EPV Energia Oy

Transkriptio

1 EPV Energia Oy

2 Miksi turvetta tarvitaan? Seinäjoen voimalaitos (sähkö ja kaukolämpö) Keskimääräinen polttoainetarve MWh vuodessa. Kaukolämpöä tulee sähköntuotannon ohessa Seinäjoen kaupungin verran. Kaukolämpöteho on mahdollista puolitoistakertaistaa, joka ei kasvattaisi polttoainetarvetta. Kaukolämmössä tarvitaan tulet pesään 24/7 (esim. tuulivoima ei ole vaihtoehto siihen). Polttoaineista noin % puuta edelleen, mikä tarkoittaa 6000 kuormaa/vuodessa. Realistisia vaihtoehtoja turpeelle, onko niitä? Kivihiilelle olemassa laitteet ja teknisesti voitaisiin ajaa noin 70% Valuuttapako maasta ja maakunnasta, työllistää muutaman autonkuljettajan Vuoden 2013 alusta voimaantulleet poliittiset päätökset toivat pysyvän epävarmuuden puupolttoaineiden tulevaisuudelle Kaunopuheet uusiutuvien tavoitteista eivät vastaa enää mitenkään päättäjien tekoja Puu säilyttää asemansa, jos päättäjät toimivat sen mukaisesti. EPV Energia Oy

3 EPV Energia Oy

4 Muuttunut toimintaympäristö turvetuotannossa Onko turveala 2-3 % pinta-alaosuudella kaiken tämän ansainnut? Tapahtumia ja velvoitteita vuodesta 2000 alkaen turvetuotannosta tuli varsinaisesti lupavelvollinen, siihen saakka toimittu vesipiirien kanssa sen aikaisen tietämyksen mukaan. Toiminta on muuttunut yhä säädellymmäksi, vesienkäsittelyt parantuneet (85% pv-kentillä) tarkempia lupaehtoja, toimiala tuli valvonnan piiriin jne. Jokainen uusi ja vanha hanke on ratkaistu yksilöllisesti AVI:ssa, laajoine kuulemisineen. Toiminnasta tullut varsin julkista. Kansallinen soiden ja turvemaiden käytön strategia 2012 ohjaa yksiselitteisesti uuden tuotantotoiminnan jatkossa merkittävien luonnontilaisten alueiden ulkopuolelle. Ristiriitaa tuntuu herättävän ne muutamat kohteet, jotka ovat lupakäsittelyssä. Strategian tekstissä on selkeästi mainittuna, ettei se koske tuottajien prosessissa tai halussa olevia alueita. Turveala on sitoutunut täysimääräisesti strategiaan ja kannattaa oikeudenmukaisesti toteutettua soidensuojelua. EPV Energia Oy

5 Muuttunut toimintaympäristö turvetuotannossa Onko turveala 2-3 % pinta-alaosuudella kaiken tämän ansainnut? Tapahtumia ja velvoitteita alkaen vuodesta Kukaan itsesuojeluvaiston omaava toimija ei kohdista uushankintoja eikä suunnittele niiden tuotantotoimintaa 2012 jälkeen merkittäville luonnontilaisille kohteille. Lupakäsittelyssä tai sen erivaiheissa olleiden muutamien ns. ristiriitakohteiden päätökset tehdään aikanaan, osa KHO:ssa saakka. Strategiaan perustuen on käynnistetty mm. soiden yksilölliseen kaavoitukseen tähtäävät maakunnalliset toimet ( ). Huomioi vesistökohtaisia vaikutuksia. Erityisten luontoarvojen ja suoluokittelun (0-5) osalta ei ole edelleenkään selkeää toimintamallia tai virallista faktatietoa. (0-3 luokittelu oleellisin) Soidensuojelun täydennysohjelman piti olla turvealan näkemyksen mukaan ratkaisu osaan ristiriitahankkeista. Toki ilman varoja ei voi lunastaa kenenkään omaisuutta Ohjelman hyväksyminen ja täysimääräiset varat olisi hyväksyttävä samalla nuijan kopautuksella 2014 valtakunnallinen ELITE hanke tähtää laajaan ennallistamisbuumiin. EPV Energia Oy

6 Mikäli näiden edellä olevien työryhmien, valmisteluryhmien ohjausryhmien, asiantuntijaryhmien jne. resurssit olisi kohdistettu järkevämmin yleisesti kaikkiin maankäyttömuotoihin olisiko saavutettu: Puhtaammat vedet, paremmat ravinne- ja kiintoainevähenemät Happamuuden vähenemä Turvatut luontoarvot/monimuotoisuus Kaikki kustannustehokkaammin esim. /fosforikilo Suolla, missä ei juuri ole ravinteita, 50 % poisto maksaa melko paljon verrattuna johonkin muuhun toimialaan Yksimielisyys turpeen merkityksestä energiahuollolle/vesistöille Valtakunnassa tuhansia henkilöitä on käyttänyt aikaansa ( ) näissä erilaisissa ryhmissä ja prosesseissa vain siksi, että turvetuotannon luultiin uhkaavan kaikkea elävää ja elämää ehkä kuviteltiin ettei turvetta tarvita Suomen energiapaletissa Kaunopuheissa joidenkin toimenpiteiden on ollut tarkoitus selkeyttää alan kannalta tärkeää luvitusta! EPV Energia Oy

7 Turveala kunnioittaa kaikkia mielipiteitä ja huolia vaikutuksistaan, myös tuotantoaikana Lupamenettelyyn liittyy nykyään hyvin laajat etukäteen tehtävät luontoselvitykset, maaperätutkimuksia, vaikutusarvioinnit, kuulemiset ja sen jälkeen niiden huomioiminen esim. muutamalla hanketta välillä oleellisestikin. Lupakäsittelyt ruuhkautui aluehallintouudistuksen myötä, jos lupakäsittelyn kesto 1-2 vuotta, on se elinkeinotoiminnalle ja energiahuollolle kestämätön tilanne. (uuden ysl:n mukaan velvollisia on lähtien myös kaikki alle 10 ha alueet, ei edistä mitään muuta kuin RUUHKAA) Vanhat vuotta sitten tuotantoon otetut alueet poistuvat vääjäämättä, pinta-alat pienenevät edelleen joka vuosi. LUVITUKSESSA OLEVAT PINTA- ALAT TARVITAAN PIKAISESTI KÄYTTÖÖN, nyt ollaan jo myöhässä. Pakkomielteinen turvetuotantoluvista valittaminen kaikkiin oikeusasteisiin ei suinkaan lopeta turvetuotantoa. Mutta kiusa se on pienikin kiusa, valittajalle koko Suomen oikeuslaitoksen läpikäynti maksaa hurjat 270 ja valtiolle kymmeniä tuhansia. Oikeusneuvoksilla yms. olisi myös paljon tärkeämpiä asioita käsiteltävänä. EPV Energia Oy

8 Toiminnan omaehtoinen jatkuva parantaminen, kehityshankkeet ja omavalvonta Useimmat tuottajat/alueet mukana omissa ympäristöjärjestelmissään Omavalvontatoiminta aloitettu laajana 2012, kaikki isot toimijat Jatkuvatoimisten mittausten käyttöönotto Mahdollisten tulvavirtaamatilanteiden tunnistaminen hälytyksin, jatkuvatoimista virtaaman mittauksista, jotka suurella osalla kohteista Vesienkäsittelyn kehityshankkeet, pumppaamojen toimintavarmuuden parantaminen. Kosteikkohankkeet jopa alueen ulkopuoliset vedet puhdistuu jälkikäyttökohteilla Julkinen tieto hankkeista ja esim. vesien laadun mittauksista Hyvä saumaton yhteistyö naapureihin ja metsästäjiin yms. EPV Energia Oy

9 TURVETUOTANTO ON LAILLINEN ELINKEINO. KUKAAN EI TUOTA SITÄ PAHUUTTAAN. TURVETTA TARVITAAN! VIIMEAIKAISET POLIITTISET ULOSTULOT OVAT OSOITTANEET TURPEELLA OLEVAN VANKKA ASEMA SUOMEN ENERGIAHUOLLOSSA MYÖS TULEVAISUUDESSA. maailmanpoliittinen tilanne on myös melko epäselvä EPV Energia Oy