeäminen
Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen
LisätiedotJuha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas
Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Nuoren kemistin opas 1 Seosten erottaminen Vuonna 1896 nuori Puolalainen kemisti Marie Curie ja hänen Ranskalainen miehensä Pierre Curie ottivat tehtäväkseen selvittää
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotTurvallinen työskentely laboratoriossa - oppilaan ohje
Tekijät: Hanna Hankaniemi Laura Piipponen Uusi työohje Turvallinen työskentely laboratoriossa - oppilaan ohje Työn tavoitteet Tavoitteena on antaa ohjeita ja neuvoja, miten voit välttää työtapaturmat työskennellessäsi
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotArvioin omaa työskentelyäni ja pyydän apua, kun sitä tarvitsen. Asetan omia tavoitteita ja. työskentelyn. niiden saavuttamiseksi.
Nimi Tavoitteet ja arviointi Tässä on esitetty seitsemännen luokan kemian tavoitteet ja niihin liittyvät taitotasot. Voit näiden avulla seurata omaa oppimistasi ja pohtia omia tavoitteitasi. 2 T2 Tiedän,
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA
sivu 1/10 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA LUOKKA-ASTE/KURSSI ARVIOTU AIKA Yläasteelle tai lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Myös ala-asteryhmille opettajan avustaessa kemikaaleissa
LisätiedotKESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ
KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu muutama useamman vaiheen sisältävä harjoitustyö, joiden suorittamiseen kuluu yli puoli tuntia. Harjoitustyöt ovat
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
Lisätiedotα-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi
n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
Lisätiedot2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol
KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotSUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje
SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet
LisätiedotKemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN
Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu kurssille KE1. KESTO: Työ kestää kokonaisuudessa n.1,5 h. MOTIVAATIO: Nautit
LisätiedotVäittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x
KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein
LisätiedotHiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo
LisätiedotMITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi
MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Maaginen maito - kevytmaitoa - kulho/ syvä lautanen - nestemäisiä elintarvikevärejä - pipetti/ mehupilli - pumpulipuikko - astianpesuainetta
LisätiedotTunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.
Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut LUKU 2
Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista
LisätiedotLUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotPäähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe klo
Päähaku, kemian kandiohjelma Valintakoe 10.5.2019 klo 10.00 13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita nimesi latinalaisilla kirjaimilla (abcd...), älä esimerkiksi kyrillisillä kirjaimilla
LisätiedotMahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:
LisätiedotVälineet: Statiivi ja pari pientä messinkirengasta Kemiakaalit: NaCl, vesi ja lanka
Kemian demonstraatiot MAOL ry:n syyskoulutuspäivät Oulussa 1.- 2.10.2016 Harri Kinnunen, FM, kemian lehtori, Oulun Lyseon lukio 1. Kuivaa nestettä Välineet: Dekantterilasi Kemikaalit: Lykopodium ja vesi
Lisätiedot