Johtavien hammaslääkäreiden hallintopäivät Helsinki Kari Konki KYS

Transkriptio

1 Johtavien hammaslääkäreiden hallintopäivät Helsinki Kari Konki KYS

2 voimaantulo säädetään kiireellisen hoidon järjestämisestä, päivystysyksiköiden tehtävistä, hoidon perusteista ja erikoisalakohtaisista edellytyksistä laajan päivystyksen sairaalat

3 Potilas on otettava hoidettavaksi päivystysyksikössä, jos potilaan terveydentila ja toimintakyky sekä sairauden tai vamman ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen hoitoa ei voi kiireellisyyden vuoksi siirtää seuraavaan päivään tai viikonlopun yli, tai jos kiireellisen hoidon toteutuminen muualla on epävarmaa.

4 perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tuntuu olevan erilainen käsitys päivystyskriteereistä ja siitä mikä kuuluu päivystyksen piiriin potilaalla on hammassärky, verenkuvassa ei viitteitä vakavaan infektioon, särkylääke auttaa => ei kuulu päivystykseen, kuuluu kiireelliseen hoitoon näitä kahta ei tule sekoittaa

5 4 Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö Terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Yksikössä tulee olla edustettuna akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen tai geriatrian erikoisalojen päivystys sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys. Kiireellisen hoidon antamista varten tulee olla tarvittava määrä osaavaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Yksikössä tulee olla tarvittavat tilat, välineet ja laitteet potilaan taudinmääritykseen ja hoitoon, sisältäen leikkaustoiminnan ja tehohoidon.

6 17 Leikkaustoiminta Kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellistä leikkaustoimintaa toteuttavassa yksikössä on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehostettuun valvontaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä muiden erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kanssa, miten päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian sekä verisuonikirurgian erikoisaloilla.

7 20 Suun terveydenhuolto Terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa määriteltyjen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, jotka on velvoitettu järjestämään laajan päivystyksen yksikkö, on yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla laajan päivystyksen yksikön yhteydessä. Yksikössä on oltava valmius kiireellisen suun hoidon tarpeen tunnistamiseen ja taudin määritykseen sekä tarpeelliseen kiireelliseen hoitoon. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien tulee järjestää suun terveydenhuollon yöpäivystys sopien yhteistyöstä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä muiden erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kanssa, miten päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan.

8 päivystysasetusta on noudatettu nyt noin kaksi vuotta terveyskeskus hoitaa pth:n päivystyksen yleensä noin klo 21 asti sairaalat hoitavat esh:n päivystyksen yliopistosairaalat hoitavat esh:n päivystyksen öisin ja myös viikonloppuisin 24/7 (tai järjestämissopimuksen mukaisella tavalla)

9 kustannussyistä ilta- ja yöpäivystys sekä pth:n että esh:n osalta on siirretty yliopistosairaaloiden vastuulle yliopistosairaaloiden erikoishammaslääkärit: HYKS 39 TYKS 30 TAYS 28 KYS 41 OYS 33 yliopistosairaaloilla ei ole valtuuksia järjestää yhteistoiminta-alueensa hoitoa tai päivystystä

10 mikä on lähettämisen perusta? puuttuuko pth:lta oikea erikoisala? liian suuri työmäärä? taloudelliset tekijät? kiireellisyyden arviointi pth:n ja esh:n kriteerit näyttävät olevan aivan erilaiset

11 ongelma erikoissairaanhoidon käytössä on alan vieraus perusterveydenhuollolle. lääkärikoulutus kulkee aina sairaaloiden kautta ( eli esh:n ), minkä vuoksi toiminta on ennestään tuttua hammaslääkärikoulutus on aina ollut erillään olevissa opetusklinikoissa, joilla ei ole kosketuspintaa esh:oon (aina edes erikoishammaslääkärikoulutuksen yhteydessä)

12 molemmilla puolilla on liian suuri työmäärä henkilökuntaan suhteutettuna MUTTA: kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa sairaalassa peruutetaan muut potilaat ja siirretään ajat jonnekin tulevaisuuteen pakko miettiä, mikä on asioiden kiireellisyysjärjestys ovatko paikkojen lohkeamat kiireellisempiä kuin leikkaukseen menevän potilaan saneeraus?

13 Anne Nordblad päivitetty 2014 pyrkii yhtenäistämään hoitokäytäntöjä tavoitteena yhtenäinen hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta luonteeltaan suosituksia

14 hammas- ja suusairaudet (!) eri suositukset perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon potilaalla ei ole oikeutta mihin tahansa haluamaansa hoitoon ohjaavista kriteereistä poikkeavat hoitopäätökset on perusteltava kirjallisesti

15 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:9 Tehtävänanto Tehtävänä selvittää suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon porrastusta ja keskittämistä sairaalajärjestelmän sisällä osana valtakunnallista erikoissairaanhoidon keskittämistä Tehtävän tuli olla valmiina vuoden loppuun mennessä

16

17

18

19

20

21 Pirstaleinen sairaalaverkko Pienet väestöpohjat; väestö ikääntyy, sairastuu ja muuttaa; terveyserot lisääntyvät ; henkilöstö ei riitä >hoidon yhtäläinen saatavuus ei toteudu Hoitoindikaatioiden vaihtelevuus Keskittämisen tuomat edut (suuruuden logiikka) Yksikön sisäinen työnjako, erikoistuminen erikoisalojen sisällä, yhteinen oppiminen, erikoisalojen kirjo lisääntyy, verkostoituminen,, laajemmat hartiat Potilasturvallisuuden lisääminen Hoitoprosessien ja päivystyksen kehittäminen Lääketieteen kehityksen aiheuttamat kustannuspaineet paremmin hallittavissa

22 perusteltua, kun tarvitaan harvoin esiintyvän tai vaativan hoidon usean alan erityisosaamista tai toistettavuutta riittävän osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tai edellyttää merkittäviä sijoituksia laitteistoihin ja välineisiin

23

24

25 pyritään kohottamaan hoidon laatua hoitokäytännöt ja niiden kehittäminen tulosten seuranta väestön tasa-arvo maan eri puolilla taloudelliset edut tuotantokustannusten jako useampaa toimenpidettä kohti hankintojen keskittäminen investoinnit, henkilökustannukset, hallinto

26 suun terveydenhuollon kehittymisen myötä erikoisalueiden työnkuvat eivät enää mene päällekkäin eri lääketieteen alojen konsultointi potilasturvallisuus potilaiden tietoisuus parhaista mahdollisista hoidoista

27 väestön muuttoliike yhä suurempiin asutuskeskuksiin henkilökunnan sitoutuminen työhön ja muuttoliike suurempiin keskuksiin vapaa-ajan arvostaminen tarve keskustella kollegoiden kanssa

28 Mutta ennen kaikkea suun terveydenhuollon asema erikoissairaanhoidossa seuraa tiiviisti muun terveydenhuollon trendejä (halusimme tai emme) päivystys keskittäminen mikä on hyvä asia, koska suun terveydenhuolto on silloin samalla viivalla muiden kanssa

29 ison yksikön toiminta ei ole riippuvainen yhdestä ihmisestä viikonlopun ja loman aikana sairaalan eri toimintoja on helpompi hyödyntää potilaan valinnanvapaus palvelukirjo monipuolinen eri erikoisaloilla matkakustannukset ja menetetty työaika hoito voi olla persoonatonta

30 taloudelliset seikat eivät ole yhteiskunnalle kovin merkityksellisiä suun terveydenhuollon budjetti alle 1% koko sairaalan budjetista säästöt saattavat sulaa tarvittaviin investointeihin sekä tilojen, välineistön että henkilökunnan osalta

31 tasa-arvo lisääntyy hoitoperiaatteet yhdenmukaistuvat koko maan alueella hoidon saatavuus paranee potilaan valinnanvapaus paranee

32 hoidon saanti voi vaikeutua pitkien välimatkojen vuoksi hoidon saaminen voi olla liian kallista potilaan elinolot tunnetaan pienessä yksikössä kenties paremmin pitkissä hoidoissa palvelu tulisi saada lähietäisyydeltä hoidon saanti omalla äidinkielellä tulee turvata

33 Sairaaloiden resurssit pienet, erikoisalakirjo on kapea Hoidon saatavuudessa on ongelmia, alueelliset ja erikoisalojen erot ovat suuria, laajan päivystyksen järjestäminen kattavasti koko maassa mahdotonta nykyresursseilla > väestö ei ole tasavertainen Hoitoindikaatiot vaihtelevat, väestömääriltään pienissä sairaanhoitopiireissä tehdään liian pieniä toimenpidemääriä Peruserikoissairaanhoito puuttuu pääosin Hoitoketjut ovat kehittymättömiä, sähköiset järjestelmät toimivat vain paikoin

34 Samanaikaisesti Erikoishammaslääkäreistä siirtyy eläkkeelle lähes puolet 2020-luvulla Yksityisen sektorin erikoishammaslääkärikunta tuottaa erikoispalveluja vain osittain, vain alueellisesti ja vain osalle väestöstä Väestön ikääntyminen lisää vaativan erikoishoidon tarvetta Erikoisalojen sisäinen erikoistuminen lisääntyy, monivaiheiset hoidot ja monialaiset hoidot lisääntyvät Mikä on vaativaa erikoissairaanhoitoa STH:ssa?

35 Erikoishammaslääkärimäärä sairaanhoitopiireittäin (Rellmann ( J, 2016) Sairaanhoitopiiri EHL lukumäärä Väestömäärä Väestö per EHL Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Savo HUS 219 Itä-Savo Savo Kainuu Kanta-Häme Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 19 Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Pohja Pirkanmaa 42 Pohjois-Karjala Karjala Pohj-Pohjanmaa Pohjanmaa 91 Pohjois-Savo 40 Päijät-Häme 14 Satakunta 11 Vaasa 13 Varsinais-Suomi

36 Erikoisala Virkamäärä Virkojen % -osuus Suu- ja leukakirurgia* 82,3 45,1 Kliininen hammashoito 52,2 28,8 Oikomishoito 27,6 15,1 Erikoisalaan sitomaton 12,0 6,6 Diagnostiikka 6,9 3,6 Terveydenhuolto 1,6 0,8 Yhteensä 182,6** 100,0 * Sisältää leukakirurgian erikoislääkärit, joita vuonna 2015 oli Kuntatyönantajan ilmoituksen mukaan 11. ** Sisältää noin 40 erikoistuvan hammaslääkärin vakanssia

37 hoidon porrastus missä hoidetaan potilaat, jotka tarvitsevat erikoishammaslääkäritasoista hoitoa, mutta eivät sairaalan oheispalveluita? esh:n kriteerit henkilökunta potilasvalitukset potilaat hoidossa varmuuden vuoksi esh:ssa tietojärjestelmät

38 Keskittämisellä haetaan taloudellisia säästöjä sekä laadullista paranemista ja tasa-arvoa väestön kesken Lukumäärään perustuen leikkauksia tulisi olla vähintään 50 leikkaustyyppiä kohti yksikössä ja lääkäriä kohti, jotta laatu saataisiin tällä perusteella paranemaan Ortopediassa edellytetään vähintään 600 tekonivelleikkausta vuodessa Näihin lukumääriin ei päästä missään Suomessa keskitettävien toimenpiteiden osalta

39 Volyymin sijasta tulee keskittyä hyviin ja vaikuttaviin hoitokäytäntöihin Voimakkaasti laajeneva ala Liian pienet yksiköt hoidon tarvetta ajatellen Sairastavuus lisääntyy väestön ikääntyessä Ehl-määrä vähenee Huonot käytännöt on helpompi karsia isossa yksikössä ja toisaalta hoitotulosten seuranta on helpompaa Yhteistoiminta-alueiden välistä ja sisäistä vertaisarviointia tulee lisätä ja vakinaistaa

40 Hoitokäytännöissä on suuria eroja valtakunnallisesti mm. oikomiskirurgisen hoidon suhteen Väestö on suhteellisen samanlaista eri paikoissa Leikkausmäärät voivat olla moninkertaiset saman kokoisten sairaaloiden välillä Leikkauskriteereiden erot?

41

42 1. erittäin vaativat toimenpiteet syöpäkirurgian ja deformiteettikirurgian kohdalla keskitetään HYKS:aan. Elinsiirtoon menevien potilaiden hoito on jo nyt keskitetty HYKS:aan 2. leukanivelproteesileikkaukset keskitetään kolmeen yliopistosairaalaan tasaisesti koko valtakunnan alueelle

43 3. viiteen yliopistosairaalaan keskitetään vaativa syöpäkirurgia ja deformiteettikirurgia, leukanivelkirurgia, vaativat tapaturmahoidot, vaativat ortognaattiset hoidot, vaativat leukojen osteonekroosihoidot 4. muihin laajan päivystyksen sairaaloihin keskitetään ortognaattiset hoidot ja vaativa dentoalveolaarikirurgia

44 5. muissa keskussairaaloissa tehdään profiloitumisen mukaisia ortognaattisia leikkauksia sekä muita erikoissairaanhoitoa vaativia leikkauksia ja hoitoja sikäli, kun ne eivät vaadi päivystyksellistä valmiutta 6. huuli-suulakihalkiopotilaiden hoito selvitetään erikseen

45 Muiden kliinisten erikoisalojen keskittäminen yliopistosairaaloihin sairaustiloittain Lasten syöpäsairauksien aikainen suusairauksien hoito Hematologisen kantasolu- tai elinsiirron saaneiden lasten suusairauksien hoito Kaltoin kohtelulle altistuneiden lasten suusairauksien hoito Syndrooma- ja halkiolasten hammashoito yhteistyössä HYKS:n kanssa Alle 3-vuotiaiden ja yleissairaiden lasten anestesiahammashoito Monialaista lääketieteellistä hoitoa vaativien ja pitkäaikaissairaiden lasten suun ja hampaiston hoito Halkio- ja syndroomapotilaiden oikomishoito, joka ei vaadi valtakunnallista keskittämistä Oikomishoito osana ortognaattis-kirurgistahoitoa tai muiden kehityksellisten tilojen keskitettyä ja monialaista hoitoa Vaikean uniapneataudin apneakiskohoitoja hoidon ohjaus Harvinaisten hampaiden kiinnityskudossairauksien diagnostiikka ja hoito Eräiden lääketieteellisten riskipotilaiden kiinnityskudossairauden tai hammasimplanttiin liittyvän tulehduksen hoito Kiinnityskudossairauden hoito osana yliopistosairaalaan keskitettyä muuta hoitokokonaisuutta Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan purennan kuntoutus osana monialaista syöpähoitoa Hampaiston harvinaisten perinnöllisten kehityksellisten häiriöiden diagnostiikka ja hoito, purennan kuntoutus laajojen kasvo- ja leukavammojen sekä vaikeiden leukanivelsairauksien yhteydessä Kasvokivun hoito osana monialaista kivunhoitoa Hoitoresistentit ja harvinaiset suun limakalvosairaudet Suun ja hampaiston alueen tulehdusten hoito eräiden perustautien yhteydessä, jolloin hoito liittyy perustaudin keskitettyyn hoitoon yliopistosairaalassa.

46 1. yliopistosairaaloille annetaan valtuudet yhteistyösopimuksen puitteissa suunnitella, järjestää ja valvoa yhteistyöalueen työnjakoa 2. laajan päivystyksen sairaaloihin keskitetään eri suun terveydenhuollon erikoisaloja siten, että päivystyksen toteutus, hoidon keskittäminen ja koulutus on mahdollista 3. erikoistumiskoulutusta lisätään siten, että nykyinen määrä kyetään säilyttämään. Erikoistumiskoulutuksen yliopistosairaalan ulkopuolista jaksoa keskitetään entistä enemmän laajan päivystyksen sairaaloihin

47 4. muiden keskussairaaloiden kehittämistä jatketaan siten, että niissä ovat edustettuina suun terveydenhuollon erikoisalat monialaisen hoidon mahdollistamiseksi 5. yliopistokaupunkeihin ja muihin suuriin keskuskaupunkeihin perustetaan suun erikoishoidon yksikkö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliin tiiviiseen yhteyteen molempien kanssa

48 6. yksityisssektorin sekä erikoistumiskoulutuksen kytkeminen osaksi erikoishoidon yksiköitä tehdään mahdolliseksi. 7. sekä sairaaloiden että ERVA-alueiden välinen vertaisarviointi käynnistetään myös suun terveydenhuollossa 8. tietojärjestelmät yhdenmukaistetaan

49 yhteistyöalueella järjestetään hoito yhdessä perusterveydenhuollon kanssa siten, että potilaan hoidon porrastus ja toteutus toimii kitkattomasti. erikoishoidon yksiköt perustetaan pth:n ja esh:n väliin suun terveydenhuoltoon tulee satsata resursseja kaikille tasoille, jotta väestön tasaarvoinen hoito voisi toteutua

50