Pöytäkirja 4/ Valtuusto. Aika , Klo 18:00-23:15 Paikka Wessmansali, Kungsvägens Skola, Iso Kylätie 8. Osallistujat.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Aika , Klo 18:00-23:15 Paikka Wessmansali, Kungsvägens Skola, Iso Kylätie 8 Osallistujat Nimi Klo Tehtä vä Läsnä Liljeström Christel 18:00-23:15 valt. pj. Vestman Heikki 18:27-23:15 valt. I varapj Haapaniemi Rauno 18:00-23:15 valt. III varapj. Abrahamsson Anna 18:00-23:15 jäsen Alaterä Mandi 18:00-23:15 jäsen Backström Anders 18:00-23:15 jäsen Björkell Rolf 18:00-23:15 jäsen Boman Rainer 18:00-22:25 jäsen Granqvist Johan 18:00-23:15 jäsen Granqvist Peter 18:00-23:15 jäsen Grönqvist Kjell 18:00-23:15 jäsen Haikonen Petri 18:00-23:15 jäsen Huotari Juha 18:00-23:15 II varajäsen Hursti Jari 18:00-23:15 jäsen Hämäläinen Monika 18:07-23:15 jäsen 107- Jalas Jyri 18:00-23:15 jäsen Kankfelt Tim 18:00-23:15 jäsen Kopra Juha 18:00-23:15 I varajäsen Kuntsi Hanna 18:00-20:55 jäsen Laaksonen Annette 18:00-23:15 jäsen Lindqvist Clara 18:00-23:15 jäsen Liljeström Maria 18:00-23:15 jäsen Lindqvist Kaj 18:00-23:15 jäsen Mattila Marketta 18:00-23:15 jäsen Myrberg Bob 18:00-23:15 jäsen Oksanen Ari 18:00-23:15 KH puh.joht. Piri Valtteri 18:00-23:15 II varajäsen Rantala Juhani 18:00-23:15 jäsen Rope Maarit 18:00-23:15 jäsen Rope Timo 18:00-23:15 jäsen Salo Juha 18:00-23:15 jäsen Sandström Stefan 18:00-23:15 jäsen Saxén Johanna 18:00-23:15 I varajäsen Skogster Antti 18:00-23:15 jäsen Sundbäck Janica 18:00-23:15 jäsen Sundman Richard 18:00-23:15 jäsen Suuronen Juha 18:00-23:15 jäsen Virpiö Sami 18:00-23:15 jäsen Virtanen Tapio 18:00-23:15 jäsen Vuoksenranta Suvi 18:00-23:15 V varajäsen Muu Grannas Mikael 18:00-23:15 kunn.joht Juselius Carola 18:00-23:15 Eskman Eva 18:00-23:15 Kokko Leena 18:00-23:15 Laitasalo Pekka 18:00-23:15

2 Pöytäkirja 4/ Myllyvirta Ilari 18:00-23:15 Ropponen Paula 18:00-23:15 Soosalu Merja 18:00-23:15 Stenvall Peter 18:00-23:15 pöytäkirjan pitäjä Söyrilä Pekka 18:00-23:15 Torsell Kurt 18:00-23:15 Poissa Suominen Mia valt. II varapj. Elfgren Thomas jäsen Karhinen Linda jäsen Lindroos Kicka jäsen Manninen-Ollberg Marja jäsen Nyberg Kasper jäsen Saarnio Sini-Pilvi jäsen Virtanen Kimmo jäsen Ljungqvist Tove nuorisovaltuuston edustaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Päivämäärä Allekirjoitukset Christel Liljeström Käsitellyt asiat Pöytäkirjantarkastaja Peter Stenvall Pöytäkirjantarkastaja Päivämäärä Pöytäkirjan tarkastus Clara Lindqvist Pöytäkirja nähtävänä Sami Virpiö

3 Pöytäkirja 4/ Luettelo käsitellyistä asioista Otsikko Sivu 105 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Esityslistan hyväksyminen Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Tilinpäätös Vuoden 2015 henkilöstöraportti Osavuosikatsaus G21 Immersbyn osayleiskaava Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym Aloite elinkeino- ja yrittäjyysjaoston perustamisesta/timo Rope ym Avaavan taseen vahvistaminen/sipoon vesihuoltoliikelaitos Avaavien taseiden vahvistaminen/keskinäinen kiinteistöyhtiö Sipoon Jussaksentie 18, Keskinäinen kiinteistöyhtiö Sipoon Jussaksentie 14, Keskinäinen kiinteistöyhtiö Sipoon Terveystie Kunnanjohtajan raportti Aloite kunnan varikon uudesta käyttötarkoituksesta/perussuomalaisten valtuustoryhmä 121 Aloite sisäilmaoireita aiheuttavien tilojen nopeaksi korvaamiseksi/mandi Alaterä ja Heikki Vestman ym Aloite asuntomessujen järjestämisestä Sipoossa/Timo Rope ym. 49

4 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 105 Valtuusto Nimenhuudon toimittamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että saapuvilla oli 33 varsinaista valtuutettua. Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä: Linda Karhinen, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Juha Kopra, Marja Manninen-Ollberg; hänen tilalleen oli kutsuttu II varajäsen Valtteri Piri, Kasper Nyberg; hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Johanna Saxén, Mia Suominen; hänen tilalleen oli kutsuttu II varajäsen Juha Huotari, Kimmo Virtanen; hänen tilalleen oli kutsuttu V varajäsen Suvi Vuoksenranta; Thomas Elfgren, Kicka Lindroos, Sini-Pilvi Saarnio. Puheenjohtaja totesi, että läsnä oli 38 jäsentä. Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla, Östnylandissa ja Sipoon Sanomissa 2. kesäkuuta Kokouskutsu on lähetetty valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sähköisesti. Puheenjohtaja totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta KV 106 Valtuusto Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sami Virpiö ja Clara Lindqvist.

6 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Esityslistan hyväksyminen KV 107 Valtuusto Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

7 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Tarkastuslautakunnan arviointikertomus /02.00/2016 TITARLTK 17 Tarkastuslautakunta Puheenjohtajan esitys: Tarkastuslautakunta valmistelee arviointikertomusta vuodelta Tarkastuslautakunta valmisteli arviointikertomusta vuodelta 2015 ja jatkaa valmistelua seuraavissa kokouksissaan. TITARLTK 23 Tarkastuslautakunta Puheenjohtajan esitys Tarkastuslautakunta valmistelee arviointikertomusta vuodelta Tarkastuslautakunta valmisteli arviointikertomusta vuodelta 2015 ja jatkaa valmistelua seuraavissa kokouksissaan. TITARLTK 30 Tarkastuslautakunta Puheenjohtajan esitys Tarkastuslautakunta valmistelee arviointikertomusta vuodelta Tarkastuslautakunta valmisteli arviointikertomusta vuodelta 2015 ja jatkaa valmistelua seuraavissa kokouksissaan. TITARLTK 35 Tarkastuslautakunta Puheenjohtajan esitys Tarkastuslautakunta valmistelee arviointikertomusta vuodelta Tarkastuslautakunta viimeisteli arviointikertomusta vuodelta 2015 ja allekirjoittaa sen seuraavassa kokouksessa.

8 Pöytäkirja 4/ Valtuusto TITARLTK 41 Tarkastuslautakunta Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvioinnin tulokset esitetään arviointikertomuksessa. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Liitteenä on Sipoon kunnan tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Liite Liite 1 / 41. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 Puheenjohtajan esitys Tarkastuslautakunta hyväksyy ja allekirjoittaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2015 ja saattaa sen valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että se kehottaa kunnanhallitusta antamaan valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta mennessä. Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti. KV 108 Valtuusto Liitteet Liite 1/ 108. KV: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 Liite 2/108. KV: RKP:n valtuustoryhmä, puheenjohtaja Kaj Lindqvist Liite 3/108. KV: Kokoomuksen valtuustoryhmä, puheenjohtaja Heikki Vestman Liite 4/108. KV: SDP:n valtuustoryhmä, puheenjohtaja Tapio Virtanen Liite 5/108. KV: Keskustan valtuustoryhmä, puheenjohtaja Timo Rope Liite 6/108. KV: Vihreiden valtuustoryhmä, puheenjohtaja Marketta Mattila Liite 7/108. KV: Yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä, varapuheenjohtaja Clara Lindqvist Liite 8/108. KV: Perussuomalaisten valtuustoryhmä, valtuutettu Bob Myrberg

9 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Liite 9/108. KV: Valtuustoryhmä Politiikasta Iloa, puheenjohtaja Maarit Rope Puheenjohtajan ehdotuksesta arviointikertomuksen käsittely aloitettiin kunnanhallituksen puheenjohtajan ja valtuustoryhmien puheenvuoroilla. Puheenvuoroissa voitiin esittää arviointikertomusta, tilinpäätöstä ja henkilöstöraporttia koskevia näkemyksiä. Kirjallisesti jätetyt puheenvuorot liitettiin pöytäkirjaan, liite 2 9. Vuoden 2015 arviointikertomus merkittiin tiedoksi. Lisäksi valtuusto kehotti kunnanhallitusta käsittelemään arviointikertomuksen ja antamaan valtuustolle mennessä lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

10 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Tilinpäätös /02.00/2016 KH 175 Kunnanhallitus Valmistelija: talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo, kunnankamreeri Sture Lindqvist Kuntalain 112 :n mukaan kunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätösasiakirjoissa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen laatii kunnanhallitus ja se on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Allekirjoituksen jälkeen tilinpäätös on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston käsittelyyn tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on saatettava kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomus jakautuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kokonaistarkastelussa esitetään olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa sekä tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus, rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset. Toteutumisvertailuissa annetaan selvitys valtuuston asettamien tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa kunnanhallituksen on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liite Liite 1/ 175 KH: Tilinpäätös Kunnnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus - allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi - saattaa tilinpäätöksen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanhallitus esittää tilikaudentuloksen käsittelystä seuraavaa: - muodostetaan euron investointivaraus Nikkilän Sydän -hankkeen rahoittamiseen - muodostetaan euron investointivaraus maantie 148 parantamishankkeen rahoittamiseen Keravalla - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan

11 Pöytäkirja 4/ Valtuusto ,91 euroa - tuloutetaan uusien kaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamista varten tehdystä investointivarauksesta, ,33 euroa, ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoerolisäys, ,33 euroa - kirjataan loput ,22 euroa taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Kunnanhallitus toteaa, että - kunnan taseessa ei esiinny aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä, jotka olisi kuntalain velvoittamassa merkityksessä katettava suunnitelmakaudella Kunnanhallitus valtuuttaa talous- ja hallintojohtajan tekemään tarpeelliset korjaukset kirjoitusvirheiden ja vastaavien osalta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. TITARLTK 40 Tarkastuslautakunta Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy on antanut tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta Kunnanhallitus on hyväksynyt ja allekirjoittanut tilinpäätöksen Liite Liite 1/ 40Tilintarkastuskertomus 2015 Puheenjohtajan esitys: Tilintarkastuskertomus vuodelta 2015 merkitään tiedoksi. Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle. Tarkastuslautakunta esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätös hyväksytään ja kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta

12 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaisesti. KV 109 Valtuusto Liite Liite 1/ 109. KV: Tilinpäätös Liite 2/ 109. KV: Tilintarkastuskertomus 2015 Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta

13 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Vuoden 2015 henkilöstöraportti 1462/01.00/2016 YTK 6 Yhteistyökomitea Valmistelija: henkilöstösihteeri Henkilöstöpäällikön ehdotus Yhteistyökomitea keskustelee henkilöstöraportista ja antaa sen kunnanhallitukselle tiedoksi. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. KH 176 Kunnanhallitus Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Merja Soosalu Liite Liite 1/ 176 KH: Henkilöstöraportti Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee henkilöstöraportin tiedoksi ja antaa sen valtuustolle tiedoksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 110 Valtuusto Liite Liite 1/ 110. KV: Henkilöstöraportti Valtuusto päätti yksimielisesti merkitä henkilöstöraportin tiedoksi.

14 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Osavuosikatsaus KH 229 Kunnanhallitus Valmistelija: talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo, kunnankamreeri Sture Lindqvist Liite Liite 1/ 229 KH: Osavuosikatsaus Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi ja antaa sen valtuustolle tiedoksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 111 Valtuusto Liite Liite 1/ 111. KV: Osavuosikatsaus Valtuusto merkitsi osavuosikatsauksen tiedoksi.

15 Pöytäkirja 4/ Valtuusto G21 Immersbyn osayleiskaava 232/ /2012 MAAJAOS 83 Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, matti.kanerva(at)sipoo.fi Yleistä Immersbyn osayleiskaava, kaava G 21, sisältyy Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan ja Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määritellään yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Suunnittelualue Suunnittelu kohdistuu Immersbyn maarekisterikylän alueeseen ja siihen kuuluu myös pieniä osia Hindsbyn ja Östersundomin kylistä. Alue sijaitsee Lounais-Sipoossa Porvoonväylän (E18) pohjoispuolella noin 7 km Nikkilän taajamasta etelään ja noin 4 km Söderkullan taajamasta länteen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin ha ja siellä sijaitsee 330 kiinteistöä. Suunnittelualueen länsipuolella ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit, luoteis- ja pohjoispuolella Sipoonkorpi sekä itäpuolella Sipoonjoki. Ympäristössä on käynnissä Östersundomin yhteinen yleiskaava ja Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailun pohjalta laadittava osayleiskaava. Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää aluetta ja ohjata maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön kannalta sopiviin paikkoihin. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Työn yhteydessä tehdään kantatilaselvitys ja kiinteistökohtainen laskelma rakennusoikeuksista. Kaavoituksessa otetaan huomioon alueen erityispiirteet. Vuorovaikutus Kaavatyö kuulutettiin vireille ja osalistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville. Kaavoituksen lähtökohdista järjestettiin avoin yleisötilaisuus Immersbyn VPK-talolla Suunnittelutilanne Kaavatyö on edennyt valmisteluvaiheeseen, jossa alueelle on laadittu osayleiskaavaluonnos sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Liitteet

16 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Kaavakartta, liite 1/ 83 - Kaavamääräykset, liite 2/ 83 - Kaavamääräykset, A4, liite 3/ 83 - Kaavaselostus liitteineen, liite 4/ 83 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Immersbyn osayleiskaavan, kaavan G 21, osayleiskaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston sekä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MAAJAOS 45 Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, matti.kanerva (at) sipoo.fi Suunnittelutilanne Immersbyn osayleiskaavaluonnos oli MRL:n 62 :n mukaisesti nähtävillä välisenä aikana ja siitä saatiin 14 lausuntoa viranomaisilta, eri toimijoilta ja järjestöiltä lisäksi kaavaluonnoksesta mielipiteensä jätti 23 yksityishenkilöä. Lausunnoista ja muistutuksista on koostettu vastineraportti, joka on liitteenä. Tehdyt tarkistukset luonnosvaiheen jälkeen Luonnosvaiheen jälkeen alueen luontoselvitystä on täydennetty ja alueelle on laadittu Natura- arvioinnin tarveharkinta. Lisäksi suunnittelualueelle tehtiin historiallisten kyläpaikkojen muinaisjäännösinventointi v Kaavakarttaa ja -määräyksiä sekä kaavaselostusta on tarkistettu luonnosaineistosta saatujen lausuntojen, mielipiteiden sekä täydennettyjen selvitysten perusteella. Keskeiset muutokset ovat seuraavat: - AT-alueiden rajauksia on tarkistettu - SL-aluerajauksia on tarkistettu - Kiinteistörajat on päivitetty Arvokkaat luontokohteet (luo) on tarkistettu kaavakartalle kesällä 2014 laaditun luontoselvityksen perusteella - Mitoitustaulukko on tarkistettu uusien aluerajauksien perusteella - Melua ja rantarakentamista koskevia määräyksiä on tarkistettu

17 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Liitteet: Liite 1/ 45. MAAJAOS: Kaavakartta 1:5000, ehdotus Liite 2/ 45. MAAJAOS: Kaavamääräykset, ehdotus Liite 3/ 45. MAAJAOS: Kaavaselostus Liite 4/ 45. MAAJAOS: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/ 45. MAAJAOS: Vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, ja että Immersbyn osayleiskaavaehdotus, kaava G21, asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 143 Kunnanhallitus Liitteet: Liite 1/143 KH: Kaavakartta 1:5000, ehdotus Liite 2/143 KH: Kaavamääräykset, ehdotus Liite 3/143 KH: Kaavaselostus Liite 4/143 KH: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/143 KH: Vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 6/143 KH: Vastine mielipiteisiin / Täydennys Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että - vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksytään - Immersbyn osayleiskaavaehdotus, kaava G 21, asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville - osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus Kunnanhallitus päättää jättää asian pöydälle. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen.

18 Pöytäkirja 4/ Valtuusto KH 155 Kunnanhallitus Liitteet: Liite 1/6 KH: Kaavakartta 1:5000, ehdotus Liite 2/6 KH: Kaavamääräykset, ehdotus Liite 3/6 KH: Kaavaselostus Liite 4/6 KH: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/6 KH: Vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 6/6 KH: Vastine mielipiteisiin / Täydennys Liite 7/6 KH: Osayleiskaava, tarkistettu Liite 8/6 KH: Kantatilaselvitys, tarkistettu Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että - vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksytään - Immersbyn osayleiskaavaehdotus, kaava G 21, asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville - osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. MAAJAOS 26 Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, matti.kanerva(at)sipoo.fi Suunnittelutilanne Osayleiskaavaehdotus oli MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Alueen asukkaille suunnattu kaavanäyttely järjestettiin Söderkullan kirjastossa. Kaavaehdotuksen julkisesti nähtävillä olosta postitettiin myös kirjallinen ilmoitus myös toisella paikkakunnalla asuville maanomistajille, yhteensä 64 kpl. Saadut lausunnot Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 9 lausuntoa, joista 3:ssa ilmoitettiin ettei ole kommentoitavaa. Lausunnon antoivat: Uudenmaan liitto (ei lausuttavaa), Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki (ei lausuttavaa), Uudenmaan Ely-keskus, Museovirasto, Porvoon museo / Itä-Uudenmaan Maakuntamuseo, HSL / HRT, Porvoon kaupunki / Terveydensuojelujaosto (ei lausuttavaa), Fingrid Oy.

19 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Tehdyt muistutukset Määräaikaan mennessä tuli 7 kirjallista muistutusta 6 eri maanomistajalta. Tehdyt tarkistukset ehdotusvaiheen jälkeen Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset: - kaavaselostusta on täydennetty sivuasuntojen määrän ja vaikutuksen arvioinnilla ja täsmennetty sivuasuntoa koskevaa kaavamääräystä lakimuutoksen vuoksi. Valmistelu on tehty yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. - Sipoonkorven kansallispuistoon liitetty valtion hankkima kiinteistö Kallesminde RNo: 6:3 on muutettu SL-alueeksi. - ehdotuksessa eri numeroilla merkittyjä luo-kohdemerkintöjä on täsmennetty 10 kiinteistön kohdalla muuttamalla niillä sijaitsevien vähintään maakunnallisesti arvokkaiden suoalueiden merkintä luo-1 -merkinnäksi. - päivitetty ja korjattu kantatilaselvityksessä muutamia kohtia. - tarkennettu joitakin kaavamerkintöjen selityksiä ja tehty vähäisiä piirustusteknisiä korjauksia. - täsmennetty Museoviraston ja Porvoon Maakuntamuseon lausunnoissa esitetyillä tavoilla historiallisten kyläpaikkojen ja rakennusten suojeluun liittyviä kaavamääräyksiä. - selvennetty SL-alueella korkeajännitelinjojen reittien kunnossapitoa koskevaa ohjeistusta. Muistutusten johdosta tehdyt muutokset: - muistutuksessa ilmoitettu virhe kantatilaselvityksen pinta-alatiedoissa tarkistettiin ja korjattiin. - AT-alueen rajausta on tarkennettu kaavan nähtävillä olon jälkeen myönnetyn poikkeamisluvan johdosta siten, että AT-alue on siirretty uuden rakennuspaikan kohdalle. Muut muutokset: - kaavanäyttelyssä saadun informaation johdosta Byträsketin länsipuolella sijaitsevilla 3 vanhalla kiinteistöllä on ollut alkujaan ympärivuotista asutusta. Asia selvitettiin ja alue muutettiin kaavaehdotuksen RA-alueesta MY-alueeksi, joka sallii myös ympärivuotisen asutuksen. Liitteet Liite 1/26. MAAJAOS: Kaavakartta 1:5000 Liite 2/26. MAAJAOS: Kaavamääräykset Liite 3/26. MAAJAOS: Kaavaselostus Liite 4/26. MAAJAOS: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/26. MAAJAOS: Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 6/26. MAAJAOS: Kantatilaselvitys Vt. kehitysjohtajan ehdotus

20 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättää: 1) hyväksyä vastineet Immersbyn kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä 2) esittää Immersbyn osayleiskaavan, kaavan G21 (päivätty ), kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Vt. kehitysjohtajan muutettu ehdotus: Maankäyttöjaosto päättää hyväksyä Immersbyn osayleiskaavaehdotukseen tehdyt vaikutuksiltaan vähäiset muutokset ja tekniset korjaukset siten täydennettynä, että kaava-alueen itärajalla Falkbergsklobbarna kallioalueen pohjoispuolella sijaitsevaa AT- aluetta laajennetaan pääasiassa MTalueelle mäenrinteen yläosassa n. kahden korkeuskäyrän laajuudelta, ja liiteasiakirjat muutetaan vastaavasti. Kaavamääräyksien yleisiä määräyksiä muutetaan niin, että niissä viitataan voimassa olevaan rakennusjärjestykseen. Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättää: 1) hyväksyä vastineet Immersbyn kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä 2) esittää Immersbyn osayleiskaavan, kaavan G21 (päivätty ), kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. MAAJAOS 38 Maankäyttöjaosto Valmistelija: mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi Liitteet Liite 1/38. MAAJAOS: Kaavakartta 1:5000 Liite 2/38. MAAJAOS: Kaavamääräykset Liite 3/38. MAAJAOS: Kaavaselostus Liite 4/38. MAAJAOS: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/38. MAAJAOS: Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin (ei muutoksia) Liite 6/38. MAAJAOS: Kantatilaselvitys Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto tarkistaa pöytäkirjan uudelleen ja hyväksyy sen poistamalla seuraavan lauseen:

21 Pöytäkirja 4/ Valtuusto "Kaavamääräyksien yleisiä määräyksiä muutetaan niin, että niissä viitataan voimassa olevaan rakennusjärjestykseen". Korjatut liitteet lisätään pöytäkirjan liitteiksi. Päätöksen lopullinen sanamuoto siis seuraava: Maankäyttöjaosto päättää hyväksyä Immersbyn osayleiskaavaehdotukseen tehdyt vaikutuksiltaan vähäiset muutokset ja tekniset korjaukset siten täydennettynä, että kaava-alueen itärajalla Falkbergsklobbarna kallioalueen pohjoispuolella sijaitsevaa AT- aluetta laajennetaan pääasiassa MTalueelle mäenrinteen yläosassa n. kahden korkeuskäyrän laajuudelta, ja liiteasiakirjat muutetaan vastaavasti. Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättää: 1) hyväksyä vastineet Immersbyn kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä 2) esittää Immersbyn osayleiskaavan, kaavan G21 (päivätty ), kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KH 223 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1/ 223 KH: Kaavakartta 1:5000 Liite 2/ 223 KH: Kaavamääräykset Liite 3/ 223 KH: Kaavaselostus Liite 4/ 223 KH: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/ 223 KH: Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin (ei muutoksia) Liite 6/ 223 KH: Kantatilaselvitys Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää: 1) hyväksyä vastineet Immersbyn kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä 2) esittää Immersbyn osayleiskaavan, kaavan G21 (päivätty ), kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

22 Pöytäkirja 4/ Valtuusto KV 112 Valtuusto Liitteet: Liite 1/ 112. KV: Kaavakartta 1:5000 Liite 2/ 112. KV: Kaavamääräykset Liite 3/ 112. KV: Kaavaselostus Liite 4/ 112. KV: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/ 112. KV: Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin (ei muutoksia) Liite 6/ 112. KV: Kantatilaselvitys Sami Virpiö, Keskusta, ehdotti osayleiskaavan palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi niin, että kaava mitoitetaan samojen periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan Pohjois-Paippisten valmisteilla olevassa osayleiskaavassa. Ehdotus ei saanut kannatusta. Tapio Virtanen, SDP, ehdotti, että valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen ehdotuksen siten, että päätökseen liitetään seuraava pöytäkirjamerkintä: Kaikessa osayleiskaavoja koskevassa ja muussakin lupaharkinnassa on valittava vaihtoehto, joka johtaa hakijan kannalta mahdollisimman myönteiseen lopputulokseen. Heikki Vestman ja Kaj Lindqvist kannattivat valtuustoryhmiensä puolesta Virtasen ehdotusta. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä Immersbyn osayleiskaavan G21. Lisäksi valtuusto päätti yksimielisesti liittää seuraava pöytäkirjamerkinnän päätökseen: Kaikessa osayleiskaavoja koskevassa ja muussakin lupaharkinnassa on valittava vaihtoehto, joka johtaa hakijan kannalta mahdollisimman myönteiseen lopputulokseen.

23 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus /10/2016 KH 210 Kunnanhallitus Valmistelija: vt kehitysjohtaja Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MAL-sopimusneuvottelut etenivät sopimusluonnosvaiheeseen. KUUMA-seudun neuvottelijoina toimivat Hyvinkään ja Keravan kaupunginjohtajat. KUUMA-johtokunta on käsitellyt MAL-sopimusta kokouksessaan ( 35) ja päättänyt suositella neuvottelutuloksen sekä sopimuksen hyväksymistä kuntien/kaupunkien luottamuselimissä edellyttäen, että valtio on osaltaan vahvistanut sitoutumisensa Klaukkalan ohitustien rahoitukseen. Nurmijärveltä tuleen tiedon mukaan asiasta on sovittu valtion ja Nurmijärven kesken ja sopimus voidaan hyväksyä. Sopimukseen tehtiin pieniä tarkennuksia Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä (MAL -sopimus). MAL-sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Asuntotuotanto Osapuolten yhteisenä tavoitteena koko sopimuskaudeksi on asunnon rakentaminen Helsingin seudulla siten, että asuntotuotanto on yhteensä asuntoa vuonna 2016 ja kasvaa vuosittain 1000 asunnolla ollen vuonna 2019 yhteensä asuntoa. Helsingin seudun kunnat sitoutuvat siihen, että koko sopimuskaudella valmistuu asuntotonttien asemakaavoja yhteensä 6,4 miljoonaa (edellisen sopimuskauden yli- ja alijäämä huomioiden) kerrosalaneliömetriä (keskimäärin 1,6 milj. kem2/vuosi) ja että liitteessä esitetty kuntakohtainen asuntoasemakaavoitusmäärä saavutetaan kaikissa sopimuskunnissa. KUUMA-kunnat huolehtivat tontinluovutuksessaan siitä, että KUUMA-seudun asuntotuotantotavoitteesta noin 10 prosenttia on valtion tukemaa tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa. Sipoon osalta vuosina asemakaavoitettava kerrosala on kem2 eli keskimäärin vuosittain kem2. Asuntotuotantotavoite samalla ajanjaksolla on Sipoon osalta 1584 asuntoa.

24 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Valtio sitoutuu mm. seuraaviin: Valtio osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille euron asuntokohtaisia käynnistysavustuksia yhteensä vähintään 10 milj. euroa/vuosi sopimuksessa osoitetuille asumisen ensisijaisille kohdealueille rakennettaville asunnoille. Valtio osoittaa kunnallistekniikka-avustusta vähintään 8 milj. euroa/vuosi sopimuksessa osoitetuille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Painopiste kunnallistekniikka-avustusten kohdentamisessa on täydennysrakentamisessa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa syvennetään kuntien yhteistyötä. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa MASU 2050, asuntostrategiaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ toteutetaan kuntarajoista riippumattomana toiminnallisena kokonaisuutena. Valtio ja sen aluehallintoviranomaiset edistävät sopimuksen toteuttamista oman toimivaltansa puitteissa. Kaavoitusta ja rakentamisen lupajärjestelmiä sujuvoitetaan rakentamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Lisäksi osapuolet pyrkivät vaikuttamaan pelastuslain väestönsuojanormituksen merkittävään lieventämiseen sekä asunto-osakeyhtiölain päätöksenteon helpottamiseen täydennysrakentamisen edistämiseksi muun muassa selvittämällä mahdollisuudet lain yksimielisyysvaatimusten lieventämiseen. Osapuolet edistävät puurakentamista hallitusohjelman kärkihankkeen mukaisesti. Liikennepalvelut ja liikenneinfrastruktuuri Liikenteen osalta Sipoota koskee lähinnä seuraava kirjaus: Valtio osoittaa tukea pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin (ns. MAL-raha) sopimuskaudella yhteensä 15 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Tuesta kohdennetaan puolet pääkaupunkiseudulle ja puolet KUUMA-kuntiin. Muutoin sovitaan mm. liityntäpysäköinnin kustannustenjaosta, Raide-Jokerin toteuttamisesta sekä Klaukkalan ohikulkutien kustannustenjaostosta. Liikenteen kysyntään vaikuttavan tiemaksun valmistelua jatketaan seudun ja valtion yhteistyönä. Valmistelun lähtökohtana on, että kerätyt varat voidaan käyttää seudun liikennejärjestelmän rahoittamiseen seudun yhteisesti päättämällä tavalla eikä menettely vähennä valtion pitkän aikavälin mukaista keskimääräistä liikennerahoitusta seudulla. Sopimus tulee voimaan sopijaosapuolten hyväksyttyä sen. Sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun.

25 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Liitteet Liite 1/ 210 KH: Valtio ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ( , allekirjoituspöytäkirja ja pöytäkirjan 4 liitettä) Liite 2/ 210 KH: Valtio ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ( , neuvottelutulos) Talous- ja hallintohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää Sipoon kunnan osalta hyväksyä oheisen liitteen mukaisen sopimuksen sekä neuvottelutuloksen. Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 113 Valtuusto Liitteet Liite 1/ 113. KV: Valtio ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ( , allekirjoituspöytäkirja ja pöytäkirjan 4 liitettä) Liite 2/ 113. KV: Valtio ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ( , neuvottelutulos) Liite 3/ 113. KV: Pöytäkirja äänestyksestä 1 Liite 4/ 113. KV: Pöytäkirja äänestyksestä 2 Merkittiin pöytäkirjaan, että valtuutettu Hanna Kuntsi poistui kokouksesta. Kaj Lindqvist esitti RKP:n valtuustoryhmän puolesta, että päätökseen lisätään seuraava pöytäkirjamerkintä: Sipoon kunta ei osaltaan hyväksy tiemaksuvalmistelun jatkamista eikä sitoudu hyväksymään tiemaksuja. Valtuusto edellyttää tämän pöytäkirjamerkinnän esittämistä sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Heikki Vestman, Tapio Virtanen ja Clara Lindqvist kannattivat valtuustoryhmiensä puolesta Kaj Lindqvistin ehdotusta. Timo Rope esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta, että valtuusto päättää hylätä aiesopimusehdotuksen.

26 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Marketta Mattila esitti Vihreiden valtuustoryhmän puolesta, että päätökseen lisätään seuraava pöytäkirjamerkintä: Sipoon kunta ei osaltaan hyväksy tiemaksuvalmistelun jatkamista ilman, että ensin panostetaan houkuttelevan ja edullisen joukkoliikenteen kehittämiseen ja liityntäparkkipaikkojen lisäämiseen. Vasta jos tämä ei riitä vähentämään henkilöautoilua Helsingin keskustassa, jatketaan tiemaksuvalmistelua. Puheenjohtaja totesi, että valtuuston ehdotuksen lisäksi oli tehty 3 muuta kannatettua ehdotusta. Hän ehdotti, että valtuusto ensin äänestää aiesopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Mikäli valtuusto päättää hyväksyä aiesopimuksen, otetaan toisessa äänestyksessä kantaa siitä, kumpi pöytäkirjamerkintä liitetään päätökseen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestys 1 Puheenjohtaja esitti, että kunnanhallituksen ehdotusta aiesopimuksen hyväksymisestä kannattavat äänestävät jaa ja Timo Ropen ehdotusta aiesopimuksen hylkäämisestä kannattavat äänestävät ei. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 33 "jaa -ääntä ja 6 ei -ääntä, liite 3. Äänestys 2 Puheenjohtaja esitti, että Kaj Lindqvistin ehdotusta pöytäkirjamerkinnäksi kannattavat äänestävät jaa ja Marketta Mattilan ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin 36 "jaa -ääntä ja 3 ei -ääntä, liite 4. Valtuusto päätti yllä mainittujen äänestysten jälkeen, että Sipoon kunta hyväksyy osaltaan liitteenä olevan sopimuksen ja neuvottelutuloksen. Lisäksi valtuusto päätti liittää seuraavan pöytäkirjamerkinnän päätökseen: Sipoon kunta ei osaltaan hyväksy tiemaksuvalmistelun jatkamista eikä sitoudu hyväksymään tiemaksuja. Valtuusto edellyttää tämän pöytäkirjamerkinnän esittämistä sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

27 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015 KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Lasse ja Eeva Riutamaa ovat tehneet Sipoon kunnalle hakemuksen Sipoon kuntaan kuuluvan kiinteistön Asunto Oy Sipoon valonmaja RN:o liittämisestä Vantaan kaupunkiin. Kiinteistö on m2 suuruinen ja sijaitsee Sipoon ja Vantaan rajalla Pohjois-Nikinmäessä. Kiinteistö kuuluu Vantaan postipiiriin ja kulku kiinteistölle tapahtuu vain Vantaan Siikatien kautta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajaon muuttamisesta ja muutoksen edellytyksistä on säädetty kuntarakennelaissa. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää elinvoimaisen, alueellisesti eheän ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivan kuntarakenteen muodostumista. Lisäksi muutoksen on parannettava: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Esityksen tehneen kunnan jäsenen kotikunnan kunnanhallitus hankkii esityksestä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee kuntarakennelain 11 :n mukaan ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Lausuntoa pyytänyt kunnanhallitus toimittaa esityksen ja kuntien lausunnot valtiovarainministeriölle, joka voi päättää kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan, jos muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei sitä vastusta tai hylätä esityksen, jos muutoksen kohteena oleva kunta sitä vastustaa tai jos kuntajaon muuttamiselle ei ole kuntarakennelain mukaisia edellytyksiä. Muutoin kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto. Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan kuntarakennelain 19 :n mukaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen,

28 Pöytäkirja 4/ Valtuusto elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Valtioneuvosto voi ratkaista asian kuntarakennelain asettamien edellytysten rajoissa. Vantaan kaupungin lausunto Sipoon kunta on hakemuksen johdosta pyytänyt lausunnon Vantaan kaupunginvaltuustolta. Kaupunginvaltuuston antaman lausunnon mukaan kaupunki ei vastusta kyseessä olevan kiinteistön liittämistä Vantaan kaupunkiin. Hakemuksen arviointi Hakijat viittaavat hakemuksessaan siihen, että kunnalliset palvelut paranisivat, mikäli kiinteistö liitettäisiin Vantaan kaupunkiin. Sipoon kunta toteaa tähän, että kunnalliset palvelut voidaan nykytilanteessa järjestää varsin sujuvasti kuntien kesken ja kuntarajoista rippumatta. Alla muutama esimerkki: - Vuodesta 2014 alkaen kaikilla ihmisillä on oikeus ja mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomessa olevista julkisista terveysasemista ja sairaaloista. - Vanhemmat voivat valita lapsensa koulun kuntarajoista riippumatta. Esimerkiksi Sipoossa käy koulua oppilaita Porvoosta, Pornaisista, Järvenpäästä ja Keravalta. - Sipoon kunnan varhaiskasvatuspalveluissa on otettu käyttöön palveluseteli, joka mahdollistaa palveluiden saamisen muissa kunnissa. Kyseinen kiinteistö sijaitsee alueella, joka Sipoon yleiskaavassa on luokiteltu haja-asutusalueeksi. Kuntarajan siirtäminen ei muuttaisi tätä luokitusta. Sekä Sipoon että Vantaan tulee rakennuslupa-asioissa noudattaa samaa lainsäädäntöä. Kunta ymmärtää, että kyseiset kuntalaiset kokevat olevansa enemmän vantaalaisia kuin sipoolaisia kiinteistön maantieteellisestä sijainnista johtuen. Kunta näkee kuitenkin, että rajojen siirtäminen yksittäisten kiinteistöjen osalta on erittäin raskas ja epätarkoituksenmukainen tapa käsitellä kuntalaisten palvelu- ja identiteettikysymyksiä. Kaikkien kuntien tulee pystyä tarjoamaan jokaiselle kuntalaiselleen tasavertaisia palveluja. Etenkin tiheästi asutuilla alueilla löytyy lukemattomia esimerkkejä samankaltaisista tilanteista eri puolilla Suomea. Mikäli tähän

29 Pöytäkirja 4/ Valtuusto hakemukseen annettaisiin myönteinen päätös, se voisi johtaa suureen määrään muita pienehköjä rajasiirtoja, mikä ei voida katsoa tarkoituksenmukaiseksi. Liitteet Liite 1/ 196 KH: Lasse ja Eeva Riutamaan hakemus kuntarajan muuttamiseksi Liite 2/ 196 KH: Alueen kartta Liite 3/ 196 KH: Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää ilmoittaa valtioneuvostolle, että Sipoon kunta ei hyväksy haettua rajasiirtoa. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 95 Valtuusto Liitteet Liite 1/ 95 KV: Lasse ja Eeva Riutamaan hakemus kuntarajan muuttamiseksi Liite 2/ 95 KV: Alueen kartta Liite 3/ 95 KV: Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto Liite 4/ 95 KV: Riutamaan kirje valtuustolle Timo Rope (kesk.) ehdotti, että valtuusto ilmoittaa valtioneuvostolle, että Sipoon kunta hyväksyy haetun rajasiirron. Monika Hämäläinen (kesk.), Anders Backström (RKP) ja Marja Manninen-Ollberg (kok.) kannattivat Ropen ehdotusta. Linda Karhinen (kok.) ehdotti, että asia palautetaan kunnanhallitukselle jatkovalmistelua varten. Heikki Vestman (kok.) ja Kaj Lindqvist (RKP) kannattivat Karhisen ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli hyväksyykö valtuusto yksimielisesti asian palauttamisen jatkovalmisteluun kunnanhallitukselle. Kaikki valuutetut hyväksyivät puheenjohtajan ehdotuksen asian palauttamisesta. Valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian kunnanhallitukselle jatkovalmistelua varten.

30 Pöytäkirja 4/ Valtuusto KH 223 Kunnanhallitus Kunta on selvittänyt kiinteistötilanteen raja-alueilla ja on löytynyt yhteensä 95 asuinkiinteistöä Sipoossa, joille ei ole suoraa ajoyhteyttä Sipoon puolelta. Suurin osa kiinteistöistä (79 kpl) sijaitsee Myraksessa, jonne ajo on Vantaan puolelta. Vastaavasti Keravalla on asuinalue, jonne ajo on Sipoon puolelta. Liitteet Liite 1/ 223 KH: Lasse ja Eeva Riutamaan hakemus kuntarajan muuttamiseksi Liite 2/ 223 KH: Alueen kartta Liite 3/ 223 KH: Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto Liite 4/ 223 KH: Riutamaan kirje valtuustolle Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää ilmoittaa valtioneuvostolle, että Sipoon kunta ei hyväksy haettua rajasiirtoa. Marja Manninen-Ollberg ehdotti, että kunta ilmoittaa valtioneuvostolle, että Sipoon kunta hyväksyy haetun rajasiirron. Ehdotusta ei kannatettu. Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen. KV 114 Valtuusto Liitteet Liite 1/ 114. KV: Lasse ja Eeva Riutamaan hakemus kuntarajan muuttamiseksi Liite 2/ 114. KV: Alueen kartta Liite 3/ 114. KV: Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto Liite 4/ 114. KV: Riutamaan kirje valtuustolle Liite 5/ 114. KV: Äänestyspöytäkirja Timo Rope esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta, että haettu rajasiirto hyväksytään. Heikki Vestman, Kok., ja Anders Backström, RKP, kannattivat Timo Ropen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallituksen ehdotuksen lisäksi oli tehty yksi kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

31 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Puheenjohtaja esitti, että kunnanhallituksen esitystä kannattavat äänestävät jaa ja Timo Ropen ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 22 ääntä ja Timo Ropen ehdotus 16 ääntä. Yksi valtuutettu pidättyi äänestämästä. Valtuusto päätti 22 16, yhden äänestäessä tyhjää, päättyneen äänestyksen jälkeen ilmoittaa valtioneuvostolle, että Sipoo ei hyväksy haettua rajasiirtoa.

32 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. 885/ /2014 KV 105 Valtuusto Liite Liite 1/105. KV: Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa ehdotetaan, että Sipoon kunta selvittäisi mahdollisuuksia seurata Raaseporin kaupungin esimerkkiä ja aloittaa ruotsin kielen ja vastaavasti suomen kielen opetus kaikissa kouluissa ensimmäiseltä luokalta. Aloite merkittiin tiedoksi. SIVVLK 39 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että toista kotimaista kieltä opiskeltaisiin A-kielenä ja, että sen opiskeleminen aloitettaisiin jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Raaseporin mallin mukaisesti, johon aloitteessa viitataan, tarkoitetaan A1-kielen opiskelua, joka on kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu aloitettaisiin ensimmäiseltä luokalta. Nykytilanteessa perusopetuksen oppilaat opiskelevat äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä: yhtä pakollista A-kieltä, yhtä vapaaehtoista A-kieltä tai B-kieltä. Tämän lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita muita kieliä valinnaisaineina. Noin 10 % suomenkielisistä perusopetusoppilaista opiskelee ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Sipoon kunnan opetussuunnitelma uudistetaan valtioneuvoston tuntijaon ja Opetushallituksen määrittelemien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön osana kunnan tulee tehdä myös paikallinen opetussuunnitelma, joka on tällä hetkellä työn alla. Opetussuunnitelmaan liittyy oleellisesti myös kieliohjelma, josta kunnan tulee perusopetuksen osalta päättää. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan alkaen. Valtuustoaloite sen ehdotetussa muodossa tarkoittaisi seuraavaa:

33 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Perusopetuksen oppilaat opiskelisivat toista kotimaista kieltä pakollisena A1-kielenä. Toisin sanoen suomenkieliset oppilaat opiskelisivat ruotsia ja ruotsinkieliset oppilaat suomea ensimmäisenä vieraana kielenään. Mikäli A1-kieliopinnot aloitettaisiin aikaisemmin kuin (nykytilanteen mukaan) vuosiluokalta 3, tarkoittaisin se käytännössä sitä, että A1-kielen kokonaistuntimäärä nousisi. Kahden vuosiviikkotunnin lisäys kahdelle vuosiluokalle tarkoittaisi yhteensä 4 vuosiviikkotunnin lisäystä kokonaisvuosiviikkotunteihin. Seuraukset suomenkielisille oppilaille: Aloite muuttaisi suomenkielisten oppilaiden (1473) kieliohjelmaa. Nykyisen opetussuunnitelman ja kunnan kieliohjelman mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelevat englantia A1-kielenä. Aloitteen mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelisivat jatkossa ruotsia ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä (A1). Ruotsin kielen opinnot alkaisivat aloitteen mukaan vuosiluokalta 1 ja kokonaisvuosiviikkotuntimäärä nousisi. Oppilaat voisivat valita englannin kielen vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta alkaen. Mikäli kunta päättää valita toisen kotimaisen kielen pakolliseksi A1-kieleksi, opiskelisivat suomenkieliset oppilaat 4-8 vuosiviikkotuntia vähemmän englantia kuin nykyisin. Englannin kielen kokonaistuntimäärä olisi vähintään 12 vuosiviikkotuntia (A2-kieli) Seuraukset ruotsinkielisille oppilaille: Suomen kielen opetus jatkuisi nykyisen mallin mukaan A1-kielenä, mutta kielen opetus alkaisi jo vuosiluokalla yksi, kun se nykymallin mukaan aloitetaan vuosiluokalla kolme. Suomen kielen kokonaistuntimäärä kasvaisi sillä vuosiviikkotuntimäärällä kuin kieltä opiskeltaisiin vuosiluokilla 1 ja 2. Aloitteen mukainen kieliohjelma ei siis aiheuttaisi merkittäviä muutoksia ruotsinkielisten oppilaiden kieliohjelmaan. Ruotsinkieliset oppilaat ovat tähänkin saakka opiskelleet suomea A1-kielenä. Ruotsinkieliset oppilaat ovat voineet valita englannin vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta lähtien. Käytännössä kaikki oppilaat tekevät tämän valinnan ja aloittavat englannin opiskelun A2-kielenä. Taloudelliset seuraukset: Mikäli A1-kieli aloitetaan nykyistä aikaisemmin, se edellyttää lisäresurssia jokaisen vuosiviikkotunnin osalta. Jos kahdelle vuosiluokalle annetaan kielenopetusta kaksi vuosiviikkotuntia nykyistä enemmän, se nostaa kokonaisvuosiviikkotuntien määrää

34 Pöytäkirja 4/ Valtuusto neljällä tunnilla. Kunnalle tämä maksaa n euroa (yksi vuosiviikkotunti n euroa). Mikäli kunta päättää muuttaa A1-kieltä ilman kielen opetuksen aikaistamista, lisäkustannuksia ei synny. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa seuraavan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen: -Valiokunta päättää pyytää koulutusjaostoilta lausuntoa asiassa. -Valiokunta pyytää lisäksi lausuntoa koulujen henkilökunnalta ja oppilaskunnilta. Kunnan kieliohjelman käsittelyn yhteydessä päätetään myös A1-kielestä, kun on kuultu edellä mainittuja tahoja. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sivistysvaliokunta päätti myös, että lausunto pyydetään myös perusopetuksen oppilaiden huoltajilta toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa. KOULJAOS 33 Ruotsinkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetuspäällikkö Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sipoo.fi Opetuspäällikön ehdotus Ruotsinkielinen koulutusjaosto antaa lausuntonsa toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa. Ruotsinkielinen koulutusjaosto suhtautuu myönteisesti vieraskielisen opetuksen aikaistamiseen, mutta valinnanvapaus on kuitenkin säilytettävä. Ruotsinkielinen koulutusjaosto toivoo, että kaikki koulut tarjoaisivat mahdollisuuden opiskella toista kotimaista kieltä A1-kielenä mahdollisuuksiensa mukaan." _ KOULJAOS 16 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kooste lausunnoista (kaikki lausunnot liitteenä) Peruskoulujen oppilaskunnat Oppilaskunnat ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja