Kemian demonstraatiot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemian demonstraatiot"

Transkriptio

1 Kemian demonstraatiot MAOL ry:n syyskoulutuspäivät Raumalla Kjell Knapas, FT, epäorgaanisen kemian yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Kemian opetukseen liittyvillä demonstraatioilla pyritään havainnollistamaan luonnonilmiöitä, lisäämään myönteistä suhtautumista ja kiinnostusta kemiaa kohtaan, kehittämään havainnointi- ja johtopäätöksentekotaitoja sekä stimuloimaan ajattelua. Parhaimmillaan demonstraatiot voivat toimia teorianmuodostuksen lähtökohtana. Tässä materiaalissa käydään läpi parikymmentä demonstraatiota ja niiden mahdollisia funktioita kemian opetuksessa. Internetissä on runsaasti kemian demonstraatioille omistettuja sivustoja. Yhtä hyvin kokonaisvaltaista pitää David A. Katz, joka on maailmankiertueillaan pitänyt aiheesta seminaareja myös Helsingin yliopistossa. Sivuston osoite on ja siellä on myös viiden sivun mittainen pohdinta otsikolla The art of Effective Demonstrations (http://www.chymist.com/effective%20demonstrations.pdf). Tässä listataan siitä joitakin tärkeitä näkökohtia tehokkaiden demonstraatioiden tekemiseksi: 1. Valmistaudu huolella etukäteen, mukaan lukien testaa demonstraatio. 2. Kiinnitä erityinen huomio demonstraation selkeyteen ja näkymiseen. 3. Esittele ja selitä demonstraatio kunnolla yleisölle. VASTUUVAPAUSKLAUSUULI Tässä esitetyt ohjeet on pyritty laatimaan huolellisesti myös turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tästä huolimatta nämä kokeet voivat olla vaarallisia varsinkin liian kokemattomien henkilöiden tekeminä. Lukuun ottamatta kokeita 1 ja 18-19, jotka on erityisesti suunniteltu sitä silmällä pitäen, että niitä voivat tehdä myös suppean kemiankoulutuksen saaneet luokanopettajat, oletuksena on, että kokeiden tekijänä tai valvojana on vähintään aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa yliopistolla kemiaan kouluttautunut henkilö. Ohjeiden laatija sen enempää kuin hänen työnantajansa eivät voi missään olosuhteissa ottaa vastuuta näitä kokeita tehtäessä mahdollisesti sattuneista vahingoista. 1. VETYSIDOKSET Kemikaalit: vesi, etanoli, metyleenisininen ja rodamiini B tai kaksi muuta voimakasta väriainetta Välineet: 1 m pitkä lasiputki (alla oletetaan tilavuudeksi 80 ml), ml dekantterilasia, 2 korkkia lasiputkelle Suoritus: 40 ml vettä värjätään 100 ml dekantterilasissa metyleenisinisellä siniseksi. 40 ml etanolia värjätään toisessa 100 ml dekantterilasissa rodamiini B:llä punaiseksi. Korkilla tulpattu putki täytetään vedellä puolilleen ja sitten etanolilla täyteen. Putki suljetaan toisesta päästä toisella korkilla. Sitten putkea käännellään ylösalaisin useita kertoja ja seurataan kuplan kasvamista sekoituksen edistymisen myötä. Selitys: Vesi ja etanoli vievät erillään suuremman tilavuuden kuin toisiinsa sekoittuneina. Sekä vedessä että etanolissa on voimakkaita molekyylienvälisiä sidoksia, vetysidoksia. Kun vettä ja etanolia sekoitetaan, vetysidoksia muodostuu myös vesi- ja etanolimolekyylien välille. Tällöin molekyylit mahtuvat pienempään tilaan. Funktio: Vetysidosten havainnollistaminen. 2. NEUTRALOINTIREAKTIO Kemikaalit: 200 ml 5,0 M HCl ja 200 ml 5,0 M NaOH Välineet: 2 kpl 200 ml mittapulloa, 600 ml dekantterilasi, lasisauva, 25 ml mittalasi, kertakäyttöpipetti Erityisvalmistelut: Yksi 200 ml mittapullo täytetään 5,0 M HCl:llä täsmälleen viivaan ja toinen vastaavasti 5,0 M NaOH:lla. 1

2 Suoritus: Mittapullot tyhjennetään yhtaikaa dekantterilasiin, josta ne sekoittamisen jälkeen täytetään uudestaan täsmälleen viivaan. Ylijäänyt liuos kaadetaan 25 ml mittalasiin ja havaitaan sitä olevan ideaalitilanteessa 18 ml. Selitys: HCl:n ja NaOH:n neutralointireaktiossa muodostuu vettä. Molempia lähtöaineita on 1 mol, joten vettä muodostuu 1 mol eli 18 g eli 18 ml. Funktio: Stoikiometrian ja neutralointireaktion havainnollistaminen. 3. JODIKELLO Kemikaalit: 0,0085 M KIO 3, Na 2SO 3 7H 2O, 1 M H 2SO 4, 1 % liukoinen tärkkelys Välineet: 4 kpl 100 ml dekantterilasia, 4 kpl 250 ml erlenmeyerkolvia, 600 ml dekantterilasi, 100 ml mittalasi, iso sekuntikello jonka yleisö voi nähdä Erityisvalmistelut: 0,3 g Na 2SO 3 7H 2O, 5 ml 1 M H 2SO 4 ja 30 ml 1 % liukoista tärkkelystä liuotetaan 500 ml:ksi. Suoritus: 600 ml dekantterilasiin kaadetaan 280 ml 0,0085 M KIO 3 ja värjätään se rodamiini B:llä punaiseksi, jotta se näkyy yleisölle. Kaadetaan liuosta identtisiin 100 ml dekantterilaseihin seuraava sarja: 40, 60, 80 ja 100 ml. Laimennetaan kaikki liuokset 100 ml:ksi (= täytetään dekantterilasit 100 ml viivoihin). Kaadetaan 250 ml:n erlenmeyrkolveihin 100 ml natriumsulfiittiliuosta kuhunkin. Kaadetaan dekantterilasien liuokset samanaikaisesti kukin omaan erlenmeyerkolviinsa. Seurataan liuosten värejä: liuokset pysyvät jonkin aikaa rodamiini B:n punaisina mutta muuttuvat sitten yksitellen diskreetisti mustaksi. Jos konsentraatiot ovat juuri tässä ilmoitetut, muutokset tapahtuvat noin 23, 30, 40 ja 65 s kohdilla. Selitys: Jodaatti-ioni hapettaa sulfiitti-ionin konsentraatiostaan riippuen em. ajoissa (reaktionopeus on verrannollinen konsentraatioon): IO SO 3 2- à I SO Kun kaikki sulfiitti on hapettunut, jodaatti-ioni käy komproportioitumisreaktion oman pelkistymistuotteensa kanssa: IO I H + à 3 I H 2O. Muodostuva jodi värjää tärkkelyksen mustaksi. Tämän reaktion lähtöaineet ovat seoksessa läsnä melkein liuosten yhdistämisestä asti. Jodia ei kuitenkaan pääse muodostumaan niin kauan kun seoksessa on sulfiittia läsnä, sillä sulfiitti pelkistää jodin helpommin kuin jodaattia: I 2 + SO H 2O à 2 I H + + SO Lisähuomioita: Ennen liuosten viemäriin kaatoa ne pitää pelkistää sulfiitilla (tai tiosulfaatilla) kokonaan eli kaikki jodi jodidi-ioniksi. Funktio: Reaktionopeuden havainnollistaminen. 4. VERTA VUOTAVA NAULA Kemikaalit: 7 ml väk. HCl, 10 % H 2O 2, 1 M NH 4SCN kutakin. Välineet: 1000 ml dekantterilasi, 10 ml mittalasi, parafilmiä, rautanaula, kuminauha. Erityisvalmistelut: Otetaan dekantterilasiin 750 ml vettä, mitataan sekaan liuokset (7 ml kutakin) ja sekoitetaan. Suoritus: Ripustetaan rautanaula roikkumaan liuokseen. Havainnoidaan, miten raudasta alkaa tihkua veteen punaisia vanoja. Selitys: Rautaa liukenee happoon: Fe + 2 H + à Fe 2+ + H 2 ja se hapettuu vetyperoksidin vaikutuksesta edelleen 3+:ksi: 2 Fe 2+ + H 2O H + à 2 Fe H 2O. Lopulta raudan osoitusreagenssi SCN - muodostaa punaisen kompleksin: Fe SCN - à [Fe(SCN) 3]. Funktio: Reaktiosarja (reaktioyhtälöt voi yhdistää yhdeksi reaktioksi). 2

3 5. STERNOGEELI Kemikaalit: 25 ml kylläistä Ca(CH 3COO) 2-liuosta + 5 pisaraa 5 M NaOH:a, 150 ml etanolia + 50 pisaraa 0,1 % fenoliftaleiiniliuosta. Välineet: 250 ja 1000 ml dekantterilasi, veitsi, haihdutusmalja, upokaspihdit, tulitikut Suoritus: Fenoliftaleiinia sisältävä etanoli kaadetaan yhdellä kertaa 250 ml dekantterilasissa olevaan emäksiseksi tehtyyn kalsiumasetaattiliuokseen ja odotetaan, että geeli muodostuu. Näytetään dekantterilasia ylösalaisin kääntämällä, että kyseessä on geeli. Leikataan geelistä pala ja sytytetään se haihdutusmaljassa. Kumotaan se haihdutusmaljasta lopulta 1000 ml dekantterilasiin, jossa on runsaasti vettä. Selitys: Kalsiumasetaatti, kuten ioniyhdisteet yleensä, liukenee huonommin etanoliin kuin veteen ja saostuu siksi tässä kokeessa. Etanoli jää kalsiumasetaattiverkon vangiksi, mistä muodostaa geeli. Tämä ei muuta etanolin syttymisominaisuuksia (pääosa geelistä on etanolia). Lisähuomiot: Natriumhydroksidin ja fenoliftaleiinin tarkoitus on ainoastaan tehdä geelinmuodostus näkyväksi. Värittömistä liuoksista muodostuu tässä kokeessa punainen geeli. Tätä geeliä stabiloituna myydään retkipolttoaineeksi kauppanimellä Sterno geeliintynyt etanoli on puhdasta etanolia turvallisempi polttoaine. Funktio: Poolisuuserojen havainnollistaminen. 6. KYLMÄÄ VALOA Kemikaalit: K 3[Fe(CN) 6], luminoli, 2 M NaOH, 3 M H 2O 2. Välineet: 2 kpl 600 ml dekantterilasia, iso suppilo, 2 l mittapullo, 2 kpl 100 ml mittalasia, 10 ml mittalasi. Erityisvalmistelut: Valmistetaan 3 % K 3[Fe(CN) 6]-liuos sekä luminoliliuos siten, että 1 g luminolia ja 70 ml 2 M NaOH:a liuotetaan 500 ml:ksi. Yhdessä dekantterilasissa laimennetaan 50 ml luminoliliuosta 400 ml:ksi ja toidessa dekantterilasissa 50 ml K 3[Fe(CN) 6]-liuosta ja 9 ml 3 M vetyperoksidiliuosta 400 ml:ksi. Suoritus: Kaadetaan dekantterilasien liuokset pimeässä huoneessa yhtaikaa hitaasti ison suppilon kautta 2 l mittapulloon, jonka pohjalla on hieman kiinteää K 3[Fe(CN) 6]:a. Havaitaan seoksen loistavan. Selitys: H 2O 2:n hapettaa luminolin emäksisessä liuoksessa natriumaminoftalaatiksi, joka muodostuu elektronisesti virittyneessä tilassa. Viritystilan purkautuessa emittoituu valoa. K 3[Fe(CN) 6] katalysoi reaktiota, jolloin valon voimakkuus lisääntyy (mutta kestoaika lyhenee). Lisähuomioita: Syanidia ei pidä kaataa viemäriin missään olosuhteissa. Funktio: Elektronirakenteen havainnollistaminen. 7. LIEKKIREAKTIOT Kemikaalit: Hyvin hienojakoiset vedettömät Li 2CO 3, Na 2CO 3, K 2CO 3, Ca(OH) 2, Sr(OH) 2, Ba(OH) 2 ja CuSO 4. Välineet: Bunsenpoltin, tulitikut. Suoritus: Kutakin metallisuolaa ravistetaan purkissaan ja purkki avataan palavan bunsenpolttimen ilmanottoaukkoon. Havaitaan bunsenpolttimen liekin värjäytyvän kokonaisuudessaan metallille ominaisen liekkireaktion väriseksi. Selitys: Liekki virittää atomien elektroneja. Viritystilan purkautuessa asteittain emittoituu valoa. Lisähuomioita: Tämä suoritustapa soveltuu käytettäväksi demontraationa suurelle yleisölle. Funktio: Atomin spektrin havainnollistaminen. 3

4 8. ENDOTERMIA Kemikaalit: 30 g Ba(OH) 2 8H 2O, 15 g NH 4SCN Välineet: 250 ml dekantterilasi, puukapula, taulusieni Erityisvalmistelut: Annokset lähtöaineita punnitaan etukäteen valmiiksi. Suoritus: Aineet sekoitetaan puukapulalla dekantterilasissa kostean sienen päällä. Seos muuttuu nestemäiseksi ja sekoittaja tuntee ammoniakin hajun. Sieni jäätyy dekantterilasiin kiinni, mikä näytetään nostamalla dekantterilasi ilmaan, jolloin sieni seuraa mukana. Selitys: Reaktio on voimakkaan endoterminen, eristetyssä systeemissä lämpötila laskisi näillä ainemäärillä 55⁰C. Lisähuomioita: Demonstraatio perustuu osittain määriin eikä kestä alasskaalausta. Seosta ei pidä laittaa viemäriin tai roskikseen. Funktio: Reaktiolämmön havainnollistaminen. 9. HIILTÄ RETORTISTA Kemikaalit: 60 ml tomusokeria, 40 ml väkevää rikkihappoa Välineet: 250 ml dekantterilasi, lasisauva Suoritus: Dekantterilasiin laitetaan 60 ml tomusokeria ja 40 ml väkevää rikkihappoa. Sekoitetaan tasaiseksi ja odotetaan. Jonkin ajan kuluttua astiasta nousee huokoinen hiilipatsas palaneen sokerin hajun kera. Astia on huomattavan kuuma. Selitys: Väkevän rikkihapon reaktio veden kanssa on niin eksoterminen ja suotuisa, että rikkihappo kykenee irrottamaan vettä hiilihydraateista. Jäljelle jää hiiltä. Funktio: Reaktiolämmön sekä hiilihydraattien koostumuksen havainnollistaminen. 10. PUNAINEN TULI Kemikaalit: 5 g KClO 3, 5 g hienoa sokeria, 1 g Sr(NO 3) 2, väkevä H 2SO 4. Välineet: Pelti tai muu hyvä alusta, 2 veistä. Suoritus: Kiinteät aineet kumotaan pellille yhdeksi keoksi ja sekoitetaan kahdella veitsellä nostelemalla. Päälle pudotetaan pipetillä vana väkevää rikkihappoa. Hetken kuluttua seos palaa nopeasti punaisella liekillä. Selitys: Kaliumkloraatti reagoi sokerin kanssa suhteellisen helposti ja kiivaasti: C 12H 22O KClO 3 à 12 CO H 2O + 8 KCl. Reaktio on voimakkaan eksoterminen, mutta sillä on kohtuullinen aktivoitumisenergia. Aktivoituminen tapahtuu tässä tapauksessa edellisen demonstraation reaktion tuottamalla lämmöllä. Liekin punaiseksi värjäytyminen on strontiumin liekkireaktio. Varoitus: Seosta ei pidä sekoittaa suljetussa purkissa ravistelemalla eikä millään ehdolla huhmareessa jauhamalla eikä valmista seosta pidä säilyttää. Seos voi reagoida itsestäänkin. Kaliumkloraatin kanssa pitää yleisesti ottaenkin olla hyvin varovainen, sillä se voi itsestäänkin hajota räjähdysmäisesti ja varsinkin esimerkiksi pölyn kanssa se voi reagoida spontaanisti tällä samalla reaktiolla. Funktio: Aktivoitumisenergian havainnollistaminen. 4

5 11. NALLEKARKIN ITSEMURHA Kemikaalit: KClO 3, nallekarkki Välineet: iso borosilikaattilasikoeputki + statiivi, bunsenpoltin, tulitikut, lusikka Suoritus: Sulatetaan reilun 1 cm:n korkuinen kerros kaliumkloraattia isossa statiiviin viistosti kiinnitetyssä borosilikaattilasikoeputkessa bunsenpolttimella kuumentamalla ja pudotetaan nallekarkki koeputkeen. Nallekarkki palaa kiivaasti noin 10 sekunnin ajan. Liekissä näkyy kaliumin heikko liekkireaktio. Selitys: Reaktio on sama kuin edellisessä demonstraatiossa mutta aktivointi tapahtuu sulattamalla kaliumkloraatti. Sokerin hapettuminen hiilidioksidiksi ja vedeksi on sama reaktio, joka ilman O 2:n tekemänä tuottaa energiaa eläinsolujen hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Reaktio tässä muodossa suoritettuna antaa jonkinlaisen kuvan hiilihydraattien energiapitoisuudesta. Lisähuomioita: Itsemurha demonstraation nimessä viittaa siihen, että nallekarkki palaakseen ei tällä kertaa tarvinnut niitä eläinsoluja. Helsingin yliopiston kemian opettajakoulutusyksikön verkkosivuilla olevassa ohjeessa on demonstraatiolle laajempi kehystarina (http://www.kemianluokka.fi/files/tarina_nalleista_opettaja.pdf). Varoitus: Koeputken rikkoontumisen välttämiseksi sitä pitää kuumentaa tasaisesti joka puolelta. Rikkoontumisvaara on silti aina läsnä ja pitää ottaa huomioon. Funktio: Ruoan energiasisällön havainnollistaminen. 12. YHTYMISREAKTIO Kemikaalit: väkevä HCl, väkevä NH 3 Välineet: 2 petrimaljaa ja kupu jonka alle ne mahtuvat Suoritus: Pienet määrät väkevää HCl:ää ja väkevää NH 3:a asetetaan petrimaljoissa vierekkäin ja peitetään kuvulla. Kuvun havaitaan täyttyvän NH 4Cl-savusta. Selitys: HCl ja NH 3 ovat haihtuvia ja ko. kaasujen välisessä reaktiossa muodostuu kiinteää ammoniumkloridia. Se täyttää kuvun ilmatilan ensi alkuun mutta varisee lopulta alas pöydälle. Lisähuomiot: Ammoniumkloridi on salmiakki ja sitä voi varovasti maistaa jos petrimaljojen alla oli puhdas paperi, jolle sitä on varissut. Vihreällä paperilla ammoniumkloridi näkyy parhaiten. Funktio: Faasinmuutosten sekä yhtymis- ja neutralointireaktioiden havainnollistaminen. 13. FOSFORIN POLTTO Kemikaalit: pieni pala valkoista fosforia + otin, bromitymolisininen tms suunnilleen ph:ssa 7 väriä vaihtava happo-emäsindikaattori Välineet: kynttilä tai bunsenpoltin, tulitikkuja, polttokauha, koeputkipihdit, 600 ml dekantterilasi Suoritus: Pieni pala valkoista fosforia poltetaan polttokauhassa vetokaapissa. Fosforin havaitaan palavan voimakkaasti valkoista savua muodostaen. Kauha viedään hetken palamisen jälkeen dekantterilasissa olevaan indikaattoripitoiseen veteen. Liuoksen havaitaan muuttuvan happamaksi. Selitys: Fosforin palaessa muodostuu fosforipentoksidia, joka muodostaa veden kanssa fosforihappoa: P O 2 à P 4O 10 P 4O H 2O à 4 H 3PO 4 Funktio: Yhtymis- ja palamisreaktioiden sekä happamien oksidien havainnollistaminen. 5

6 14. ELEFANTIN HAMMASTAHNA Kemikaalit: 30 ml 30% H 2O 2, 1 ml 0,2% metyleenisinistä, 3 ml astianpesuainetta, 2 g KI Välineet: 1000 ml mittalasi Suoritus: 1000 ml mittalasiin laitetaan 30 ml 30% H 2O 2, 1 ml 0,05% metyleenisinistä, 3 ml astianpesuainetta ja 2 g kiinteää kaliumjodidia. Seoksen havaitaan pursuavan mittalasista ulos. Selitys: Kaliumjodidi katalysoi vetyperoksidin hajoamista vedeksi ja hapeksi. Astianpesuaineen myötä happikaasu muodostaa vaahtoa. Reaktiossa muodostuu myös jodia, joka on kellertävää. Yhdessä sinisen metyleenisinisen kanssa vaahto värjäytyy vihreäksi, hyvinkin hammastahnan näköiseksi. Varoitus: Reaktio vaatii tilaa. Suositeltavaa on tehdä reaktio esimerkiksi lattialla jätesäkin päällä. Funktio: Hajoamisreaktion havainnollistaminen. 15. MANGAANIHEPTOKSIDI Kemikaalit: KMnO 4 + otin, väkevä H 2SO 4 Välineet: kellolasi, lasisauva, upokaspihdit, käsipyyhepaperinpala Suoritus: Makaroonin kokoinen kasa kiinteää kaliumpermanganaattia laitetaan kellolasille ja hierotaan puoleen millilitraan väkevää rikkihappoa lasisauvalla. Seos muuttuu vihreäksi mangaaniheptoksidin muodostuessa. Upokaspihdeillä upotetaan mönjään käsipyyhepaperinpala, jolloin se syttyy välittömästi. Selitys: Väkevä rikkihappo muodostaa permangaanihaposta vastaavan oksidin, mangaaniheptoksidin: 2 KMnO H 2SO 4 à Mn 2O KHSO 4 + H 2O Mangaaniheptoksidi pystyy spontaanisti sytyttämään orgaanisia aineita. Varoitus: Kaikki mangaaniheptoksidi on tuhottava käsipyyhepaperilla ja sen jälkeen kaikki paperit ja hiiltyneet jäämät on huuhdeltava runsaalla vedellä ennen poisheittämistä. Muuten on huomattava riski roskispalolle. Funktio: Anhydridinmuodostus- ja palamisreaktioiden havainnollistaminen. 16. TULIVUORIREAKTIO Kemikaalit: 5 g (NH 4) 2Cr 2O 7, 1 ml asetoni Välineet: alusta, tulitikut Suoritus: 5 g ammoniumdikromaattia kumotaan keoksi, kostutetaan huipusta asetonilla ja sytytetään. Suurempitilavuuksisen reaktiotuotteen havaitaan purkautuvan tulivuoren tavoin ja humisten. Selitys: Ammoniumdikromaatti hajoaa kuumennettaessa siten, että dikromaatti-ioni polttaa ammoniumionin typeksi: (NH 4) 2Cr 2O 7 à N H 2O + Cr 2O 3. Varoitus: Ammoniumdikromaatti on voimakas karsinogeeni. Funktio: Hajoamisreaktion havainnollistaminen. 17. NÄKYMÄTÖN MUSTE Kemikaalit: 0,1 M NH 4SCN, 0,1 M K 4[Fe(CN) 6], 0,1 M Fe(NO 3) 3 Välineet: 2 koeputkea, 2 lasisauvaa, paperia, sumutin 6

7 Suoritus: Ammoniumtiosyanaatilla ja kaliumheksasyanoferraatti(ii)lla kirjoitetaan paperille. Kirjoitus kehitetään rauta(iii)nitraattiliuoksella. Tiosyanaatista muodostuu punaista ja heksasyanoferraatti(ii)sta sinistä tekstiä. Selitys: Muodostuvat yhdisteet ovat [Fe(SCN) 3] ja Fe 4[Fe(CN) 6] 3 (berliinisininen). Reaktiot ovat raudan osoitusreaktioita. Funktio: Yhtymisreaktion havainnollistaminen. 18. SININEN PULLO Kemikaalit: 5 g NaOH, 40 g glukoosia, 5 ml 0,2% metyleenisininen Välineet: 500 ml pullo + korkki Suoritus: 500 ml pulloon laitetaan 400 ml vettä, 5 g natriumhydroksidia, 40 g glukoosia ja 5 ml 0,2% metyleenisinistä. Liuos muuttuu hetken päästä värittömäksi. Ravistelemalla liuos muuttuu siniseksi mutta hetken päästä uudelleen värittömäksi. Tätä voidaan toistaa lukuisia kertoja. Selitys: Glukoosi pelkistää metyleenisinisen värittömäksi mutta happi hapettaa takaisin siniseksi. Funktio: Hapetus-pelkistysprosessien havainnollistaminen. 19. APPELSIINISOIHTU Kemikaalit: appelsiini Välineet: kynttilä, tulitikut Suoritus: Appelsiininkuoresta ruiskautetaan terpeenit palavaan kynttilään, jolloin havaitaan lieska. Selitys: Appelsiininkuoren terpeenit ovat helposti palavia nesteitä/kaasuja. Funktio: Hiilivetyjen palamisen havainnollistaminen. 20. HAPPI JA HIILIDIOKSIDI Kemikaalit: KMnO 4 + lusikka, Na 2CO 3 + lusikka, 10% H 2O 2, 2 M HCl Välineet: 2 kpl 250 ml erlenmeyerkolvia, kynttilä, iso tikku, tulitikut Erityisvalmistelut: Yhteen erlenmeyerkolviin laitetaan muutama kaliumpermanganaattikide ja toiseen erlenmeyerkolviin lusikallinen natriumkarbonaattia. Suoritus: Sytytetään kynttilä ja hehkutetaan isoa tikkua siinä hetki. Sammutetaan tikun liekki voimakkaasti heiluttamalla ja kaadetaan hieman vetyperoksidia erlenmeyerkolviin, jossa on kaliumpermanganaattia. Viedään tikku kolviin, jolloin se syttyy uudestaan ja palaa voimakkaammin kuin ilmassa kynttilän päällä. Kaadetaan suolahappoa erlenmeyerkolviin, jossa on natriumkarbonaattia ja viedään palava tikku sinne. Tikku sammuu välittömästi. Lopuksi kaadetaan kaasuja tuosta erlenmeyerkolvista kynttilän liekin päälle, jolloin sekin sammuu. Selitys: Kaliumpermanganaatti katalysoi vetyperoksidin hajoamista äärimmäisen voimakkaasti, jolloin hajoaminen tapahtuu täydellisesti silmänräpäyksessä. Hajoamisreaktiossa muodostuu happea, jolloin ko. erlenmeyerkolvissa on huomattavasti kohonnut happipitoisuus. Palamisreaktio on reaktio hapen kanssa ja tapahtuu siksi suuremmassa happipitoisuudessa kiivaammin (reaktionopeus on yleensä verrannollinen konsentraatioon). Happo vapauttaa karbonaateista hiilidioksidia, joka sammuttaa paloja. Ilmaa raskaampana hiilidioksidi pysyy erlenmeyerkolvissa, jolloin sitä voi sieltä siististi kaataa. Funktio: Palamistapahtuman monipuolinen havainnollistaminen. 7

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Kemia 7. luokka. Nimi

Kemia 7. luokka. Nimi Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

7. luokan kemia. Nimi

7. luokan kemia. Nimi 7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,

Lisätiedot

Demonstraatioita vierailuihin

Demonstraatioita vierailuihin vierailuihin Kohderyhmä: Demonstraatiot ovat suunniteltu yläkoululaisille ja lukiolaisille. Aika: n.15min demonstraatiota kohden. Motivaatio: Demonstraatiot ovat erittäin havainnollisia ja hämmästystä

Lisätiedot

ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN

ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN Topias Ikävalko 1 & Roosa Pylvänen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Metallien liekin

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

Verijäljet. Jenny Bergström Johannes Pernaa Ilmari Niskanen Tapani Savolainen JOHDANTO

Verijäljet. Jenny Bergström Johannes Pernaa Ilmari Niskanen Tapani Savolainen JOHDANTO Jenny Bergström Johannes Pernaa Ilmari Niskanen Tapani Savolainen Verijäljet JHDANT Työssä tutkitaan kemiakaalien avulla vaatekappaleista tahroja ja osoitetaan veritahrat muista tahroista. Työ perustuu

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Syntetiikan töitä Orgaanisen kemian työmenetelmistä Reuksointi Reuksointi käsittää reaktioseoksen keittämisen palautusjäähdyttimen alla niin, että höyrystyvät reagenssit

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Nuoren kemistin opas 1 Seosten erottaminen Vuonna 1896 nuori Puolalainen kemisti Marie Curie ja hänen Ranskalainen miehensä Pierre Curie ottivat tehtäväkseen selvittää

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Turvallinen työskentely laboratoriossa - oppilaan ohje

Turvallinen työskentely laboratoriossa - oppilaan ohje Tekijät: Hanna Hankaniemi Laura Piipponen Uusi työohje Turvallinen työskentely laboratoriossa - oppilaan ohje Työn tavoitteet Tavoitteena on antaa ohjeita ja neuvoja, miten voit välttää työtapaturmat työskennellessäsi

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/10 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA LUOKKA-ASTE/KURSSI ARVIOTU AIKA Yläasteelle tai lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Myös ala-asteryhmille opettajan avustaessa kemikaaleissa

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu muutama useamman vaiheen sisältävä harjoitustyö, joiden suorittamiseen kuluu yli puoli tuntia. Harjoitustyöt ovat

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu kurssille KE1. KESTO: Työ kestää kokonaisuudessa n.1,5 h. MOTIVAATIO: Nautit

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi Maaginen maito - kevytmaitoa - kulho/ syvä lautanen - nestemäisiä elintarvikevärejä - pipetti/ mehupilli - pumpulipuikko - astianpesuainetta

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS

LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: RIKOSPAIKKATUTKIMUS 1. Alkupohdintaa Tällä kerralla perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

Välineet: Statiivi ja pari pientä messinkirengasta Kemiakaalit: NaCl, vesi ja lanka

Välineet: Statiivi ja pari pientä messinkirengasta Kemiakaalit: NaCl, vesi ja lanka Kemian demonstraatiot MAOL ry:n syyskoulutuspäivät Oulussa 1.- 2.10.2016 Harri Kinnunen, FM, kemian lehtori, Oulun Lyseon lukio 1. Kuivaa nestettä Välineet: Dekantterilasi Kemikaalit: Lykopodium ja vesi

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot