Yhteinen koulu Yhtenäinen opinpolku Yhteisöllisyys on rautaa Yhteistyöstä se alkaa.

Transkriptio

1 Yhteinen koulu Yhtenäinen opinpolku Yhteisöllisyys on rautaa Yhteistyöstä se alkaa.

2 Sulkava missä ollaan nyt? Koulutuskiinnostus korkea, miten tuetaan ja sitoutetaan? Perusasiat kunnossa Vahvuuksia löytyy Kehittämismotivaatio korkea Yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja kaivataan Nimi valmiina ja se viestii jotakin.viesti

3 MITÄ ETUA OPPILAALLE VOISI OLLA YHTENÄISKOULUUN SIIRTYMISESSÄ? 1. Yhtenäinen oppimispolku: tuttu ympäristö, tutut opettajat, yhtenäiset käytänteet, opetuksen eheytyminen, erilaisuuden huomioiminen, yhteiset välineet, eri ikäisten oppilaiden yhteistyö 2. Ylä- että alakoulun opettajien ammattitaitoa ja erityisosaamista käytetään joustavasti opetuksen kehittämiseen: aineenopettajan opetusta luokalla entistä useammissa aineissa, erilaisia ryhmäjakoja, valinnaisaineryhmiä eri-ikäisille oppilaille, valinnaistunteja voisi jaksottaa tai valinnaisainetunneilla olisi koko vuoden kiinteä paikka 3. Erityisopetus ja erityisen tuen tarpeen koordinointi 4. Resurssien tehokas kohdentaminen ja käyttö

4 MITÄ HAITTAA OPPILAALLE VOISI OLLA YHTENÄISKOULUUN SIIRTYMISESSÄ? 1. Kasvatetaanko pienistä oppilaista liian aikaisin isoja? Omaksuuko alakoulun oppilaat liian aikaisin murrosikään liittyviä kokeiluja ja huonoja tapoja esim. kiroilu, käytöshäiriöt? 2. Lisääntyykö koulukiusaaminen? Turvattomuus? (Jos isot ovat pelottavia) Ärsyttääkö liika "paapominen"? 3. Häviääkö kasvatusvastuu, kun oppilasta opettaa monta opettajaa? Tiedämmekö miten oppilas oikeasti voi? Hajoaako luokkien 5-6 opetus? 4. Leimautuminen: kulkeeko alakoulussa saatu "maine" rasitteena luokalta toiselle? "Kaikki tietää kaikkien asiat voi olla rasite, kärsiikö yksityisyyden suoja? Onko mahdollisuutta ns. uusiin alkuihin?

5 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Yhteiset pelisäännöt henkilöstölle ja oppilaille työryhmissä Henkilöstöresurssien kartoitus ja ennakointi sekä tarvittaessa täydennyskoulutus (johtotiimi) Yhteistyömuotojen kehittäminen (kirjattava työsuunnitelmaan) Yhtenäiskoulun johtotehtävät: työnjako ja vastuualueet

6 SUOMEN YHTENÄISKOULUVERKOSTO RY Yhtenäiskoulu on koulu, missä samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä voi olla opetusta vuosiluokilla 0 10/13. Lisätä Suomen yhtenäiskoulujen yhteistyötä Auttaa ja tukea toinen toisiamme Edesauttaa yhtenäiskoulujen syntymistä ja kehittymistä. Vaikuttaa yhtenäiskoulujen olosuhteisiin. Jäseninä: rehtorit, apulaisrehtorit, vararehtorit, johtotiimin jäsenet, heidän kauttaan koko koulu kuuluu verkostoomme ( n. 200 jäsentä) Kaksipäiväinen yhtenäiskouluseminaari syksyllä: Mikkeli osallistujaa, Lempäälä osall, Vantaa osall, Rovaniemi osall, Helsinki osall., Joensuu osall., Oulu 2009 yli 700, Heinola 2010 peruttu, Kaarina , Hämeenlinna 2012 (ensimmäinen valtakunnallinen virtuaalivesopäivä).. Yhtenäiskoulujen henkilökuntien MM-salibandy Anttolanhovi Mikkeli Yhteistyökumppanit: OPH, KUNTALIITTO, AVI, EDUCODE (OPEKO), OAJ, YLIOPISTOT

7 TERVETULOA KAARINAAN JA TURKUUN!

8 TRENDIT Isännän ääni on voimistunut Ainut arvo on raha Moraali on hukassa Kouluverkkoselvitykset ilman opettajia ja rehtoreita Tilat määräävät rakenteet ( ammattikorkealta vapautuu tiloja, lukiot yhteen, isoja kouluja lakkautetaan, erityisluokat hajautetaan.) Muutosvastarinta voi olla voimakasta Narsismi lisääntynyt..ahneus Johtajuus muuttunut; PEDAGOGINEN JOHTAJA hajautettu johtajuus Alaisena olemisen taidot

9

10

11 YHTENÄISKOULU HISTORIA Uno Cygnaeus 1800-luvun alussa puhui yhtenäisen kansakoulujärjestelmän puolesta. Koulujärjestelmäkomitea 1948 ehdotti yhtenäiskoulujärjestelmän luomista Kouluohjelmakomitea 1956 ehdotti yhdeksänvuotista, yläasteeltä kolmeen linjaan jakautuvaa yhtenäiskoulua Peruskoulukomitea 1965 ehdotti yhdeksänvuotista yhtenäiskoulutyyppistä peruskoulua, jossa kuusi alinta luokkaa muodostaisi ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen Laki koulujärjestelmästä 1968 Vaikka alun perin lähtökohtana oli yhtenäiskoulu, ei jakoa ala- ja yläasteeseen, jakoon päädyttiin poliittisen kompromissin siivin lähinnä taloudellisin perustein ja kahden opettajien ammattiliiton takia

12 Yhtenäinen perusopetus- Yhtenäiskoulu Yhtenäinen perusopetus Yhtenäiskoulu

13 Yhtenäisen perusopetuksen - yhtenäiskoulujen variaatiot 0-10, 0-9, 1-10, , 3-9, , 5-9. Samassa rakennuksessa , Eri rakennuksissa

14 KEHITYSSUUNTA 15 V. SITTEN MUUTAMIA 2003: YLI : 237 ( OPH:n hanke ) 2009: 400 ja toiset 400 suunnitteilla 2010: 900 ( YLE ) 2020 n. 70 % peruskoululaisista koulu / viikko

15 Erityisoppilaiden määrän kehitys

16 Alle 100 oppilasta 5 % oppilasta 35 % oppilasta 30 % oppilasta 30 % Yhtenäiskoulujen koko

17 Vahvasti yleistä huolta lasten ja nuorten syrjäytymisestä Vahvasti talouslähtöinen lähestymiskulma Syrjäytynyt ihminen maksaa THL:n mukaan 1,2 M + inhimillinen tuska Jo 3 kk työttömyys vähentää työllistymisedellytyksiä jopa 20- kertaiseksi Syrjäytyjä vaikuttaa laajemmalla alueella Säästetty euro koulutoimessa maksaa 5 euroa muutaman vuoden päästä sosiaalitoimessa Yhteiskunnan odotusarvo: KOULU HOITAA KAIKEN RAKENNAMME TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAMME PERUSTAA 1/3 ajasta koulussa

18 Yhtenäiskoulu Helsinki Saska Saarikoski.Koulu oli juuri niin erilainen kuin oli kerrottu. Ensinnäkään opettajat eivät todellakaan olleet lehtori Sejase, kuten kaverien kouluissa. Meitä opettivat Rytky ja Riksu ja Väksy ja Seija ja Teacher ja Simo-setä, ja rehtorina oli Touko..Voimistelunopettaja Riksu pelasi oikeaa laitaa HIFK:ssa ja maajoukkueessa. Siitä oli keräilykorttikin. Minulle isättä kasvaneelle Riksu oli vähän niin kuin miehenmalli. Mentiin avoriviin järjesty ja otettiin kymmenen punnerrusta, jos ei suu pysynyt kiinni. Tarvitsevat peikonpojatkin välillä kuria & järjestystä

19 Yhtenäiskoulu Helsinki Saska Saarikoski. Yhtenäiskoulu oli siis todella yhtenäinen: 12 vuotta kului samoilla käytävillä, samassa pihassa, samoissa ruokaloissa. Jonkun toisen mielestä tuo kuulostaa varmasti tylsältä, mutta minulle koulun tuomasta jatkuvuudesta tuli elämään todellinen turvakahva. Ei se peikkoelämä nimittäin loppunut koulun alkamiseen vaan elimme äitini kanssa välillä melko risaistakin arkea, osoitteitakin minulle kertyi hyvinkin parikymmentä kaikilla kulmilla Helsinkiä. Siinä vauhdissa koulun ja opettajien tarjoama jatkuvuus tarjosi minulle kiintopisteen, jonka ympärille pystyin elämäni kiinnittämään

20 JATKUVUUS Matti Rimpelä IHMISTEN JATKUVUUS MORAALINEN JATKUVUUS FYYSINEN JATKUVUUS

21 Esi Lastentarhanopettaja Luokanopettaja Pääsääntöises ti sama opettaja koko päivän Suunniteltu pedagogisesti yhtenäiseksi 1990 luvulla, Perustettu 2000 Oppilaita. 204; 50%, 10% Mamu, erilaiset oppijat Opettajia 17, kaksoispäteviä, ukkovalta. Koulunkäyntiavustajia 5 100% henkilökunnasta astuu opetuksessaan rajan 6-7 yli viikoittain 2 luokanvalvojaa luokilla 5-9 Oppilaskunta luokilla 1-9 EN, RU, RA, SA, VE Luokan- ja aineenopettaja yhdessä Aineenopettajat 5-6: MA, AI, YT, HI, Kielet Luokanopettajat 7-9: HI, KO, TN/TS, OPO, UE, KU, MU, LI

22 OTETTAVA HUOMIOON JOHTAJUUS - TUKI YHTEINEN TOIMINTAKULTTUURI VERTAISVUOROVAIKUTUS MUUTOSVASTARINTA FACTA-FICTIO TILAT KOULUTUS PAIKALLINEN SOPIMUS LUOTTAMUS AIKA SUUNNITELMA Rehtori Kimmo Tanttu Mikkeli

23 Erilaisia rooleja muutostilanteessa Tarkkailijat - lämmittelevät käsiään kauempana Innostujat - tanssivat nuotion ympärillä ja ruokkivat tulta Kriitikot - näkevät että nuotiokin on väärin rakennettu Kyynikotodottavat sadetta

24 Diffusion of Innovations (E.Rogers 1971,1995, G. Moore 1991) Mooren kuilu! Uuden hyöty! aktiivisuus myönteisyys sosiaalinen rohkeus kokeilun halu - esimerkkejä uuden lumo ( an sich!) mielipidevaikuttajia harrastuneisuus kokeilun halu uskottavia seikkailuhenkisyys ratkaisijoita positiivisuus - klikki gatekeepers valmiit ratkaisut, esimerkit, näytöt mm. toimiva teknologia (!) oma kokemus uudesta visionäärien arvostus kulttuurin luomisessa tärkein ryhmä (interconnectedness) kriittinen massa 25% Better Mousetrap vahvat näytöt selkeät tulokset normit ja päätökset! muun enemmistön seuranta tärkeää sosiaalinen herkkyys mukaan jos muutkin luopumisherkkyys leimallista vitkastelu mukaan vasta kun kaikki muut most localites turvallisuus ja epäusko tunnereaktiot negatiiviset viestit otollisia normit 2,5% 13,5% 34% 34% 13,5% 2,5%??? Innovaattorit pioneerit, uudistajat Technology Enthusiasts Varhaiset omaksujat visionäärit Varhainen enemmistö pragmaatikot Myöhäinen enemmistö konservatiivit Vitkastelijat skeptikot, laggards Nihilistit syrjäytyjät

25 Kohti yhteistä perusopetusta muutoksen myllyssä Järjestelmä liikkuu. Johtajuuden paikka on rajalla.

26 ERILAISET NÄKEMYKSET TULEVAISUUDESTA Aktiivinen Suhtautuminen tulevaisuuteen Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuminen Tulevaisuuteen sopeutuminen Tulevaisuuden tekeminen Suuri Strategisen liikkumavaran tarve Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva Proaktiivinen Toimintatapa Määttä, Seppo - Ojala, Timo Tasapainoisen onnistuminen haaste

27 YHTENÄISKOULUPEDAGOGIIKKA Perustuu: Vahva oppilaantuntemus Opetussuunnitelma ja tuntijako Luokanopettajan ja aineenopettajan yhteistyö Oppilaan turvallisuuden tunne Oppilas voi keskittyä oppimiseen, eikä ryhmäytymiseen ja oman paikkansa lunastamiseen Jatkuvuuden käsite; ihmisten, moraalin ja fyysinen Yhteiset pelisäännöt Yhteiset arvot Nivelvaiheiden häipyminen; tilat, henkilökunnan käyttö Tilaratkaisut; hk:n kahvihuone, aineluokat kaikkien käytössä. Parempi tieto ja taito, sekä välineistö Koulu on enemmän kuin asioiden oppimispaikka