Tilinpäätös 2013 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymäjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 Yhtymävaltuusto... 3 Yhtymähallitus... 4 Tarkastuslautakunta... 5 Johtoryhmä... 5 Viranhaltijaorganisaatio... 5 Vastuuyksiköt Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2013 yhtymävaltuuston tasolla Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Painotettu opiskelijamäärä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet II Talousarvion toteutuminen/tilinpäätös Käyttötalous Tuloslaskelma, koko koulutuskuntayhtymä (ulkoinen) Vastuuyksiköiden talouden toteutuminen (ml. sisäiset erät) Loimaan ja Liedon ammatti- ja aikuisopistot Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta (ml. sisäiset erät ja poistot) III Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma vuosilta Rahoituslaskelma vuosilta Tase vuosilta ProEconomica- raportit Tuloslaskelma Koulutusaloille vyörytetyt poistot Investointiosan toteutuma IV Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus... 73

3 3 Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Valuuttamääräiset erät Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot (mukana sisäiset erät) Satunnaiset erät Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Suunnitelmapoistojen ja poiston alaisten investointien suhde Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Tilintarkastajan palkkiot Taseen liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Sekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Erittely siirtoveloista Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Vakuudet Johdannaissopimukset Leasingvastuiden yhteismäärä Muut vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot Arvonlisäveron palautusvastuu Muut liitetiedot Tuloslaskelman tilit Tositelajit Kirjanpitokirjat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän taloushallinnon järjestelmät Sähköinen ostolaskujen kierrätys Mittariselosteet... 95

4 I Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kuntayhtymäjohtajan katsaus Kuntayhtymän yhteisten toimintatapojen edistämistä jatkettiin ja rakennamme määrätietoisesti hyvin toimivaa ja yhtenäistä kuntayhtymää. Toiminnassa korostuu oppilaitoskeskeisyys ja kuntayhtymää ei vielä kaikilta osin koeta toimintaa yhdistävänä voimana vaan byrokratiaa lisääväksi, hallinnolliseksi toimijaksi. Yhtymähallitus on tukenut yhtenäisen kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa on johdettu tähän suuntaan. Kuntayhtymän opiskelijamäärä kasvoi vuonna 2013 ja opiskelijoita oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtioneuvoston vahvistama 1655 opiskelijan määrä ylitettiin 20 opiskelijalla. Kuntayhtymän esityksestä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi järjestämisluvan ylimenneille opiskelijoille valtionosuusrahoituksen vuoden 2013 lopussa. Valtakunnalliset päätökset opiskelijamäärien vähentämisestä eivät kohdistuneet kuntayhtymään. Tutkinnon suorittaneiden määrä kolmessa ja puolessa vuodessa laski vuonna Vuonna 2010 opintonsa aloittaneista suoritti tutkinnon 58 %. Vuonna 2009 aloittaneilla vastaava luku oli 61 % ja vuonna 2008 aloittaneilla 65 %. Koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaisissa läpäisyasteissa on huomattavia eroja. Paras läpäisyaste oli sosiaali-, terveys ja liikunta-alalla 70 % ja huonoin kulttuurialalla 36 %. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien eroamismäärät kasvoivat kaikissa kolmessa kuntayhtymän oppilaitoksessa vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 eroprosentti kuntayhtymätasolla oli 12 %, vuonna % ja vuonna %. Koulutusaloittain eronneiden määrässä on eroja. Vähiten eroamisia tapahtui tekniikan ja liikenteen alalla ja sosiaali- terveys- ja liikunta-alalla, molemmissa 9 %. Eniten eronneita oli luonnontieteiden alalla 20 %. Kulttuurialalla eronneita oli 16 %, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 18 %, yhteiskunta, liiketalous ja hallinnon alalla 17 % ja luonnonvaraja ympäristöalalla 10 %. Eroprosentteihin sisältyvät sekä negatiiviset eroamiset (esim. erotaan oppilaitoksesta ilman, että jatketaan toisessa oppilaitoksessa tai siirrytään työelämään) että positiiviset eroamiset (esim. siirrytään oppilaitoksen sisällä toiseen koulutusohjelmaan, siirrytään toiseen oppilaitokseen tai siirrytään työelämään). 1

5 Ero-% ops-perusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 16% 13% 12% 12% 12% 12% 9% 9% 10% 7% 8% 7% LSKKY, yhteensä Loimaa Lieto Novida Kuntayhtymän henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti. Muiden kuin tuntiopettajien ja lehtorin virkojen kohdalla palvelussuhteen vakinaista täyttämistä varten pitää saada yhtymähallituksen lupa. Opetushenkilöstön määrä perustuu opetusryhmien määrään. Vakinaisen henkilökunnan nettomäärä koko kuntayhtymässä kasvoi vuonna 2013 yhteensä yhdeksän henkilöä vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2012 vakituisessa palvelusuhteessa oli 197 henkilöä ja 206 henkilöä vuonna Kuntayhtymähallinnon vakituinen henkilömäärä kasvoi yhdellä (kiinteistöpäällikkö), Loimaan tulosalueen pysyi samana ja Uudenkaupungin tulosalueen vakinainen henkilöstö kasvoi kahdeksalla. Määräaikaisen henkilökunnan määrä kuntayhtymässä vuonna 2013 oli 86 henkilöä eli pieneni yhdellä. Kuntayhtymän keskeiset strategiset tavoitteet vuodelle 2013 on esitetty tilinpäätöksessä. Henkilöstön ja toiminnan uusiutumiskykyä kuvaavia tavoitteita ovat muun muassa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, opettajien perehtyneisyys alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin, työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta ja pätevän henkilöstön rekrytointi. Henkilöstökyselyn tulosten mukaan kuntayhtymän henkilöstö on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta. Pätevien toistaiseksi virkasuhteessa olevien päätoimisten opettajien osuus on 81,25 %. Henkilöstön rekrytoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota kelpoisuusvaatimusten täyttymiseen. Henkilöstökoulutukseen kuntayhtymä on käyttänyt 1,7 % palkkamenoista. Uusina tutkintoina Liedon opistossa aloitettiin talotekniikan perustutkinto ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Asiakkaisiin ja yhteistyötahoihin kohdistettuja tavoitteita ovat muun muassa laaja ennakointitoiminta työhallinnon ja työelämän kanssa, oppimisympäristöjen soveltuvuus koko ikäluokan tarpeita varten, läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja osallistuminen seutukuntien kehittämiseen. Kuntayhtymä on osallistunut maakunnalliseen ennakointityöhön ja maakuntastrategian päivittämistyöhön ja näin saanut arvokasta tietoa ennakoinnista koulutuksen kehittämiseksi. Kuntayhtymän jäsenkunnissa perusopetuksen päättävistä nuorista % hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Aikuiskoulutuksena toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Systemaattista asiakaspalautetta koko kuntayhtymätasolla ei vuonna 2013 kerätty, mutta opiskelijoiden työssäoppimisjaksoilta kerättiin palautetta samoin kuin oppilaitosten yrityskäyntien yhteydessä. Työelämältä kerättävä laaja palaute toteutetaan vuonna Ydin- ja tukiprosessien strategisiksi tavoitteiksi asetettiin mm. ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen, yhteistyö valmistuneiden työllistymisessä, kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus, toiminnan arviointijärjestelmä ja systemaattinen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen. Yhteistyötä ja verkottumista on jatkettu niin kuntayhtymän sisällä kuin kuntayhtymän ja työelämän välillä. Erityisesti uusien toimintansa aloittavien yritysten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä osaavan henkilökunnan kouluttamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Kaksoistutkintojen määrä ei ole lisääntynyt, mutta mahdolliset muutokset lukiokoulutuksen järjestäjäverkostossa voivat tuoda uusia 2

6 mahdollisuuksia myös kuntayhtymän toimintaan ja kaksoistutkintojen määrän lisääntymiseen. Opiskelijapalautetta kerättiin koko kuntayhtymän opiskelijoilta keväällä 2013 ja erikseen Myllykyläntien opiskelijoilta loppuvuodesta Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,6. asteikolla 1-5. Opiskelijat kokevat kuntayhtymän onnistuneen hyvin opetuksen järjestämisessä ja koulutuksen laadussa. Oppilaskuntatoiminta aktivoitiin kaikissa kuntayhtymän oppilaitoksissa. Kuntayhtymän kansainvälisen toiminnan strategia päivitettiin ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta laajennettiin Kiinan Shanghaihin. Talouden keskeiset strategiset tavoitteet ovat kustannusten hyvä hallinta ja riittävä investointikyky. Kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus on 23,4 % ja vuosikate on 343,3 % poistoista. Kuntayhtymän toimitiloihin on tehty ylläpitokorjauksia ja Liedon oppilaitokselle ostettiin kunnalta maa-alue kiinteistöineen. Kiinteistöä on osittain opiskelijatyönä kunnostettu opetuskäyttöön. 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään on kuulunut kymmenen (10) jäsenkuntaa vuonna Yhtymävaltuustossa on ollut kustakin jäsenkunnasta kaksi (2) edustajaa paitsi Loimaalta ja Uudestakaupungista kuusi (6) sekä Pöytyältä neljä (4) edustajaa. Yhteensä jäseniä on 30. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Jussi Ahtiainen Uudestakaupungista, I varapuheenjohtajana Pirjo Reide Pöytyältä sekä II varapuheenjohtajana Anne-Mari Kaarto Oripäästä. Yhtymävaltuusto piti toimintavuonna kaksi kokousta ja pöytäkirjaan kertyi 25 pykälää. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Tilintarkastuspalvelut vuosille , toimielinten pöytäkirjojen ja johtavien viranhaltijoiden päätösluetteloiden nähtävilläolo, talousarviomuutosten hyväksyminen investointisuunnitelmaan vuodelle 2012, vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen, tarkastuslautakunnan arviointikertomus, talousarviomuutos investointimäärärahoihin 2013, investointimääräraha Liedon vanhan paloaseman kunnostamiseen, koulutustarkastajan viran perustaminen, talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille , talousarviomuutosten hyväksyminen vuodelle 2013, ero luottamustoimista. Kunta/Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Aura Kemppainen Maria Aalto Pia Leino Jukka Sollo Jukka-Pekka Huittinen Mäenpää Jari Ritakallio Anu Ojala Virpi Rantanen Veikko Koski tl Jalli Marja Mattila Marja Nummela Olli-Pekka Anttila Jarmo Lieto Salmi Raija Heikkilä Juha Satto Simo Keränen Timo Loimaa Levomäki Tuomas Vainio Heikki Luoto Seija Heinonen Riina Metsänperä Jarmo Jokinen Matti 3

7 Saarikallio Simo Suvila Eerika ( asti) Aalto Anu ( alkaen) Virtanen Leena Haveri Ville-Veikko Wilén Hannele Vuolle Sanna Marttila Heikkilä Marko Niinivuo Kari Ojanotko Pia Portaala Mari Oripää Kaarto Anne-Mari Isotalo Päivi Kulmanen Matti Pukkila Tapani Pöytyä Laaksonen Pentti Siukonen Jyri Loponen Marika Lindfors Sanna Reide Pirjo Ketola Anne Simola Ville Hämäläinen Timo Tarvasjoki Raitis Tiina Laakso Merja Sipilä Janne Katalin Varga Uusikaupunki Ahtiainen Jussi Kutila Johanna Maikola Eija Arvonen Teemu Myllymäki Lea Tähtinen Esko Pietilä Mauri Reijonsaari Jaana Wallin Ilpo Tyykilä Paavo Vikman Kaarina Taurén Tarja Yhtymähallitus Yhtymähallitukseen kuuluu valtuuston valitsemat yhdeksän (9) jäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajana on toiminut Leena Virtanen ja varapuheenjohtajana Jari Alppiranta, molemmat Loimaalta. Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkanta. Vuoden aikana kokouksia oli 11 ja pöytäkirjaan kertyi yhteensä 147 pykälää. Yhtymähallituksen jäseniksi on valittu seuraavat henkilöt: Jäsen: Varajäsen: Alppiranta Jari Loimaa Heilala Tuomas Loimaa Heiniö Helvi Uusikaupunki Järvinen Jukka Uusikaupunki Hiukkanen Vesa-Pekka Loimaa Metsänperä Jarmo Loimaa Lindholm Hannele Lieto Mäkelä Sarianne Lieto Niittymaa Veikko Pöytyä Kulju Tero Pöytyä Pitkänen Paavo Uusikaupunki Sandell Päivi Uusikaupunki Ruohonen Veikko Loimaa Ojala Jouni Loimaa Salminen Liidia Huittinen Huovinen Joni Huittinen Virtanen Leena Loimaa Vuolle Sanna Loimaa Esittelijä: Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen. 4

8 Tarkastuslautakunta Kuntalain mukaiseen kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan kuuluu yhtymävaltuuston valitsemat viisi (5) jäsentä. Poliittinen jakauma on kuntalain 81 :n mukainen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Marja Jalli Koski Tl:stä ja varapuheenjohtajana Virpi Ojala Huittisista. Jäseninä Juha Lehtinen Pöytyältä ja Eerika Suvila asti/ Anu Aalto lähtien, molemmat Loimaalta, sekä Ritva Vainio Aurasta. Tilintarkastajaksi yhtymävaltuusto valitsi tilitarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:n ja paikallisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Hannu Laurila ja avustajana Aino Lepistö. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen, talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkanta, rehtorit Tarja Asula, Markku Kaurila (virkavapaalla ), vs. rehtori Jouko Tevasaari ( ) ja Merja Koski. Talousarviovuoden aikana johtoryhmä kokoontui yhteensä 29 kertaa, pääsääntöisesti kerran viikossa. Lisäksi kumpikin tulosalue on pitänyt oman tulosalueensa johtoryhmän kokouksia. Viranhaltijaorganisaatio Kuntayhtymän johtajana toimii Antti Virtanen. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kuntayhtymäjohtaja ja talous- ja hallintojohtaja toimivat toinen toistensa varahenkilöinä. Vastaavasti tulosalueiden sisällä rehtorit ja apulaisrehtorit toimivat toinen toistensa varahenkilöinä tulosalueittain. Vastuuyksiköt Vastuutasot yhtymävaltuustoon nähden Kuntayhtymän yhteiset (Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen / talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkanta) Loimaan tulosalue, rehtori Markku Kaurila (virkavap ) vs. rehtori Jouko Tevasaari Uudenkaupungin tulosalue, rehtori Merja Koski Vastuutasot yhtymähallitukseen nähden Myllykyläntie (Kaurila) Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu (Lähde) Liedon ammatti- ja aikuisopisto (Asula) Aikuiskoulutus (Kaurila) Oppisopimustoimisto Loimaa (Kaurila) Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Ammattistartti (Kaurila) Tulosaluehallinto Loimaa (Kaurila) Novidan opetus (Koski) Aikuiskoulutus (Koski) Oppisopimustoimisto Uusikaupunki (Koski) Kiinteistöt (Koski) Ruokapalvelut (Koski) Yrityspalvelut (Koski) Tulosaluehallinto Uusikaupunki (Koski) 5

9 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Pitkään kestäneen taantuman jälkeen euroalueen talouskasvu kääntyi nousuun vuoden toisella neljänneksellä. Kolmannella neljänneksellä kasvu edellisestä neljänneksestä hiipui yhteen prosentin kymmenykseen. Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut lähes samanlaista. Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan bkt pysyi vuoden kolmannella neljänneksellä suunnilleen vuodentakaisella tasolla, mutta kaikkiaan bkt supistuu -1,0 prosentin vuonna Valtiovarainministeriön arvio on synkempi ja sen mukaan talous supistuu -1,2 % vuonna Teollisuuden suhdannenäkymät ovat säilyneet heikkoina kesän jälkeen. Teollisuus on saanut uusia tilauksia selvästi vähemmän kuin vuonna 2012, ja tilauskannat ovat supistuneet. Tavaranvienti on pysytellyt vuoden 2013 aikana vajaat 2 % edellisvuotista vähäisempänä. Myös palveluiden vienti on vähentynyt vuodesta Investoinnit vähenivät 2,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kone- ja laiteinvestoinnit painottuivat korvausinvestointeihin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 1,6 prosenttia. Marraskuussa se oli 1,4 prosenttia. Inflaation lievän kiihtymisen aiheutti ennen kaikkea bensiinin ja matkaviestintäpalveluiden hintojen kääntyminen nousuun. Vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio oli 1,5 prosenttia Tilastokeskuksen laskelmien mukaan. Suomen inflaatiomittarit, joulukuu 2013 Pisteluku Vuosimuutos Kuukausimuutos Kuluttajahintaindeksi 2010= ,5 1,60 % 0,40 % Elinkustannusindeksi 1951:10=100 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005= ,3 1,90 % 0,40 % 118,7 1,20 % 0,4 Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 vuosikeskiarvot: Työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Vuoden 2013 työllisyysaste oli 68,5 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 69,0 prosenttia. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin vuonna Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tilinpäätösarviotietoja Manner Suomen 304 kunnalta ja 149 kuntayhtymältä. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. 6

10 Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko sekä euriborkorot laskivat vuoden 2013 aikana, mutta lasku oli melko olematonta johtuen siitä, että korot ovat jo ennätyksellisen alhaalla ja laskuvaraa ei juurikaan enää ole. Tammikuussa 12 kuukauden euribor oli 0,574 % ja joulukuussa 0,544 %. Vuoden lopussa 1 kuukauden euribor oli 0,216 % ja 3 kuukauden euribor 0,275 %. Varsinais-Suomessa yritysten liikevaihdon kehitys oli vuonna 2013 samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet hieman jälkeen koko maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Tämä johtuu pääosin matkapuhelinten ja meriteollisuuden tuotannon romahduksesta. Myös rakennusalalla liiketoiminnan kehitystrendi on jäänyt jälkeen koko maan keskimääräisestä tasosta. Vastaavasti kaupan ja palvelujen aloilla liikevaihto on alueella kehittynyt hieman koko maata suotuisammin. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on ollut koko maan keskiarvon tasolla. Sekä Loimaan että Vakka-Suomen seutukunnissa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne syksyllä 2013 näytti jo paremmalta verrattuna vuoden takaiseen. Työttömyysaste oli kummassakin seutukunnassa kesäkuussa 9 %. Osaavan työvoiman saatavuus oli Loimaan seutukunnassa parantunut, kun se Vakka-Suomen seutukunnassa oli pysynyt ennallaan. Lähde: Tilastokeskuksen, Valtiovarainministeriön, Suomen Pankin, TEM:n ja Varsinais- Suomen Ely-keskuksen julkaisut. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän peruskuntien väkiluku on lisääntynyt yhteensä 15 hengellä viime vuoden aikana. Liedossa väkiluku lisääntyi 155, Marttilassa 34, Pöytyällä 11. Sitä vastoin Auran väkiluku laski 8 hengellä, Huittisten 67, Koski Tl:n 26, Loimaan 38, Oripään 10,Tarvasjoen 4 ja Uudenkaupungin 32 hengellä. Kuntayhtymän peruskuntien väkilukuarvio (suluissa edellinen vuosi): Kunta yhteensä joista miehiä naisia Aura (3 968) Huittinen (10 618) Koski Tl (2 449) Lieto (17 022) Loimaa (16 747) Marttila (2 017) Oripää (1 433) Pöytyä (8 577) Tarvasjoki (1 960) Uusikaupunki (15 507) yhteensä (80 298)

11 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2013 yhtymävaltuuston tasolla Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet Ratkaisevat menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Toteutuma Tavoite 2015 Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja - muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 81 % 3,5 % >3, >55 % > ,25 % 1,65 % 3, ,15 % ei tehty % 5 % >3, > 55 % >3, Ydin- ja tukiprosessit Talous -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella 9. koulutuksen vaikuttavuus 10. opiskelijapalautteen tulos 11. suhteellinen velkautuneisuus % 12. vuosikate % poistoista 0,2 3,3 30 % 140 % ei mitattu 3,6 23,4 % 343,3 % >1,5 >3,5 10 % 150 % mittariselosteet sivulla 95 8

12 1.4.2 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Koko kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuma Näkökulma Toiminnallinen tavoite ja mittari Toteutuma Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Kannustetaan henkilökuntaan kuuluvia hakeutumaan työelämäjaksoille. Osallistunut 3 opettajaa. Henkilöstön eläköitymiseen varaudutaan henkilöstösuunnittelua kehittämällä. Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu eläkkeelle lähtevien määrä. Asiakkaat ja yhteistyötahot Ydin- ja tukiprosessit Talous Pyritään lisäämään vakinaisten palvelussuhteiden osuutta. Laaditaan henkilöstöstrategiaan pohjautuva ikäohjelma. Järjestetään asiakkuuksien hallintarekisterin ylläpito niin, että keskeiset yhteistyökumppanit ovat rekisterissä ja rekisteri aktiivisessa käytössä ja rekisteriä päivitetään aktiivisesti. Luodaan asiakastöiden hinnoittelun perusteet ja hinnoittelutaulukot. Laaditaan yritysten kanssa toteutettavat kehittämis- ja yhteistyökeskustelut ja pyritään luomaan kumppanuussopimuksia, tavoite 10 sopimusta. Osallistutaan ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun. Opetusministeriön vahvistama erityisteema vuodelle 2013 on Yrittäjyys. Kehitetään joustavien opintopolkujen rakentamista. Tuetaan työvaltaista oppimista, pilotointina sähköala, ja yksilöllisiä opetusmenetelmiä. Edistetään ajanmukaisten pedagogisten taitojen käyttövalmiutta opetuksessa. Edistetään kaksoistutkintojen suorittamista. Talous pidetään vakaana ja riittävän uudistumisen mahdollistavana. Harkinnanvaraista valtionosuutta on anottu vuodelle 2012 ja anotaan vuodelle 2013 fuusion kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. Osittain lisätty, vielä kesken. Ei ole toteutunut. On luotu tietokanta, mutta päivitystä ei ole toteutettu. On toteutunut. On toteutunut. Ei toteutunut. On osittain toteutunut. On osittain toteutunut. On osittain toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. Harkinnanvaraista valtionosuutta saatiin (nettosumma). 9

13 1.4.3 Painotettu opiskelijamäärä PAINOTETUT MÄÄRÄT 2013 (valtionosuus määräytyy näiden mukaan) Koulutusala vuoden 2013 painotettu opiskelijamää rä aloittain erityisopiskelijat porrastetut majoitusetu luonnonvara-ja ympäristöala, Loimaa tekniikan ja liikenteen ala 763 Loimaa Loimaa logistiikka Lieto Novida Novida logistiikka yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 256 Loimaa 85 2 Lieto 65 6 Novida luonnontieteiden ala 52 Loimaa 1 Lieto 43 4 Novida 8 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 122 Loimaa Novida sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 258 kauneudenhoitoala sosiaali- ja terveysala 199 Loimaa 98 4 Lieto 9 1 Novida 92 8 kulttuuriala 138 artesaani 85 8 audiovisuaalinen viestintä 53 Loimaa 45 8 Novida 8 Ammattistartti 5 Loimaa 0 Lieto 5 5 painotettu yhteensä painotetut 2013: Loimaa 903 Lieto 226 Novida Painotetut määrät auto josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia kone ja metalli josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia rakennus josta erit. opisk. josta kahta tutk. suoritt avia sähkö josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorit tavia kemia josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia Talotekniikka Loimaa Lieto Novida yht josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia 10

14 Oppisopimus- ja aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus 2013 arit. keskiarvo 2013 toteutuma/ arvio PT Novida PT Loimaa 98 Omaehtoinen koulutus 8,7 PT Novida 57 Henkilöstökoulutus 0,3 PT-yhteensä 155 yht. 9 AT AT Loimaa 40 Loimaa AT Novida 60 Omaehtoinen koulutus 91,5 EAT Henkilöstökoulutus 36,5 EAT Loimaa 40,5 yht. 128 EAT Novida 75 AT-EAT yhteensä: Loimaa 81 Yhteensä Novida 134,5 Omaehtoinen koulutus 100,2 AT-EAT yhteensä 215 Henkilöstökoulutus 36,8 ei-tutkinto tavoitteinen yht. 137 tutk.tav. Loimaa 3 tutk.tav. Novida 7,5 ei-tutk.tav. yhteensä 10,5 at-tutkinnonosa Loimaa 0,5 lisäkoulutus yhteensä (AT+EAT+ei-tutk.tav.) lisäk.yht. Loimaa 84,0 lisäk.yht. Novida 142 lisäk.yhteensä 226,0 Yhteensä Loimaa 182 Novida 199 yhteensä 381 PT= perustutkinto AT= ammattitutkinto EAT= erikoisammattitutkinto 11

15 1.5 Henkilöstö Henkilöstötiedot ovat tarkemmin esitetty liitetiedossa 33. Kuntayhtymässä on laadittu myös henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan/kuntayhtymän ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntayhtymän hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kuntayhtymän toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kuntayhtymän toimintaa, josta kuntayhtymä vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä kuntayhtymän hallinto- ja johtosäännöissä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ovat menossa yhtymävaltuuston vahvistettavaksi keväällä Yhtymähallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäisen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Sisäistä valvontaa koskevaa ohjeistusta annetaan myös vuosittain talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Vuoden aikana taloustoimisto on suorittanut käteiskassojen tarkastusta sekä kiinnittänyt huomiota menojen kirjaamiseen oikeille tileille sekä arvonlisäverojen oikein kirjaamiseen. Lisäksi on valvottu mm. hankintojen kilpailuttamista, joskin tämä vaatii seurannan tehostamista. Yleiset hankintaohjeet päivitettiin 2013 ja niistä tiedotettiin henkilöstölle. Rahavarojen, varastojen ja irtaimistojen tarkastus on tehty Tarkastajat kiinnittivät huomiota mm. Myllykyläntien yksikössä sijaitsevan keskusvaraston inventaarioon sekä teknisten osastojen laskutukseen, jota tulisi tehostaa. Tarkastajat totesivat, että irtaimiston luettelointia (inventaariot) jatketaan keväällä 2014 siten, että ennen oppilaitosten kesälomia tilaja osastokohtaisesti on irtaimistot käyty läpi. Tämän jälkeen luetteloita on pidettävä ajan tasalla. Jokainen toimipiste on vastuussa oman irtaimistonsa luetteloinnista. Kuntayhtymän vakuutukset vuodelta 2013 ovat olleet (suluissa edellinen vuosi): - lakisääteinen tapaturmavakuutus noin ( ) - vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset ( ) - omaisuusvakuutukset ( ) - ajoneuvovakuutukset ( ) - keskeytysvakuutus, toiminnan vastuuvakuutus, luottamushenkilöiden tapaturmavakuutus ja matkavakuutus yhteensä (3 177 ) 12

16 Johtoryhmä on käsitellyt kuntayhtymää koskevia riskejä: A. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit Yksikköhintaisen valtionosuuden mahdollinen vähentyminen on riskitasoa 5 asteikolla 1-5. Riski on kasvanut aikaisemmista vuosista, koska nyt on tiedossa vuosille suunnitellut valtionosuuden leikkaukset. Riskinä on myös järjestämislupien mukaisten opiskelijamäärien leikkaus. Järjestämisluvat uudistuvat viimeistään Riskinä on myös aikuiskoulutuksen toteutuminen ennakoitua vähäisempänä kilpailutilanteesta johtuen sekä opiskelijamäärän vähentyminen koulutuksen kuluessa. Uutena riskinä valtionosuuksien osalta on vuoden 2015 alusta toteutuva valtionosuusuudistus, jonka koelaskelmien perusteella näyttää siltä, että kuntayhtymämme valtionosuudet vähenevät tuntuvasti. Opiskelijamäärien sijasta valtionosuudet määräytyvät tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun perusteella. Joskin osa valtionosuudesta määräytyy jatkossakin opiskelijamäärien perusteella, maksimissaan kuitenkin vain 48 %. Kuntayhtymän kirjanpito ja talousarvion/käyttösuunnitelmien toteutuksen seuranta ovat ajan tasalla. Riittävän isot vastuuyksiköt antavat liikkumavaraa talousarvion määrärahojen sisällä. Tavoitteet ovat olleet realistisia resursseihin nähden. Raportoinnin perusteella taloutta tarkastellaan kuukausittain. B. Johtamisjärjestelmän riskit Organisaatio, johtosäännöt ja muut ohjeet muodostavat rungon sisäisen valvonnan toteuttamiselle. Päätöksenteon ja dokumentoinnin suhteen johtoryhmä katsoo, että ne vastaavat hyvän hallinnon periaatteita. Vuoden 2013 keväällä otettiin käyttöön Dynasty asianhallintajärjestelmä, jolla laaditaan virallisten toimielinten pöytäkirjat ja tehdään viranhaltijapäätökset. Hallinto- ja johtosääntöjen sekä toimintaohjeiden riittävä tunteminen on haaste johtamisjärjestelmälle ja perehdyttämiselle. Kuluneen vuoden aikana on edelleen päivitetty vanhentuneita toimintaohjeita. C. Ydin- ja tukitoimintojen riskit Toimialamme ydintoimintaa on ammatillinen opetus. Opetustoiminnassa riskeinä ovat opiskelijoiden tapaturmat sekä työssäoppimisjaksoilla tapahtuvat vahingot työnantajien omaisuudelle. Riskien pienentämiseksi työnantajan tulee mm. huolehtia, että hankittavat uudet koneet ja laitteet täyttävät lainsäädännön edellyttämät vaatimukset ja niiden käyttöön on annettu riittävä perehdytys, ja käyttö tapahtuu valvonnan alaisena. Tarvittaessa voidaan pyytää Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajat paikalle suorittamaan koneiden ja laitteiden turvallisuutta koskeva tarkastus. Tukitoiminnassa, jota ovat talous- ja kiinteistötoimet sekä ruokapalvelut, suurimpana riskinä ovat henkilöriskit. Riittävä sijaisuuksien turvaaminen on tärkeää. Tapaturmien ja työn kuormituksen mittaamiseksi tehdään säännöllisin väliajoin työergonomian ja riskien kartoitus. Projekteihin liittyy riskejä, jotka on tiedostettu ja asiasta on annettu johtoryhmän toimesta koulutusta vastuuhenkilöille. Projekteihin liittyvä ohjeistus sisältyy niitä koskeviin päätöksiin. Seurantarekisteriä pidetään maksatuksesta. Lisäksi tavoitteena on, että yhtymähallitukselle annetaan säännöllisesti selvitys projektien tilanteesta. Hankintamenettelyn oikeellisuuden turvaamiseksi on annettu hankintaohjeet erikseen joka vuosi talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä. Hankintaohjeet on päivitetty kuluvana 13

17 vuonna. Jopa pieniä hankintoja kilpailutetaan. Hankinnoista tehdään joko viranhaltijapäätös tai yhtymähallituksen päätös riippuen hankinnan suuruudesta. Hankintoihin liittyy nykyisin yhä suurempi riski päätyä markkinaoikeuden käsiteltäväksi, koska yleinen valituskynnys on madaltunut. D. Sopimus- ja vastuuriskit Tehtäviä sopimuksia ovat urakka- ja vuokrasopimukset sekä ostopalvelusopimukset koulutuksista. Vuokrasopimuksia on solmittu työmaahalleista. Ostopalvelusopimuksia on oppisopimustoiminnasta ja näytöistä. Kopiokoneista ja atk-laitteista on leasingpuitesopimus Kuntarahoitus Oy:n kanssa. Yhdestä vanhemmasta kopiokoneesta on lisäksi Danske Finance Oy:n kanssa sopimus. Vastuut on tarkemmin selvitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Taloustoimisto pitää sopimuksista luetteloa. E. Hallinnolliset riskit Hallinnollisena riskinä voidaan nähdä valtionosuusjärjestelmän muutos vuoden 2015 alusta. Valtionosuudet tullaan edelleenkin maksamaan suoraan koulutuksen järjestäjille, mutta järjestelmän rakenne muuttuu. Kun nyt ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuus saadaan opiskelijoiden lukumäärän mukaan järjestämislupien opiskelijamäärien puitteissa, niin jatkossa tällä perusteella saataisiin vain maksimissaan 48 % valtionosuudesta ja muina kriteereinä olisi tulosrahoitus ja tutkintojen/tutkinnon osien määrä. Valtakunnan tasolla suunnitellut kuntarakennemuutokset ja koulutuksen järjestäjätahoja koskevat yhdistämiset voivat olla sekä mahdollisuus että riski. F. Tietoriskit ja tietojärjestelmien riskit Riskit on tiedostettu. Tietoturvasuunnitelma on toteutettu laitteisto- ja ohjelmistotasoilla (virustutkat, haittaohjelmatorjunta, tietoturvaohjeet). Suurimpana henkilöriskit. Tietojärjestelmien vastuuhenkilöt on nimetty ja varahenkilöjärjestelmä toimii. Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä riskeistä vastaavat atk-päällikkö, it-päällikkö ja atk-tuki, jotka seuraavat tietojärjestelmissä esiintyviä toimintahäiriöitä. Varmistukset ovat kunnossa. Kuntayhtymässä on laadittu ja hyväksytty vuonna 2012 Tietohallintostrategia, Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ja Tietoturvasuunnitelma on laadittu. Kulunvalvonnan edellyttämät laiteasennukset on saatu tehtyä vuoden 2013 aikana ja kulunvalvonta otetaan käyttöön vuoden 2014 keväällä. G. Rahoitusriskit Rahoitusriskejä ei ole ollut eikä myöskään sijoitustoiminnan riskejä. Yhtymähallitus on hyväksynyt sijoitustoimintaa koskevat perusteet vuonna Takausriskejä ei ole, koska ei ole annettuja takauksiakaan. Rakennusurakoiden vakuuksista ja vakuutuksista huolehtii taloustoimisto ja pitää niistä luetteloa. Saatavien osalta on annettu ohjeet, että ne siirtyvät yhden huomautuslaskun jälkeen Intrum Justitia Oy:n perintään. 14

18 H. Omaisuusriskit Omaisuus on vakuutettu. Vakuutukset on kilpailutettu viimeksi joulukuussa Tarjouskilpailun voitti If Vahinkovakuutus Oy. Omaisuuden inventaariot ovat joidenkin osastojen osalta olleet puutteelliset. Tähän on kiinnitetty huomiota. I. Henkilöriskit ja palkkaus Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain. Uutena riskinä ovat ilmaantuneet nykyisen vuonna 2005 voimaan tulleen eläkejärjestelmän mahdollistamat ennakoimattomat eläkkeellelähdöt. Henkilöstön työhyvinvointia koskeva kysely on tehty vuonna Tehtäviä, joissa vaihtuvuus olisi suuri, ei ole. Koko kuntayhtymää koskeva koulutussuunnitelma laadittiin syksyllä ja yhteistyötoimikunta hyväksyi sen Palkkojen kehitystä seurataan henkilöstökertomuksessa. Tehtäväkuvat on laadittu lähes koko henkilöstön osalta. Tehtäväkuvat tarkistetaan kehittämiskeskustelujen yhteydessä. J. Ympäristöriskit Kuntayhtymän toimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Hyvin tekemistä länteen hankkeen myötä aloitettiin kestävän kehityksen nykytilan kartoitus. OKKA-säätiön kestävän kehityksen-teemoista valittiin Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen (keke)-ohjelman painopistealueiksi viisi edelleen työstettäväksi: 1. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Turvallisuus koulussa ja kotimatkalla 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy 5. Oppilashuolto ja oppimisen tuki Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän keke-työryhmän kokoonpano vahvistettiin. Ryhmä käynnistää toimintansa keväällä 2014 päivittämällä kestävän kehityksen strategian. 1.7 Ympäristötekijät Tilikauden ympäristökulut (tässä luvussa ei ole palkkoja mukana) ovat pääasiassa jätteiden käsittelyyn ja pois kuljetukseen liittyviä kuluja, puhdistusaineita ja tarvikkeita sekä vaihtomattojen ja -pyyherullien käyttämiseen liittyviä kustannuksia. Koulutuskuntayhtymällä on huollettavanaan Hämeentien toimipaikan yhteydessä myös jätevedenpuhdistamo, johon johdetaan Hämeentien toimipaikan jätevesien lisäksi viiden kotitalouden jätevedet. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistamon aineista, tarvikkeista, vesiensuojeluyhdistyksen jätevesi- ja vesistötarkkailumaksuista, hoito ja huoltotöistä ja lietekuljetuksista kertyi ,23 :n kustannukset (tästä summasta Loimaan kaupunki maksaa näiden viiden kotitalouden osuuden 8 651,96 ). Jätevedenpuhdistamo on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Varsinais-Suomen Ely-keskus ei ole ilmoittanut, että laitoksen toiminta vaatisi ympäristöluvan. 15

19 2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Yhtymähallituksen on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta mukaan tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää ja jos on havaittu puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Toimielinten ja niiden alaisen toimialajohdon tulee osaltaan valmistella sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämistä koskevat tiedot ja käydä läpi sisäisen valvonnan eri kohdealueet (osa-alueet). Kuntayhtymässämme riskien kartoitus on käyty läpi työsuojelutoimikunnan sekä johtoryhmän toimesta. Hallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä annetaan sisäisen valvonnan osa-alueittain: 1. Valvontaympäristö (Johtamis- ja hallintojärjestelmä, eettiset ohjeet, hallitustyöskentely, organisaatiorakenne, vastuut ja velvollisuudet, henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen). Kuntayhtymälle on vahvistettu hallinto-organisaatio, arvot ja johtosäännöt, jotka ohjaavat ja muodostavat rungon sisäiselle valvonnalle. Johtamis- ja hallintojärjestelmä edistää hyvän hallintotavan, organisaation määrittelemien eettisten arvojen sekä toiminnan luonteen mukaisten arvojen toteutumista. Tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty hallintosäännössä. 2. Riskienhallinta (tavoitteet, riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta, raportointi) Riskit kartoitetaan työsuojelutoimikunnan ja johtoryhmän toimesta vuosittain ja näistä laaditaan raportit. Vakuutukset kilpailutetaan noin kolmen vuoden välein. Vakuutukset on viimeksi kilpailutettu joulukuussa Riskien hallinta on siltä osin kunnossa kuin, mitä riskejä on tunnistettu. Tunnistetut riskit on pyritty poistamaan. 3. Kontrollitoimenpiteet (raportoinnit, täsmäytykset, käyttöoikeushallinta, toiminnan seuranta- ja arviointi) Taloushallinnon raportointi, täsmäytykset ja käyttöoikeushallinta perustuvat valittuun taloushallinto-ohjelmistoon CGI Suomi Oy:n Pro Economica -taloushallintojärjestelmään. Kuukausittain täsmäytetään: pankki-/kassatilit sekä myynti- ja ostoreskontrat kirjanpitoon arvonlisäveropäiväkirja pääkirjaan kirjanpito ja sisäinen tunnistelaskenta keskenään pysyvät vastaavat kirjanpitoon ennakonpidätys-, sotu- ja eläkevakuutusmaksut sekä palkkakirjanpito pääkirjanpitoon rahoituslaskelman vuosikate tuloslaskelman vuosikatteeseen tuloslaskelman yli-/alijäämä taseen vastaavaan kirjanpidon pää- ja päiväkirjojen täsmääminen toisiinsa (kerran vuodessa) Yhtymähallitukselle annetaan kuukausittain raportti talousarvion toteutumisesta. Kerran vuodessa laaditaan välitilinpäätös. Kuntayhtymän prosessikuvaukset ja toimintaohjeet on koottu selainpohjaiseen järjestelmään (IMS). Toimintajärjestelmä käytännöllistää yrityksen strategiat 16

20 prosessikuvausten sekä mittariston kautta. IMS mahdollistaa myös koko organisaation dokumentaation hallinnan. Lisäksi sillä toteutetaan organisaation tasapainoinen mittaristo ja raportointi. Prosessikuvauksia ja toimintaohjeita on täydennetty vuoden aikana. Omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista on pidetty luetteloita. 4. Informaatio ja tiedonkulku (oikea tieto oikeaan aikaan oikeassa muodossa) Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Sisäinen tiedotus tapahtuu viikkotiedotteen (otettu käyttöön vuoden 2013 aikana), intranetin ja sähköpostin välityksellä, henkilöstökokouksina sekä muuna suorana informaationa. Vaikkakin tietoa pyritään jakamaan ja lähettämään mahdollisimman paljon, saa tiedonkulku keskiarvoa jonkin verran huonommat arviot henkilöstökyselyissä, asteikolla 1-5. Vuonna 2013 toteutetun työhyvinvointikyselyn kysymyksen, tiedonkulku koko kuntayhtymässä on riittävää`, vastausten keskiarvo oli 2, Seuranta Sisäinen valvonta ja menettelyjen laillisuuden seuranta on jatkuvaa. Kunnallisvalituksia yhtymävaltuuston päätöksistä ei ole tehty. Yhtymähallituksen päätöksistä ei ole tehty oikaisuvaatimuksia. Hallinto-oikeuteen tehtiin yksi valitus vuonna 2011, johon päätös tuli vasta 2012 vuoden puolessavälissä. Päätös edellytti asian uudelleen käsittelyä ja ratkaisu asiaan saatiin sopimusteitse vasta vuoden 2013 syksyllä. Valituksia markkinaoikeuteen ei kuntayhtymän hankintapäätöksistä tehty vuoden 2013 aikana. Hankintojen kilpailuttamisessa havaitut puutteet, kuten esimerkiksi tarjouspyyntöasiakirjan laadinta ja kilpailuttamisen pisteytys, ovat vähentyneet, koska asianomaisille on annettu koulutusta ja lisäinformaatiota asiasta. Tästä huolimatta tilintarkastajat havaitsivat kaksi kilpailutusta, joissa oli puutteellisuuksia. Kummassakin tapauksessa kaikkia kilpailutukseen liittyviä asiakirjoja ei löytynyt. Toimintoketju valmistelusta arkistointiin ei siis ole toiminut ja vaatii toimenpiteitä ja prosessien tarkistamista. Koulutuskuntayhtymän omaisuuden hoidosta on annettu ohjeita. 17

21 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 5 Muut rahoitustuotot 1 1 Korkokulut Muut rahoituskulut -1-2 Vuosikate Poistot (-811)* Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatuotot/toimintakulut, % 114,47 109,23 Vuosikate/Poistot, % 343,33 229,26 * suluissa pyöristyssääntöjen mukaiset oikeat luvut, luvut pyöristetty taulukossa alaspäin, jotta välisummat täsmäävät Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (= 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön)) osoittaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan/kuntayhtymän tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista (=100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Poistojen on tällöin vastattava kunnan / kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa (investointien omahankintameno). Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan/kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän vuoden 2013 poistot ovat ,35 korkeammat kuin edellisvuonna johtuen investointien lisääntymisestä. Poistojen määrä tilinpäätöksessä on ,10. Vuosikate prosenttia poistoista tunnusluku muodostuu 343,3 %:ksi. Vuosikatteella pystytään siis kattamaan poistot. Investointitaso tulisi määritellä voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän investointeja ei pystytä kattamaan nykyisellä poistotasolla. 18

22 3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 267 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 263,27 123,02 Pääomamenojen tulorahoitus, % 189,35 73,27 Lainanhoitokate 6,38 1,76 Kassan riittävyys, pv 26,73 12,38 19

23 Investointien tulorahoitus, % (=100* Vuosikate/Investointien omahankintameno) kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän vuosikate ,68 vuodelta 2013 kattaa investoinnit, joita oli ,49. Pääomamenojen tulorahoitus, % (=100* Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä on vuonna 2013 pystytty kattamaan investoinnit ilman pitkäaikaista lainaa. Lainanhoitokate, = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset), kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Tunnusluvun ollessa alle 1 joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Vuoden 2013 tilinpäätösluku 6,38 osoittaa, että Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän lainanhoitokyky on ollut erittäin hyvä lainojen hoitoon. Kassan riittävyys (= 365 pv x Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella) oli ammatillisen koulutuksen kuntayhtymissä vuonna 2012 keskimäärin 59 päivää (ed. vuosi 47 päivää). Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän maksuvalmiustilanne oli hyvä koko vuoden. Kassassa oli ajoittain liikaa rahaa, josta ei ollut perusteltua tallettaa esimerkiksi hieman paremman koron omaaville määräaikaistileille, koska investointeja oli tulossa rahoitettavaksi. Investoinneista oli syyskuun lopussa toteutunut vasta vain noin 36 %, vaikka jo keväällä oli koulutusaloille annettu kehotuksia täytäntöönpanna investointisuunnitelman mukaiset hankinnat ja hankkeet kuluvan vuoden osalta. Tunnusluvuksi muodostui 26,7 päivää, joka kuvaa hyvin koko vuoden tilannetta. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan/kuntayhtymän rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 20

24 4 Rahoitusasema ja sen muutokset 4.1 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma Maa- ja vesialueet Muut omat rahastot Rakennukset Edellisten tilikausien yli/alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tilikauden yli-/alijäämä Koneet ja kalusto Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen Vaihto-omaisuus Lainat rah.- ja vak. laitoksilta Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot muilta Keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak. laitoksilta Saamiset Saadut ennakot Pitkäaikaiset saamiset Ostovelat Muut saamiset Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Vastattavaa yhteensä 1780 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Taseen tunnusluvut: 1850 Sijoitukset rahamarkkinainstrum Omavaraisuusaste, % 69,1 65,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,4 26, Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Vastaavaa yhteensä Kertynyt yli-/alijäämä yhteensä mennessä Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijat (yksikköhintaisen valtionosuuden piirissä olevat)

25 Omavaraisuusaste, % (=100* (oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot)) mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta, 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymissä omavaraisuusaste on vuoden 2012 tilinpäätöksissä ollut keskimäärin 76 %. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on 69,1 %:n omavaraisuusasteella kuntasektorin keskitasoa. Suhteellinen velkaantuneisuus, % (= 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot)) kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien välisessä vertailussa suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) (= edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)) osoittaa, paljonko kunnalla/kuntayhtymällä on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ylijäämäksi muodostui vuodelta 2013 yhteensä ,58. Ylijäämät edellisiltä vuosilta ovat yhteensä ,7. Lainakanta (= Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)) tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä oli lainaa yhteensä Luvussa on mukana myös seuraavana vuonna erääntyvä lyhennyserä. 22

26 5 Kokonaistulot ja -menot TULOT Toiminta Toimintatuotot Valtionosuudet Korkotuotot 4 5 Muut rahoitustuotot 1 1 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 0 0 Korkokulut Muut rahoituskulut 1 2 Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos=[- 561]-[876]= [-1437] [-678] 6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Yhtymähallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tilikauden ylijäämä ,58 siirretään taseen omaan pääomaan yli-/alijäämätilille. 23

27 II Talousarvion toteutuminen/tilinpäätös 7 Käyttötalous 7.1 Tuloslaskelma, koko koulutuskuntayhtymä (ulkoinen) Toimintatuotot Talousarvio Ta-muutokset Ta-muutosten Toteutuma Poikkeama Poikkeama jälkeen (KS II) (TP 2013) (TP 2013/KS II) % Myyntituotot , , , , ,47 4,72 Maksutuotot , , , , ,84 84,36 Tuet ja avustukset , , , , ,99 159,94 Muut tuotot , , , , ,53 26,41 Toimintatuotot yhteensä , , , , ,83 6,61 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut Henkilöstökulut , , , , ,25-2,98 Palvelujen ostot , , , , ,01-7,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,82 7,76 Avustukset 8 025, , , , ,79 11,88 Muut kulut , , , , ,30 9,72 Toimintakulut yhteensä , , , , ,35-2,18 Toimintakate , , , , ,18 181,23 Rahoitustuotot ja -menot Korkotuotot 0,00 0,00 0, , ,79 100,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0, , ,58 100,00 Korkokulut ,00 0, , , ,71-56,26 Muut rahoituskulut 3 000,00 0, , , ,42-63,01 Rahoitustuotot ja -menot yhteensä ,00 0, , , ,50-63,59 Vuosikate , , , , ,68 198,57 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,10 5,72 Tilikauden alijäämä(-)/ylijäämä(+) , , , , , ,39 24

28 7.2 Vastuuyksiköiden talouden toteutuminen (ml. sisäiset erät) Loimaan tulosalueen toiminnalliset tavoitteet 2013 Loimaan ja Liedon ammatti- ja aikuisopistot Vastuuhenkilö: rehtori Markku Kaurila, vt. rehtori Petri Lähde on koonnut tiedot vuodelta 2013 Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma Joustavien opintopolkujen rakentaminen 2.asteen Hius-, sähkö- ja autoalan polku on opiskelijoille (yo/ak -pohjaiset opiskelijat, vahvan rakennettu. työkokemuksen omaavat sekä erityisopiskelijat) Perustutkintokoulutuksen suunnittelu mallilla eli kaksi vuotta opetussuunnitelmapohjaisesti, yksi vuosi oppisopimuksella, pilottina talo-tekniikan perustutkinto. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentaminen. Opettajien työelämäjaksojen lisääminen. Henkilökunnan mobiilipedagogisten taitojen päivitys. Opetuskeittiön laajennussuunnittelu sekä tekniikan ja liikenteen opetus-tilojen järjestely Myllykyläntiellä. Maatalousteknologian koulutusohjelman valmistelu sekä varastopalvelujen koulutusohjelman aloittaminen Hämeentien yksikössä. Työpajatoiminnan jatkaminen ja hallinnon kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Liedon ammatti- ja aikuisopiston lisätilojen suunnittelu. Liedon ammatti- ja aikuisopiston koulutustarjonnan lisääminen. Talotekniikan pt toteutetaan 1,5+1,5- mallilla; Putki12-ryhmän työssäoppimiset alkavat Valinnaisen tutkinnon osa on suunnitteilla työssäoppimisen kautta. Työelämäjaksoille on osallistunut kolme opettajaa. Mobiilipedagogia opetuksessa, Mobiilipedagogia opetuksessa II ja Osaava-hankkeet käynnissä. Puuhamaa-halliin rakenteilla lisää työsalitilaa rakennus- ja sähköalalle. Kokkikoulutuksen lisätilojen suunnittelu on käynnissä. Maatalousteknologian koulutusohjelman hakeminen siirtyy vuodelle Varastopalveluiden koulutusohjelma alkoi syksyllä Ylistaronkadulla toimii kaupungin työpaja. Teknisen pajan oletetaan käynnistyvän loka-marraskuun vaihteessa. Mobiilipajassa toimii yksi ryhmä. Keskitetty hallinto ei ole ainakaan vielä toteutunut. Ei ole tarvetta lisäämiseen. Pajakuja 4:n kiinteistö on ostettu. Muiden lisätilojen suunnittelu on työn alla. Syksyllä 2013 alkoi talotekniikka- ja lähihoitajakoulutus. 25

29 Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma Aikuisten näyttötutkinnon järjestämissopimusten Järjestämissopimuksia on päivitetty päivittäminen ja uusien tutkintojen kehittäminen. uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi uusia järjestämissopimuksia on tehty ja on tekeillä. Aikuisten opintojen henkilökohtaistamisen ja ohjauksen kehittäminen. Aikuiskoulutuksen kumppanuussopimusten laadinta. Lounaisen Suomen oppisopimustoimijoiden vertaisarviointihankkeen kehittämistyön jatkaminen arviointitulosten mukaisesti. Oppisopimustoiminnan hyödyntäminen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Oppisopimustoiminnan toimintaohjeen laatiminen. Toiminnanohjausjärjestelmän (IMS) käyttö osaksi oppilaitosten arkipäivää. Wilman käyttöä aikuiskoulutuksessa on kehitetty. Ei ole tehty. Hanke on päättynyt ja tuloksia hyödynnetään. Loimaan ja Vakka- Suomen oppisopimustoimistot jatkavat työtä keskinäisillä vertaisarvioinneilla, joissa arviointialueiksi otetaan pienempiä osa-alueita. Vuonna tai 10. luokan päättäneiden oppisopimuksia ei ole yhtään, mutta alle 25-vuotiaita vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia oppisopimusopiskelijoita on 14 (13 suorittaa perustutkintoa ja 1 ammattitutkintoa). Prosessikuvaukset ovat tekeillä. Materiaalia on lisätty, mutta levittäminen on kesken. Uudenkaupungin tulosalueen toiminnalliset tavoitteet 2013 Vastuuhenkilö: rehtori Merja Koski Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma Perusopetus Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin vastaaminen Logistiikan opetuksen volyymin kasvaminen Merkonomien aikuisopetuksen vakiintuminen Valmistuvien työllistymisen tukeminen Keskeyttämisen ehkäiseminen ja keskeyttäneiden palauttaminen 26 Pesti kii!-hanke Työnhakuvalmennus Täältä tullaan työelämä! Oppitupatoiminnan, opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen ja Pesti kii!-hankkeen yhteistyö on mallinnettu. 4:nen vuoden opiskelijoiden määrä on vähentynyt. Ammatilliset ohjaajat ovat kaikilla aloilla.

30 Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma Yrittäjyyteen kasvattaminen Yrittäjyysleiri/ nuorten diili. Varastopalvelujen perustutkinnon opetuksen käynnistäminen On alkanut elokuussa Aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus ja työelämän kehittäminen Yrityspalveluiden kehittäminen Koulutustarjonnan ja hankkeiden suuntaaminen kasvaville ja työllistäville aloille sekä paikallisiin tarpeisiin Tutkintoon ja osatutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen ja uusien näyttötutkinto-sopimusten hakeminen Oppisopimusryhmien lisääminen Yleistä Henkilöstön eläköitymisiin varautuminen Määräaikaisten työsuhteiden korvaaminen toistaiseksi voimassa olevilla Kestävän kehityksen huomioon ottaminen toiminnassa Toimielinten toiminnan seuranta ja kehittäminen Palveluprosessin mallintaminen ja yrityksiin jalkautuminen. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan maakunnallinen yhteishanke. Osaamistarvekartoitukset yrityksille ja yhteisöille. Toteutettu mm. kemiantekniikan, logistiikan ja liiketalouden alan koulutuksia. Uusina ovat isännöintialan ja prosessitekniikan järjestämissopimukset. On toteutettu uusina merkonomi-, lähihoitajaryhmät, sekä jatkettu ns. vanhoja kuljetusyrittäjä- ja sekaryhmiä. Suunnitelma on tehty. On toteutunut mahdollisuuksien mukaan. Hinku-ohjelman toteuttaminen. On toteutunut osittain. 27

31 Toimintakulut ja tuotot yhtymävaltuuston hyväksymistasolla (ml. sisäiset erät) TA 2013 Kuntayhtymän hallinto yhteensä Ta-muutokset KS 2 Ta-muutosten jälkeen TP 2013 toteutuma Poikkeama TP/KS 2 Poikkeama % Toimintakulut ,6 Toimintatuotot ,5 Toimintakate ,4 Loimaan tulosalue yhteensä Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,4 Toimintakate ,0 Uudenkaupungin tulosalue yhteensä Toimintakulut ,5 Toimintatuotot ,0 Toimintakate ,2 Käyttötalous yhteensä Menot Tulot Toimintakate Investoinnit Rakennusten korjaus Irtaimisto Yhteensä Huom. Toimintakate ei sisällä rahoituskustannusten ja poistojen kattamista. 28

32 Toimintakulut ja tuotot yhtymähallituksen hyväksymistasolla (ml. sisäiset erät) TA 2013 Ta-muutokset KS 2 Ta-muutosten jälkeen TP 2013 toteutuma Poikkeama TP/KS 2 Poikkeama % Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,0 Toimintakate ,3 Talousjohtaja (Suonkanta) Toimintakulut ,9 Toimintatuotot ,8 Toimintakate ,0 Kuntayhtymän hallinto yhteensä Toimintakulut ,6 Toimintatuotot ,5 Toimintakate ,4 Myllykyläntie (Kaurila) Toimintakulut ,4 Toimintatuotot ,9 Toimintakate ,4 Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu (Lähde) Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,6 Toimintakate ,8 Liedon toimipaikka (Asula) Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,2 Toimintakate ,5 Aikuiskoulutus (Kaurila) Toimintakulut ,5 Toimintatuotot ,0 Toimintakate ,3 Oppisopimustoimisto Loimaa (Kaurila) Toimintakulut ,3 Toimintatuotot ,5 Toimintakate ,0 Kiinteistöt (Suonkanta) Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,1 Toimintakate ,0 Ruokapalvelut (Suonkanta) Toimintakulut ,4 Toimintatuotot ,4 Toimintakate ,0 Ammattistartti (Kaurila) Toimintakulut ,2 Toimintatuotot ,3 Toimintakate ,9 29

33 Tulosaluehallinto Loimaa TA 2013 Ta-muutokset KS 2 Ta-muutosten jälkeen TP 2013 toteutuma Poikkeama TP/KS 2 Poikkeama % Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,4 Toimintakate ,3 Loimaan tulosalue yhteensä Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,4 Toimintakate ,0 Novida opetus (Koski) Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,9 Toimintakate ,1 Aikuiskoulutus (Koski) Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,8 Toimintakate ,5 Oppisopimustoimisto Uusikaupunki (Koski) Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,2 Toimintakate ,2 Kiinteistöt (Koski) Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,8 Toimintakate ,0 Ruokapalvelut (Koski) Toimintakulut ,2 Toimintatuotot ,2 Toimintakate ,0 Yrityspalvelut (Koski) Toimintakulut ,0 Toimintatuotot ,0 Toimintakate ,0 Tulosaluehallinto Uusikaupunki Toimintakulut ,2 Toimintatuotot ,9 Toimintakate ,7 Uudenkaupungin tulosalue yhteensä Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,0 Toimintakate ,0 Loimaa ja Uusikaupunki yhteensä Toimintakulut ,5 toimintatuotot ,3 Toimintakate ,1 Kuntayhtymä yhteensä Toimintakulut ,9 toimintatuotot ,4 Toimintakate ,2 30

34 Kustannukset (ulkoiset+sisäiset) per opiskelija 2013 Koulutusala Painotettu opisk. määrä KS 2 Toimintamenot + poistot KS 2 Toimintatulot Netto menot hlöä menot+poistot 2013 Toteutuneet tulot 2013 Toteutuneet / opisk. Loimaa: , , , ,41 Tekniikan ja liikenteen ala , , , , , ,93 auto , , , , , ,87 kone- ja metalli , , , , , ,55 rakennus , , , , , ,57 sähkö , , , , , ,96 talotekniikka , , , , , ,13 logistiikka , , , , , ,17 Matkailu-, rav.-, ja talousala , , , , , ,21 Sos.ja terv.ala/hiusala , , , , , ,02 Luonnonvara-ala , , , , , ,54 Yht.kuntatiet.-,liiketal.- ja hallinnon ala , , , , , ,10 Luonnontieteiden ala , , , , , ,54 Sos.ja terv.ala/lähihoitajat , , , , , ,55 Kulttuuriala , , , , , ,26 artesaanit , , , , , ,67 mediat , , , , , ,05 Ammattistartti ,00 53,76 0,00 228,39 174,63 Yhteensä , , , , ,41 Lieto: , , , , ,51 Tekniikan ja liikenteen ala , , , , , ,71 rakennus , , , , , ,12 sähkö , , , , , ,89 talotekniikka , , , , , ,10 Yht.kuntatiet.-, liiketal. ja hall.ala , , , , , ,21 Luonnontieteiden ala , , , , , ,50 Sos.-, terv.ala/lähihoitajat , , , ,00 867, ,06 Ammattistartti , , , , , ,89 Yhteensä , , , , ,23 Uusikaupunki: , , , , ,12 Tekniikan ja liikenteen ala , , , , , ,08 auto , , , , , ,55 kone- ja metalli , , , , , ,22 rakennus , , , , , ,88 sähkö , , , , , ,60 kemiantekniikka , , , , , ,10 logistiikka , , , , , ,03 Matkailu-, rav.-, ja talousala , , , , , ,29 Yht.kuntatiet.-,liiketal. ja hallinnon ala , , , , , ,37 Luonnontieteiden ala , , , , , ,04 Sos.ja terv.ala/lähihoitajat , , , , , ,94 Kulttuuriala , , , , , ,80 mediat , , , , , ,80 Yhteensä , , , , ,85 31

35 Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Valtionosuudet Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus 32