LAUSUNTO 1 (8) HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (8) POL Eduskunta Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi HE 106/2017 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE Pyyntö Keskusrikospoliisia on pyydetty otsikkoasiassa kuultavaksi pidettävään eduskunnan hallintovaliokunnan kokoukseen sekä toimittamaan asiasta asiantuntijalausunnon. 2. Keskusrikospoliisin lausunto Valiokunta on luetteloinut erikseen näkökohtia, joihin se pyytää lausunnonantajatahon kiinnittämään huomiota. Keskusrikospoliisin toimiala huomioiden näkökohtia käsitellään lausunnossa erityisesti vakavimman rikollisuuden torjunnan ja siihen liittyvien toimintaympäristötekijöiden näkökulmasta. Yleistä Valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2018 Keskusrikospoliisi pitää Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 esitettyä vaikuttavuustavoitetta rikollisuuden torjunnan osalta hyvänä. Rikosvastuun toteutuminen, rikollisuuden ja sen haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisääntyminen ovat oikeusvaltion tehtävien keskiössä. Tässä tarkoituksessa poliisin suorituskyvyn ylläpitämisestä on vallitsevassa ja näköpiirissä olevassa toimintaympäristössä perusteltua kantaa erityistä huolta. Poliisin näkyvyys, palvelutaso ja toimintavalmiusaika ovat perustana kaikelle poliisitoiminnalle. Vallitsevassa toimintaympäristö- ja resurssitilanteessa korostuu poliisin eri yksiköiden välisen yhteistyön ja yhdessä tekemisen sekä keskinäisen luottamuksen merkitys. Tämä koskee myös poliisin ja sen keskeisimpien yhteistyökumppaneiden välistä yhteistoimintaa. Talousarvioesityksessä on onnistuneesti kuvattu poliisin toimintaan vaikuttavat keskeisimmät toimintaympäristömuutokset. Terrorismi, radikalisoituminen, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu ja kansainvälistyminen sekä väkivaltarikoksia ihannoivat ja niitä suunnittelevat niin sanotut yksinäiset sudet ovat poliisin erityisiä huolenaiheita ja vaativat toiminnan painottamista. Hybridivaikuttamisen osalta sisäisen turvallisuuden toimijoista päävastuun kantavat poliisi ja Rajavartiolaitos. KESKUSRIKOSPOLIISI Rikostorjunnan sisällä talousarvioesityksessä priorisoidaan panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja seksuaalirikos- poliisi.fi/krp

2 LAUSUNTO 2 (8) ten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Resurssien kohdentaminen väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin sekä vihapuheen torjuntaan on Keskusrikospoliisin käsityksen mukaan välttämätöntä. Henkilöstön lisääminen turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen ovat onnistuneita linjauksia. Resurssin vähentäminen päivittäisrikollisuuden tutkinnasta herättää huolta sen johdosta, että tällä on merkittävä vaikutus kansalaisten palveluodotuksiin. Päivittäisrikostutkinta muodostaa myös tärkeän tietolähdepohjan tilannekuvalle ja ennaltaehkäisevälle torjunnalle vakavimmankin rikollisuuden osalta. Seuraavassa kuvataan keskeisimpiä Keskusrikospoliisin toimialaan liittyviä toimintaympäristötekijöitä ja rikostorjunnallisia haasteita, joilla on vahva liityntäpinta näkökulmiin, joihin valiokuntakuulemisessa on pyydetty kiinnittämään huomiota. Toimintaympäristöstä ja sen kehityksestä Yleistä Poliisin toimialalla toimintaympäristön muutokset näkyvät erityisesti rajat ylittävän ja kyberrikollisuuden kasvuna sekä järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden kansainvälisen yhteistyön lisääntymisenä. Laiton maahantulo ja turvapaikanhakijatilanne ovat asettaneet poliisin toiminnalle uusia haasteita. Vakavimman rikollisuuden torjunnassa etenkin sota- ja terrorismirikosten tutkinta on työllistänyt merkittävästi poliisia. Turun tapahtumia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina. Osana rahanpesun torjuntaa poliisi torjuu samalla myös terrorismin rahoitusta. Kriisialueilla konflikteihin osallistuneiden henkilöiden toiminta länsimaissa, kansainvälisesti toimivan järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusten leviäminen ja tietoverkkorikollisuuden nopeasti etenevät uudet ilmiöt asettavat lainvalvonnan kapasiteetin ennennäkemättömän paineen alaiseksi. Keskusrikospoliisi on tutkinut viimeisen reilun vuoden aikana useita terrorismija sotarikoksia. Tilannekuva; poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminta Poliisi on pystynyt vastaamaan nopeisiin toimintaympäristömuutoksiin. Uusi tilanne on edellyttänyt hyvää reaaliaikaista tilannekuvaa sekä joustavia organisatorisia ratkaisuja ja erityisen toimivaa yhteistyötä niin poliisiyksiköiden välillä kuin laajemminkin. Nopeasti muuttuvan toimintaympäristön muodostamaan haasteeseen vastaa osaltaan Keskusrikospoliisissa toimiva poliisin rikostorjunnan tilannekuvakeskus, joka tiiviissä yhteistyössä poliisilaitosten ja PTR-rikostiedusteluverkoston kanssa seuraa reaaliaikaisesti kokonaisrikollisuutta ja nostaa esiin rikosilmiöitä. Tilannekuvan muodostamisessa hyödynnetään keskeisesti Keskusrikospoliisin vastuulla olevia poliisin kansainvälisiä yhteyksiä. Turvapaikanhakijatilanne ja siihen liittyvät ilmiöt

3 LAUSUNTO 3 (8) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on aktivoinut äärikansallismielistä liikehdintää Euroopassa ja myös Suomessa. Vastaanottokeskusten toimintaan on kohdistunut erilaisia uhkaavia tekoja, ja on syytä olettaa, että tällainen toiminta tulee jatkumaan. Anarkistiainesten ja äärikansallisten tahojen välit ovat kiristyneet, mistä koituu väkivaltaisten yhteenottojen uhkaa. Keskusrikospoliisiin on poliisin ylijohdon tuella perustettu lukien turvapaikkaprosessiin liittyvä rikostorjuntaa ja turvallisuutta tukeva keskitetty toiminto (Tupa-toiminto), jonka tavoitteena on turvata riittävä tiedonsaanti ja oikea-aikainen tiedonkulku eri viranomaisten välillä tilanteessa, jossa turvapaikkatutkinta siirtyi lukien poliisilta Maahanmuuttoviraston vastuulle. Keskusrikospoliisin ja Maahanmuuttoviraston välinen yhteistyö on korostunut toimintaympäristömuutosten johdosta ja on kaikilla tasoilla toimivaa ja tuloksellista. Tupa-toiminnon tehtävänä on muun muassa uhkahenkilöiden riskiluokittelu. Poliisi varautuu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pyrkimykseen jäädä maahan ja välttää maasta poistaminen. Maassa luvattomasti oleskelevat henkilöt ovat alttiita ajautumaan rikolliseen toimintaan ja tulemaan hyväksikäytetyiksi sekä ihmiskaupassa että muussa rikollisessa toiminnassa. Keskusrikospoliisi tekee lainvoimaisten palautuspäätösten saaneiden osalta ennaltaestävässä tarkoituksessa riskihenkilöiden kartoittamista. Radikalisoituminen, ääriliikkeet ja riskin kasvu väkivaltarikollisuudessa Yksittäisten radikalisoituneiden henkilöiden väkivallantekojen ja terrorismin uhka on kasvanut konkreettisesti myös Suomessa. Rajanveto on hämärtynyt siltä osin, onko kyse radikalisoitumisesta vai terrorismista. Torjuntatoimet ovat kuitenkin molempien osalta samankaltaiset. Väkivaltaa ihannoivat ja häiriintyneet yksilöt, niin sanotut yksinäiset sudet, muodostavat vakavan riskin yhteiskunnalle. Poliisi on toimivan seurannan, tilannekuvan ja yhteistyön ansiosta pystynyt estämään vakavia väkivallantekoja. Tapausten seuranta on pitkäkestoista ja vaatii huomattavia resursseja. Uhka-arviotoiminta Keskusrikospoliisiin on perustettu Poliisihallituksen myöntämän erillisrahoituksen turvin vuoden 2016 alusta erillinen toiminto tukemaan poliisin uhkaarviotoimintaa. Toiminnon erityisenä tehtävänä on vastata Tupatoiminnossa riskiluokiteltujen ja muiden uhkahenkilöiden osalta tehtävistä uhka-arvioista. Keskusrikospoliisilla on laaja vastuu uhkahenkilöiden riskiluokittelusta ja sen perusteella tehtävästä erillisestä uhka-arviotoiminnasta. Kohdehenkilöiden skaala käsittää kaikki mahdolliset tapaukset, joista vain osan muodostavat turvapaikanhakuprosessissa olevat henkilöt. Riski- /kohdehenkilöiden kokonaismäärä on yhteensä noin Viharikokset Internetissä ilmenevän viharikollisuuden torjuntaan on kehitetty Poliisihallituksen ohjaamana ja tuella valtakunnallinen toimintamalli, jossa periaatteena on nollatoleranssi. Suuren volyyminsä johdosta toiminta edellyttää siihen osoitettavien voimavarojen kasvattamista nykyisestä.

4 LAUSUNTO 4 (8) Järjestäytynyt rikollisuus Järjestäytyneistä rikollisryhmistä Suomessa näkyvimpiä ovat tunnukselliset rikollisjengit. Ne ovat edelleen kasvattaneet sekä jalansijaansa että näkyvyyttään Suomessa ja niiden määrä on lähes kolminkertaistunut luvun ensimmäisen vuosikymmenen luvuista. Jengien hallitsemassa ympäristössä rikoksia tehdään ja velkoja peritään kurinalaisesti jengiväkivallan uhalla. Jengipelote vaikeuttaa rikosten selvittämistä ja kasvattaa kokonaisrikollisuutta. Rikollisrahoittajat ja näiden hallitsemat yritykset, jengiläiset ja muut rikolliset verkostoituvat ja hyödyntävät toisiaan. Alamaailman kurinpitoon ja välienselvittelyyn liittyvä väkivalta yleistyy. Kriisialueilta tulleiden aseelliseen toimintaan tottuneiden tulokkaiden rekrytointi lisää rikollisryhmien väkivaltakapasiteettia, vaikuttaa ratkaisevasti rikollisten voimasuhteisiin ja voi johtaa entistä aggressiivisempaan rikollisuuteen. Rikollisjengeistä koituvaa uhkaa kasvattaa Euroopassa parin viime vuoden aikana havaittu uusien, etenkin ulkomaalaistaustaisia rikollisia rekrytoivien jengiorganisaatioiden muodostuminen ja nopea leviäminen sekä jengiytymisestä koituva väkivallan kierre, joka on kärjistynyt muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa on aloittanut toimintansa uusi, muualla Euroopassa voimakkaasti levinnyt väkivaltainen prosenttijengiorganisaatio, joka kokoaa jäsenistöönsä etenkin ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Viimeaikojen huomattava tapahtuma jengitilanteessa koski Satudarah MC:n rantautumista tammikuussa 2017 Suomeen. Kyse on väkivaltaisesta kansainvälisestä rikollisesta moottoripyöräjengistä. On hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Suomeen laajenee myös muita vastaavia rikollisryhmiä. Lisäksi esimerkiksi Cannonball MC Finland -kerhon hajoamisella on vaikutusta Suomen jengitilanteeseen. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta Keskusrikospoliisi pitää talousarvioesityksessä todettuja tavoitteita kannatettavina ja näkee erittäin tärkeänä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman jatkamisen ja lisäresurssien turvaamisen tuleville vuosille. Torjuntaohjelman riittävän pitkäkestoinen jatkaminen taikka toiminnan ja resurssien vakinaistaminen mahdollistaisivat pitkäjänteisen suunnittelun ja muun muassa vähentäisivät rekrytointiin liittyviä haasteita. Tämä mahdollistaisi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tason säilyttämisen ja toiminnan edelleen kehittämisen. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tulokset ja toiminnan vaikuttavuus ovat kehittyneet nimenomaan toisiaan seuranneiden ohjelmien ja niiden kehittämisen johdosta.

5 LAUSUNTO 5 (8) Kyberympäristö ja -rikollisuus Sekä Europolin että Interpolin tulevaisuusarvioissa on tuotu esiin rikollisuudenalojen kasvava nivoutuminen toisiinsa. Petosrikollisuuden uudet muodot valtaavat alaa järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpina sektoreina. Euroopassa voimakkaasti kasvaneilla tulokasväestöstä rekrytoivilla kansainvälisesti toimivilla jengeillä on paljon väkivaltakapasiteettia ja ne kiristävät kilpailua ja lisäävät väkivaltaa laittomilla markkinoilla. Kyberrikollisuus ja sen torjunta ovat maailmanlaajuisesti iso haaste. Volyymikehityksen myötä sen yhteiskunnalle aiheuttamat haitat ovat jatkuvassa kasvussa. Kyberrikollisuus muodostaakin tulevaisuudessa lähes yhtä ison uhan kuin perinteinen rikollisuus, joka sekin kasvavassa määrin toteutetaan verkkoympäristössä. Poliisihallitus on suunnitelmallisesti panostanut verkkorikostorjunnan kehittämiseen poliisissa. Keskusrikospoliisiin perustettu poliisin Kyberrikostorjuntakeskus tukee poliisiyksiköitä kyberrikostorjuntaan liittyvissä asioissa sekä myös perinteisen rikollisuuden torjunnassa, jossa enenevässä määrin vaaditaan kybertorjuntaosaamista. Kyberrikostorjuntakeskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta sitä olisi kustannustehokasta edelleen vahvistaa ja kehittää siihen luontevasti kuuluvilla toiminnoilla. Hybridivaikuttaminen 3. Vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin Vaikka Keskusrikospoliisin rooli painottuukin rikostorjuntaan, on sen toiminta yhteydessä tunnistettu tapauksia, joissa on ollut havaittavissa epäasiallisen vaikuttamisen piirteitä (hybridivaikuttaminen). Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla tulee olla sekä kyky havaita ja tunnistaa monimuotoiset ja eriasteiset uhat että riittävät voimavarat pitkäkestoisenkin tilanteen hallitsemiseksi. Monimuotoisen hybridivaikuttamisen keinoihin saattaa kuulua muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden hyödyntäminen eri tavoin. Esimerkiksi niin sanottujen rikollisten liivijengien käyttö vastaavalla tavalla kuin tunnuksettomien sotilaiden tai sotilasosastojen, on täysin mahdollista. Epäasiallista vaikuttamista voi esiintyä muun muassa erilaisten rikosten muodossa ja rikollisia voidaan hyödyntää senkaltaisessa toiminnassa. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla tuleekin olla sekä kyky havaita ja tunnistaa monimuotoiset ja eriasteiset uhat että riittävät voimavarat pitkäkestoisenkin tilanteen hallitsemiseksi. Lisäksi poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on ensivasteen torjuntaviranomaisina oltava riittävä tilannetietoisuus sekä valmius torjua tämän kaltaisia uhkia jo ennen mahdollista kriisiksi tulkittavaa tilannetta ja kansallista valmiuden nostoa. Uhkatason nousun huomioiminen Rikostorjunnan toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ennalta arvaamattomalla tavalla ja kehitys tulee mahdollisesti jatkumaan vastaavan kaltaisena. Tämä koskee etenkin maahantulotilannetta, jolla saattaa olla jatkossa erilaisia ja laaja-alaisia liitännäisvaikutuksia rikollisuuteen. Myös verkkori-

6 LAUSUNTO 6 (8) kostorjunnan toimintaympäristö kehittyy edelleen nopeasti ja siihen on pystyttävä reagoimaan ennakoiden. Uhkataso Suomessa on noussut. Turun tapahtumat osoittivat, että terrorismin uhka on todellinen ja edellyttää jatkuvaa panostamista ennaltaehkäisevään työhön, tiedusteluun ja siihen liittyvään tilannekuvaan sekä operatiiviseen valmiuteen. Tähän liittyvä rikostorjunnan tason ylläpitäminen ja resursseista huolehtiminen on vallitsevassa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Lisärahoituksella olevien hankkeiden jatkorahoitus Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Osin maantieteellisestä asemasta ja toimintaympäristöstä johtuen Suomen poliisin tulokset ovat kuitenkin vähintäänkin täysin vertailukelpoisia muihin Euroopan valtioihin nähden. Kansalaiset luottavat poliisiin ja turvallisuus sekä turvallisuuden tunne ovat korkealla tasolla. Eduskunnan myöntämä lisärahoitus on ollut keskeinen mahdollistava tekijä rikostorjunnan onnistumisessa. Vuoden 2017 täydentävässä talousarviossa on toimintaympäristömuutosten johdosta poliisille myönnetty rahoitusta väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjumiseen, viharikosten torjuntaan ja CAM-hankkeelle (Child Abuse Material). Edellä yksilöityihin toimintoihin liittyvät henkilötyövuosilisäykset ovat määräaikaisia ja päättyvät kuluvan vuoden lopussa. Poliisin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että toimintojen resursointi turvataan ja virat voitaisiin vakinaistaa. Jo aiemmin on päätetty yhdeksän miljoonan euron lisämäärärahasta poliisille kohdennettuna turvapaikkatilanteen edellyttämän toiminnan, Uhkattoiminnon ja kyberrikostorjunnan vahvistamiseen. Rahoitus on kuitenkin yksivuotinen eikä ratkaise pitkällä aikavälillä toiminnan jatkuvuutta. Nykyisessä ja näköpiirissä olevassa toimintaympäristötilanteessa poliisin keskeisiä kehittämiskohteita olisivat vakavimman rikollisuuden torjunnan osalta Rikostiedustelun edelleen tehostaminen, vihjeiden käsittely Keskusrikospoliisin tulee muun muassa poliisin nettivinkkijärjestelmän kautta vuosittain noin vihjettä. Luvussa on myös terrorismi- ja sotarikoksiin, turvapaikanhakijatilanteeseen sekä laittomaan maahantuloon liittyvät vihjeet. Vihjeprosessiin sisältyy kiinteänä osana myös poliisiyksiköiden operatiivinen toiminta, joka koskee muun muassa vihjeiden tarkistuksia kentällä. Poliisin prosessin tehokas kehittäminen edellyttäisi merkittävää lisäpanostusta käytettävissä oleviin resursseihin. Kaksoiskäyttöjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto Järjestelmän hankintakulut ovat noin 2,7 miljoonaa euroa ja vuosittaiset kulut sen jälkeen noin euroa.

7 LAUSUNTO 7 (8) Niin sanotusta esitutkintapakosta luopuminen Poliisin voimavaratilanteen kehitys suhteessa näköpiirissä oleviin sisäisen turvallisuuden toimintaympäristömuutoksiin edellyttää myös lainsäädännöllisiä toimia. Poliisilla tulisi jatkossa olla muun muassa nykyistä laajempi mahdollisuus tehtävien priorisointiin ja kattavan niin sanotun esitutkintapakon sijaan harkintavalta päättää tutkittavaksi otettavista rikosasioista. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittäminen Riskiluokittelua ja uhka-arviotoimintaa tehdään useammastakin syystä vajavaisilla ja rajatuilla tiedoilla. Eräs merkittävimmistä epäkohdista koskee tiedonsaantia muilta viranomaisilta. Poliisin toimivaltuuksia ei ole luotu ottamaan huomioon tarpeita, jotka koskevat esimerkiksi vaarallisiksi uhkahenkilöiksi arvioitujen mielenterveystapausten seurantaa ennaltaestävässä tarkoituksessa. Ennaltaestäminen muodostuu erityisen haastavaksi niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole aiempaa rikostaustaa tai joiden suunnitellut rikokset eivät ole edenneet valmistelun asteelle. Tämän vuoksi onnistuminen, etenkin aktiivista seurantaa ja nopeaa puuttumista vaativan ennaltaestämisen osalta, edellyttää laajaa ja saumatonta viranomaisyhteistyötä varsinkin tiedonvaihdossa. Olemassaolevia viranomaisten välisiä tiedonvaihtomahdollisuuksia etenkin sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa tulisikin hyödyntää nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Keskeisenä tavoitteena väkivallantekojen estämiseksi on kehittää uhka-arviotoimintaan liittyvää yhteistyötä paikallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian jatkaminen Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa on tarpeen jatkaa toistaiseksi. Esimerkiksi talousrikostorjuntaohjelmien johdonmukainen jatkaminen on tehostanut torjuntatyötä ja vienyt sitä yhä konkreettisempaan suuntaan. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelman jatkaminen Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan erillisrahoituksen loppumisella ja sen myötä lisäresursoinnin alasajolla olisi merkittäviä kielteisiä seurauksia, jotka todennäköisesti johtaisivat muun muassa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tulosten heikkenemiseen. Vaikutukset olisivat yhteiskunnallisesti huomattavat. Ilmiön hallinnasta päästämisen jälkeen tason uudelleennosto tulisi olemaan haastavaa. Keskusrikospoliisin päällikkö Poliisineuvos Robin Lardot

8 LAUSUNTO 8 (8) Apulaispäällikkö Tero Kurenmaa