Vertaileva eläinfysiologia Harjoitustyöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaileva eläinfysiologia 751684 Harjoitustyöt"

Transkriptio

1 Harjoitustyöt Toimitus: Kirjoittajat: Esa Hohtola Kyösti Heimonen, Esa Hohtola, Matti Järvilehto, Kyösti Marjoniemi, Satu Mänttäri, Ahti Pyörnilä, Seppo Saarela Biologian laitoksen monisteita 4/1999, ISSN Kolmas painos, 2005 Biologian laitos Oulun yliopisto

2 Sisällysluettelo PUNASOLUJEN OSMOOTTINEN HEMOLYYSI... 3 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS SAMMAKON HERMON JOHTONOPEUTEEN... 7 KALSIUMIN MERKITYS LIHASSUPISTUKSESSA LÄMMÖNSÄÄTELY KYLMÄSSÄ LÄMMÖNSÄÄTELY: LÄÄHÄTYS LÄMMÖPOISTOKEINONA UNI-VALVETILA JA EEG RADIOIMMUNOLOGINEN MÄÄRITYS HORMONIEN VAIKUTUS VEREN GLUKOOSI- JA RASVAHAPPOPITOISUUKSIIN MITOKONDRIOT: ERISTYS JA SYTOKROMIOKSIDAASI -AKTIIVISUUS MONOAMIINIEN HISTOKEMIALLINEN FLUORESENSSI: NOPEA GLYOKSYYLIHAPPOMENETELMÄ KRYOSTAATTILEIKKEILLE POIKKIJUOVAISEN LIHAKSEN SOLUTYYPPIEN HISTOKEMIALLINEN OSOITUS ADENOSIINI- TRIFOSFATAASIN (ATP-AASI) AVULLA FOSFORYLAASIN HISTOKEMIALLINEN OSOITTAMINEN SUKKINODEHYDROGENAASIN HISTOKEMIALLINEN OSOITTAMINEN EMG JA MONOSYNAPTINEN REFLEKSI TORAKAN JALAN MEKANORESEPTOREIDEN TOIMINTA KÄRPÄSEN LENTOLIHASTEN RAKENNE JA TOIMINTA KUDOSNÄYTTEEN KEMIALLISEN KOOSTUMUKSEN MÄÄRITYS SOXHLET-MENETELMÄLLÄ KÄRPÄSEN MAKUAISTI APOMORFIINILLA AIKAANSAATU STEREOTYYPPINEN NOKKIMINEN KYYHKYLLÄ

3 2

4 PUNASOLUJEN OSMOOTTINEN HEMOLYYSI Johdanto Diffuusiolla tarkoitetaan molekyylien lämpöliikkeestä johtuvaa konsentraatioerojen tasoittumista. Osmoosi on diffuusion erikoistapaus, jossa liuotinaine (elävissä järjestelmissä yleensä vesi) kulkeutuu selektiivisen (puoliläpäisevän) membraanin läpi. Osmoottinen paine on kolligatiivinen ominaisuus, jonka voimakkuus riippuu liuoksessa olevien partikkeleiden lukumäärästä massayksikköä kohti eli molaalisuudesta. Punasolujen membraani on täysin permeaabeli vedelle, kun taas muiden yhdisteiden permeabiliteetti vaihtelee suuresti. Molekyyleillä, joiden permeabiliteetti on pieni, on suurin osmoottinen vaikutus. Osmoottinen paine voidaan laskea suoraan liuoksen koostumuksesta, mutta veden nettovirtauksen membraanin läpi määrää liuoksen toonisuus. Jos solukalvo olisi ideaalinen kalvo ja päästäisi läpi vain vesimokyylejä, osmoottinen potentiaali ja toonisuus olisivat samat. Koska näin ei ole, solun osmoottinen käyttäytyminen riippuu paitsi laskennallisesta osmoottisesta potentiaalista myös liuenneiden partikkeleiden laadusta (läpäisevyydestä). Nisäkkään punasolu on isotoninen 0.9% (v/w) NaCl:n kanssa. Tällaisessa liuoksessa veden nettovirtaus membraanin läpi on nolla. Kun punasolu asetetaan hypotoniseen liuokseen, kulkeutuu sen sisälle vettä, koska vesimolekyylien nettovirtaus tapahtuu konsentraatiogradienttia alaspäin solun sisäpuolelle. Tämä osmoottisen paine-eron aiheuttama nettovirtaus lakkaa, kun 1) solun hydrostaattinen paine nousee niin suureksi, että se kumoaa konsentraatioeron aiheuttaman virtauksen tai 2) kun konsentraatioero tasoittuu. Lievästi hypotonisissa liuoksissa punasolut turpoavat. Laimeammissa liuoksissa vettä tunkeutuu soluun kuitenkin niin paljon, että sen membraani rikkoutuu ja hemoglobiini vapautuu liuokseen. Tätä ilmiötä kutsutaan hemolyysiksi. Punasolun osmoottinen kestävyys riippuu solukalvon ominaisuuksista ja solun muodos- ta. Jos solukalvon juoksevuus (fluiditeetti) on suuri, se voi paremmin kestää turpoamista. Jos solukalvon kationiläpäisevyys lisääntyy, voi solu hypotonisessa liuoksessa vapauttaa ioneja (lähinnä K + ja Cl - ), jolloin solun osmoottinen väkevyys laskee ja solu kestää paremmin laimeita liuoksia. Nisäkkäistä kamelin punasoluilla, jotka ovat ellipsoidin muotoisia, on paras osmoottinen kestävyys. Myös lintujen punasolut ovat muodoltaan ellipsoideja ja niiden osmoottinen kestävyys on yleensä parempi kuin nisäkkäillä (taulukko 1). Monet lääkeaineet vaikuttavat solukalvon ominaisuuksiin ja muuttavat siten solun osmoottista kestävyyttä. Taulukko 1. Punasolujen hemolyysin C 50 -arvoja eri lajeilla. Laji g NaCl/100ml lammas sika nauta kyyhky viiriäinen kana kameli... <0.20 3

5 Työn tarkoitus Työssä tutkitaan hypo-osmoottisten liuosten aiheuttamaa hemolyysiä eri lajien (esim. kyyhky, rotta) punasoluissa. Punasoluja inkuboidaan eri NaCl-konsentraatioissa. Sentrifugoinnin jälkeen eheät solut (ja solujätteet) saostuvat, mutta vapautunut hemoglobiini jää supernatanttiin. Supernatantin värin intensiteetti ilmaisee siten hemolyysiasteen. Tarvikkeet ja liuokset Hauderavistelija, spektrofotometri, sentrifugi, sentrifugiputkia. Hepariini, NaCl. Tuoretta verta. Suoritus 1. Valmistetaan mittapulloihin 100 ml kutakin seuraavista NaCl-liuoksista: 0.300, 0.310, 0.320,...,0.500 g/100 ml (yht. 21 liuosta). Lisäksi tarvitaan 500 ml 0.9% NaCl-liuosta (voidaan käyttää myös linnun punasoluille). 2. Jokaista tutkittavaa lajia varten pipetoidaan 3 ml kaikkia NaCl-liuoksia 10 ml sentrifugiputkiin (varmista, että putket ovat samaa sarjaa, ettei sentrifugoinnissa synny epätasapainoa!). Kustakin suolaväkevyydestä valmistetaan 3 rinnakkaisnäytettä. Putket temperoidaan 5 minuuttia 37 C:ssa. Vertailuputkeen pipetoidaan tislattua vettä (100% hemolyysi, maksimaalinen väri-intensiteetti). 3. Jokaiseen putkeen lisätään mäntäpipetillä tarkasti 100 µl (nisäkkäiltä 50 µl) heparinisoitua, hyvin hapetettua verta, joka on laimennettu 1:1 0.9% NaCl:lla. Inkuboidaan hauderavistelijassa n. 1 tunti. 4. Inkuboinnin jälkeen kuhunkin putkeen (ei nisäkkäiden verta sisältäviin) lisätään 3 ml 0.9% NaCl-liuosta (estää vapautuneen hemoglobiinin uudelleensitoutumisen) ja ravistellaan hetki. Putkia sentrifugoidaan 10 min 2000xg (= rpm tyypillisillä pöytäsentrifugeilla, joiden roottorin säde on cm). 5. Supernatantin absorbanssi mitataan aallonpituudella 540 nm. Kustakin väkevyydestä valitaan kolmen rinnakkaisnäytteen keskiarvo tai mediaani lopulliseksi mitta-arvoksi Hemolyysi % NaCl (g/100 ml) Kuva 1. Esimerkki viiriäisen punasolujen hemolyysistä. C 50 on noin 0.36 g NaCl/100 ml. 4

6 Tulosten tarkastelu Piirretään kaavio (esimerkki kuvassa 1), jossa hemolyysiaste (=100 [tutkittavan putken absorbanssi/vedessä täysin hemolysoidun näytteen absorbanssi]) esitetään NaCl-väkevyyden funktiona. Määritetään kullekin lajille C 50 eli suolaväkevyys, jossa hemolyysiaste on 50%. Pohditaan punasolujen ominaisuuksien vaikutusta mahdollisiin eroihin. Miksi saatu käyrä on sigmoidinen? Miten käyrästä voidaan approksimoida solujen hemolyysipisteen keskiarvo ja keskihajonta (s)? Verrataan tuloksia taulukkoon 1, jossa esitetään eräitä kirjallisuudesta saatuja C 50 -arvoja. Kirjallisuutta Antikainen, P.J. 1981: Biotieteiden fysikaalista kemiaa (s ). -WSOY, Helsinki. Eckert, R., Randall, D. & Augustine, G. 1988: Animal Physiology. - Freeman, New York, 3. painos, s Good, W. 1971: Haemolysis experiments on erythrocytes. - Experiments in Physiology and Biochemistry 4: Viscor, G. & Palomeque, J. 1982: Method for determining the osmotic fragility curves of erythrocytes in birds. - Laboratory Animals 16: Liite: Mittauspöyäkirja absorbanssien kirjaamista varten. a b s o r b a n s s i NaCl (g/100 ml) N1 N2 N3 mediaani vesi

7 Muistiinpanoja 6

8 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS SAMMAKON HERMON JOHTONOPEUTEEN Johdanto Lämpötilan vaikutusta kemiallisiin reaktioihin voidaan kuvata ns. Q 10 -approksimaatiolla, jolla tarkoitetaan reaktionopeuden (oikeammin nopeusvakion) muutoskerrointa lämpötilan noustessa 10 C. t t Q = ( K K ) missä K 1, K 2 = reaktionopeudet lämpötiloissa 1 ja 2 t 1, t 2 = vastaavat lämpötilat. Jos kokeessa käytetty lämpötilaväli on tasan 10 C, pelkistyy yhtälö muotoon Q 10 = K 1 /K 2 Koska Q 10 ei ole vakio kaikilla lämpötila-alueilla, on käytetty mittausalue aina mainittava. Monien aineenvaihduntareaktioiden Q 10 on 2-2.5, kun taas eräiden membraanitason reaktioiden Q 10 vaihtelee välillä 1-2. Molekyylien kineettinen energia on suoraan verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan. Jos lämpötila siis nousee +20 C:sta +30 C:een, lisääntyy molekyylien kineettinen energia vain (273+30)/(273+20) = kertaiseksi. Kuitenkin reaktionopeus voi jopa kaksinkertaistua. Arrhenius havaitsi kokeellisesti tämän vuosisadan alussa, ettei reaktionopeus riipukaan ainoastaan molekyylien kineettisestä energiasta vaan siitä, kuinka suuri osa molekyylien välisistä törmäyksistä ylittää energialtaan tietyn aktivaatiokynnyksen E a (kuva 1). E a Molekyylien lukumäärä T 1 T 2 A 1 A 2 Energia Kuva 1. Molekyylien kineettisen energian jakautuminen kahdessa eri lämpötilassa (T 1 ja T 2 ) suhteessa aktivaatioenergiaan (Ea). Aktiovaatioenergian ylittävien molekyylien osuus kasvaa moninkertaiseksi (A 1 <<A 2 ), vaikka lämpötilan suhteellinen nousu on pieni. 7

9 Työssä tutkitaan sammakon lonkkahermon (n. ischiadicus) johtonopeutta eri lämpötiloissa. Hermo preparoidaan irti (ks. peruskurssi) ja asetetaan elektrodikammioon, jonka lämpötilaa voidaan säätää. Hermo peitetään parafiiniöljyllä ja kammioon asetetaan lämpötila-anturi, jossa on digitaalinen näyttö tai jonka ulostulo voidaan rekisteröidä piirturille. (Jos mahdollista, hermon elektrodeihin koskettavat osat peitetään vaseliini-parafiiniöljyseoksella ja muut osat Ringerillä). Kytketään stimulaattori, etuvahvistin ja oskilloskooppi. Stimulointiin käytetään 0.1 ms supramaksimaalisia ärsykkeitä Hz taajuudella. Säädetään vahvistin ja oskilloskooppi siten, että stimulusartefakti ja summapotentiaalin huippu ovat selkeästi nähtävissä. Mittaamalla stimulaatiokatodin ja ensimmäisen rekisteröivän elektrodin välimatka kammiossa sekä aktiopulssin kulkuaika oskilloskoopin kuvaputkelta lasketaan johtonopeus. Hermon mahdollisesta roikkumisesta johtuva epätarkkuus välimatkan mittauksessa ei vaikuta Q 10 eikä E a -arvoihin. Nämä voitaisiin laskea myös suoraan kulkuajan käänteisarvoista vaikka välimatka olisi tuntematon. Mikäli sum- Arrheniuksen havaintoja kuvaa yhtälö: k A e E a = RT missä k = reaktion nopeusvakio (s -1 ) R = yleinen kaasuvakio J/mol/ K T = absoluuttinen lämpötila ( K) A = vakio Termi e -E a /RT (=<1) on kerroin, joka ilmaisee E a :n ylittäneiden molekyylien suhteellisen osuuden. Arrheniuksen yhtälö voidaan esittää myös muodossa: lnk = lna - E a /R 1/T Kun siis lnk esitetään 1/T:n funktiona, saadaan kuvaajaksi suora, jos tutkittavan reaktion luonne ei muutu käytetyllä lämpötilavälillä. Suoran kulmakerroin on -E a /R, joten E a = -(kulmakerroin 8.314) J/mol E a voidaan laskea myös suoraan kahden mittauspisteen avulla (joiden täytyy noudattaa Arrheniuksen periaatetta, so. sijaita samalla suoralla vähintään 1 muun pisteen kanssa) seuraavasti E a = [(RT 1 T 2 )/(T 2 -T 1 )] ln(k 2 /k 1 ) jossa T 1 ja T 2 ovat koelämpötilat ( K) sekä k 1 ja k 2 vastaavat nopeusparametrit. Tarvikkeet ja liuokset Pumpulla ja jäähdyttimellä varustettu vesihaude, hermokammio elektrodeineen, stimulaattori, stimulus-isolaaattori, AC-etuvahvistin, oskilloskooppi, kaapeleita BNC- ja banaaniliittimin, digitaalinen lämpömittari. Sammakko-Ringer, parafiiniöljyä, puhdistettua vaseliinia. Suoritus 8

10 Kuva 1. Sammakon lonkkahermon johtumisnopeuden Arrhenius-kuvaaja. Saadussa kuvaajassa on taitekohta, joten reaktiolla on eri aktivaatioenergia tämän lämpötilan eri puolilla. Kuvaan on merkitty aktivaatioenergia taitekohtaa alemmissa lämpötiloissa. mapotentiaalilla on useita huippuja, lasketaan johtumisnopeus kullekin. Jos käytetään tavallista sammakkoa (Rana temporaria), suoritetaan mittaus n. 5 C välein esim. seuraavissa lämpötiloissa: +30, +25, +20, +15, +10, +5 C. Kynsisammakolle sopiva lämpötila-alue on C ja lämpötilaväli 2-3 C. Tulosten tarkastelu Piirretään johtonopeus (v) lämpötilan funktiona ja lasketaan Q 10 kullekin lämpötilavälille ja myös äärilämpötilojen erotukselle. Piirretään Arrheniuksen kuvaaja, jossa y-akselina on lnv ja x-akselina 1/ K ja todetaan onko tutkittavan reaktion luonne pysynyt samana kokeen aikana (so. onko kuvaaja suora). Määritetään suoralta aktivaatioenergia(t) joko graafisesti tai yhtälön (2) avulla. Paljonko johtonopeus kasvaa yhtä astetta kohti eri Q 10 -arvoilla? Kirjallisuutta Cossins, AR & Bowler, K. 1987: Temperature biology of animals. - Chapman and Hall, London, s Harper, A.A., Watt, P.W., Hancock, N.A. & MacDonald, A.G. 1990: Temperature acclimation effects on carp nerve: A comparison of nerve conduction, membrane fluidity and lipid composition. - Journal of Experimental Biology 154: Prosser, C.L. 1973: Comparative animal physiology. - W.B. Saunders, Philadelphia, s

11 Muistiinpanoja 10

12 KALSIUMIN MERKITYS LIHASSUPISTUKSESSA Johdanto Poikkijuovaisen lihassolun supistuksessa voidaan erottaa seuraavat vaiheet: - liikehermon aktiopotentiaali - asetyylikoliinin vapautuminen päätelevystä - päätelevypotentiaali lihassolun aktiopotentiaali - depolarisaation leviäminen T-järjestelmää pitkin - T-putkiston jänniteherkät proteiinit ovat suoraan kytkeytyneet sarkoplasmaattisen kalvoston Ca 2+ -kanaviin (ns. ryanodiini-reseptori), jotka aukeavat - kalsium-ionien vapautuminen sarkoplasmaattisen kalvoston rakkuloista - kalsiumin diffuusio (n. 0.5 µm) ja sitoutuminen tropomyosiiniin, joka irtoaa aktiinista ja mahdollistaa sen sitoutumisen myosiiniin - kontraktiilisten proteiinien reaktio, joka johtaa lihassolun supistukseen - kalsium-ionien aktiivinen takaisinotto rakkuloihin (Ca 2+ -ATPaasi) lihassolun relaksaatio. Kalsium-ionit toimivat siis solun sisäisenä välittäjänä. Kalsiumin läsnäolo sarkoplasmassa liipaisee supistumistapahtuman ja kalsiumin aktiviinen takaisinpumppaus lopettaa supistuksen. Kalsiumpitoisuuden muutoksia lihassolun supistuksen aikana voidaan tutkia injisoimalla soluihin proteiineja (esim. aequorin), jotka fluorisoivat kalsiumin läsnäollessa. Tässä työssä tutkitaan ärsytys-supistus -kytkentää käyttämällä lääkeaineita, jotka vaikuttavat kalsiumin vapautumiseen sarkoplasmaattisesta kalvostosta. Kafeiini (1,5,7-trimetyyylikasantiini) aiheuttaa kalvorakkuloiden hajoamisen ja kalsiumin pysyvän vapautumisen sarkoplasmaan, mikä johtaa lihaksen hitaaseen, pitkäkestoiseen supistumiseen (ns. contracture). Prokaiini taas on membraanistabilisaattori (puudute), joka vähentää kafeiinin vaikutusta. Kafeiinin tilalla voidaan käyttää 4- kloro-m-kresolia, joka avaa spesifisesti kalsiumkanavia. Tarvikkeet ja liuokset O Grass FTO3C-voima-anturi vahvistimineen, piirturi tai mittaustietokone, 2 statiivia, kalibrointipunnukset mm kafeiini sammakko-ringerissä sekä sama liuos, jossa mukana 1 mg/ml prokaiinia. H 3 C O C N C N H3C C C N CH 2 N Kafeiini CH3 Suoritus 1) Preparoidaan irti sammakon m. gastrocnemius (ks. kuva) ja kiinnitetään se toisesta päästään (akillesjänne) mittauskammion pohjassa olevaan metallikoukkuun ja toisesta päästään Grass FTO3C voima-anturiin siten, että lihasta voidaan samalla ärsyttää sähköisesti. Kammio täytetään sammakko-ringerillä. 2) Kalibroidaan voima-anturi punnuksen avulla (100 g = 0.98 N). 3) Mitataan yksittäisen lihasnykäyksen maksimaalinen voima (twitch tension) käyttämällä 1 ms:n supramaksimaalista ärsykettä. Mitataan samoilla arvoilla tetanusvoima käyttäen n. 50 Hz:n ärsytystaajuutta. Mittaustietokoneen näytetaajuus sovitetaan lihasnykäyksen kestoon. 4) Rekisteröidään perusviivaa (lihas Ringer-liuoksessa) n. 2 minuutin ajan. 5) Imetään Ringer-liuos pois ja täytetään kammio nopeasti 10 mm kafeiinilla (valmistettu Ringe- 11

13 riin). Seurataan lihasvoiman kehitystä n. 15 min rekisteröimällä voima-anturin ulostulo piirturille. Kafeiini hajottaa sarkoplasmaattisen kalvoston vesikkeleitä ja aiheuttaa siten hitaasti kehittyvän lihassupistuksen l. kontraktion. Mitataan tämän kontraktion voimakkuus sekä absoluuttisesti että prosentteina lihasnykäyksen ja tetanuksen voimasta. 6) Vaihdetaan tilalle toisen raajan m. gastrocnemius ja toistetaan kohdat 3, 4 ja 5 siten, että yhdessä kafeiinin kanssa lisätään prokaiinia (1 mg/ml). Prokaiini toimii membraanistabilisaattorina (puudute) ja estää siten kafeiinin hajottavan vaikutuksen. 7) Otetaan toinen sammakko ja preparoidaan kummankin takaraajan m. sartorius ja m. gastrocnemius. Toisen raajan lihakset asetetaan petrimaljaan, jossa on sammakko-ringeriä ja toisen raajan lihakset 10 mm kafeiiniliuokseen. Mitataan n. 15 min kuluttua kafeiinilla käsiteltyjen lihasten pituus suhteessa kontrolleihin (Ringer-liuos). CH 3 CH 3 H 2C CH 2 N CH 2 CH 2 OH C O NH 2 Prokaiini Havainnot Voima (N tai "g") 1. Maks. lihasnykäys 2. Tetanus 3. Kafeiinikontraktio 4. Kafeiini + prokaiini 5. Kafeiinikontraktio/lihasnykäys (%) 6. Kafeiinikontraktio/tetanus (%) 7. Kafeiini+prokaiini/lihasnykäys (%) 8. Kafeiini+prokaiini/tetanus (%) KOE1 KOE2 9. Pituudet: Kafeiini Ringer sartorius gastrocnemius Kirjallisuutta Alberts, B. et al. 1994: Molecular biology of the cell painos, Garland, New York, s Isaacson, A. 1981: Contracture of skeletal muscle by caffeine - probe for calcium action. - Physiologist 24: Prosser, C.L. 1973: Comparative animal physiology. - W.B.Saunders, Philadelphia, s

14 Muistiinpanoja 13

15 Muistiinpanoja 14

16 LÄMMÖNSÄÄTELY KYLMÄSSÄ Johdanto Tasalämpöiset eläimet pitävät ruumiinlämpötilan vakaana ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta. Kylmässä tämä tapahtuu lämmönhukkaa vähentämällä ja lämmöntuottoa lisäämällä. Tärkeimmät lämmönhukkaa vähentävät mekanismit ovat 1. pintaverenkierron vähentäminen (perifeerinen vasokonstriktio), joka ilmenee iholämpötilan alenemisena, 2. karvojen ja höyhenten pörhistäminen (pilo- ja ptiloerektio) ja 3. ruumiin ulkopinta-alan vähentäminen asentoa muuttamalla. Lämmönhukan vähentäminen riittää, jos kylmäaltistus on lievä, mutta lämpötilan edelleen laskiessa tarvitaan myös lämmöntuoton lisäämistä. Se lämpötila, jossa lämmöntuoton nousu alkaa, on ns. alempi kriittinen lämpötila. Nisäkkäillä ja linnuilla on kaksi järjestelmää lämmönsäätelyyn liittyvää (siis ympäristölämpötilan mukaan vaihtelevaa) lämmöntuottoa varten: lihasvärinä ja ruskean rasvan lämmöntuotto. Lihasvärinää tavataan sekä linnuilla että nisäkkäillä, mutta ruskean rasvan lämmöntuottoa (ns. nonshivering thermogenesis, NST) tavataan vain nisäkkäillä. Erityisen hyvin NST tunnetaan vastasyntyneillä nisäkkäillä ja aikuisilla, kylmäänsopeutuneilla jyrsijöillä. Lihasvärinässä lämmöntuotto tapahtuu samalla tavoin kuin normaalissakin poikkijuovaisen lihastyössä. Koska lihas ei lihasvärinässä tee ulkoista työtä, vapautuu normaalisti mekaaniseen työhön kuluva energiakin lämpönä. Lihasvärinä muistuttaa siten pitkäkestoista, submaksimaalista lihasjännitystä. Ruskean rasvan lämmöntuotto on erikoismekanismi, jossa mitokondrioiden sisäkalvon yli vallitseva normaali protonigradientti purkautuu kemiallisen oikosulun kautta, jolloin ATP:tä ei synny ja kaikki energia vapautuu lämpönä. Oikosulun aiheuttaa erityinen proteiini (ns. termogeniini l. uncoupling protein, UCP), joka ekspressoituu yksinomaan ruskeissa rasvasoluissa. UCP:n ekspressio ja toiminta on paljolti sympaattisen hermoston säätelemä. Lämmöntuoton mittaus perustuu yleensä ns. epäsuoraan kalorimetriaan. Kaikki hapetusreaktiot ovat linnuilla ja nisäkkäillä viime kädessä aerobisia, mikä näkyy eläimen hapenkulutuksena. Kun lämmöntuotto lisääntyy, kasvaa myös hapenkulutus. Tekemällä tiettyjä oletuksia eläimen RQ:sta (tai mittaamalla hiilidioksidin tuotto) voidaan hapenkulutuksen perusteella laskea energiankulutus hyvinkin tarkasti. Työn tarkoitus Työssä tutkitaan kyyhkyn lämmönsäätelyä kylmässä. Lämmönhukan (pintaverenkierron) vähenemistä kuvaa koiven ihon höyhenettömän osan lämpötila. Lämmöntuottoa seurataan rekisteröimällä lihaksen sähköistä aktiivisuutta (elektromyogrammina, EMG) rintalihaksesta, ja lihasvärinän aiheuttamaa lämmöntuottoa mitataan hapenkulutuksen avulla. Lihasvärinää seurataan oskilloskoopista ja sen voimakkuutta mitataan EMG-integraattorilla, joka muodostaa eräänalaisen liukuvan keskiarvon lihaksen summapotetiaalien amplitudista. Vaihtoehtoisesti voidaan mittaustietokoneen avulla rekisteröidä EMG:n rms-arvoa, joka vastaa amplitudin keskihajontaa. Lämpötilaa portaittain alentamalla seurataan molempia muuttujia ja arvioidaan ns. alempi kriittinen lämpötila, jossa lämmöntuotto alkaa kohota. Ruumiin syvälämpötilan vakautta seurataan mittaamalla paksusuolen lämpötilaa. 15

17 Tarvikkeet ja kemikaalit Aineenvaihduntakammio, ilmapumppu, massavirtausmittari, natronkalkki- ja silikageelipatruunoita, happianalysaattori, kupari-konstantaanitermoelementtejä, lämpötilapiirturi, EMGelektrodi, AC-vahvistin, oskilloskooppi, EMG-integraattori (mittaustietokone), piirturi. Suoritus 1) Vuorokauden paastonnut lintu punnitaan, koiven iholle kiinnitetään ohut lämpötila-anturi (kupari-konstantaani termoelementti), paksusuoleen asetetaan samanlainen anturi viemärisuolen kautta, ja rintalihakseen kiinnitetään EMG-elektrodi. Lintu siirretään mittauskammioon, joka suljetaan tiiviisti. 2) Kammioon ajetaan hiilidioksiditonta (natronkalkki) ja kuivattua (silikageeli) ilmaa vakionopeudella (n. 2 l/min). Virtausnopeus mitataan ennen kammiota massavirtausmittarilla. 3) Kammiosta ulostulevasta ilmasta poistetaan hiilidioksidi ja se kuivataan, minkä jälkeen siitä ohjataan erillinen näytevirta (n. 250 ml/min) analysaattoriin (paramagneettinen tai elektrokemiallinen, ks. kurssi: Laboratoriotekniikka ja laitetuntemus). EMG-elektrodi kytketään AC-vahvistimeen ja vahvistettu EMG johdetaan oskilloskooppiin ja integraattorille. Integraattorin ulostulo kytketään piirturiin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mittaustietokonetta rms-arvon laskemiseksi. 4) Ympäristön lämpötila säädetään n. 25 C:een. Noin puolen tunnin kuluttua merkitään muistiin ulostulevan ilman happipitoisuus ja lämpötilat (ympäristö, kloaakki, jalan iho) ja integroidun EMG:n arvo (µv). Toistetaan mittaus esim. 20, 15, 10 ja 0 C:ssa. Kussakin lämpötilassa tarvitaan n. puolen tunnin stabiloitumisaika. 5) Lasketaan hapenkulutus eri lämpötiloissa seuraavasti (kaava johdetaan kurssilla): FiO2 FoO2 1 V O2( ml /min/ kg) = F 1 Fo O2 M VO 2 = hapenkulutus ml/min/kg F = kammioon menevän ilman virtausnopeus (ml/min, massavirtausmittarin antaa NTP-tilavuuden) F i O 2 = kuivan hiilidioksidittoman ulkoilman happiosamäärä = F o O 2 = kammiosta ulostulevan kaasun happiosamäärä (ks. edellä). M = eläimen massa (kg) 6) Lasketaan hapenkulutuksesta (ml/min/kg, NTP) eläimen lämmöntuotto (W/kg) olettaen RQ-arvoksi 0.8 (vrt. paasto): lämmöntuotto (W/kg) = ( RQ) VO 2 (ml/min/kg) 7) Piirretään kuvaajat, joissa esitetään syvälämpötila, jalan ihon lämpötila, integroitu EMG ja lämmöntuotto ympäristölämpötilan funktiona. Kirjallisuutta Hill, R.W Determination of oxygen consumption by use of the paramagnetic oxygen analyzer. - Journal of Applied Physiology 33, Hohtola, E. 1980: Thermal and electromyographic correlates of shivering thermogenesis in the pigeon. - Comparative Biochemistry and Physiology 73A: Kleiber, M., The fire of life. - John Wiley, New York. McLean, J.A. & Tobin, G. 1990:Animal and human calorimetry. Cambridge Un iversity Press, Cambridge. 16

18 Muistiinpanoja 17

19 Muistiinpanoja 18

20 LÄMMÖNSÄÄTELY: LÄÄHÄTYS LÄMMÖPOISTOKEINONA Johdanto Homeotermian edellytyksenä on, että eläin pystyy tuottamaan riittävästi lämpöä, ja että lämmöntuotto ja lämmönpoisto ovat yhtä suuret. Lämpöä voidaan poistaa konduktion, konvektion, säteilyn, ja (veden) haihtumisen (evaporaatio) avulla. Ympäristön lämpötilan noustessa lämmönpoistoa on lisättävä. Nousun jatkuessa evaporaatioon perustuvan lämmönpoiston merkitys lisääntyy ja ruumiinlämpötilaa korkeammissa ympäristönlämpötiloissa evaporaatio on ainoa lämmönpoistokeino. Ympäristönlämpötilan noustessa 40 asteeseen jo 78 % kyyhkyn lämmönpoistosta tapahtuu evaporaation kautta. Koska linnuilta puuttuvat hikirauhaset, hengitysteiden kautta tapahtuvan lämmönpoiston merkitys korostuu. Evaporaatio kasvaa, kun hengitys muuttuu matalataajuisesta (nokka kiinni) korkeataajuiseksi (panting, läähätys, Kuva 1). Hyvin korkeassa Kuva 1. Läähätys. lämpötilassa lintu voi vielä lisätä evaporaatiota hengitysteiden yläosan nopeiden lihasliikkeiden avulla (gular flutter, kurkunleyhytys ). Läähätys on pinnallista hengistystä, joka lisää ilmanvaihtoa lähinnä hengistysteiden yläosissa (ns. dead space), jolloin hiilidioksidin liiallisen poistumisen eli hypokapnian ja sitä seuraavan alkaloosin riski on pienenpi. Uusimpien tutkimusten mukaan eräillä lajeilla, esim. kyyhkyllä, voi myös ihon kautta tapahuva evaporaatio olla merkittävä lämmönpoistotie. Kyyhkyllä läähätyksen avulla tapahtuvaa lämmönpoistoa tehostaa verenkierron lisääntyminen kaulan alueen verisuonipleksuksessa. Erittäin korkeissa lämpötiloissa evaporaation kautta on hukattava yli 100 % peruslämmöntuotosta, sillä läähätyksen vaatima lihastyö lisää sekin osaltaan lämmöntuottoa. Kyyhkyn normaali hengîtystaajuus on n. 0.5 Hz, mutta voi läähätyksessä olla jopa 650 Hz. Kurkunlehyhytys voi lisäksi tehostaa lämmönpoistoa. Esimerkki evaporaation lisääntymisestä ympäristönlämpötilan noustessa kyyhkyllä ja peltopyyllä. 19

21 Suoritus 1. Kyyhky (paastonnut 1 vrk) punnitaan, ja sen ihon alle kiinnitetään hengitystaajuuden rekisteröimiseksi neulaelektrodit tai pietsosählöinen anturi. Vaihtoehtoisesti läähätystä voidaan seurata visuaalisesti. 2. Asetetaan lintu metaboliakammioon, jonka lämpötila on säädetty n. 20 C:een. Kytketään mittauselektrodien kaapeli EMG-mittalaitteiston vahvistinyksikköön ja tämä suotimeen. Suotimen alarajataajuudeksi asetetaan 0.5 Hz ja ylärajataajuudeksi 30 Hz. Johdetaan kammioon kuivaa ilmaa (silikageelin läpi). 3. Linnun rauhoituttua rekisteröidään a) hengitystaajuus (hengitysliikettä/min) ja b) mitataan 30 min aikana haihdutetun veden määrä (ohjataan ulostuloilma silikageelilla täytetyn U-putken läpi; punnitus ennen ja jälkeen). 4. Säädetään kammion lämpötila 40 C:een ja menetellään kuten kohdassa Mikä on hengitystaajuus a) 25 C:ssa, b) 40 C:ssa? Paljonko lämpöä (W/kg) poistuu evaporaatiossa a) 25 C:ssa ja b) 40 C:ssa kun tiedetään, että veden höyrystymislämpö on 2428 J/g? Kyyhkyn lepoaineenvaihdunta on on n. 5W/kg. Kuinka suuri evaporaationopeus tarvitaan, jotta koko perusaineenvaihdunnan tuottama lämpö voidaan poistaa sen avulla? Kirjallisuutta Dawson, W.R., Evaporative losses of water by birds. - Comparative Biochemistry and Physiology 71A: Ehlers, R. & Morton, M.L., Metabolic rate and evaporative water loss in the least seed-snipe, Thinocorus rumicivorus. - Comparative Biochemistry and Physiology 73A: Peltonen, L. 1998: Physiological and morphological aspects of cutaneous water evaporation in the rock pigeon (Columbia livia) in a hot and dry environment. - Acta Universitatis Ouluensis. Series A, Scientiae rerum naturalium A310:1-55 Richards, S.A., The biology and comparative physiology of panting. - Biological Reviews 45, Weathers, W.W., Thermal panting in domestic pigeons, Columba livia, and the barn owl, Tyto alba. - Journal of Comparative Physiology B 79:

22 Muistiinpanoja 21

23 Muistiinpanoja 22

24 UNI-VALVETILA JA EEG Tasalämpöisten eläinten valvetilojen vaihtelussa erotetaan 3 eri tasoa: valvetila (W), hidasaaltoinen uni (SWS) ja nopea-aaltoinen eli paradoksinen uni (PS). Nisäkkäillä SWS voidaan jakaa useampaan eri asteeseen ja PS-unesta käytetään myös nimitystä REM-uni (rapid eye movement). Linnuilla voidaan erottaa myös ns. drowsy tai transitional state ( torkkuminen ). Unitila voidaan päätellä eläimen käyttäytymisestä, mutta varmin ja objektiivisin indikaattori on aivosähkökäyrä (elektroenkefalogrammi, EEG), joka voidaan rekisteröidä suoraan isojenaivojen kuorelta tai päänahalta. Jänniteheilahdusten frekvenssi ja amplitudi vaihtelevat tajunnan eri asteissa ja eri osissa aivoja. EEG-aaltoja esiintyy selkärankaisilla eläimillä aina kaloista ihmiseen joten kehittynyt aivokuori ei ole välttämätön niiden syntymiselle. Valvetilassa EEG:n frekvenssi on suuri ja amplitudi pieni, EEG:n sanotaan olevan aktivoitunut tai desynkronoitunut (kuva 1). SWS:ssa EEG synkronoituu jolloin amplitudit kasvavat ja jänniteheilahdusten frekvenssi pienenee. PS:ssa aivosähkökäyrä muistuttaa valveilla olevan eläimen EEG:tä. Kuitenkin uni on ilmeisen syvää päätellen mm. kohonneesta ärsytyskynnyksestä ja heikentyneestä lihastonuksesta (Hyvärinen et al., 1977). Vaihtolämpöisistä eläimistä sammakoilla EEG-muutokset ovat päinvastaisia kuin nisäkkäillä ja linnuilla: valveillaollessa EEG on hidasta ja suuriamplitudista ja horroksessa pieniamplitudista ja suuritaajuista. Matelijoiden inaktiivisuuden aikana niiden EEG-frekvenssi puolestaan laskee mutta amplitudi ei kasva (Monnier et al., 1980). Varsinaisissa unitutkimuksissa unitilojen jakauma kuvataan hypnogrammina (Kuva 1), jossa eri esitetään eri unitilojen osuus vuorokauden kokonaisajasta. Tässä työssä käytetään kyyhkyä, jonka uni-valvetilan vaihteluja tutkitaan kurssiajan puitteissa sekä käyttäytymistä seuraamalla että EEG-rekisteröinnein. Kyyhkyn hypnogrammi.w = walvetila, TS = torkkuminen, SWS = hidasaaltoinen uni, PS = paradoksinen uni. Tb = ruuminlämpötila. A = kontrollikyyhky, B = paastonnut kyyhky (Rashotte et al. 1998). 23

25 Eri univaiheiden tunnusmerkit ovat seuraavat (Ks. myös kuva 2): Käyttäytyminen W - silmät auki - seisoo kaula ojentuneena SWS - silmät kiinni tai räpyttelee - kyyhöttää - höyhenet pörhistyvät - kesto yleensä useita minuutteja EEG - matala amplitudi - nopeat heilahdukset (so. suuri taajuus, n. 20 Hz) - amplitudi kasvaa - taajuus laskee (n. 10 Hz) PS - silmät kiinni - pää roikkuu - kesto vain 1-15 s - kuten W! Suoritus EEG-rekisteröintejä varten kyyhkyn aivokuoreen (hyperstriatum) asetetaan kolme elektrodia.tätä varten kyyhky nukutetaan (ketamiini/ksylatsiini 30/30 mg/kg). Kyyhkyn pääalen höyhenet leikataan ja lintu kiinnitetään steotaksiseen laitteseen (Kopf). Tehdään n. 2 cm:n ihoviilto päälaen keskiviivan suuntaisesti, jolloin aivojen ääriviivat voidaan nähädä kallon läpi. Merkitään elektrodien paikat kalloon ja puhdistetaan kiinityasalue kalvoista. Elektrodien keskelle kiinnitetään pienoisruuvi, jonka kanta jää n. 2 mm kallon pinnan yläpuolelle, ja elektrodit painetaan luuhun juuri ja juuri kallon läpi. Kiinnitys tapahtuu luusementillä (Palacos, Schering), jolla ympäröidään elektrodien tyviosat ja ankkurina toimivan ruuvin kanta. Tarvittaessa ihoviillon reunaat suljetaan ompeleilla. Kyyhkyn anetaan toipua operaatiosta noin viikon ajan ennen mittauksia. Mittauksessa kyyhky asetetaan häkkiin, joka on sijoitettu rauhalliseen paikkaan, esim. kylmähuoneeseen. Yleensä noin puolen tunnin kuluttua lintu alkaa torkkua ja nukahtaa (sensorinen deprivaatio!). Käyttäytymistä tarkkaillaan videomonitorin kautta. Mittausta varten EEG-elektrodeihin kiinnitetään liittimen avulla kaapeli, joka tuetaan siten, ettei se liiaksi kuormita lintua. Kaapeli kytketään vahvistimeen (vahvistus n kertainen), jonka taajuusalue on Hz. Ulostulo johdetaan polygrafille tai mittaustietokoneelle.tutkitaan seuraavat seikat: käyttäytymisen perusteella havaitut valvetilan muutokset ja niiden korrelaatio EEG-muutoksiin linnun ulkonäkö eri unitiloissa EEG:n maksimiamplitudi ja keskimääräinen taajuus (spektri) eri unitiloissa ulkopuolisen herätyksen vaikutus. 24

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AIRAPY 100%, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hengitysilma lääkintäkäyttöön 100 % 200 baarin paineessa (15 C). 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %) ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella

VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella AO06 1/3 VOC-näytteen ottaminen FLEC-laitteella Valmistelut Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat välineet näytteenottoa varten: FLEC-kupu 1 puhaltava pumppu (violetti väri) 2 imevää pumppua (sininen

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä)

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Q2-1 Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä) Lue yleisohjeet erillisestä kuoresta ennen tämän tehtävän aloittamista. Johdanto Faasimuutokset ovat tuttuja

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Luku 8. Reaktiokinetiikka

Luku 8. Reaktiokinetiikka Luku 8 Reaktiokinetiikka 234 8.1 Reaktion nopeus Reaktiokinetiikka tarkastelee reaktioiden nopeuksia (vrt. termodynamiikka) reaktionopeus = konsentraation muutos aikayksikössä Tarkastellaan yksinkertaista

Lisätiedot

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa Oulun ylioisto Fysiikan oetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 3 1 AASULÄMPÖMIARI 1. yön tavoitteet ässä työssä tutustutaan kaasulämömittariin, jonka avulla lämötiloja voidaan määrittää tarkasti. aasulämömittarin

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

1. Nimeä kuvaan nuolien osoittamat reitit/tavat, joiden kautta haitalliset aineet voivat päästä elimistöön.

1. Nimeä kuvaan nuolien osoittamat reitit/tavat, joiden kautta haitalliset aineet voivat päästä elimistöön. KOTITEHTÄVÄ 1 Biokemian menetelmät I syksy 2015 Opiskelijanumero: Kotitehtäviä saa miettiä ryhminä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman itsenäisesti käsin kirjoitetun vastauksen tehtäviin. Kotitehtävästä

Lisätiedot

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2 FYSIKAALINEN KEMIA KEMA22) Laskuharjoitus 2, 28..2009. van der Waalsin tilanyhtälö: p = RT V m b a Vm V 2 m pv m = RT V m b = RT = RT a ) V m RT a b/v m V m RT ) [ b/v m ) a V m RT Soveltamalla sarjakehitelmää

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia 1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA

SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA 1 SPECI MIX-KOEPUTKIRAVISTELIJA TYPE M71000 TÄRKEÄ HUOMAUTUS Nämä käyttöohjeet sisältävät tärkeää laitteen toimintaan ja turvalliseen käyttöön liittyvää tietoa. Laitteen käyttäjän on luettava käyttöohjeet

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen KEMA221 2009 YKSINKERTAISET SEOKSET ATKINS LUKU 5 1 YKSINKERTAISET SEOKSET Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen Seoksia voidaan tarkastella osittaisten moolisuureitten

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

FRANCKIN JA HERTZIN KOE FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot