7. luokan kemia. Nimi
|
|
- Johanna Maija-Liisa Ranta
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7. luokan kemia Nimi
2 Tavoitteet ja arviointi Tässä on esitetty seitsemännen luokan kemian tavoitteet ja niihin liittyvät taitotasot. Voit näiden avulla seurata omaa oppimistasi ja pohtia omia tavoitteitasi. 2 T2 Tiedän, mitä pitää tehdä. Työskentelen opettajan antamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioin omaa työskentelyäni ja pyydän apua, kun sitä tarvitsen. Asetan omia tavoitteita ja työskentelen niiden saavuttamiseksi. Tiedän ja kerron, mitä jo osaan. Kehitän toimintaani itsearvioinnin ja palautteen perusteella. Etsin, otan vastaan ja hyödynnän palautetta. T6 Muistan turvallisen työskentelyn periaatteet ja kemian työvälineiden nimet. Muistan perustyötaidot (kaasupolttimen käyttö, suodatus, haihdutus, kuumennus) Työskentelen turvallisesti ja käytän kemian työvälineitä asianmukaisesti. Työskentelen kemian työtapojen mukaisesti yksin ja ryhmässä. Toteutan ryhmän kanssa tutkimuksen ohjeen tai tekemämme suunnitelman mukaan. Teen tarkkoja havaintoja työstä. Havaitsen tutkimuksen keskeiset vaiheet ja yksityiskohdat. Teen järkeviä, suunniteltuja lisätutkimuksia tehtävänantoon liittyen. T10 Muistan seuraavien kemian käsitteiden merkityksen: Atomi, alkuaine, kemiallinen yhdiste Luokittelen aineita alkuaineisiin ja kemiallisiin yhdisteisiin. T11 Muistan alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Yhdistän pallomallin sitä vastaavaan molekyylikaavaan T14 Annan esimerkkejä eri olomuodossa olevista alkuaineista ja yhdisteistä. Ymmärrän, että olomuodonmuutoksessa aineen rakenneosat eivät muutu. Ymmärrän kemiallisen reaktion periaatteen. Muistan käsitteet lähtöaine, reaktiotuote ja reaktio
3 1. Turvallinen työskentely (kirjan kappale 1) Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä tulitikku ja vie se kaasupolttimen päälle. 3. Avaa kaasuhana. 4. Avaa ilma-aukot. 5. Sammuta kaasupoltin sulkemalla kaasuhana. 3 Tehtävä. Jatka lauseita. 1. Kemian luokassa ei saa syödä, sillä 2. Jos syövyttävää ainetta menee silmään, pitää 3. Jos vaatteet syttyvät palamaan, tulen voi sammuttaa tai 4. Jos oppikirja syttyy liekkeihin, sen voi sammuttaa tai 5. Kaasupoltinta käyttäessä täytyy pitkät hiukset 6. Kaasupoltinta sytyttäessä täytyy ensin sytyttää tulitikku ja vasta sen jälkeen avata kaasuhana, muuten 7. Tiskatessa täytyy käyttää suojalaseja, sillä 8. Kun kaasupolttimella kuumentaa vettä, täytyy käyttää suojalaseja, sillä
4 2. Aineiden tutkiminen 4 Koeputki Keitinlasi Keittopullo Mittalasi Mittapullo Upokas Upokaspihdit Koeputkipihdit Kolmijalka Kuumennusverkko Haihdutusmalja Kaasupoltin Pipetti Suppilo Kennolevy Koeputkiteline Lasisauva Huhmare Kellolasi Petrimalja Työvälineiden nimet s.8 Tutki aineita ja kirjaa ylös niiden tärkeimmät ominaisuudet. olomuoto väri ulkonäkö haju arvaa, mikä aine
5 Itsearviointi Arvioi työskentelysi ympyröimällä sopiva vaihtoehto. Ei pidä paikkaansa Pitää osittain paikkaansa Pitää täysin paikkaansa Ymmärsin tehtävänannon. 0 ½ 1 Tutkin kaikki aineet. 0 ½ 1 Tutkin aineista kaikki ominaisuudet. 0 ½ 1 Kirjasin tulokset huolellisesti muistiin. 0 ½ 1 Työskentelin järjestelmällisesti ja turvallisesti. 0 ½ 1 Otin muut ryhmän jäsenet huomioon. 0 ½ 1 pisteitä yhteensä / 6
6 3. Kemia arjessa ja työssä (s. 6-7) Tehtävä 1. Seuraavana on lueteltu erilaisia kemiallisia tapahtumia. Valitse näistä kolme ihmisille tärkeintä ilmiötä ja kirjoita ne tärkeyden mukaisessa järjestyksessä palkintopallille. Teen haudutus Sokerin liukeneminen Sokerin sulaminen Munan paistaminen Hiusten värjääminen Ilotulitusraketin ampuminen Bensiinin palaminen Kasvin yhteyttäminen Ruuan sulaminen Hiusten peseminen Tummentumien poistaminen hopeasta Sähkön saaminen akusta Kahvin suodattaminen Muovin valmistaminen 6 Miksi nämä kolme olivat tärkeimmät? Perustele. Tehtävä 2. Tässä on lueteltu kemistin työtehtäviä. Missä näistä mieluiten työskentelisit tulevaisuudessa? Minkälaista työ olisi? Piirrä kuva itsestäsi työskentelemässä tässä tehtävässä. Yliopiston tutkija. Lukion opettaja. Peruskoulun opettaja. Rikoslaboratorion tutkija. Sairaalakemisti. Valtion ympäristöhallinnon asiantuntija. Paperiteollisuuden tuotekehittäjä. Lääketeollisuuden tutkija. Elintarviketeollisuuden tutkija. Kosmetiikka-alan tuotekehittäjä. Teknologiateollisuuden markkinoija.
7 4. Olomuodot (kirjan kappale 2) Tehtävä 1. Täydennä kuvaan puuttuvat aineen olomuodot ja niiden välisten muutosten nimet. Kaasu tiivistyy 7 Tehtävä 2. Seuraava kuva on malli olomuodon muutoksista. a) Mitä asioita sen avulla voi selittää hyvin? b) Mitä asioita se ei ota huomioon? c) Mitkä asiat se kuvaa väärin?
8 8 5. Alkuaine ja yhdiste (kirjan kappaleet 3 ja 4) alkuaine atomi kemiallinen merkki kemialliset merkit yhdiste yhdisteen kaava Alkuaineiden kemialliset merkit Vety H Helium He Litium Li Hiili C Typpi N Happi O Fluori F Natrium Na Magnesium Mg Alumiini Al Pii Si Fosfori P Rikki S Kloori Cl Kalium K Kalsium Ca Rauta Fe Kupari Cu Sinkki Zn Hopea Ag Jodi I Kulta Au Elohopea Hg Lyijy Pb Uraani U Tehtävä 1. Onko kuvassa oleva aineen rakenneosa alkuaineen vai yhdisteen osa. Rastita oikea vaihtoehto. rakenneosa alkuaine yhdiste rakenneosa alkuaine yhdiste
9 Tehtävä 2 Yhdistä rakenneosanen oikeaan kemialliseen kaavaan. 9 = hiili = happi = vety CO 2 C H 2 O H 2 H 2 O 2 CO O 2 Tehtävä 3. Anna esimerkki aineista. 1. Alkuaine, joka on huoneenlämmössä kiinteä. 2. Alkuaine, joka on huoneenlämmössä neste.
10 3. Alkuaine, joka on huoneenlämmössä kaasu. 4. Yhdiste, joka on huoneenlämmössä kiinteä. 5. Yhdiste, joka on huoneenlämmössä neste Yhdiste, joka on huoneenlämmössä kaasu. 6. Puhdas aine ja seos (kirjan kappaleet 6 ja 7) puhdas aine seos rakenneosanen homogeeninen seos heterogeeninen seos liuos kylläinen liuos alkuaine, yhdiste, puhdas aine, seos heterogeeninen homogeeninen vesi ja etanoli Puhdas aine vai seos? Sekoita pienet määrät aineita koeputkessa keskenään. Ota nesteitä koeputkeen 1-2 sentin verran ja kiinteitä aineita lusikankärjellinen. Tarkastele seosta huolellisesti ja merkitse onko se homogeeninen vai heterogeeninen. vesi ja ruokaöljy etanoli ja ruokaöljy vesi ja suola etanoli ja suola ruokaöljy ja suola Tehtävä 1. Pohdi ja merkitse, onko pallomallin avulla kuvattu aine puhdas aine vai seos. puhdas aine seos puhdas aine seos
11 11 H2O ja CuSO4 Ota puolikas koeputkellinen vettä pieneen keitinlasiin. Lisää siihen vähitellen niin paljon kuparisulfaattia, että aivan kaikki ei liukene. Kuumenna tämän jälkeen nestettä ja lisää siihen vielä vähän kuparisulfaattia. Kaada liuos petrimaljaan ja jätä se (nimellä varustettuna) odottamaan seuraavaa kertaa. Ensimmäinen kerta: ympyröi oikea vaihtoehto ja vastaa kysymyksiin 1. Vesi on a) puhdas aine b) seos 2. Kuparisulfaatti on a) puhdas aine b) seos 3. Kun veteen lisätään kuparisulfaattia, saadaan a) puhdas aine b) seos 4. Miltä veden ja kuparisulfaatin seos näyttää? 5. Veden ja kuparisulfaatin seos on a) homogeeninen b) heterogeeninen 6. Miksi osa kuparisulfaatista jäi liukenematta? 7. Miten kuumentaminen vaikutti kuparisulfaatin liukenemiseen? Toinen kerta: vastaa kysymyksiin ja ympyröi oikea vaihtoehto. 8. Piirrä, miltä petrimaljassa oleva aine nyt näyttää? 9. Petrimaljassa oleva aine on
12 a) puhdas aine b) seos Miksi? Erotusmenetelmät (kirjan kappale 8) erotusmenetelmät suodatus haihdutus uutto tislaus kromatografia Erottelutyö Tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa erottelutyö, jossa suola, hiekka, vesi ja sahajauho erotellaan toisistaan. Kiinnitä huomiota kemistimäiseen työskentelytapaan, eroteltujen aineiden puhtauteen sekä siihen, että mahdollisimman suuri osa aineista saadaan kerättyä eroteltuina talteen. Käytettävänä ovat kaikki kemian luokan välineet. Jos tarvitset jotain muuta, voit kysyä sitä opettajalta. Kirjoita tähän suunnitelma siitä, miten aiot erotella aineet. (Voit muuttaa suunnitelmaa työn edetessä, jos se näyttää tarpeelliselta.)
13 Vastaa kysymyksiin erottelutyön jälkeen. 1. Toteutitteko työn suunnitelman mukaan? Jos muutitte suunnitelmaa, niin kerro miten ja miksi Mikä työssä onnistui ryhmältäsi erityisen hyvin? 3. Mikä oli vaikeinta? Miksi? Ryhmäarviointi Arviointi tehdään yhdessä ryhmän kanssa. Keskustelkaa ja pohtikaa, miten työ meni. Tarkoitus on, että jokainen merkitsee rastit samaan kohtaan omassa työkirjassaan. Ympyröi sopiva vaihtoehto Suunnittelimme työn hyvin, ennen kuin rupesimme tekemään sitä. 0 ½ 1 Suunnitelmamme oli toimiva. 0 ½ 1 Työskentelimme järjestelmällisesti ja rauhallisesti. 0 ½ 1 Ryhmän työnjako oli onnistunut. Kaikki osallistuivat työskentelyyn. 0 ½ 1 Hallitsimme työssä vaadittavat työtavat. 0 ½ 1 Pidimme koko ajan suojalaseja, kun käytimme kaasupoltinta. 0 ½ 1 Saimme kaikki neljä ainetta eroteltua toisistaan. 0 ½ 1 1½ 2 Erottelemamme aineet olivat puhtaan näköisiä. 0 ½ 1 Saimme aineita talteen hyvät määrät. 0 ½ 1 Pisteitä yhteensä / 10
14 8. Kemiallinen reaktio (kirjan kappale 9) kemiallinen reaktio lähtöaineet reaktiotuotteet reaktioyhtälö 14 Tehtävä 1 Piirrä kemiallinen reaktio pallomallien avulla. C + O 2 CO 2 = hiili = happi = vety Tehtävä 2 Kirjoita reaktio kemiallisin merkein. a) b) c)
15 Vedyn palaminen Tarvikkeet ja reagenssit Magnesiumnauhaa Suolahappoa (HCl) Kaksi pitkää koeputkea Tulitikut Työohje Laita koeputkeen noin 3 cm verran suolahappoa. Pudota joukkoon magnesiumnauhan pala. Pitele koeputken päällä toista koeputkea ylösalaisin, ja anna syntyvän vetykaasun nousta sinne. Laita ylemmän koeputken suuaukolle peukalo ja käännä se oikein päin. Sytytä tulitikku ja vie se koeputken suuaukolle samalla, kun otat peukalon koeputken päältä pois. 15 Täydennä taulukko. Reaktio Magnesiumin reaktio suolahapon kanssa Vedyn reaktio hapen kanssa eli vedyn palaminen Vaihe Pallomallikuva Mitkä ovat lähtöaineet: Mitkä ovat reaktiotuotteet: Miltä reaktio näyttää? Kirjaa havainnot tähän. Kirjoita tapahtuman reaktioyhtälö.
16 9. Reaktionopeus (kirjan kappale 9) reaktionopeus hienojakoisuus lämpötila katalyytti väkevyys sekoittaminen 16 Reaktionopeustyön arviointi (opettaja arvioi) Ympyröi sopiva vaihtoehto Työskentelysi oli turvallista. 0 ½ 1 Osallistuit ryhmän toimintaan. 0 ½ 1 Selvitit, miten lähtöaineiden valinta vaikuttaa reaktionopeuteen. 0 ½ 1 Raportoit asian selkeästi. 0 ½ 1 Selvitit, miten aineiden väkevyys vaikuttaa reaktionopeuteen. 0 ½ 1 Raportoit asian selkeästi. 0 ½ 1 Selvitit, miten lämpötila vaikuttaa reaktionopeuteen. 0 ½ 1 Raportoit asian selkeästi. 0 ½ 1 Selvitit, miten hienojakoisuus vaikuttaa reaktionopeuteen. 0 ½ 1 Raportoit asian selkeästi. 0 ½ 1 Pisteitä yhteensä / 10
17 Reaktionopeus A. Pudota suolahappoa (HCl) sisältäviin koeputkiin magnesiumia, rautaa, sinkkiä (sinkkirae, ei jauhetta) ja kuparia. Mitä havaitset? Kuvaile eli tapauksissa reaktiota ja sen nopeutta. a. magnesium b. rauta c. sinkki d. kupari 17 B. Ota kahteen koeputkeen vähän suolahappoa. Laimenna toista happoa lisäämällä siihen sama määrä vettä. Pudota molempiin koeputkiin yksi magnesiumpala. Miten hapon väkevyys vaikuttaa reaktionopeuteen? C. Ota kahteen koeputkeen suolahappoa. Lämmitä toista koeputkea vesihauteella. Tämä tarkoittaa sitä, että asetat koeputken keitinlasiin, jossa on vettä. Kuumenna tätä keitinlasia kuumennusverkon päällä. Tarvitset myös kolmijalan ja kaasupolttimen. Sytytä kaasupoltin vasta sitten, kun muut tarvikkeet ovat valmiina. Pudota hapon kuumennuttua kumpaankin koeputkeen magnesiumpala. Miten lämpötila vaikuttaa reaktionopeuteen? D. Ota kahteen koeputkeen suolahappoa. Pudota toiseen koeputkeen sinkkirae ja toiseen saman verran sinkkijauhetta. Miten hiukkaskoko eli aineen hienojakoisuus vaikuttaa reaktionopeuteen?
18 10. Palaminen (kirjan kappale 10) 18 riittävä lämpötila palava aine happi palaminen hidas palaminen liekillinen palaminen vety vesi Suunnittele palamiseen liittyvä tutkimus ja toteuta se. 1. Tutkimusongelma. Kirjoita tähän tutkimuksesi tutkimusongelma. Hyvässä tutkimuksessa on selkeä tutkimusongelma, eli kysymys, johon tutkimuksella pyritään vastaamaan. Tutkimusongelman muotoilu on avainasia tutkimuksen toteuttamisessa. 2. Hypoteesi eli ennakko-oletus. Kirjoita tähän, minkä arvelet olevan vastaus tutkimusongelmaan. Voit perustella ennakko-oletustasi, jos osaat. 3. Työvälineet. Mieti ja listaa välineet ja reagenssit, joita työssäsi tarvitset. Keskustele opettajan kanssa viimeistään tässä vaiheessa, jos kaipaat työhösi erikoisempia tarvikkeita.
19 4. Tutkimussuunnitelma. Suunnittele ja kirjaa muistiin tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelmassa kerrot, miten tutkimus käytännössä tapahtuu. Kirjoita teksti me-muodossa eli tyyliin Lämmitämme ensin koeputkea vesihauteessa Havainnot. Kirjoita tähän, mitä havaitsit tutkimusta tehdessäsi. 6. Tulokset. Kirjoita tähän, mikä on tutkimuksen perusteella vastaus tutkimuskysymykseesi. 7. Johtopäätökset. Pohdi vielä tutkimustasi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. a. Toteutuiko ennakko-oletuksesi? b. Miten koejärjestelyä voisi parantaa tai kehittää? c. Miten työ mielestäsi onnistui?
20 11. Kertausta: kemian merkkikieli Täydennä mallin mukaan. 2 K kaksi kaliumatomia Cl 2 yksi kloorimolekyyli 20 Täydennä mallin mukaan. H vetyatomi 3 Ca 2 P F 2 5 Fe 4 I 2 Hg 2 Mg 2 Cl 2 3 Al O 2
21 12. Yhdisteitä ja reaktioyhtälöitä Mitä seuraavat yhdisteet ja reaktioyhtälöt tarkoittavat? Tee itsellesi muistiinpanot. Nämä kannattaa opetella jatkoa varten. N 2 O 2 H 2 21 H 2O H 2O 2 HCl 2 C + O 2 2 CO C + O 2 CO 2 2 HCl + 2 Mg MgCl 2 + H 2 2 Mg + O 2 2 MgO
22 Kotitehtävät Selitä kurssin käsitteet ja anna niistä esimerkki. Tummennettuihin ruutuihin ei tarvitse vastata. Kotitehtävistä tulee kurssin lopussa oikein vastattujen tehtävien perusteella arvosana. pistemäärä arvosana käsite selitys esimerkki alkuaine (selitys, esimerkki) atomi (selitys, esimerkki) kemiallinen merkki kemiallinen yhdiste kemiallisen yhdisteen kaava
23 Asiasana selitys esimerkki aineen rakenneosanen (selitys, esimerkki) puhdas aine 23 seos homogeeninen seos heterogeeninen seos liuos
24 Asiasana selitys esimerkki kylläinen liuos (selitys) 24 suodatus haihdutus uutto tislaus (selitys) kemiallinen reaktio reaktioyhtälö
25 Asiasana selitys esimerkki palaminen (selitys) hienojakoisuus (selitys) 25 katalyytti (selitys) väkevyys (selitys) Kerro ilmasta Kerro hapesta Kerro vedystä Kerro vedestä
Kemia 7. luokka. Nimi
Kemia 7. luokka Nimi 1. Turvallinen työskentely Varoitusmerkit Kaasupolttimen käyttö Turvallinen työskentely Turvallinen työskentely Kaasupolttimen käyttö 1. Varmista että ilma-aukot ovat kiinni. 2. Sytytä
Lisätiedot7. luokan kemia. Nimi
7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,
LisätiedotArvioin omaa työskentelyäni ja pyydän apua, kun sitä tarvitsen. Asetan omia tavoitteita ja. työskentelyn. niiden saavuttamiseksi.
Nimi Tavoitteet ja arviointi Tässä on esitetty seitsemännen luokan kemian tavoitteet ja niihin liittyvät taitotasot. Voit näiden avulla seurata omaa oppimistasi ja pohtia omia tavoitteitasi. 2 T2 Tiedän,
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotStipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos
Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN
ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN Topias Ikävalko 1 & Roosa Pylvänen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Metallien liekin
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotSeosten erotusmenetelmiä
Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS
TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotVihreän kemian 12 pääperiaatetta:
Kemian opettajankoulutusyksikkö Helsingin yliopisto Vihreä laboratorio Opettajan ohje Topias Ikävalko, Oona Kiviluoto, Iines Kuosmanen ja Toni Silvennoinen Vihreä laboratorio KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA
sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet
LisätiedotKORVATUNTURIN ETSIVÄTOIMISTO TAPAUS #1225: JOULUPIPAREIDEN ARVOITUS
Joulupukki tarvitsee apuasi! Joka joulu Joulupukin muori leipoo erikoispipareita, jotka antavat Joulupukille voimia jakaa lahjat kaikille pienille kilteille pojille ja tytöille ympäri maailmaa. Mutta tänä
LisätiedotKokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa
Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotVesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa
Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedot2. Koska f(5) > 8 ja yhdeksän pisteen varaan voidaan virittää kupera viisikulmio, niin f(5) = 9.
Dimension 1/2018 pulmasivu Ratkaisuja 1. Viiden pisteen joukosta voidaan aina valita neljä, jotka ovat kuperan monikulmion kärkipisteitä, mutta neljästä pisteestä ei muodostu aina kuperaa monikulmiota.
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotREAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE
REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE Essi Purhonen 1, Krista Iltanen 1 & Sini Hänninen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Oppilaan ohje 1.1 LÄMPÖTILAN
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotJuha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Nuoren kemistin opas
Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Nuoren kemistin opas 1 Seosten erottaminen Vuonna 1896 nuori Puolalainen kemisti Marie Curie ja hänen Ranskalainen miehensä Pierre Curie ottivat tehtäväkseen selvittää
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotJännittävät metallit Opettajan ohje
Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotKOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)
Johdanto KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotVeden ja glukoosin mallinnus
Veden ja glukoosin mallinnus Jääskeläinen, Piia. Mallinnus, vesi ja glukoosi, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/jaaskelainen-p-2008.pdf Harjoitustöissä mallinnetaan vesi- ja glukoosimolekyyli ArgusLab-ohjelmalla.
LisätiedotKemia ja ympäristö opintojakso
1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset
LisätiedotEPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä
EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotVesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla
Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi
LisätiedotMAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE
MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotNimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi
Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotVälineet. lasiastia pehmeä sivellin. Mainitse kolme muuta hiilen luonnosta löytyvää allotrooppia.
1 Sormenjälki hienojakoinen hiili C käsirasva kontaktimuovin pala lasiastia pehmeä sivellin Työturvallisuus ienojakoinen hiili leviää ja sotkee helposti. 1. Rasvaa sormenpääsi käsirasvalla. Paina sormenjälki
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
LisätiedotKOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA
ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
Lisätiedot