Vertaileva eläinfysiologia Harjoitustyöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaileva eläinfysiologia 751684 Harjoitustyöt"

Transkriptio

1 Harjoitustyöt Toimitus: Kirjoittajat: Esa Hohtola Kyösti Heimonen, Esa Hohtola, Matti Järvilehto, Kyösti Marjoniemi, Satu Mänttäri, Ahti Pyörnilä, Seppo Saarela Biologian laitoksen monisteita 4/1999, ISSN Kolmas painos, 2005 Biologian laitos Oulun yliopisto

2 Sisällysluettelo PUNASOLUJEN OSMOOTTINEN HEMOLYYSI... 3 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS SAMMAKON HERMON JOHTONOPEUTEEN... 7 KALSIUMIN MERKITYS LIHASSUPISTUKSESSA LÄMMÖNSÄÄTELY KYLMÄSSÄ LÄMMÖNSÄÄTELY: LÄÄHÄTYS LÄMMÖPOISTOKEINONA UNI-VALVETILA JA EEG RADIOIMMUNOLOGINEN MÄÄRITYS HORMONIEN VAIKUTUS VEREN GLUKOOSI- JA RASVAHAPPOPITOISUUKSIIN MITOKONDRIOT: ERISTYS JA SYTOKROMIOKSIDAASI -AKTIIVISUUS MONOAMIINIEN HISTOKEMIALLINEN FLUORESENSSI: NOPEA GLYOKSYYLIHAPPOMENETELMÄ KRYOSTAATTILEIKKEILLE POIKKIJUOVAISEN LIHAKSEN SOLUTYYPPIEN HISTOKEMIALLINEN OSOITUS ADENOSIINI- TRIFOSFATAASIN (ATP-AASI) AVULLA FOSFORYLAASIN HISTOKEMIALLINEN OSOITTAMINEN SUKKINODEHYDROGENAASIN HISTOKEMIALLINEN OSOITTAMINEN EMG JA MONOSYNAPTINEN REFLEKSI TORAKAN JALAN MEKANORESEPTOREIDEN TOIMINTA KÄRPÄSEN LENTOLIHASTEN RAKENNE JA TOIMINTA KUDOSNÄYTTEEN KEMIALLISEN KOOSTUMUKSEN MÄÄRITYS SOXHLET-MENETELMÄLLÄ KÄRPÄSEN MAKUAISTI APOMORFIINILLA AIKAANSAATU STEREOTYYPPINEN NOKKIMINEN KYYHKYLLÄ

3 2

4 PUNASOLUJEN OSMOOTTINEN HEMOLYYSI Johdanto Diffuusiolla tarkoitetaan molekyylien lämpöliikkeestä johtuvaa konsentraatioerojen tasoittumista. Osmoosi on diffuusion erikoistapaus, jossa liuotinaine (elävissä järjestelmissä yleensä vesi) kulkeutuu selektiivisen (puoliläpäisevän) membraanin läpi. Osmoottinen paine on kolligatiivinen ominaisuus, jonka voimakkuus riippuu liuoksessa olevien partikkeleiden lukumäärästä massayksikköä kohti eli molaalisuudesta. Punasolujen membraani on täysin permeaabeli vedelle, kun taas muiden yhdisteiden permeabiliteetti vaihtelee suuresti. Molekyyleillä, joiden permeabiliteetti on pieni, on suurin osmoottinen vaikutus. Osmoottinen paine voidaan laskea suoraan liuoksen koostumuksesta, mutta veden nettovirtauksen membraanin läpi määrää liuoksen toonisuus. Jos solukalvo olisi ideaalinen kalvo ja päästäisi läpi vain vesimokyylejä, osmoottinen potentiaali ja toonisuus olisivat samat. Koska näin ei ole, solun osmoottinen käyttäytyminen riippuu paitsi laskennallisesta osmoottisesta potentiaalista myös liuenneiden partikkeleiden laadusta (läpäisevyydestä). Nisäkkään punasolu on isotoninen 0.9% (v/w) NaCl:n kanssa. Tällaisessa liuoksessa veden nettovirtaus membraanin läpi on nolla. Kun punasolu asetetaan hypotoniseen liuokseen, kulkeutuu sen sisälle vettä, koska vesimolekyylien nettovirtaus tapahtuu konsentraatiogradienttia alaspäin solun sisäpuolelle. Tämä osmoottisen paine-eron aiheuttama nettovirtaus lakkaa, kun 1) solun hydrostaattinen paine nousee niin suureksi, että se kumoaa konsentraatioeron aiheuttaman virtauksen tai 2) kun konsentraatioero tasoittuu. Lievästi hypotonisissa liuoksissa punasolut turpoavat. Laimeammissa liuoksissa vettä tunkeutuu soluun kuitenkin niin paljon, että sen membraani rikkoutuu ja hemoglobiini vapautuu liuokseen. Tätä ilmiötä kutsutaan hemolyysiksi. Punasolun osmoottinen kestävyys riippuu solukalvon ominaisuuksista ja solun muodos- ta. Jos solukalvon juoksevuus (fluiditeetti) on suuri, se voi paremmin kestää turpoamista. Jos solukalvon kationiläpäisevyys lisääntyy, voi solu hypotonisessa liuoksessa vapauttaa ioneja (lähinnä K + ja Cl - ), jolloin solun osmoottinen väkevyys laskee ja solu kestää paremmin laimeita liuoksia. Nisäkkäistä kamelin punasoluilla, jotka ovat ellipsoidin muotoisia, on paras osmoottinen kestävyys. Myös lintujen punasolut ovat muodoltaan ellipsoideja ja niiden osmoottinen kestävyys on yleensä parempi kuin nisäkkäillä (taulukko 1). Monet lääkeaineet vaikuttavat solukalvon ominaisuuksiin ja muuttavat siten solun osmoottista kestävyyttä. Taulukko 1. Punasolujen hemolyysin C 50 -arvoja eri lajeilla. Laji g NaCl/100ml lammas sika nauta kyyhky viiriäinen kana kameli... <0.20 3

5 Työn tarkoitus Työssä tutkitaan hypo-osmoottisten liuosten aiheuttamaa hemolyysiä eri lajien (esim. kyyhky, rotta) punasoluissa. Punasoluja inkuboidaan eri NaCl-konsentraatioissa. Sentrifugoinnin jälkeen eheät solut (ja solujätteet) saostuvat, mutta vapautunut hemoglobiini jää supernatanttiin. Supernatantin värin intensiteetti ilmaisee siten hemolyysiasteen. Tarvikkeet ja liuokset Hauderavistelija, spektrofotometri, sentrifugi, sentrifugiputkia. Hepariini, NaCl. Tuoretta verta. Suoritus 1. Valmistetaan mittapulloihin 100 ml kutakin seuraavista NaCl-liuoksista: 0.300, 0.310, 0.320,...,0.500 g/100 ml (yht. 21 liuosta). Lisäksi tarvitaan 500 ml 0.9% NaCl-liuosta (voidaan käyttää myös linnun punasoluille). 2. Jokaista tutkittavaa lajia varten pipetoidaan 3 ml kaikkia NaCl-liuoksia 10 ml sentrifugiputkiin (varmista, että putket ovat samaa sarjaa, ettei sentrifugoinnissa synny epätasapainoa!). Kustakin suolaväkevyydestä valmistetaan 3 rinnakkaisnäytettä. Putket temperoidaan 5 minuuttia 37 C:ssa. Vertailuputkeen pipetoidaan tislattua vettä (100% hemolyysi, maksimaalinen väri-intensiteetti). 3. Jokaiseen putkeen lisätään mäntäpipetillä tarkasti 100 µl (nisäkkäiltä 50 µl) heparinisoitua, hyvin hapetettua verta, joka on laimennettu 1:1 0.9% NaCl:lla. Inkuboidaan hauderavistelijassa n. 1 tunti. 4. Inkuboinnin jälkeen kuhunkin putkeen (ei nisäkkäiden verta sisältäviin) lisätään 3 ml 0.9% NaCl-liuosta (estää vapautuneen hemoglobiinin uudelleensitoutumisen) ja ravistellaan hetki. Putkia sentrifugoidaan 10 min 2000xg (= rpm tyypillisillä pöytäsentrifugeilla, joiden roottorin säde on cm). 5. Supernatantin absorbanssi mitataan aallonpituudella 540 nm. Kustakin väkevyydestä valitaan kolmen rinnakkaisnäytteen keskiarvo tai mediaani lopulliseksi mitta-arvoksi Hemolyysi % NaCl (g/100 ml) Kuva 1. Esimerkki viiriäisen punasolujen hemolyysistä. C 50 on noin 0.36 g NaCl/100 ml. 4

6 Tulosten tarkastelu Piirretään kaavio (esimerkki kuvassa 1), jossa hemolyysiaste (=100 [tutkittavan putken absorbanssi/vedessä täysin hemolysoidun näytteen absorbanssi]) esitetään NaCl-väkevyyden funktiona. Määritetään kullekin lajille C 50 eli suolaväkevyys, jossa hemolyysiaste on 50%. Pohditaan punasolujen ominaisuuksien vaikutusta mahdollisiin eroihin. Miksi saatu käyrä on sigmoidinen? Miten käyrästä voidaan approksimoida solujen hemolyysipisteen keskiarvo ja keskihajonta (s)? Verrataan tuloksia taulukkoon 1, jossa esitetään eräitä kirjallisuudesta saatuja C 50 -arvoja. Kirjallisuutta Antikainen, P.J. 1981: Biotieteiden fysikaalista kemiaa (s ). -WSOY, Helsinki. Eckert, R., Randall, D. & Augustine, G. 1988: Animal Physiology. - Freeman, New York, 3. painos, s Good, W. 1971: Haemolysis experiments on erythrocytes. - Experiments in Physiology and Biochemistry 4: Viscor, G. & Palomeque, J. 1982: Method for determining the osmotic fragility curves of erythrocytes in birds. - Laboratory Animals 16: Liite: Mittauspöyäkirja absorbanssien kirjaamista varten. a b s o r b a n s s i NaCl (g/100 ml) N1 N2 N3 mediaani vesi

7 Muistiinpanoja 6

8 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS SAMMAKON HERMON JOHTONOPEUTEEN Johdanto Lämpötilan vaikutusta kemiallisiin reaktioihin voidaan kuvata ns. Q 10 -approksimaatiolla, jolla tarkoitetaan reaktionopeuden (oikeammin nopeusvakion) muutoskerrointa lämpötilan noustessa 10 C. t t Q = ( K K ) missä K 1, K 2 = reaktionopeudet lämpötiloissa 1 ja 2 t 1, t 2 = vastaavat lämpötilat. Jos kokeessa käytetty lämpötilaväli on tasan 10 C, pelkistyy yhtälö muotoon Q 10 = K 1 /K 2 Koska Q 10 ei ole vakio kaikilla lämpötila-alueilla, on käytetty mittausalue aina mainittava. Monien aineenvaihduntareaktioiden Q 10 on 2-2.5, kun taas eräiden membraanitason reaktioiden Q 10 vaihtelee välillä 1-2. Molekyylien kineettinen energia on suoraan verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan. Jos lämpötila siis nousee +20 C:sta +30 C:een, lisääntyy molekyylien kineettinen energia vain (273+30)/(273+20) = kertaiseksi. Kuitenkin reaktionopeus voi jopa kaksinkertaistua. Arrhenius havaitsi kokeellisesti tämän vuosisadan alussa, ettei reaktionopeus riipukaan ainoastaan molekyylien kineettisestä energiasta vaan siitä, kuinka suuri osa molekyylien välisistä törmäyksistä ylittää energialtaan tietyn aktivaatiokynnyksen E a (kuva 1). E a Molekyylien lukumäärä T 1 T 2 A 1 A 2 Energia Kuva 1. Molekyylien kineettisen energian jakautuminen kahdessa eri lämpötilassa (T 1 ja T 2 ) suhteessa aktivaatioenergiaan (Ea). Aktiovaatioenergian ylittävien molekyylien osuus kasvaa moninkertaiseksi (A 1 <<A 2 ), vaikka lämpötilan suhteellinen nousu on pieni. 7

9 Työssä tutkitaan sammakon lonkkahermon (n. ischiadicus) johtonopeutta eri lämpötiloissa. Hermo preparoidaan irti (ks. peruskurssi) ja asetetaan elektrodikammioon, jonka lämpötilaa voidaan säätää. Hermo peitetään parafiiniöljyllä ja kammioon asetetaan lämpötila-anturi, jossa on digitaalinen näyttö tai jonka ulostulo voidaan rekisteröidä piirturille. (Jos mahdollista, hermon elektrodeihin koskettavat osat peitetään vaseliini-parafiiniöljyseoksella ja muut osat Ringerillä). Kytketään stimulaattori, etuvahvistin ja oskilloskooppi. Stimulointiin käytetään 0.1 ms supramaksimaalisia ärsykkeitä Hz taajuudella. Säädetään vahvistin ja oskilloskooppi siten, että stimulusartefakti ja summapotentiaalin huippu ovat selkeästi nähtävissä. Mittaamalla stimulaatiokatodin ja ensimmäisen rekisteröivän elektrodin välimatka kammiossa sekä aktiopulssin kulkuaika oskilloskoopin kuvaputkelta lasketaan johtonopeus. Hermon mahdollisesta roikkumisesta johtuva epätarkkuus välimatkan mittauksessa ei vaikuta Q 10 eikä E a -arvoihin. Nämä voitaisiin laskea myös suoraan kulkuajan käänteisarvoista vaikka välimatka olisi tuntematon. Mikäli sum- Arrheniuksen havaintoja kuvaa yhtälö: k A e E a = RT missä k = reaktion nopeusvakio (s -1 ) R = yleinen kaasuvakio J/mol/ K T = absoluuttinen lämpötila ( K) A = vakio Termi e -E a /RT (=<1) on kerroin, joka ilmaisee E a :n ylittäneiden molekyylien suhteellisen osuuden. Arrheniuksen yhtälö voidaan esittää myös muodossa: lnk = lna - E a /R 1/T Kun siis lnk esitetään 1/T:n funktiona, saadaan kuvaajaksi suora, jos tutkittavan reaktion luonne ei muutu käytetyllä lämpötilavälillä. Suoran kulmakerroin on -E a /R, joten E a = -(kulmakerroin 8.314) J/mol E a voidaan laskea myös suoraan kahden mittauspisteen avulla (joiden täytyy noudattaa Arrheniuksen periaatetta, so. sijaita samalla suoralla vähintään 1 muun pisteen kanssa) seuraavasti E a = [(RT 1 T 2 )/(T 2 -T 1 )] ln(k 2 /k 1 ) jossa T 1 ja T 2 ovat koelämpötilat ( K) sekä k 1 ja k 2 vastaavat nopeusparametrit. Tarvikkeet ja liuokset Pumpulla ja jäähdyttimellä varustettu vesihaude, hermokammio elektrodeineen, stimulaattori, stimulus-isolaaattori, AC-etuvahvistin, oskilloskooppi, kaapeleita BNC- ja banaaniliittimin, digitaalinen lämpömittari. Sammakko-Ringer, parafiiniöljyä, puhdistettua vaseliinia. Suoritus 8

10 Kuva 1. Sammakon lonkkahermon johtumisnopeuden Arrhenius-kuvaaja. Saadussa kuvaajassa on taitekohta, joten reaktiolla on eri aktivaatioenergia tämän lämpötilan eri puolilla. Kuvaan on merkitty aktivaatioenergia taitekohtaa alemmissa lämpötiloissa. mapotentiaalilla on useita huippuja, lasketaan johtumisnopeus kullekin. Jos käytetään tavallista sammakkoa (Rana temporaria), suoritetaan mittaus n. 5 C välein esim. seuraavissa lämpötiloissa: +30, +25, +20, +15, +10, +5 C. Kynsisammakolle sopiva lämpötila-alue on C ja lämpötilaväli 2-3 C. Tulosten tarkastelu Piirretään johtonopeus (v) lämpötilan funktiona ja lasketaan Q 10 kullekin lämpötilavälille ja myös äärilämpötilojen erotukselle. Piirretään Arrheniuksen kuvaaja, jossa y-akselina on lnv ja x-akselina 1/ K ja todetaan onko tutkittavan reaktion luonne pysynyt samana kokeen aikana (so. onko kuvaaja suora). Määritetään suoralta aktivaatioenergia(t) joko graafisesti tai yhtälön (2) avulla. Paljonko johtonopeus kasvaa yhtä astetta kohti eri Q 10 -arvoilla? Kirjallisuutta Cossins, AR & Bowler, K. 1987: Temperature biology of animals. - Chapman and Hall, London, s Harper, A.A., Watt, P.W., Hancock, N.A. & MacDonald, A.G. 1990: Temperature acclimation effects on carp nerve: A comparison of nerve conduction, membrane fluidity and lipid composition. - Journal of Experimental Biology 154: Prosser, C.L. 1973: Comparative animal physiology. - W.B. Saunders, Philadelphia, s

11 Muistiinpanoja 10

12 KALSIUMIN MERKITYS LIHASSUPISTUKSESSA Johdanto Poikkijuovaisen lihassolun supistuksessa voidaan erottaa seuraavat vaiheet: - liikehermon aktiopotentiaali - asetyylikoliinin vapautuminen päätelevystä - päätelevypotentiaali lihassolun aktiopotentiaali - depolarisaation leviäminen T-järjestelmää pitkin - T-putkiston jänniteherkät proteiinit ovat suoraan kytkeytyneet sarkoplasmaattisen kalvoston Ca 2+ -kanaviin (ns. ryanodiini-reseptori), jotka aukeavat - kalsium-ionien vapautuminen sarkoplasmaattisen kalvoston rakkuloista - kalsiumin diffuusio (n. 0.5 µm) ja sitoutuminen tropomyosiiniin, joka irtoaa aktiinista ja mahdollistaa sen sitoutumisen myosiiniin - kontraktiilisten proteiinien reaktio, joka johtaa lihassolun supistukseen - kalsium-ionien aktiivinen takaisinotto rakkuloihin (Ca 2+ -ATPaasi) lihassolun relaksaatio. Kalsium-ionit toimivat siis solun sisäisenä välittäjänä. Kalsiumin läsnäolo sarkoplasmassa liipaisee supistumistapahtuman ja kalsiumin aktiviinen takaisinpumppaus lopettaa supistuksen. Kalsiumpitoisuuden muutoksia lihassolun supistuksen aikana voidaan tutkia injisoimalla soluihin proteiineja (esim. aequorin), jotka fluorisoivat kalsiumin läsnäollessa. Tässä työssä tutkitaan ärsytys-supistus -kytkentää käyttämällä lääkeaineita, jotka vaikuttavat kalsiumin vapautumiseen sarkoplasmaattisesta kalvostosta. Kafeiini (1,5,7-trimetyyylikasantiini) aiheuttaa kalvorakkuloiden hajoamisen ja kalsiumin pysyvän vapautumisen sarkoplasmaan, mikä johtaa lihaksen hitaaseen, pitkäkestoiseen supistumiseen (ns. contracture). Prokaiini taas on membraanistabilisaattori (puudute), joka vähentää kafeiinin vaikutusta. Kafeiinin tilalla voidaan käyttää 4- kloro-m-kresolia, joka avaa spesifisesti kalsiumkanavia. Tarvikkeet ja liuokset O Grass FTO3C-voima-anturi vahvistimineen, piirturi tai mittaustietokone, 2 statiivia, kalibrointipunnukset mm kafeiini sammakko-ringerissä sekä sama liuos, jossa mukana 1 mg/ml prokaiinia. H 3 C O C N C N H3C C C N CH 2 N Kafeiini CH3 Suoritus 1) Preparoidaan irti sammakon m. gastrocnemius (ks. kuva) ja kiinnitetään se toisesta päästään (akillesjänne) mittauskammion pohjassa olevaan metallikoukkuun ja toisesta päästään Grass FTO3C voima-anturiin siten, että lihasta voidaan samalla ärsyttää sähköisesti. Kammio täytetään sammakko-ringerillä. 2) Kalibroidaan voima-anturi punnuksen avulla (100 g = 0.98 N). 3) Mitataan yksittäisen lihasnykäyksen maksimaalinen voima (twitch tension) käyttämällä 1 ms:n supramaksimaalista ärsykettä. Mitataan samoilla arvoilla tetanusvoima käyttäen n. 50 Hz:n ärsytystaajuutta. Mittaustietokoneen näytetaajuus sovitetaan lihasnykäyksen kestoon. 4) Rekisteröidään perusviivaa (lihas Ringer-liuoksessa) n. 2 minuutin ajan. 5) Imetään Ringer-liuos pois ja täytetään kammio nopeasti 10 mm kafeiinilla (valmistettu Ringe- 11

13 riin). Seurataan lihasvoiman kehitystä n. 15 min rekisteröimällä voima-anturin ulostulo piirturille. Kafeiini hajottaa sarkoplasmaattisen kalvoston vesikkeleitä ja aiheuttaa siten hitaasti kehittyvän lihassupistuksen l. kontraktion. Mitataan tämän kontraktion voimakkuus sekä absoluuttisesti että prosentteina lihasnykäyksen ja tetanuksen voimasta. 6) Vaihdetaan tilalle toisen raajan m. gastrocnemius ja toistetaan kohdat 3, 4 ja 5 siten, että yhdessä kafeiinin kanssa lisätään prokaiinia (1 mg/ml). Prokaiini toimii membraanistabilisaattorina (puudute) ja estää siten kafeiinin hajottavan vaikutuksen. 7) Otetaan toinen sammakko ja preparoidaan kummankin takaraajan m. sartorius ja m. gastrocnemius. Toisen raajan lihakset asetetaan petrimaljaan, jossa on sammakko-ringeriä ja toisen raajan lihakset 10 mm kafeiiniliuokseen. Mitataan n. 15 min kuluttua kafeiinilla käsiteltyjen lihasten pituus suhteessa kontrolleihin (Ringer-liuos). CH 3 CH 3 H 2C CH 2 N CH 2 CH 2 OH C O NH 2 Prokaiini Havainnot Voima (N tai "g") 1. Maks. lihasnykäys 2. Tetanus 3. Kafeiinikontraktio 4. Kafeiini + prokaiini 5. Kafeiinikontraktio/lihasnykäys (%) 6. Kafeiinikontraktio/tetanus (%) 7. Kafeiini+prokaiini/lihasnykäys (%) 8. Kafeiini+prokaiini/tetanus (%) KOE1 KOE2 9. Pituudet: Kafeiini Ringer sartorius gastrocnemius Kirjallisuutta Alberts, B. et al. 1994: Molecular biology of the cell painos, Garland, New York, s Isaacson, A. 1981: Contracture of skeletal muscle by caffeine - probe for calcium action. - Physiologist 24: Prosser, C.L. 1973: Comparative animal physiology. - W.B.Saunders, Philadelphia, s

14 Muistiinpanoja 13

15 Muistiinpanoja 14

16 LÄMMÖNSÄÄTELY KYLMÄSSÄ Johdanto Tasalämpöiset eläimet pitävät ruumiinlämpötilan vakaana ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta. Kylmässä tämä tapahtuu lämmönhukkaa vähentämällä ja lämmöntuottoa lisäämällä. Tärkeimmät lämmönhukkaa vähentävät mekanismit ovat 1. pintaverenkierron vähentäminen (perifeerinen vasokonstriktio), joka ilmenee iholämpötilan alenemisena, 2. karvojen ja höyhenten pörhistäminen (pilo- ja ptiloerektio) ja 3. ruumiin ulkopinta-alan vähentäminen asentoa muuttamalla. Lämmönhukan vähentäminen riittää, jos kylmäaltistus on lievä, mutta lämpötilan edelleen laskiessa tarvitaan myös lämmöntuoton lisäämistä. Se lämpötila, jossa lämmöntuoton nousu alkaa, on ns. alempi kriittinen lämpötila. Nisäkkäillä ja linnuilla on kaksi järjestelmää lämmönsäätelyyn liittyvää (siis ympäristölämpötilan mukaan vaihtelevaa) lämmöntuottoa varten: lihasvärinä ja ruskean rasvan lämmöntuotto. Lihasvärinää tavataan sekä linnuilla että nisäkkäillä, mutta ruskean rasvan lämmöntuottoa (ns. nonshivering thermogenesis, NST) tavataan vain nisäkkäillä. Erityisen hyvin NST tunnetaan vastasyntyneillä nisäkkäillä ja aikuisilla, kylmäänsopeutuneilla jyrsijöillä. Lihasvärinässä lämmöntuotto tapahtuu samalla tavoin kuin normaalissakin poikkijuovaisen lihastyössä. Koska lihas ei lihasvärinässä tee ulkoista työtä, vapautuu normaalisti mekaaniseen työhön kuluva energiakin lämpönä. Lihasvärinä muistuttaa siten pitkäkestoista, submaksimaalista lihasjännitystä. Ruskean rasvan lämmöntuotto on erikoismekanismi, jossa mitokondrioiden sisäkalvon yli vallitseva normaali protonigradientti purkautuu kemiallisen oikosulun kautta, jolloin ATP:tä ei synny ja kaikki energia vapautuu lämpönä. Oikosulun aiheuttaa erityinen proteiini (ns. termogeniini l. uncoupling protein, UCP), joka ekspressoituu yksinomaan ruskeissa rasvasoluissa. UCP:n ekspressio ja toiminta on paljolti sympaattisen hermoston säätelemä. Lämmöntuoton mittaus perustuu yleensä ns. epäsuoraan kalorimetriaan. Kaikki hapetusreaktiot ovat linnuilla ja nisäkkäillä viime kädessä aerobisia, mikä näkyy eläimen hapenkulutuksena. Kun lämmöntuotto lisääntyy, kasvaa myös hapenkulutus. Tekemällä tiettyjä oletuksia eläimen RQ:sta (tai mittaamalla hiilidioksidin tuotto) voidaan hapenkulutuksen perusteella laskea energiankulutus hyvinkin tarkasti. Työn tarkoitus Työssä tutkitaan kyyhkyn lämmönsäätelyä kylmässä. Lämmönhukan (pintaverenkierron) vähenemistä kuvaa koiven ihon höyhenettömän osan lämpötila. Lämmöntuottoa seurataan rekisteröimällä lihaksen sähköistä aktiivisuutta (elektromyogrammina, EMG) rintalihaksesta, ja lihasvärinän aiheuttamaa lämmöntuottoa mitataan hapenkulutuksen avulla. Lihasvärinää seurataan oskilloskoopista ja sen voimakkuutta mitataan EMG-integraattorilla, joka muodostaa eräänalaisen liukuvan keskiarvon lihaksen summapotetiaalien amplitudista. Vaihtoehtoisesti voidaan mittaustietokoneen avulla rekisteröidä EMG:n rms-arvoa, joka vastaa amplitudin keskihajontaa. Lämpötilaa portaittain alentamalla seurataan molempia muuttujia ja arvioidaan ns. alempi kriittinen lämpötila, jossa lämmöntuotto alkaa kohota. Ruumiin syvälämpötilan vakautta seurataan mittaamalla paksusuolen lämpötilaa. 15

17 Tarvikkeet ja kemikaalit Aineenvaihduntakammio, ilmapumppu, massavirtausmittari, natronkalkki- ja silikageelipatruunoita, happianalysaattori, kupari-konstantaanitermoelementtejä, lämpötilapiirturi, EMGelektrodi, AC-vahvistin, oskilloskooppi, EMG-integraattori (mittaustietokone), piirturi. Suoritus 1) Vuorokauden paastonnut lintu punnitaan, koiven iholle kiinnitetään ohut lämpötila-anturi (kupari-konstantaani termoelementti), paksusuoleen asetetaan samanlainen anturi viemärisuolen kautta, ja rintalihakseen kiinnitetään EMG-elektrodi. Lintu siirretään mittauskammioon, joka suljetaan tiiviisti. 2) Kammioon ajetaan hiilidioksiditonta (natronkalkki) ja kuivattua (silikageeli) ilmaa vakionopeudella (n. 2 l/min). Virtausnopeus mitataan ennen kammiota massavirtausmittarilla. 3) Kammiosta ulostulevasta ilmasta poistetaan hiilidioksidi ja se kuivataan, minkä jälkeen siitä ohjataan erillinen näytevirta (n. 250 ml/min) analysaattoriin (paramagneettinen tai elektrokemiallinen, ks. kurssi: Laboratoriotekniikka ja laitetuntemus). EMG-elektrodi kytketään AC-vahvistimeen ja vahvistettu EMG johdetaan oskilloskooppiin ja integraattorille. Integraattorin ulostulo kytketään piirturiin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mittaustietokonetta rms-arvon laskemiseksi. 4) Ympäristön lämpötila säädetään n. 25 C:een. Noin puolen tunnin kuluttua merkitään muistiin ulostulevan ilman happipitoisuus ja lämpötilat (ympäristö, kloaakki, jalan iho) ja integroidun EMG:n arvo (µv). Toistetaan mittaus esim. 20, 15, 10 ja 0 C:ssa. Kussakin lämpötilassa tarvitaan n. puolen tunnin stabiloitumisaika. 5) Lasketaan hapenkulutus eri lämpötiloissa seuraavasti (kaava johdetaan kurssilla): FiO2 FoO2 1 V O2( ml /min/ kg) = F 1 Fo O2 M VO 2 = hapenkulutus ml/min/kg F = kammioon menevän ilman virtausnopeus (ml/min, massavirtausmittarin antaa NTP-tilavuuden) F i O 2 = kuivan hiilidioksidittoman ulkoilman happiosamäärä = F o O 2 = kammiosta ulostulevan kaasun happiosamäärä (ks. edellä). M = eläimen massa (kg) 6) Lasketaan hapenkulutuksesta (ml/min/kg, NTP) eläimen lämmöntuotto (W/kg) olettaen RQ-arvoksi 0.8 (vrt. paasto): lämmöntuotto (W/kg) = ( RQ) VO 2 (ml/min/kg) 7) Piirretään kuvaajat, joissa esitetään syvälämpötila, jalan ihon lämpötila, integroitu EMG ja lämmöntuotto ympäristölämpötilan funktiona. Kirjallisuutta Hill, R.W Determination of oxygen consumption by use of the paramagnetic oxygen analyzer. - Journal of Applied Physiology 33, Hohtola, E. 1980: Thermal and electromyographic correlates of shivering thermogenesis in the pigeon. - Comparative Biochemistry and Physiology 73A: Kleiber, M., The fire of life. - John Wiley, New York. McLean, J.A. & Tobin, G. 1990:Animal and human calorimetry. Cambridge Un iversity Press, Cambridge. 16

18 Muistiinpanoja 17

19 Muistiinpanoja 18

20 LÄMMÖNSÄÄTELY: LÄÄHÄTYS LÄMMÖPOISTOKEINONA Johdanto Homeotermian edellytyksenä on, että eläin pystyy tuottamaan riittävästi lämpöä, ja että lämmöntuotto ja lämmönpoisto ovat yhtä suuret. Lämpöä voidaan poistaa konduktion, konvektion, säteilyn, ja (veden) haihtumisen (evaporaatio) avulla. Ympäristön lämpötilan noustessa lämmönpoistoa on lisättävä. Nousun jatkuessa evaporaatioon perustuvan lämmönpoiston merkitys lisääntyy ja ruumiinlämpötilaa korkeammissa ympäristönlämpötiloissa evaporaatio on ainoa lämmönpoistokeino. Ympäristönlämpötilan noustessa 40 asteeseen jo 78 % kyyhkyn lämmönpoistosta tapahtuu evaporaation kautta. Koska linnuilta puuttuvat hikirauhaset, hengitysteiden kautta tapahtuvan lämmönpoiston merkitys korostuu. Evaporaatio kasvaa, kun hengitys muuttuu matalataajuisesta (nokka kiinni) korkeataajuiseksi (panting, läähätys, Kuva 1). Hyvin korkeassa Kuva 1. Läähätys. lämpötilassa lintu voi vielä lisätä evaporaatiota hengitysteiden yläosan nopeiden lihasliikkeiden avulla (gular flutter, kurkunleyhytys ). Läähätys on pinnallista hengistystä, joka lisää ilmanvaihtoa lähinnä hengistysteiden yläosissa (ns. dead space), jolloin hiilidioksidin liiallisen poistumisen eli hypokapnian ja sitä seuraavan alkaloosin riski on pienenpi. Uusimpien tutkimusten mukaan eräillä lajeilla, esim. kyyhkyllä, voi myös ihon kautta tapahuva evaporaatio olla merkittävä lämmönpoistotie. Kyyhkyllä läähätyksen avulla tapahtuvaa lämmönpoistoa tehostaa verenkierron lisääntyminen kaulan alueen verisuonipleksuksessa. Erittäin korkeissa lämpötiloissa evaporaation kautta on hukattava yli 100 % peruslämmöntuotosta, sillä läähätyksen vaatima lihastyö lisää sekin osaltaan lämmöntuottoa. Kyyhkyn normaali hengîtystaajuus on n. 0.5 Hz, mutta voi läähätyksessä olla jopa 650 Hz. Kurkunlehyhytys voi lisäksi tehostaa lämmönpoistoa. Esimerkki evaporaation lisääntymisestä ympäristönlämpötilan noustessa kyyhkyllä ja peltopyyllä. 19

21 Suoritus 1. Kyyhky (paastonnut 1 vrk) punnitaan, ja sen ihon alle kiinnitetään hengitystaajuuden rekisteröimiseksi neulaelektrodit tai pietsosählöinen anturi. Vaihtoehtoisesti läähätystä voidaan seurata visuaalisesti. 2. Asetetaan lintu metaboliakammioon, jonka lämpötila on säädetty n. 20 C:een. Kytketään mittauselektrodien kaapeli EMG-mittalaitteiston vahvistinyksikköön ja tämä suotimeen. Suotimen alarajataajuudeksi asetetaan 0.5 Hz ja ylärajataajuudeksi 30 Hz. Johdetaan kammioon kuivaa ilmaa (silikageelin läpi). 3. Linnun rauhoituttua rekisteröidään a) hengitystaajuus (hengitysliikettä/min) ja b) mitataan 30 min aikana haihdutetun veden määrä (ohjataan ulostuloilma silikageelilla täytetyn U-putken läpi; punnitus ennen ja jälkeen). 4. Säädetään kammion lämpötila 40 C:een ja menetellään kuten kohdassa Mikä on hengitystaajuus a) 25 C:ssa, b) 40 C:ssa? Paljonko lämpöä (W/kg) poistuu evaporaatiossa a) 25 C:ssa ja b) 40 C:ssa kun tiedetään, että veden höyrystymislämpö on 2428 J/g? Kyyhkyn lepoaineenvaihdunta on on n. 5W/kg. Kuinka suuri evaporaationopeus tarvitaan, jotta koko perusaineenvaihdunnan tuottama lämpö voidaan poistaa sen avulla? Kirjallisuutta Dawson, W.R., Evaporative losses of water by birds. - Comparative Biochemistry and Physiology 71A: Ehlers, R. & Morton, M.L., Metabolic rate and evaporative water loss in the least seed-snipe, Thinocorus rumicivorus. - Comparative Biochemistry and Physiology 73A: Peltonen, L. 1998: Physiological and morphological aspects of cutaneous water evaporation in the rock pigeon (Columbia livia) in a hot and dry environment. - Acta Universitatis Ouluensis. Series A, Scientiae rerum naturalium A310:1-55 Richards, S.A., The biology and comparative physiology of panting. - Biological Reviews 45, Weathers, W.W., Thermal panting in domestic pigeons, Columba livia, and the barn owl, Tyto alba. - Journal of Comparative Physiology B 79:

22 Muistiinpanoja 21

23 Muistiinpanoja 22

24 UNI-VALVETILA JA EEG Tasalämpöisten eläinten valvetilojen vaihtelussa erotetaan 3 eri tasoa: valvetila (W), hidasaaltoinen uni (SWS) ja nopea-aaltoinen eli paradoksinen uni (PS). Nisäkkäillä SWS voidaan jakaa useampaan eri asteeseen ja PS-unesta käytetään myös nimitystä REM-uni (rapid eye movement). Linnuilla voidaan erottaa myös ns. drowsy tai transitional state ( torkkuminen ). Unitila voidaan päätellä eläimen käyttäytymisestä, mutta varmin ja objektiivisin indikaattori on aivosähkökäyrä (elektroenkefalogrammi, EEG), joka voidaan rekisteröidä suoraan isojenaivojen kuorelta tai päänahalta. Jänniteheilahdusten frekvenssi ja amplitudi vaihtelevat tajunnan eri asteissa ja eri osissa aivoja. EEG-aaltoja esiintyy selkärankaisilla eläimillä aina kaloista ihmiseen joten kehittynyt aivokuori ei ole välttämätön niiden syntymiselle. Valvetilassa EEG:n frekvenssi on suuri ja amplitudi pieni, EEG:n sanotaan olevan aktivoitunut tai desynkronoitunut (kuva 1). SWS:ssa EEG synkronoituu jolloin amplitudit kasvavat ja jänniteheilahdusten frekvenssi pienenee. PS:ssa aivosähkökäyrä muistuttaa valveilla olevan eläimen EEG:tä. Kuitenkin uni on ilmeisen syvää päätellen mm. kohonneesta ärsytyskynnyksestä ja heikentyneestä lihastonuksesta (Hyvärinen et al., 1977). Vaihtolämpöisistä eläimistä sammakoilla EEG-muutokset ovat päinvastaisia kuin nisäkkäillä ja linnuilla: valveillaollessa EEG on hidasta ja suuriamplitudista ja horroksessa pieniamplitudista ja suuritaajuista. Matelijoiden inaktiivisuuden aikana niiden EEG-frekvenssi puolestaan laskee mutta amplitudi ei kasva (Monnier et al., 1980). Varsinaisissa unitutkimuksissa unitilojen jakauma kuvataan hypnogrammina (Kuva 1), jossa eri esitetään eri unitilojen osuus vuorokauden kokonaisajasta. Tässä työssä käytetään kyyhkyä, jonka uni-valvetilan vaihteluja tutkitaan kurssiajan puitteissa sekä käyttäytymistä seuraamalla että EEG-rekisteröinnein. Kyyhkyn hypnogrammi.w = walvetila, TS = torkkuminen, SWS = hidasaaltoinen uni, PS = paradoksinen uni. Tb = ruuminlämpötila. A = kontrollikyyhky, B = paastonnut kyyhky (Rashotte et al. 1998). 23

25 Eri univaiheiden tunnusmerkit ovat seuraavat (Ks. myös kuva 2): Käyttäytyminen W - silmät auki - seisoo kaula ojentuneena SWS - silmät kiinni tai räpyttelee - kyyhöttää - höyhenet pörhistyvät - kesto yleensä useita minuutteja EEG - matala amplitudi - nopeat heilahdukset (so. suuri taajuus, n. 20 Hz) - amplitudi kasvaa - taajuus laskee (n. 10 Hz) PS - silmät kiinni - pää roikkuu - kesto vain 1-15 s - kuten W! Suoritus EEG-rekisteröintejä varten kyyhkyn aivokuoreen (hyperstriatum) asetetaan kolme elektrodia.tätä varten kyyhky nukutetaan (ketamiini/ksylatsiini 30/30 mg/kg). Kyyhkyn pääalen höyhenet leikataan ja lintu kiinnitetään steotaksiseen laitteseen (Kopf). Tehdään n. 2 cm:n ihoviilto päälaen keskiviivan suuntaisesti, jolloin aivojen ääriviivat voidaan nähädä kallon läpi. Merkitään elektrodien paikat kalloon ja puhdistetaan kiinityasalue kalvoista. Elektrodien keskelle kiinnitetään pienoisruuvi, jonka kanta jää n. 2 mm kallon pinnan yläpuolelle, ja elektrodit painetaan luuhun juuri ja juuri kallon läpi. Kiinnitys tapahtuu luusementillä (Palacos, Schering), jolla ympäröidään elektrodien tyviosat ja ankkurina toimivan ruuvin kanta. Tarvittaessa ihoviillon reunaat suljetaan ompeleilla. Kyyhkyn anetaan toipua operaatiosta noin viikon ajan ennen mittauksia. Mittauksessa kyyhky asetetaan häkkiin, joka on sijoitettu rauhalliseen paikkaan, esim. kylmähuoneeseen. Yleensä noin puolen tunnin kuluttua lintu alkaa torkkua ja nukahtaa (sensorinen deprivaatio!). Käyttäytymistä tarkkaillaan videomonitorin kautta. Mittausta varten EEG-elektrodeihin kiinnitetään liittimen avulla kaapeli, joka tuetaan siten, ettei se liiaksi kuormita lintua. Kaapeli kytketään vahvistimeen (vahvistus n kertainen), jonka taajuusalue on Hz. Ulostulo johdetaan polygrafille tai mittaustietokoneelle.tutkitaan seuraavat seikat: käyttäytymisen perusteella havaitut valvetilan muutokset ja niiden korrelaatio EEG-muutoksiin linnun ulkonäkö eri unitiloissa EEG:n maksimiamplitudi ja keskimääräinen taajuus (spektri) eri unitiloissa ulkopuolisen herätyksen vaikutus. 24

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) on yksinkertainen ja tehokas menetelmä erikokoisten DNAjaksojen erottamiseen, tunnistamiseen ja puhdistamiseen. Eri valmistajien

Lisätiedot

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi Harjoitus 11 Betonin lujuudenkehityksen arviointi Betonin lujuudenkehityksen arvioiminen Normaali- ja talviolosuhteet T = +5 +40 C lujuudenkehityksen nopeus muuttuu voimakkaasti, mutta loppulujuus sama

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria BIOKEMIAN MENETELMÄT I, SYKSY 2015 VASTAUKSET LUENTOMATERIAALIN TEHTÄVIIN: 10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria Pesukoneen g-voimat: RCF (x g) = 1,119 10-5 (rpm)2 r = roottorin säde

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Vasta-ainemääritys Johdanto Vasta-ainemääritys (engl. immunoassay) perustuu spesifisen vasta-aineen (engl. antibody) sitoutumiseen mitattavaan antigeeniin (engl. antigen). Menetelmän etuja ovat suuri herkkyys

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu

Lisätiedot

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA (1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AIRAPY 100%, lääkkeellinen kaasu, puristettu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hengitysilma lääkintäkäyttöön 100 % 200 baarin paineessa (15 C). 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus

Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Otanta ja idätysnäytteiden valmistus Metsäpuiden siementen idätystestit ISTA:n säännöt ja nykykäytännöt Pekka Helenius Metla / Suonenjoki / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto 13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

1. Nimeä kuvaan nuolien osoittamat reitit/tavat, joiden kautta haitalliset aineet voivat päästä elimistöön.

1. Nimeä kuvaan nuolien osoittamat reitit/tavat, joiden kautta haitalliset aineet voivat päästä elimistöön. KOTITEHTÄVÄ 1 Biokemian menetelmät I syksy 2015 Opiskelijanumero: Kotitehtäviä saa miettiä ryhminä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman itsenäisesti käsin kirjoitetun vastauksen tehtäviin. Kotitehtävästä

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia 1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot