1. Sosiaalipolitiittinen ohjelma

Transkriptio

1 1. Sosiaalipolitiittinen ohjelma A5-0291/2000 Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sosiaalipoliittisesta ohjelmasta (KOM(2000) 379 C5-0508/ /2219(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2000) 379 C5-0508/2000), ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa ja 19. ja 20. kesäkuuta 2000 Santa Maria da Feirassa pidettyjen Eurooppa-neuvostojen päätelmät, ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnan edustajien ja asiantuntijoiden lukuisat ehdotukset, joita ne esittivät komission ja Euroopan parlamentin yhdessä järjestämässä Euroopan sosiaalipoliittista ohjelmaa koskeneessa konferenssissa 21. ja 22. syyskuuta 2000, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan lausunnon (A5-0291/2000), A. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalipoliittisen ohjelman kehykset ja sisällön määrittelevä ehdotus on esitetty kahdessa työasiakirjassa, joita työllisyys- ja sosiaalivaliokunta on käsitellyt, B. ottaa huomioon, että komissio on työssään ollut läheisessä yhteydessä Euroopan parlamenttiin ja että mielipiteenvaihto komission ehdotuksista ja työasiakirjoista on ollut runsasta, hyödyllistä ja tuottoisaa, mutta samalla on täysin säilytetty sekä Euroopan parlamentin että komission itsenäisyys ja aloiteoikeus, C. ottaa huomioon, että näiden keskustelujen seurauksena komissio on hyväksynyt joitakin Euroopan parlamentin ehdotuksista, mutta tiettyjä tärkeitä kysymyksiä ei ole vielä käsitelty tyydyttävällä tavalla, ja asia on jäänyt komissiossa tilanteen selvittämisen, tutkimisen ja kuvauksen tasolle; D. katsoo, että Euroopan sosiaalinen kehitys on unionin tärkeimpiä tavoitteita; toivoo, että unioni toimii sosiaalisen suojelun tason parantamiseksi, 1. hyväksyy komission ehdottaman uuden sosiaalipoliittisen ohjelman tässä päätöslauselmassa esitetyin varauksin; 2. katsoo, että tällä sosiaalipoliittisella ohjelmalla on osaltaan pyrittävä takaamaan kansainvälisin sopimuksin ja yleissopimuksin yleisesti tunnustetut perusoikeudet ja sosiaaliset oikeudet, jotka on otettava unionin arvokäsitteistöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan kautta, jotta nämä sosiaaliset sitoumukset voidaan toteuttaa käytännössä;

2 3. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sosiaalipoliittisella ohjelmalla on pyrittävä voimakkaasti vahvistamaan, että sosiaali-, talous- ja työllisyyspolitiikka niveltyvät tiiviisti toisiinsa ja toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja että niillä on oltava yhdenvertainen asema yhteisöpolitiikan kolmijaon osina, tavoitteena kaikkien kansalaisten elämän sosiaalisen laadun parantaminen; korostaa, että sosiaalipolitiikan täytyy olla itsenäistä omine tavoitteineen, eikä sitä voida pitää pelkästään talous- ja työllisyyspolitiikan jatkeena eikä yhtenäismarkkinoiden luomisen sivutuotteena; tunnustaa kuitenkin, että sosiaalipolitiikan menestykselliseksi rahoittamiseksi yritysten on oltava menestyksekkäitä, mikä puolestaan merkitsee, että niiden on oltava kilpailukykyisiä; 4. toivoo, että sosiaalipoliittinen ohjelma toimii todellisena yleisen mielipiteen liikkeellepanevana voimana ja että Eurooppa-neuvosto hyväksyy sen yleiset suuntaviivat säilyttäen kuitenkin komission aloiteoikeuden; katsoo, että sosiaalipoliittisen ohjelman poliittinen ymmärrettävyys on välttämätöntä sen uskottavuuden ja vaikutuksen tehostamiseksi; odottaa siten, että komissio selkeyttää asiakirjaa, jotta uudet hankkeet erottuisivat helpommin jo tehdyistä päätöksistä, ja määrittelee unionin todelliset prioriteetit; 5. pyytää komissiota ottamaan huomioon valtavirtaistamisen tarpeen sukupuolinäkökohtien osalta kaikilla aloilla, joita sosiaalipoliittinen ohjelma koskee, ja seuraamaan tätä prosessia tiiviisti säännöllisesti laadittavien raporttien kautta; 6. edistämällä pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa yrittäjyyttä ja luoda innovatiivisempi Eurooppa, mikä vastaa työllisyyden parantamista ja elinikäistä oppimista koskevia sosiaali- ja työmarkkinapoliittisia tavoitteita; pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen tietoon perustuvassa taloudessa pitää enemmän ihmisiä työmarkkinoilla ja parantaa koulutustasoa; 7. katsoo, että työllistettävyydelle on annettava enemmän painoarvoa, jotta helpotetaan työelämään pääsyn takaamista kaikille; tämän on johdettava innovatiiviseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen tehtävien investointien kasvuun ja kielitaidon painoarvon lisäämiseen sekä äidinkielen että vieraiden kielten osalta; 8. on tyytyväinen Luxemburgin menettelyn suuntaviivojen mukaisen avoimen koordinointimenetelmän kehittämiseen; korostaa avoimen koordinointimenetelmän todennäköistä innovatiivista vaikutusta; toteaa, että tämä menettelytapa on läheisyysperiaatteen hengen mukainen ja turvaa monimuotoisuuden jäsenvaltioissa samalla kun se takaa unionin tavoitteiden saavuttamisen; työllisyyspolitiikan osalta odottaa, että tätä menetelmää vahvistetaan ja sille annetaan konkreettinen muoto yhteisillä määrällisillä ja laadullisilla työllisyyspoliittisilla tavoitteilla; on tyytyväinen työllisyys- ja sosiaaliasioiden neuvoston päätökseen sosiaalisesta syrjäytymisestä ja odottaa, että kyseinen prosessi vahvistuu asteittain; odottaa, että myös sosiaalista suojelua koskevien näiden neljän pilarin kohdalla edistytään; 9. korostaa kuitenkin, että yhteisön lainsäädäntöä voidaan käyttää unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla, jos sillä sillä pyritään luomaan sosiaaliset vähimmäisstandardit yhteisön tasolla ja taataan sekä demokraattinen parlamentaarinen vaikutus että unionin päätösten oikeudellinen valvonta; valtuuttaa siten komission arvioimaan nykyään voimassa olevaa lainsäädäntöä ja määrittelemään välineet sosiaalipoliittisen ohjelman

3 toteuttamiseksi; 10. katsoo, että kaikkien sosioekonomisten ja poliittisten toimijoiden tulisi olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa sosiaalipoliittista ohjelmaa; katsoo, että työmarkkinaosapuolten rooli on ratkaiseva ja että niillä on tärkeänä velvoitteenaan puuttua asioihin eurooppalaisten ja kansallisten neuvotteluiden kautta sellaisilla avainalueilla kuten työn järjestäminen, aktiivisessa työelämässä oloajan järjestäminen ja lyhentäminen, elinikäinen oppiminen sekä työn uudet, ns. epätyypilliset, muodot; odottaa komission kuitenkin keskeisissä asioissa ehdottavan lainsäädännöllisiä välineitä, mikäli neuvotteluissa ei päästä tulokseen kohtuullisessa ajassa; 11. katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on edistettävä ja vahvistettava tärkeänä tekijänä Euroopan sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten haasteiden ratkaisemisessa; katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun on oltava keskeisessä asemassa ajatusten ja parhaiden menettelyjen vaihdossa, joka edistää sitä, että jäsenvaltiot saavuttavat tavoitteensa, kuitenkin siten että mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja säilytetään; 12. kannattaa komission näkemystä siitä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on vahvistettava, jotta teollisten muutosten aiheuttamat haasteet voidaan kohdata paremmin; tukee komission ehdotusta, jonka mukaan Dublinissa sijaitsevalle Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiölle annetaan tehtäväksi teollisuuden muutosprosesseja koskevien tietojen kerääminen ja levittäminen kaikille asianosaisille; 13. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sosiaalialalla toimivien eurooppalaisten järjestöjen panos uuden sosiaalisen ohjelman toteuttamisessa voi olla merkittävä, ja pyytää näin ollen niiden toiminnan entistä tehokkaampaa koordinointia ja niiden ohjelmien entistä parempaa yhteensovittamista sosiaalisessa ohjelmassa määritettyjen prioriteettien kanssa; 14. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli unionin tulevassa sosiaalipolitiikassa; pyytää näin ollen komissiota määrittelemään sopivan oikeusperustan kansalaisten vuoropuhelun kehittämiselle ja antamaan tarvittavat määrärahat, jotta kansalaisjärjestöt voivat osallistua Euroopan sosiaalipoliittiseen ohjelmaan; 15. pyytää komissiota vahvistamaan uutta sosiaalipoliittista ohjelmaa seuraavasti: a) täydentämällä eeurope toimintasuunnitelmaansa ja e-working, e-inclusion ja e- learning -aloitteitaan toimintasuunnitelmalla yhteisötalouden sekä paikallisen tason ja palvelualan työpaikkojen kehittämiseksi, palkallinen kotitaloustyö mukaan lukien, ei pelkästään uusien työpaikkojen luomista varten vaan myös elämänlaadun yleistä parantamista varten; tässä toimintasuunnitelmassa määrätään Euroopan talouden kolmannen sektorin kehitykseen tarvittavat verotukselliset ja lainsäädännölliset toimet; b) takaamalla työn uusien muotojen laatu lainsäädäntöaloitteilla, jotka koskevat kotona tehtävää työtä, etätyötä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tehtävää työtä ja monipalkkausta, sekä esittämällä uusien työmuotojen sosiaaliturvaa koskevan direktiivin;

4 c) toteuttamalla todellisen työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan yhteisöstrategian, joka perustuu verrannollisten yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja sisältää toimintasuunnitelman nykyisten direktiivien täytäntöönpanon, valvonnan ja arvioinnin vahvistamiseksi sekä sisältää aloitteita, jotka koskevat toistaiseksi kattamattomia tai puutteellisesti katettuja riskejä, kuten auringonsäteilylle altistumisesta aiheutuvia ihovaurioita, mm. stressin sekä lihas- ja selkäkipujen kaltaisia uusia riskejä sekä uusia työtilanteita, ja edistämään riskianalyysin käyttöä ehkäisevän lähestymistavan eräänä osa-alueena; d) toteuttamalla unionin tasolla oikeus kollektiiviseen toimintaan, etenkin lakkooikeus; e) vahvistamalla työntekijöiden kollektiivisia ja henkilökohtaisia oikeuksia arvioimalla ja tarkistamalla työntekijöiden joukkovähentämistä koskevaa yhteisön lainsäädännön lähentämisestä annettua direktiiviä 75/129/ETY 1 (muutettu direktiivillä 92/56/ETY 2 ), työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua direktiiviä 77/187/ETY 3 sekä työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua direktiiviä 80/987/ETY 4, jotta ne mukautettaisiin teollisuuden alojen erilaisiin muutoksiin, sekä laatimalla ehdotuksen direktiiviksi työntekijöiden perusteettomista irtisanomisista; f) lisäämällä työntekijöiden oikeutta tiedonsaantiin, kuulemiseen ja osallistumiseen ensisijaisesti soveltamalla tulevaa direktiiviä työntekijöille tiedottamista ja työntekijöiden kuulemista koskevista vähimmäissäännöistä ja eurooppayhtiön perussäännön puitteisiin sisältyvää työntekijöiden osallistumista koskevaa lainsäädännöllistä ratkaisua, mutta myös tarkistamalla eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä annettua direktiiviä 94/45/EY 5 ; g) lujittamalla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista toimintaohjelmaa ja välineitä tukemalla jäsenvaltioiden pyrkimyksiä taata jokaiselle kansalaiselle kunnollinen elintaso ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan niin, että otetaan huomioon neuvoston suositukset 24. kesäkuuta 1992 riittäviä resursseja ja etuuksia koskevista yhteisistä perusteista sosiaalisen suojelun järjestelmissä sekä 27. heinäkuuta 1992 sosiaalista suojelua koskevien tavoitteiden ja menettelyjen lähentymisestä; h) tekemällä muutosehdotuksen toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden EYVL L 48, , s. 29. EYVL L 245, , s. 3. EYVL L 61, , s. 26. EYVL L 283, , s. 23. EYVL L 254, , s. 64.

5 parantamisen kannustamiseksi työssä annettuun direktiiviin 92/85/EY 1 Euroopan parlamentin 6. heinäkuuta 2000 aiheesta antaman päätöslauselman 2 ehdotusten perusteella, jotta täytettäisiin työntekijöiden suojaa ja palkkausta sekä äitiysloman kestoa koskevat puutteet; i) kannustamalla työmarkkinaosapuolia kantamaan vastuuta samapalkkaisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttamisesta; j) tekemällä aloitteen, jolla pyritään parantamaan työn sosiaalisia olosuhteita ja samalla takaamaan työelämän ja vapaa-ajan parempi yhteensovittaminen järjestämällä työaikaa tekemällä siitä joustavamman käyttäen erilaisia malleja ja menettelyitä, joista neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kesken (esimerkiksi viikoittaisen työajan tekeminen joustavammaksi, osa-aikatyö, sapattivapaat, vanhempainlomat, osa-aikaeläkkeet), tunnustaen, että eri väestöryhmillä on erilaisia toiveita ja odotuksia työelämän suhteen; tarkentamalla, millä tavoin se aikoo kannustaa työajan järjestämistä ja lyhentämistä olemassa olevien määräysten kodifioinnin lisäksi edistääkseen työntekijöiden työ- ja perheelämän parempaa yhteensovittamista ja taatakseen paremmin työn sosiaalisen laadun, säilyttäen samalla yritysten kilpailukyvyn maailmanlaajuisilla markkinoilla; k) esittämällä lainsäädännöllisen välineen, jolla otetaan käyttöön etukäteen tehtävä, sitova sosiaali- ja verolainsäädännön rajat ylittäviä vaikutuksia koskeva ("grenseffectentoets") testi Euroopan parlamentin raja-alueiden työntekijöiden tilanteesta Euroopan unionissa 28. toukokuuta 1998 antamassa päätöslauselmassa 3 esitetyn toiveen mukaisesti; esittämällä lisäksi ehdotuksen palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY 4 muuttamisesta, jotta vahvistettaisiin rangaistuksia yrityksille, jotka eivät suojele työntekijöitä; l) luomalla syrjinnän vastaisia toimia ehdottamalla uusia "vertikaalisia direktiivejä", jotka koskevat kaikkia syrjintäperusteita, joita EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvat komission ehdotukset eivät vielä kata, ja sisällyttämällä syrjinnän vastainen ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva toimintalinja kaikkiin Euroopan unionin keskeisiin politiikkoihin; m) ehdottamalla toimintasuunnitelmaa iäkkäämpien ja vammaisten työntekijöiden ottamiseksi mukaan työelämään ja tietoyhteiskuntaan sekä määrittämällä vamman tunnustamista koskevat kriteerit; n) varmistamalla sosiaalisen ulottuvuuden täysimittaisen huomioon ottamisen kilpailupolitiikassa sisällyttämällä työllisyyteen ja työmarkkinasuhteisiin liittyviä näkökohtia komission yritysfuusioita koskeviin päätöksiin; o) arvioimalla sosiaalisen lausekkeen toimintaa yleisen tullietuusjärjestelmän puitteissa (ILO:n pakkotyötä koskevien sopimusten n:o 29 ja 105 noudattaminen EYVL L 348, , s. 1. Hyväksytyt tekstit, kohta 34. EYVL C, 195, , s. 49. EYVL L 18, , s. 1.

6 ja ILO:n lapsityövoimaa koskevan sopimuksen n:o 182 noudattamisen edistäminen) ja ehdottamalla sosiaalisia lausekkeita unionin ja yhteisön tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin; p) tekemällä tarpeelliset aloitteet sen varmistamiseksi, että sosiaalinen ulottuvuus otetaan suuremmassa määrin huomioon osana laajentumista koskevia valmisteluja; edistämällä sukupuolten tasavertaisuutta kaikissa liittymistä valmistelevissa neuvotteluissa ja edistämällä vuoropuhelua naisjärjestöjen kanssa ehdokasvaltioissa; 16. pitää myönteisenä neuvoston päätöstä taata johdonmukaisuus jäsenvaltioiden ja yhteisön laajojen talouspoliittisten suuntaviivojen ja työllisyyttä koskevien suuntaviivojen välillä; pyytää, että kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehdään myös vuosiarviointi sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta, valtavirtaistaminen sukupuolinäkökohtien osalta mukaan lukien; pyytää siksi komissiota laatimaan sosiaalipoliittista ohjelmaa varten todellisen "tulostaulun", jossa osoitetaan mukana olevat toimijat ja kunkin toimen välineet ja määräajat; 17. toteaa, että neuvosto käsittelee edelleen kahtakymmentäneljää sosiaalialaa koskevaa komission ehdotusta, ja useita niistä on käsitelty jo vuosien ajan; pyytää neuvostoa kehittämään yhteistyössä komission ja Euroopan parlamentin kanssa toimintasuunnitelman näiden ehdotusten hyväksymisen nopeuttamiseksi; 18. pyytää toimivaltaista valiokuntaansa seuraamaan säännöllisesti sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa; 19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, työmarkkinaosapuolille sekä kansalaisjärjestöjen foorumille.