TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Lentotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Lentotekniikka"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Lentotekniikka Toni Matikka TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN IMPLEMENTOINTI LENTOYHTIÖN MOOTTORIKORJAUSTOIMINTOON Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Valvoja: Ohjaaja: Professori Olli Saarela Diplomi-insinööri Tommi Valtonen

2

3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tekijä Työn nimi Toni Matikka DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Toiminnanohjausjärjestelmän implementointi lentoyhtiön moottorikorjaustoimintoon Päivämäärä Sivumäärä Osasto Professuuri Valvoja Ohjaaja Konetekniikan osasto Kul-34 Lentotekniikka Professori Olli Saarela Diplomi-insinööri Tommi Valtonen Finnair Oyj:n moottorikorjaustoiminnoissa käytetään tällä hetkellä rinnakkain useita erillisiä tietojärjestelmiä. Nykyinen järjestelmätuki on kokonaisvaikutuksiltaan tehotonta, eikä vastaa teknisesti nykyisiä tai tulevia tarpeita. Tämän takia toimintaan implementoidaan kokonaisvaltainen toiminnanohjausjärjestelmä (Enterprise Resource Planning, ERP). Järjestelmä luo integroitujen sovellusratkaisujen avulla teknisen valmiuden liiketoiminnan tehokkuuden kehitykselle. Tehokkaan järjestelmäkäytön hyödyillä moottorikorjaamo voi turvata lentomoottoreiden kunnossapitopalveluiden markkina-asemaa ja saavuttaa kilpailuetua. Järjestelmän tehokas hyödyntäminen edellyttää järjestelmätoimintojen ja kehitysmahdollisuuksien tuntemusta. Tämän työn tarkoituksena on kuvata Finnair Tekniikan ERP-järjestelmän lentomoottoreiden korjaamotoimintoon tarkoitetun sovelluksen perusteita, toimintoja ja logiikkaa. Mallinnetut järjestelmätoiminnot on heijastettu lentomoottoreiden korjaamotoiminnan reaaliprosesseihin. Moottorikorjaamon toimintamallikuvaukset havainnollistavat järjestelmän käyttöä ja toteutusta uudessa järjestelmäympäristössä. Toimintojen mallinnuksella luodaan paremmat edellytykset omaksua ja ymmärtää järjestelmän toimintaa. Tavoitteena on myös parantaa järjestelmän hyödyntämisastetta. ERP-järjestelmien luvatuista hyödyistä huolimatta, järjestelmän implementointi on hyvin altis epäonnistumisille. Epäonnistumiset voivat johtua teknisestä toteutuksesta tai hallinnollisista tekijöistä. Työn toisessa osassa analysoidaan moottorikorjaamon implementointimallia ja sen toteutusta. Implementointi- ja riskianalyysin perusteella on muodostettu toteutussuosituksia, joiden tavoitteena on parantaa ERP-järjestelmän implementoinnin onnistumismahdollisuuksia muissa yhtiön yksiköissä.

4

5 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author Title of the thesis Toni Matikka ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Enterprise Resource Planning System Implementation in Airline Engine Service Operations Date Number of pages Department Department of Mechanical Engineering Professorship Kul-34 Aeronautical Engineering Supervisor Instructor Professor Olli Saarela Master of Science Tommi Valtonen Aeroengine service operations at Finnair require currently parallel usage of several information systems. Such utilization makes the operations ineffective. The system support does not as well meet all current or future operational requirements. An Enterprise Resource Planning (ERP) system provides a total, integrated software solution and the technical readiness to manage and develop the core business. It supports a process-oriented view of the business, and increases the efficiency and effectiveness of business processes. Efficient system utilization helps sustaining the market positioning and competitive edge of aeroengine maintenance services. When aiming for maximal utilization benefits of an ERP-system, an orthodox use of system operations requires knowledge of both system functions and development potential. This thesis describes the solution basics, functions and logic of the Finnair Technical Services ERP-system acquired for engine servicing operations. The systems functional models are projected to real business processes. These process specifications illustrate the system usage and execution logic in the new system environment at the Finnair Powerplant department. The system model enhances the chances for adopting the system and acquiring the needed knowledge, which is necessary for efficient system utilization. Despite the promise of ERP-system benefits, difficulties and implementation failures are known. The failure factors derive from technical and administrative issues. The second part of this thesis analyzes therefore the powerplant department s ERP system implementation plan and its execution. The implementation and risk analysis results are aligned for the future aircraft maintenance implementation phase, for assuring it to be successful.

6

7 Esipuhe Tämä diplomityö on tehty moottorikorjaamon toimeksiannosta, osana Finnair Tekniikan erppi-projektia. Haluaisin tässä yhteydessä kiittää moottorikorjaamon johtoa annetusta työmahdollisuudesta ja luottamuksesta. Saamani kokemus on ollut minulle ensiarvoisen tärkeää ja arvostan sitä suuresti. Erityisen iso kiitos kuuluu Tommi Valtoselle, joka on suuresta työkuormastaan huolimatta toiminut asiantuntevana ohjaajana, tukihenkilönä ja esimiehenä. Kiitokset myös professori Olli Saarelalle osallistumisesta, panostuksesta ja rakentavasta palautteesta jota tarvittiin työn päämäärän saavuttamiseksi. Omassa työympäristössä on ollut useita henkilöitä jotka ovat ehkä tietämättäänkin auttaneet minua diplomityöni aikana. Muun muassa Heikille, Harrylle, Samille, Juhalle kuuluu kiitokset korjaamotoimintaan perehdyttävistä selvityksistä ja tarkennuksista. On ollut hienoa työskennellä motivoituneiden ja kokeneiden mutelaisten kanssa. Valmistuminen on ollut pitkäaikainen tavoitteeni, jonka saavuttaminen merkitsee yhden opettavaisen etapin päättymistä ja seuraavan alkamista. Tässä yhteydessä haluan ilmaista kunnioitukseni ja kiitollisuuteni vanhemmilleni. Teidän henkilökohtainen motivointi, usko ja tuki on ollut minulle erittäin merkityksellistä. Samalla olette omalla esimerkillänne opettaneet minulle vastuun ja luottamuksen ylpeän merkityksen elämässä. Espoossa, Toni Matikka i

8 ii

9 Sisällysluettelo ESIPUHE...I SISÄLLYSLUETTELO...III TERMINOLOGIA JA KÄYTETYT LYHENTEET...VI SYMBOLILUETTELO...VIII 1 JOHDANTO TYÖN TAUSTA ONGELMAKUVAUS JA TAVOITEASETTELU LÄPIVIENTI MOOTTORIKORJAAMO LENTOMOOTTORIEN KORJAAMOTOIMINTA KORJAAMOTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT KUNNOSSAPITO Kunnonvalvonta KORJAAMON TOIMINNOT Työnsuunnittelu Moottorin purku Puhdistus Tarkastus Osakorjaus Kokoonpano Koekäyttö MOOTTORIKORJAAMON LIIKETOIMINNALLINEN TAVOITETILA MATERIAALIHALLINTA JA MATERIAALISUUNNITTELU TUOTANNONSUUNNITTELU JA TÄSMÄLLISYYS Pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelu KORJAAMOKUSTANNUSTEN HALLINTA JA KOHDISTUS KORJAAMOPALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN ERP-JÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMÄKONSEPTI JÄRJESTELMÄKEHITYS NYKYAJAN ERP-JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄIMPLEMENTOINNIN HYÖDYT Materiaalivarastojen arvot Materiaalikustannukset Abstraktit hyödyt ERP-JÄRJESTELMÄN LIIKETOIMINNALLISET HYÖDYT MOOTTORIKORJAAMOLLA MOOTTORIEN LÄPIMENOAJAT Kilpailuetu Sijoitetun pääoman tuotto Varamoottoritarve MATERIAALIEN PUUTETILANTEET KORJAAMOTOIMINNAN KANNATTAVUUSTASO OSIEN JÄLJITETTÄVYYS JA SEURANTA iii

10 7 IFS APPLICATIONS JÄRJESTELMÄALUSTA JÄRJESTELMÄMODUULIT IFS MANUFACTURING Shop Floor Reporting Shop Order Costing Planning IFS MAINTENANCE Vehicle Information Management Laivaston mallinnus Operointi ja valvonta Complex MRO Huoltosopimukset Korjaussuunnitelmat Korjaamotuotteiden konfiguraatiohallinta Korjaamotoimintojen toteutus JÄRJESTELMÄSPESIFIKAATIOT MUUTOSTYÖT MATERIAALINSEURANTA AIKARAJOITTEISIEN OSIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT TARKASTUS OSAKORJAUS Sisäinen korjauskierto Alihankinta TUOTANNONSUUNNITTELU, -AJOITUS JA -HALLINTA Korjaamotoiminnan tuotannonsuunnittelu Rajatun ja rajattoman kapasiteetin mukainen ajoitus Gantt Chart VIRANOMAISVAATIMUSTENMUKAISUUS OLETUKSET HUOLTOTODISTE HUOLTOREKISTERI HENKILÖSTÖSUUNNITTELU TYÖKALU- JA MATERIAALIHALLINTA HUOLTOKIRJANPITO ERP-JÄRJESTELMÄN MUKAISET REAALIPROSESSIT TOIMINNALLINEN VALMISTELU ASIAKASSOPIMUSVALMISTELU KORJAUSSUUNNITELMA TUOTANTOPROSESSIT KORJAAMOKÄYNNIN PÄÄTTÄMINEN ERP-JÄRJESTELMÄN IMPLEMENTOINTI ONNISTUNUT JÄRJESTELMÄIMPLEMENTOINTI IMPLEMENTOINTIMENETELMÄT IMPLEMENTOINTIMALLI JA -ANALYYSI Aikataulu Resurssit Projektijohto ja -hallinnointi Järjestelmäräätälöinti ja toimintamallien uudelleensuunnittelu Järjestelmätestaus iv

11 Datamigraatio Koulutus LIIKETOIMINNALLINEN RISKIANALYYSI SUOSITUKSET MUILLE OSASTOILLE SUUNNITELMALLISUUS MUUTOSTENHALLINTA JÄRJESTELMÄ KOULUTUS JOHTO LOPPUSELVITYS TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI JÄRJESTELMÄN TOIMINTA IMPLEMENTOINTI JATKOTUTKIMUS LÄHDELUETTELO LIITE A... 1 Töiden priorisointi... 1 Tarvepäivämääräperusteinen priorisointi... 1 Kriittisyyssuhde... 2 Priorisointimenetelmien toteutus... 3 Kuvaluettelo Kuva 1-1 Diplomityön läpivientisuunnitelma Kuva 6-1 Moottoriyksilöiden kunnossapitokustannukset Kuva 7-1 IFS Application 2004 ohjelmistorakenne [20] Kuva 7-2 VIM-sovelluskomponentn laivastonhallinnan asetelma Kuva 7-3 Complex MRO työmääräysrakenne Kuva 8-1 Puhaltimen kiekon CTG-laskentalogiikka (esimerkki) Kuva 8-2 Tarkastusprosessissa tapahtuvan identifioinnin järjestelmävaikutukset Kuva 8-3 Kuormitusryhmien rajatun kapasitettilaskennan mukainen kuormitus Kuva 8-4 Kuormitusryhmien rajattoman kapasitettilaskennan mukainen kuormitus Kuva 8-5 Gantt Chart, jana-aikataulu, IFS Applications Kuva 10-1 Toiminnallisen valmistelun prosessi Kuva 10-2 Korjaamokäynnin toiminnallisen valmistelun määrittelyt Kuva 10-3 Asiakassopimusvalmistelu Kuva 10-4 Korjaussuunnittelun prosessi Kuva 10-5 Korjaamokierron prosessi Kuva 10-6 Korjaamokäynnin päätösprosessi Kuva 11-1 Implementointimalli Kuva 12-1 Syy-seurausanalyysin riskiluokituskuvaaja v

12 Terminologia ja käytetyt lyhenteet ABC Activity Based Costing. Toimintopohjainen kustannuslaskennan allokointimenetelmä, jossa kustannuslaskentaa toteutetaan transaktioille identifioitujen yksikköhintojen mukaisesti. AD Airworthiness Directive. Ilmailuviranomaisten julkaisema lentokelpoisuusmääräys. Ad Hoc Ennakoimattomaan tilanteeseen räätälöity ratkaisu, joka ei vastaa normaalitoiminnan malleja. BPR Business Process Reengineering. Toimintamallien uudelleensuunnittelu. CO Condition Code Customer Order. Asiakastilaus. Tilakoodi, joka ilmaisee materiaalikomponentin toimintakunnon Complex MRO Complex MRO (CMRO) on IFS Applications 2004 liiketoimintasovelluksen ohjelmistokomponentti, jolla hallinnoidaan monitahoisen kunnossapito- ja korjaustoiminnan prosesseja. Critical Ratio CRM CRP CTG Työn tärkeyden ja kriittisyyden ilmaisema suhdeluku. Customer Relationship Management. Organisaation konseptit, joilla hallitaan ja ylläpidetään asiakassuhteita. Capacity Requirement Planning. Kapasiteetin tarvelaskenta ennakoi suunniteltujen töiden toteutukseen tarvittavia resursseja, eli suunnitellun työkuorman. Cycles To Go. Aikarajoitetun komponentin jäljellä olevat lentosyklit DPF Different Part Found. Tarkastetun komponentin konfiguraatioeroavaisuuden luoma järjestelmätapahtuma. EDI Electronic Data Interchange. Sähköinen tiedonsiirron tapa Standardinmukainen organisaatioiden välinen tiedonsiirto. EGT Poistokaasujen lämpötila (Exhaust Gas Temperature). Suihkumoottorin kulumisastetta ilmaiseva parametri, joka toimii yhtenä tärkeimpänä ennakoivan huollon seurantaparametrina. vi

13 ERP Enterprise Resource Planning. Toiminnanohjaus. Liiketoimintastrategia, jonka avulla integroidaan tuotannon, talouden ja logistiikan toiminnot. FCM FPI HT IFSD Finnair Cleaning Method. Moottoriosien puhdistusmenetelmä. Fluorescent Penetrant Inspection. Tunkeumaväritarkastus. Hard Time. Kiinteäjaksoinen aikaparametri, joka määrittelee esimerkiksi huoltovälin pituuden. In Flight Shutdown. Teknisestä syyn aiheuttama lennon aikainen moottorin sammutus. JIT Just in Time. Materiaalihallintastrategia, jolla pyritään vastaamaan materiaalitarpeeseen juuri tarveajankohtana. Tarkoituksena pienentää väli-, tai puskurivarastojen kokoa sekä niihin sijoitetun pääoman arvoa. LLP NDT Maintenance Level MPI MRB MRO MRP QEC PO ROI Life Limited Part. Aikavalvottu moottorin osa, jonka käyttöaika on joko lentotunti-, sykli, tai kalenteriaikarajoitettu. Nondestructive testing. Tyypillisesti tunkeumanesteellä toteutettu ainetta rikkomaton tarkastus, jolla pyritään havaitsemaan ja paikallistamaan moottoriosien mahdolliset säröt materiaalissa. Kokonaisuudelle (moottori, moduuli, jne.) määriteltävä purku- /huoltotaso. Magnetic Particle Inspection. Magneettihiukkastarkastus. Material Review Board. Spesifikaatioiden vastaavuuspoikkeamia käsittelevä työryhmä. Maintenance, Repair & Overhaul. Huollon ja korjauksen liiketoiminta-alueen palvelut, joiden avulla mekaaninen, tai sähköinen laite korjataan toimintakykyiseksi. Material Requirement Planning. Tuotannon suunnitteluun ja materiaalihallintaan tarkoitettu ohjelmisto. Quick Engine Change. Linjahuollon nopean moottorivaihdon menetelmä Purchase Order. Korjaus-, ostotilaus. Return of Investment. Sijoitetun pääoman tuotto. vii

14 SCM Supply Chain Management. Materiaalihankintaan, -toimitukseen, tai logistiikkaan liittyvät suunnittelu- ja hallinnointitoiminnot. SB Service Bulletin. Moottorivalmistajan julkaisema huoltoohjetiedote, jonka perusteella suoritetaan moottorin muutostyö (modifikaatio). SO SVR Task TAT TTG WIP Shop Order. Työmääräys. Shop Visit Rate. Moottorin korjaamokäyntien lukumäärä tuhatta lentotuntia kohden Yksilöity ja järjestelmäteknisesti vakiotoiminnoista eroteltu korjaustoiminto, työ, tai tapahtuma. Turn Around Time. Moottorin vastaanottoon, kunnostukseen ja uloslähetykseen kulunut aika. Time To Go. Aikarajoitetun komponentin jäljellä olevat lentotunnit Work In Progress. Keskeneräinen työ. WO Work Order. Päätyömääräys, joka yhdistää kaikki (ali-) työmääräykset yhdeksi laskutettavaksi kokonaisuudeksi. Work Center Tuotantosolu, kuormitusryhmä. Symboliluettelo A Korjaamolla olevien moottoreiden lukumäärä e Neperin luku (2,71828) EFH F N Moottorin lentotunnit Varamoottoreiden riski-/varmuustaso Moottoreiden lukumäärä N SV Korjaamokäyntien lukumäärä viii

15 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Finnair Tekniikka on päättänyt implementoida liiketoimintaan integroidun tuotannonohjaus- ja hallintajärjestelmän (ERP-järjestelmä). Kaikki nykyiset Finnair Tekniikan ns. stand-alone tietojärjestelmät korvataan tällä uudella kokonaisvaltaisella toiminnanohjausjärjestelmällä. Moottorikorjaamo suorittaa implementoinnin projektin ensimmäisessä vaiheessa, jonka jälkeen lentokonehuolto ja korjaamo siirtyvät järjestelmän käyttöön. Kansainvälisessä ilmailuteollisuudessa ei ole aiemmin suoritettu toiminnallisesti yhtä laajaa Maintenance Repair & Overhaul (MRO) korjaamotoimintoja tukevan ERP-järjestelmän implementointia. Järjestelmäkokonaisuuden toimittaja on IFS, joka toimittaa Finnair Tekniikalle kaikki järjestelmämoduulit. Lisäksi IFS kehittää Finnairin kanssa yhteistyössä eri järjestelmäsovelluksia. Erityisen kehityksen kohteena ovat IFS Manufacturing ja IFS Maintenance moduulien sovellukset, joilla hallitaan ja ohjataan lentomoottoreiden korjaamotoimintaa. Tavoitteena on kehittää nimenomaan ilmailuteollisuuden korjaamotoimintaan soveltuva toiminnanohjausjärjestelmä joka on kattava, tuotteistettu ja valmis from-the-shelf järjestelmä. 1.2 Ongelmakuvaus ja tavoiteasettelu Implementoitavilla toiminnoilla saavutetaan moottorikorjaamolla reaaliaikainen tuotannonseurannan ja ohjauksen tekninen valmius. Järjestelmätuki kattaa moottorikorjaamolla laivastohallinnan, korjaustoiminnan, materiaalihallinnon ja työnsuunnittelun toiminnat. Kattavan toiminnallisuuden takia on varmistettava, että organisaation sisällä on vankka järjestelmäosaaminen. Tällöin järjestelmä on hyödynnettävissä kaikilla osa-alueilla eikä merkittäviä tuotannollisia seisokkeja muodostu järjestelmän takia. Tämän hetkisenä ongelmana on, että sisäinen järjestelmätuntemus ei vastaa tehokkaan järjestelmäkäytön edellytyksiä. Työn ensimmäisenä tavoitteena on kuvata - 1 -

16 moottorikorjaamon toimintaan vaikuttavat järjestelmätoiminnot. Järjestelmäkuvaksen tulisi selvittää toimintojen keskinäiset riippuvuudet ja vaikutukset. Mallinnetut järjestelmätoiminnot tulisi myös yhdistää moottorikorjaamon reaaliprosesseihin. Tutkimustuloksia voidaan tämän jälkeen käyttää hyväksi muun muassa moottorikorjaamon johdon koulutuksessa. ERP-järjestelmän implementointi on myös hyvin vaativa projekti, koska järjestelmän toiminnallinen laajuus on kattava ja vaikutusalueita on useita. Esiintyneiden ongelmien ja viivästymisen takia halutaan varmistaa tulevien implementointivaiheiden onnistuminen. Työn toisena päätavoitteena on selvittää miten järjestelmäimplementointi tulisi toteuttaa hallitusti ja onnistuneesti. Analyysitulokset toimivat Finnair Tekniikassa myöhemmin suoritettavan lentokonehuollon ja -korjaamon järjestelmäimplementoinnin läpivientisuunnitelman tukena. 1.3 Läpivienti Työ on jaettavissa neljään osakokonaisuuteen (Kuva 1-1): Toimintaympäristön kuvaus ERP-järjestelmätoimintojen tutkimus Sovitettujen reaaliprosessien kuvaus Järjestelmän implementointianalyysi Toimintaympäristön kuvauksessa tarkastellaan moottorikorjaamon toimintoja, joihin ERP-järjestelmä vaikuttaa. Kuvauksella luodaan ymmärrys korjaamotoiminnasta (Luvut 2 ja 3) sekä järjestelmän tarjoamista kehitysmahdollisuuksista (Luku 4). Kirjallisuuteen pohjautuva järjestelmätutkimus (Luvut 5-7) on toteutettu omana kokonaisuutena. Tällä luodaan toiminnallisuuksien yleistuntemus. Osioon sisältyy myös MRO-toimintoihin kohdistettu järjestelmämoduulien toiminnallisuustutkimus. Merkityksellisille tuotantoprosesseille on suoritettu tarkempi toiminnallisuustutkimus (Luku 8), erityisesti tuotannonsuunnittelu huomioon ottaen. Järjestelmätutkimuksen ja empiiristen menetelmien perusteella on mallinnettu moottorikorjaamon reaaliprosessit ja - 2 -

17 tarkasteltu toteutuksen viranomaisvaatimustenmukaisuutta (Luvut 9, 10). Lopuksi on tarkasteltu kuvattujen sovelluksen implementointia moottorikorjaamolla. Implementointianalyysi koostuu implementoinnin toteutuksen mallinnuksesta sekä siihen perustuvista riskianalyysistä ja toimenpide-ehdotuksista (Luvut 11-13). Kuva 1-1 Diplomityön läpivientisuunnitelma - 3 -

18 2 Moottorikorjaamo Moottorikorjaamo (MUTE) on lentotoimintapalveluiden liiketoiminta-alueelle kuuluvan Finnair Tekniikan liiketoimintayksikkö, jonka toiminta koostuu liikennelentokoneiden moottoreiden ja laskutelineiden huollosta, korjauksesta ja kunnossapidosta. Suoritettavat korjaamopalvelut vaihtelevat korjaamotuotteiden vikakorjauksista aina peruskorjauksiin asti. Moottorikorjaamon ja reittiliikenteen oman sisäisen asiakkuussuhteen lisäksi korjaamopalveluja ja asiantuntijatukea myydään ulkopuolisille asiakkaille. Moottorikorjaamon teknillinen toimisto vastaa lentomoottoreiden huolto- ja tarkastusvaatimusten laadinnasta, tuotannollisten korjaamoprosessien ohjeistuksesta, kunnonvalvonnasta sekä kunnonvalvontajärjestelmien tuottaman tiedon teknillisestä analysoinnista. Tuotannollinen yksikkö vastaa työsuunnittelusta, moottoreiden purusta, osien puhdistuksesta, tarkastuksesta, osakorjauksesta, kokoonpanosta sekä moottoreiden koekäytöstä. Tuotannon toimet voidaan luokitella seuraaviin osa-alueisiin [1]: Työsuunnittelu Kokoonpano / purku Tarkastus Prosessointi / puhdistaminen Koekäyttö Reverssikorjaus Sähkötyöt Osakorjaus / Koneistus Moottorikorjaamon tuotteet koostuvat lentokoneiden suihku- ja potkuriturbiinimoottoreista, lentokoneiden apulaitteistoista (APU) sekä laskutelineistä. Korjaamon tuotanto on jaettu tuotekokonaisuuksiin: isot suihkumoottorit, pienmoottorit sekä laskutelineet

19 Suihkumoottoreiden tuotekokonaisuus koostuu MD-11, 757, Embraer 170/190, A340 sekä A320 laivaston päämoottoreista. Pienmoottoriryhmä kattaa ATR koneiden potkuriturbiinimoottorit sekä Finnairin laivastossa käytettävät APU:t. Laskutelineiden korjaamokelpuutettu tuoteryhmä koostuu tällä hetkellä ATR koneiden laskutelineistä. Tuoteryhmä laajenee tuotantovalmiuden laajentuessa muun muassa Airbus 320 laivaston laskutelinemalleilla. Taulukossa 1 on esitetty laivastokohtaisesti korjaamovalmiuden omaavat tuotteet. Taulukko 1 Moottorikorjaamon tuotteet Konetyyppi Moottori APU Laskuteline MD-11 CF6-80C2 TSPC 700-4E A32 laivasto CFM56-5B APS 3200 Nokkateline A319 pääteline A340 CFM56-5C E170 / E190 CF34-8E / -10E APS 2300 ATR-42 / -72 PW120 / PW124 Nokka- ja pääteline Boeing 757 PW2040 Tuotteiden korjaamokelpuutuksilla ei ole suoraa vaikutusta toiminnanohjausjärjestelmän perusluontoisiin toimintamenetelmiin tai toimintalogiikkaan. Moottorimallien korjausvalmiuksien laajuudet määrittelevät järjestelmällä valvottujen moottoreiden tietosisältövaatimukset ja tuotteiden rakenteellisen vaatimustason

20 3 Lentomoottorien korjaamotoiminta 3.1 Korjaamotoiminnan lähtökohdat Korjaamoprosessitarkastelut edellyttävät korjaamotoiminnan pääpiirteiden tunnistamista. Toiminta tunnetaan yleisesti Maintenance, Repair & Overhaul (MRO) toimintana, joka viittaa suoraan ilmailualan korjaamotoimintaan. Teollisuudenhaara on kansainvälisten valtuutuksien alaista toimintaa, jonka tarkoituksena on ylläpitää turvallista ja luotettavaa lentoliikennettä. MRO-toiminnalle on tyypillistä kattava infrastruktuuritarve sekä usean eri liiketoiminnan osa-alueen yhteistyö. Korjaamon varsinaisen teknisen liiketoiminnan tasoa mitataan kolmella seurantaparametrilla: läpimenoaika (TAT), tuotannon suunniteltavuus sekä varaosien käyttöaste [2]. Teknisesti vaativien toimintojen ja spesifioidun laitteiston takia toiminnan edellyttämät pääomasijoitukset ovat huomattavia. MRO-toiminnan kustannusrakenne on hyvin materiaalipainotteinen. Moottoreissa käytettyjen osien valmistustekniikat ovat vaativia ja osat ovat tarkoin koneistettuja. Esimerkiksi siipien jäähdytyskanavien työstöt tai osien pinnoitusmenetelmät ovat pitkän kehitystyön tuloksia ja vaativat valmistajalta erikoistuneen koneistovalikoiman. Moottoriosilla on myös hyvin korkeita materiaalivaatimuksia, koska niiden toimintaympäristö on materiaaliteknisesti ankara. Moottoriosien on kestettävä suurta termistä ja fyysistä kuormitusta ja säilytettävä samalla aerodynaamiset ominaisuutensa. Valmistuksen ja valvonnan vaatimukset heijastuvat suoraan osien hankintahintojen kautta toiminnan materiaalikustannuksiin. Korjaamokäyntien kokonaiskustannuksista noin 60 % onkin suoria tai epäsuoria materiaalikustannuksia [3], joten materiaalilogistiikalla on suuri merkitys jokapäiväisessä korjaamotoiminnassa. 3.2 Kunnossapito Kunnossapidolla tarkoitetaan moottorin jatkuvaa toimintakuntoa ylläpitäviä toimenpiteitä sekä moottorin suorituskyvyn ja hyötysuhteen palauttavia korjauksia. Kunnossapidon toimintoihin kuuluu kohteen kunnonmäärittelyä, huoltoa, modifiointia, - 6 -

21 peruskorjausta sekä tarkastusta [4]. Linjahuoltotoiminnalla pyritään ylläpitämään moottorin jatkuvaa ja luotettavaa toimintaa sekä ehkäisemään ennenaikaisiin ja suunnittelemattomiin moottori-irrotuksiin johtavia korjaustarpeita. Moottoreiden jatkuvaa kunnossapitoa voidaan toteuttaa kahden eri korjausfilosofian avulla. Suunniteltu ja kiinteäjaksoinen (Hard Time) moottoreiden korjausfilosofia perustuu määriteltyihin huoltojaksoihin, joiden mukaan moottoreiden korjaamokäynnit toteutetaan. Menetelmä rakentuu moottorityypin aikaisempiin operointikokemuksiin, missä huoltojaksot määrittyvät joko huolto-ohjelman tai aikarajoitteisien osien ehdoin. Vaikka kiinteäjaksoisella kunnossapidolla saavutetaan tuotannollisia etuja, kuten resurssien kuormitusasteen ennakointia, sillä menetetään helposti kustannustehokkaan ja optimoivan korjaamotoiminnan piirteet. Kustannustehokkuuden ja käyttöasteen heikentyminen ovat merkittäviä syitä miksi kiinteäjaksoinen korjaamofilosofia on menettänyt merkitystään nykyaikaisessa korjaamotoiminnassa. Tällöin moottorin aikarajoitteeltaan heikoin osa aiheuttaa kiinteän huoltojakson myötä myös muiden osien vaihtoa tai korjausta. Moottoriosia vaihdetaan tai korjautetaan siis ilman välitöntä tarvetta. Kiinteäjaksoisessa korjaustoiminnassa tuotteiden läpimenoajat ovat tyypillisesti pitkiä, koska suoritettavat kunnostustyöt ovat laajoja [2]. On-Condition tai Condition Monitoring kunnossapito on huoltofilosofia, jolla toteutetaan lentomoottoreiden ennakoivaa kunnossapitoa ilman kiinteitä huoltojaksoja. On-Condition kunnossapidon tavoitteena on tapauskohtaisesti optimoida moottorin huoltojaksot, sekä varmistaa että toteutettavat korjaamotoiminnot vastaavat moottorin todellista toimintakuntoa [5]. Kunnossapitokonsepti huomioi moottorien ns. operate-tofailure komponentit. Komponenttien operoinnin aikainen vikaantuminen sallitaan, koska lentoturvallisuus ei vaarannu eikä ympäröiville moottorirakenteille aiheudu vahinkoa [4]

22 3.2.1 Kunnonvalvonta Tekninen asiantuntijaorganisaatio suorittaa moottoreiden jatkuvaa kunnonvalvontaa. Moottorin toimintakunto ja sen suuntaus pyritään selvittämään moottorin operoinnin aikaisten parametrien perusteella. Muutokset ovat indikaatio moottorin vikaantumisesta, kulumisesta, instrumentointiongelmasta tai puutteellisista huoltotoimenpiteistä [6]. Myös suuntauksen muutosnopeudella on kunnonvalvonnallinen merkitys. Moottorin toimintakunto määritellään moottoriparametrien ja suorituskyvyn järjestelmällisellä ja reaaliaikaisella seurannalla. Moottoreiden valvontaparametreihin kuuluvat pakokaasulämpötila (EGT), tärinäarvot, öljyparametrit sekä polttoaineenkulutus. Myös toistuvat linjahuoltotasoiset tarkastukset kuuluvat moottorien On-Condition kunnonvalvontaan. Toimintakunnon suuntauksen indikoidessa heikentyneestä suorituskyvystä, moottorin korjaustarve analysoidaan. Tulosten perusteella ohjataan korjaamon tuotantosuunnitelmaa sekä määritellään moottorien irrotusajankohdat. Kunnonvalvonnan herättämät korjaukset ovat tyypillisesti tiivisluonteisia suorituskyvyn palauttavia kunnostuksia ja vikakorjauksia. Näin saavutetaan yksittäisten osien parempi käyttöaste, koska kokoonpanoa ei peruskorjata kokonaisuuden heikoimman osan kunnon perusteella. Toiminta asettaa kuitenkin suuremman painoarvon korjaamotoiminnan suunnittelulle ja sen onnistumiselle, koska moottori-irrotuksien ja materiaalitarpeen ennustettavuus vaikeutuu lyhyemmän reagointiajan myötä [2]. Kunnonvalvontaan perustuvassa kunnossapidossa on myös riskitekijöitä. Virheellinen kunnonvalvonta-analyysi voi kasvattaa suunnittelemattomien moottori-irrotuksien esiintymistiheyttä. Haittoihin kuuluu myös moottorien yli- tai alikunnostukset, jotka kasvattavat huoltokustannuksia ylimääräisten tai suunnittelemattomien irrotuksien muodossa. Haittojen merkityksiä voidaan karsia kynnysaikamäärityksien avulla, jolloin moottorin korjaustoimenpiteitä ohjataan ja kehitetään lentotunteihin sidottujen herätteiden avulla. Kynnysaikaylitykset indikoivat komponenttien kunnostustarpeesta, mutta eivät edellytä välitöntä korjausta. [4] - 8 -

23 3.3 Korjaamon toiminnot Korjaamokäyntien aikaiset prosessit vaihtelevat lukuisten eri korjaus- ja vikavariaatioiden takia, joten korjaamokäynnin yksiselitteistä sisältöä ei ole mahdollista kuvata. Tilastollisen tiedon avulla on kuitenkin mahdollista luoda empiirisiä malleja korjaamokäynneistä, mutta mallinnuksen hyötyarvo on työn tavoitteiden kannalta merkityksetön. Seuraavaksi kuvataankin korjaamotoiminnan pääprosessit, jotta voidaan yksityiskohtaisesti selvittää toiminnanohjausjärjestelmän käytön vaatimukset ja vaikutukset. Lentomoottoreiden korjaamokäynnit koostuvat moottorin purusta, purettujen osien puhdistuksesta, tarkastuksista, osakorjauksesta, kokoonpanosta sekä moottorin koekäytöstä [2]. Tuotteiden korjaamokäyntien läpimenoajat ovat tuotekohtaisia ja riippuvaisia suoritettavista kunnostustasoista. Stabiilissa tuotannossa korjaamokäynnin läpimenoaika on suuruusluokaltaan viikkoa (CF6-80) Työnsuunnittelu Suunnittelussa huomioidaan moottoriyksilöiden kunnonvalvonnallinen toimintakunto. Korjaamokäynnit ajoitetaan havaitun korjaustarpeen ja laivaston lentosuunnitelmien ehdoin. Optimaalinen irrotusajankohta (break-even point) määrittelee moottorille teoreettisen laskentapisteen, jossa lentoturvallisuuden varmuusmarginaalin ja talouden kannattavuuden raja-arvot kohtaavat. Ajankohdan jälkeinen operointi ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska saavutettu operatiivinen lisätuotto ei kata operoinnista eksponentiaalisesti kasvavia korjaamokustannuksia. Korjaamolle tulevalle moottorille tehdään korjaussuunnitelma (Workscope). Moottorille määritellään kunnonvalvonnan, käyntiajan, käyttöhavaintojen, moottorin rappeutumisasteen, tuotantotilanteen ja tulevan operoinnin perusteella moottorin irrotusajankohta ja kunnostusaste. Korjaussuunnitelma määrittelee siten alustavasti moottoriyksilön purkutason ja materiaalitarpeen [2]. Operaattori voi korjaussuunnitelman ja purkuasteen koostumuksen avulla parhaiten vaikuttaa ja optimoida moottorin seuraavan huoltojakson ajankohdan. [5] - 9 -

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä

Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä Service Management kokonaisvaltaisen palveluhallinnan ja suunnitelmallisen kehittämisen välineenä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Service Management -tietoiskun

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Apuvälineiden määräaikaistarkastukset

Apuvälineiden määräaikaistarkastukset Apuvälineiden määräaikaistarkastukset Sami Salonen ja Sasu Leskelä, Respecta Oy Partner of Clinical Services Network Ottobock Quality for life Toimintamme tarkoitus Miksi? Mikä on tarkoituksemme, syymme

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

INVESTOI AJOAIKAAN VOLVO PENTA HUOLTOSOPIMUS TURVALLISEMPAA JA VAIVATTOMAMPAA OMISTUSTA

INVESTOI AJOAIKAAN VOLVO PENTA HUOLTOSOPIMUS TURVALLISEMPAA JA VAIVATTOMAMPAA OMISTUSTA INVESTOI AJOAIKAAN VOLVO PENTA HUOLTOSOPIMUS TURVALLISEMPAA JA VAIVATTOMAMPAA OMISTUSTA NELJÄ PALVELUTASOA LIIKETOIMINTASUHDE VOLVO PENTA JÄLLEENMYYJÄN KANSSA Olet juuri investoinut Volvo Penta tuotteeseen.

Lisätiedot

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia

Lisätiedot

Projektinh allintapäi vä TTY Juho Heikkinen,

Projektinh allintapäi vä TTY Juho Heikkinen, OSAAMINEN, TOIMINTA JA IHMISET TASAPAINOSSA Projektinh allintapäi vä TTY 20.08.2013 Juho Heikkinen, 040 7283305 juho.heikkinen@pasaati.com Pasaati lyhyesti Projektitoiminnan kehittämiseen keskittynyt yritys

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Maintpartner-konserni

Maintpartner-konserni Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen globaali tarjousja tilausprosessi tuotehallinnan ehdoilla. Tommi Isotalo

Asiakaslähtöinen globaali tarjousja tilausprosessi tuotehallinnan ehdoilla. Tommi Isotalo Asiakaslähtöinen globaali tarjousja tilausprosessi tuotehallinnan ehdoilla Tommi Isotalo Taustat Asiakaslähtöinen globaali tarjous- ja Flowrox valmistaa letku- ja levyluistiventiilejä sekä letku- ja PC-pumppuja

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011

Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Osavuosikatsaus 27.10.2011 Finnairin kolmas vuosineljännes 2011 Q3 Pääkohdat Voitollinen kolmas vuosineljännes lyhyesti: Aasian yritysmyynnin kasvu lähes 50 % Finnair kolmen suurimman joukossa Eurooppa-Aasia-liikenteessä

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit

HORISONTTI OHJELMA SME-INSTRUMENTTI. Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit HORISONTTI 2020 -OHJELMA SME-INSTRUMENTTI Maarit Manninen Terveys- ja hyvinvointiaamukahvit 20.4.2016 H2020 -ohjelman rakenne Pk-yritykset tärkeässä roolissa SME-instumentti: kenelle? Voimakasta kansainvälistä

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus

Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 10.2.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa hakemus osallistujaportaaliin

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Caruna ja datahub projekti

Caruna ja datahub projekti Caruna ja datahub projekti Sisältö Taustaa Projektin aikataulu ja organisaatio Tietokonversiot Tiedonlaatu työt GS1 koodi Järjestelmäkehitys Prosessikehitys Taustaa Carunassa seurattu alan kehitystä Tanskan

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

TeliaSonera Identity and Access Management

TeliaSonera Identity and Access Management TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Autoalan jälkimarkkinakatsaus

Autoalan jälkimarkkinakatsaus Autoalan jälkimarkkinakatsaus Autoalan vuosimarkkinat Sanomatalo Esityksen sisältö Jälkimarkkinoiden kannattavuus Tulevaisuus Euroopan markkinoista Korikorjaamotilanne Osaamisen kehittäminen - tulevaisuus

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS University Teacher Katariina Pukkila-Palmunen Industrial Management Department of Production Faculty of Technology University of Vaasa Tuotantotalouden yksikkö 1/2 Ammattilaisia

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 1 (5) Tampereen yliopisto tarjouspyyntö, liite HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS

TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 1 (5) Tampereen yliopisto tarjouspyyntö, liite HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 1 (5) HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS TTY-säätiö Hankinnan kohteen kuvaus 2 (5) Sisältö 1. Tampere3... 3 2. ERI OSAPUOLTEN JA HANKKEEN ROOLIT... 3 3. HANKINNAN KOHDE... 3 3.1.

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Helppokäyttöinen palvelukanava asiakkaille Mahdollisuus seurata palvelun toimintaa ja laatua - palvelutasoraportointi Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Vastaukset

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Tarjouspyyntö Liite 5.3: Järjestelmän ylläpidettävyden arviointi 1 / 5 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 22.4.15 3.01 Poistettu kotihoito

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu Valtorin toiminnanohjausjärjestelmä TOP:in asiakasinfo 15.10.2015 Jori Kanerva toimitusjohtaja, Sofigate Services Oy Tavoite ja sisältö Antaa tietoa ServiceNow-tuotteesta

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Mikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta?

Mikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta? Mikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta? ICT hyödyttämään liiketoimintaa siis oikeesti ja vähän äkkiä Mikko Paalasmaa,

Lisätiedot