Suunnitelma sisältää seurannan, arviointitoimenpiteet sekä pakotteet.

Transkriptio

1 EAY:n Tasa-arvosuunnitelma 1 Johdanto Helsingin edustajakokouksessa 1999 hyväksyttyyn edelliseen tasaarvosuunnitelmaan sisältyi suunnitelman toimeenpanon valvonta ja arviointi. Suunnitelmakauden puoliväliarviointi esiteltiin hallitukselle joulukuussa Seuraavana vuonna joukko tutkijoita teki selvityksen, joka nimettiin Women in Trade Unions: Making a Difference. Konferenssi, johon osallistui 80 naista kansallisista järjestöistä ja ammattisihteeristöistä, käsitteli arvioinnin tuloksia ja keskusteli uudesta tasaarvosuunnitelmasta. Vuoden 1999 suunnitelman lailla myös uusi suunnitelma keskittyy kolmeen tavoitteeseen. Tällä kertaa toimenpiteet on kuitenkin yksilöity, minkä pitäisi auttaa kunkin tavoitteen toteuttamisessa. Toimenpiteiden valinta pohjautuu tutkimukseen, jonka perusteet ja tarkempi toimenpidekuvaus löytyvät tämän suunnitelman liitteistä. Kuten myös varhempi suunnitelma, uusi suunnitelma lähestyy ongelmaa kahdelta kannalta. Käsittelyssä ovat ensiksi sekä erityiset tasa-arvokysymykset että toiseksi tasa-arvon valtavirtaistaminen vaatimalla sukupuoliulottuvuuden sisällyttämistä muihin politiikkoihin. Suunnitelma perustuu edustusvajeen käsitteeseen. Edustusvaje tarkoittaa sitä eroa, kuinka paljon naisia on järjestön päättävissä elimissä verrattuna heidän osuuteensa järjestön koko jäsenkunnasta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää kansallisia järjestöjä tai ammattisihteeristöjä, ja erityisesti niitä joissa enemmistö jäsenistä on miehiä, asettamasta korkeampia määrällisiä tavoitteita kuin edustusvaje osoittaisi. Tavoitteet on osoitettu kaikille kansallisille järjestöille, ammattisihteeristöille sekä EAY:lle. Koska tasa-arvopolitiikalla on lyhyempi historia useimmissa ammattisihteeristöissä 2 kuin kansallisissa järjestöissä, eräät toimenpiteet tavoitteessa 3 ovat erityisesti osoitettu ammattisihteeristöille. Tämä osa sisältää myös EAY:hyn vaikuttavia toimenpiteitä. Suunnitelma sisältää seurannan, arviointitoimenpiteet sekä pakotteet. 1 Tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin EAY:n edustajakokouksessa Prahassa Suosittelemme selvitystä Women in trade unions making a difference, joka ensimmäistä kertaa sisältää tietoa kaiksita ammattisihteeristöistä. ( trade unions/etude2002

2 Tavoite 1: Poistaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimissä Ensimmäisenä askeleena on puolittaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimissä. Harkitsemalla seuraavia toimenpiteitä: Tasa-arvosuunnitelma, - jossa on määrälliset tavoitteet - joka noudattaa aikataulua - johon kuuluu seuranta ja arviointi. Pitämällä tilastoja jäsenyydestä ja edustajista kaikilla tasoilla mukaan lukien yritysneuvostot, hallitus, edustajakokous, naisneuvottelijoiden määrä jne 3 Tilastot toimitetaan EAY:lle joka toinen vuosi, jotta niistä voidaan tehdä yhteenveto hallitukselle. Täten on mahdollista laajentaa tasaarvosuunnitelman toimeenpanon arviointia ja seurantaa. Muutetaan kokouksien järjestelytapoja ja kehitetään ammattiyhdistysliikkeen kulttuuria niin, että naisten olisi helpompi osallistua kokouksiin ja vaikuttaa niissä. Tavoite 2: Tasa-arvon valtavirtaistamisen laajennus Ensinnäkin sisällyttämällä sukupuoliulottuvuus työehtosopimusneuvotteluihin ja/tai työehtosopimusneuvotteluiden ohjeisiin Harkitsemalla seuraavia toimenpiteitä: Neuvottelijoiden koulutus tasa-arvoasioissa (ja valtavirtaistamisessa) Neuvottelujen ja/tai neuvotteluohjeiden valmistelu yhteistyössä tasa-arvosta vastaavien henkilöiden kanssa. Toimenpiteiden seuranta ja arviointi sisällytetään ETUI:n ja EAY:n vuosikertomuksiin ja niistä keskustellaan EAY:n hallituksessa. Toiseksi painottamalla sukupuolten välisen tasa-arvon keskeistä merkitystä hyvinvointivaltiossa. EAY:n Pitää vaikuttaa, jotta tämä näkokohta sisällytettäisiin sosiaaliturvan eurooppalaiseen koordinointiin. 3 Vaihtelee jäsenvaltioiden ja EAY:n jäsenjärjestöjen tilanteen mukaan

3 Tulee kampanjoida riittävän vanheimpainlomakorvauksen puolesta Kolmanneksi jatkamalla niiden mekanismien kehittämistä, joilla edistetään sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista. Tässä kehitystyössä käytetään hyväksi sukupuolieriteltyjä tilastoja, tutkimuksia, tarkistuslistoja ja muita sopivia työkaluja. Tavoite 3: vahvistaa tasa-arvosuunnittelusta vastaavan toimielimen roolia Harkitsemalla seuraavia toimenpiteitä EAY:n pitäisi Toimielimen 4 pitää vastata tasa-arvopolitiikan suunnittelusta sekä varmistaa sen seuranta ja arviointi. Suunnittelussa on käytettävä kahden lähestymistavan menetelmää. Työhön on varattava riittävä rahoitus ja henkilöstö. Toimielimen kokoonpano voi vaihdella kansallisten järjestöjen ja ammattisihteeristöjen perinteen ja valinnan mukaan. Toimielin voi koostua pelkästään naisista tai vaihtoehtoisesti molemmista sukupuolista. Toimielimellä voi olla useita tehtäviä. Se vastaa aina tasa-arvon toteutumisen seuraamisesta mutta voi tämän lisäksi käsitellä myös toisten syrjintää kokevien ryhmien tarpeita. Vahvistaa ammattisihteeristöjen tasa-arvotoimielinten sekä näiden järjestöjen Brysselin sihteeristöjen ja EAY:n naiskomitean yhteyksiä. Ottaa huomioon moninkertaista syrjintää kokevat naiset, kuten maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet tai lesbot. Perustaa ja ylläpitää yritysneuvostojen nais- ja miesjäsenten tasa-arvoverkostoja yhteistyössä ammattisihteeristöjen kanssa. Järjestää sukupuolten välisen tasa-arvopolitiikan koulutus Euroopan ay-koulun kanssa ja erityisesti uusien EU-jäsenmaiden EAY-jäsenien kanssa. Seuranta, arviointi ja pakotteet Toimeenpanosta annetaan puolivälin raportti hallitukselle. Arviointi tehdään seuraavassa edustajakokouksessa. Jos arvioinnin jälkeen vaikuttaa siltä, että kansalliset järjestöt ja/tai ammattisihteeristöt eivät ole tehneet riittävästi päättävissä elimissä olevien naisten määrän lisäämiseksi, EAY:n seuraavassa edustajakokouksessa julkaistaan lista asian laiminlyönneistä järjestöistä/ammattisihteeristöistä. Jatkossa kyseisten järjestöjen/ammattisihteeristöjen 4 Nimet vaihtelevat EAY:n jäsenjärjestöissä (naiskomitea, tasa-arvo, yhteiset oikeudet jne)

4 äänioikeutettujen jäsenten äänimäärä saattaa pienentyä edustajakokouksessa. Liitteet Tavoite 1: Poistaa naisten edustusvaje päätöksentekoelimissä Vaikka edistymistä onkin tapahtunut, naisten edustuvaje päätöksentekoelimissä korostui tutkimuksessa. Siitä huolimatta, että monet järjestöt ovat asettaneet määrällisiä tavoitteita, harvat valvovat ja arvioivat tilannetta. Esimerkkejä, joita kokouksissa voidaan soveltaa Muuttamalla kokousten ajankohtaa niin, että ne sopivat perheellisille naisille ja miehille. Uudistamalla vuoropuhelun tapaa/varmistamalla esimerkiksi, että kaikkien näkemykset kuullaan Lastenhoitopalveluiden järjestäminen työajan ulkopuolella pidettävien kokousten yhteydessä. Keinot tähän neuvotellaan järjestöissä. Ay-kokemusta voi saada ammatillisesta toiminnasta, osallistumisesta ay-liikkeeseen tai molemmista. Molemmissa tapauksissa kokemusta pitäisi arvostaa. Tämä voi edellyttää mentorointi-ohjelmia, naisten valmentamista vastuullisiin asemiin, Euroopan taso mukaan lukien, ylentämällä neuvonantajia päätöksentekotehtäviin tai ottamalla käyttöön menetelmiä, joilla ay-kokemuksesta saadut taidot tunnustetaan. Tavoite 2 : Tasa-arvon valtavirtaistamisen laajennus Työehtosopimusneuvotteluissa käsitellään erityisiä asioita, kuten palkkaerojen pienentämistä, kuin myös kaikkiin työntekijöihin, sekä miehiin että naisiin, vaikuttavia asioita. Tästä johtuen yleisten tavoitteiden pitäisi käsittää sekä mies- että naistyöntekijöiden tilanne yritys-, sektori-, kansallisella- ja Euroopan tasolla. Kaksi esimerkkiä vaatimuksista - Uusia lähestymistapoja miesten ja naisten työn organisointiin ja työaikaan. Hylätään perinteinen malli miehestä perheen elättäjänä, jonka oletetaan aina olevan työpaikan saatavilla, koska hänellä ei ole muita velvoitteita perhettä kohtaan. - Ammatilliseen koulutukseen pääsy. Mentorointi-suunnitelmia voidaan tarvita rohkaisemaan naisia osallistumaan koulutukseen, erityisesti uuden teknologian alalla. Näiden tekijöiden merkitystä korostettiin tutkimuksessa. Lisäksi sopeutumiskyky on yksi Euroopan työllisyysstrategian pilareista.

5 Laadukkaiden työpaikkojen edistäminen naisille liittyy parempaan tasapainoon työn ja muun elämän välillä, erityisesti työlle ja henkilökohtaiselle elämälle käytetyn ajan suhteen. Tämä liittyy myös hyvinvointivaltion kehittämiseen. Parempi yhteensovittaminen voidaan saavuttaa, ensinnäkin tunnustamalla valtion merkitys lasten ja vanhusten hoitopalveluiden rahoituksessa, tarjoamalla rakenteet hoitopalveluille, takaamalla sosiaalietuudet ja säilyttämällä oikeus sosiaaliturvaan vanhempainloman aikana ja toiseksi, omaksumalla uusia lähestymistapoja työn organisointiin ja työaikoihin. Tällä hetkellä Euroopan työllisyysstrategia velvoittaa jäsenvaltioita etsimään keinoja sovittaa yhteen perhe- ja työelämää. Barcelonan Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi hoitopalvelujen järjestämisen. Meidän on siirrettävä nämä toimenpiteet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen käsitteellisestä kehyksestä käsittelemään tätä kysymystä osana hyvinvointivaltion uudistamista. Juuri nyt kun on meneillään keskustelu ja uusi sysäys parantaa eläkejärjestelmien laatua, kelpoisuutta ja saatavuutta sosiaaliturvan avoimen koordinaation kautta. Tällä tavalla valtiot velvoitettaisiin ottamaan kantaa vanhempainlomaan ja hoitopalveluihin ja näiden palveluiden järjestämiseen. Lopuksi, tutkimus osoittaa, että kolmasosa järjestöistä yrittää valtavirtaistaa sukupuolten tasaarvoa kaikkiin poliitikkoihin. Kolmasosa järjestöistä ottaa huomioon politiikan vaikutukset naisten ja miesten asemaan, kun ne määrittelevät poliitikkojen ja toimien toimeenpanoa, seurantaa ja arviointia. Tämä prosessi luottaa yleensä tilastoihin, koulutukseen, julkaisuihin, tutkimukseen ja tutkielmiin. Vaikka prosessin toimeenpano koskee kaikkia ja se ei ole yhden tietyn henkilön tai toimielimen vastuulla, tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan henkilön nimittäminen voisi olla eduksi (Tosin harvat järjestöt tekevät tällä hetkellä niin). Tavoite 3: vahvistaa tasa-arvosuunnitelusta vastaavan toimielimen roolia Kongressin aikana pohdittiin pitkään pitäisikö muunlaista syrjintää kokevat naiset sisällyttää tasa-arvopolitiikan kehittämiseen. Minkään ei pitäisi estää liittoja, riippuen kansallisesta yhteydestä ja järjestöllisestä lähestymistavasta, pitämään kokouksia, esimerkiksi maahanmuuttajanaisille, rohkaistaakseen heitä ilmaisemaan näkemyksiään.