VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIASTA"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIASTA

2 2 SISÄLLYS VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNNAN STRATEGIASTA Johdanto Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian tavoite Järjestäytyneen rikollisuuden kehitys, tilannekuva ja arvio tilanteen kehittymisestä Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiset linjaukset Strategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Toimenpiteiden toteutus ja seuranta...11

3 3 1. Johdanto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan ja selvitetään uuden erityislain tarve. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Hallitusohjelman mukaan lainsäädäntöä kehitetään myös ihmiskaupan torjumiseksi kaikissa muodoissaan, ihmiskaupan uhrien suojelemiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi sekä selvitetään laittoman maahantulon järjestämistä koskevat lainsäädännön uudistustarpeet. Hallitusohjelman kriminaalipoliittisina tavoitteina ovat rikosten ehkäiseminen, ennustettavan ja luotettavan rikosoikeusjärjestelmän ylläpito, rikosvastuun toteutuminen, rikosseuraamusjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä uhrin aseman turvaaminen. Yksittäisenä lakihankkeena, joka liittyy keskeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen, hallitusohjelmassa mainitaan vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointi. Hallitus on antanut eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen (HE 141/2012 vp). Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä menetyksiä. Harmaa talous on kansainvälistynyt ja sen määrä, erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, on kasvanut Suomessa. Järjestäytynyt ja vakava talousrikollisuus on poliisin arvioiden mukaan lisääntynyt huolestuttavasti ja kytkeytynyt sinänsä lailliseen yritystoimintaan. Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Harmaan talouden torjunnan ministerityöryhmä on valmistellut tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman vuosille Valtioneuvosto hyväksyi sen periaatepäätöksenä Toimintaohjelman avulla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan miljoonan euron vuosittaisia verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäyksiä sekä takaisinsaatua rikoshyötyä. Toimintaohjelman hankkeet ennaltaehkäisevät harmaata taloutta ja niiden toteuttamisella vähennetään rikoksentekomahdollisuuksia, korotetaan kiinnijäämisriskiä ja lisätään viranomaisten reagointivalmiutta harmaan talouden paljastamisessa ja torjunnassa. Seuraamusjärjestelmän muutokset ja rikoksella saadun hyödyn tehostuva poisottaminen lisäävät kokonaisvaikuttavuutta. Hallitusohjelman ja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman yhtenä keskeisenä lähtökohtana harmaan talouden torjunnassa on viranomaisten välisten tiedonvaihdon esteiden purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Turvallisempi Huominen. Siinä painotetaan syrjäytymisen käsitteen laajuutta, ja se liittyy kiinteästi myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Ehkäisemällä syrjäytymistä ehkäistään samalla pitkällä aikajänteellä paitsi rikollisuutta yleisesti myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Järjestäytyneet rikollisryhmät rekrytoivat myös nuoria jäsenikseen. Rekrytoitumisen taustalla voi olla monia syitä, kuten aseman ja arvostuksen hakeminen, taloudellinen hyöty

4 ja ryhmän sisäinen vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Ryhmän jäsenyydestä eroaminen on usein erittäin vaikeaa ja saattaa vaarantaa eroamaan pyrkivän henkilön hengen ja terveyden. Suomen kansallinen terrorismin torjuntastrategia puolestaan perustuu neljään peruspilariin: ennaltaehkäisyyn, toiminnan estämiseen, suojaukseen sekä varautumiseen ja seurausten hallintaan. Strategian keskeisenä tavoitteena on korostaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Kansainvälisen ja kansallisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla kyetään tunnistamaan paremmin uhkia ja riskejä sekä puuttumaan niihin. Hallitusohjelman mukaan tätä strategiaa tullaan päivittämään. Oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö ovat asettaneet järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan johtoryhmän. Johtoryhmän, jonka toimikausi on , tehtävänä on laatia strategia-asiakirja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Strategian laadinnassa on otettu huomioon edellä mainitut muut strategia-asiakirjat ja niiden täytäntöönpano. 2. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian tavoite Strategian tavoitteena on heikentää ja ennalta estää järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä siten, että järjestäytynyt rikollisuus vähentyisi, eikä ilmiönä kehittyisi vakavampaan suuntaan. Erityisenä tavoitteena on estää järjestäytyneen rikollisuuden haitallista vaikutusta yhteiskunnan toimintaan, estää rikollisten järjestäytymistä ja korostaa sitä, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvään toimintaan osallistuminen ei ole houkutteleva vaihtoehto. 3. Järjestäytyneen rikollisuuden kehitys, tilannekuva ja arvio tilanteen kehittymisestä EU:n neuvoston 1 mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy useamman kuin kahden henkilön pitkäaikaista yhteistyötä, järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvia henkilöitä epäillään vakavista rikoksista, ja sen toimintaa leimaavat muun muassa väkivallan käyttö ja rahanpesu. Ryhmät voivat olla hierarkkisia tai verkostomaisia ja niiden tarkoitus on tuottaa jäsenilleen voittoa tai valtaa rikollisen, mutta myös lailliselta näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta voi olla paikallista, kansallista tai rajat ylittävää. Poliisi on kiinnittänyt erityistä huomiota rikollisuuden ammattimaistumiseen Suomessa 1970-luvun alusta lähtien. Tuolloin oli havaittavissa suomalaisten rikoksentekijöiden hierarkkista organisoitumista johtaviin ja rahoittaviin henkilöihin sekä ammattimaiseen suoritusportaaseen, mutta ammattimainen rikollinen toiminta oli lähinnä omaisuus- ja talousrikollisuutta. Huumausainerikollisuuden merkitys oli 1990-luvulle saakka melko pieni, mutta 1990-luvulla sen rooli ammattimaisen ja myöhemmin järjestäytyneen rikollisuuden 4 1 Järjestäytyneen rikollisuuden määritelmät eri oikeuslähteissä poikkeavat hieman toisistaan. EU:n neuvoston päätöksen 6204/2/97 ENFOPOL 35 REV 2 mukaisessa niin sanotussa ENFOPOL-määritelmässä järjestäytynyt rikollisuus on määritelty 11 kriteerin avulla, ja näistä kriteereistä kuuden on täytyttävä, jotta rikollisryhmä täyttää järjestäytyneisyyden kriteerit. Järjestäytyneen rikollisuuden EU-kriteerit ovat: useamman kuin kahden henkilön yhteistyö, ryhmän jäsenillä on omat määrätyt tehtävät, ryhmä toimii pitkän tai rajoittamattoman ajan, ryhmä käyttää sisäistä kuria, ryhmää epäillään törkeistä rikoksista, ryhmä toimii kansainvälisellä tasolla, ryhmä käyttää väkivaltaa tai muita uhkailukeinoja, ryhmä käyttää peiteyhtiöitä, ryhmä harjoittaa rahanpesua, ryhmä pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin, julkiseen hallintoon, tiedotusvälineisiin, oikeusviranomaisiin tai talouselämän edustajiin, ryhmän toiminnassa taloudellisen hyödyn ja/tai vallan tavoittelu on määräävänä tekijänä. Rikoslain 17 luvun 1a :n 4 momentin mukaan järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.

5 piirissä on kasvanut selvästi. Nykyisin huumausainerikollisuus on yksi järjestäytyneen rikollisuuden päätoimialoista. Stakesin mukaan Suomen huumetilanne paheni 1990-luvun puolivälistä alkaen lähes kaikkien mittarien (kokeilut, ongelmakäyttö, terveyshaitat, sairaudet, kuolemat, rikollisuus, takavarikot) mukaan. Huumeiden käyttö ja käyttöön liittyvien haittojen kasvu tasaantuivat vuosituhannen vaihteen jälkeen, ongelmakäyttö muutama vuosi myöhemmin. Viime vuosina huumausaineisiin liittyvissä kuolemissa on ollut kasvua. Tällä hetkellä poliisin tietoon tulee vuosittain lähes huumausainerikosta. Poliisin tilastojen mukaan huumausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden määrät ovat kasvaneet useilla tuhansilla henkilöillä 2000-luvulla 2. Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus on erityisesti törkeissä huumausainerikoksissa suuri ja epäiltyjen kansallisuusjakauma moninainen. Huumausaineiden maahantuonti on pääosin ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden käsissä, mutta Suomessa rikolliset moottoripyöräjengit ovat merkittäviä laittomien aineiden välittäjiä ja jakelijoita suurimittaisen tuonnin keskuksista Suomen markkinoille ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien yleinen kansainvälistymiskehitys, johon olennaisena osana kuuluu liikkuvuuden lisääntyminen, on vaikuttanut eri tavoin myös Suomessa toimivaan rikollisuuteen. Merkittävä seikka on rikollisten moottoripyöräjengien rantautuminen Suomeen ja jatkuva vahvistuminen. Maantieteellisesti jengit ovat luvulla levittäytyneet koko Suomeen niin, että tällä hetkellä eri jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Osa tunnuksellisista ryhmistä kuuluu järjestäytyneen rikollisuuden kriteerit täyttäviin niin sanottuihin rikollisiin moottoripyöräjengeihin. Nämä moottoripyöräjengit käyttävät ulkoisena tunnuksena usein 1 % merkintää. Näitä ryhmiä kutsutaan myös rikollisiksi moottoripyöräjengeiksi, prosenttijengeiksi tai liivijengeiksi. Olennaista on, että nämä ryhmittymät katsovat olevansa järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella. Tämäntyyppiset rikolliset moottoripyöräjengit ovat levinneet voimakkaasti kaikissa Itämeren alueen maissa. Euroopan unionin laajentuminen ja siihen liittyvä vapaa liikkuvuus ovat tuoneet Suomeen myös uusia ulkomaisia, kansainvälisesti toimivia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Useiden Itämeren maiden järjestäytyneitä rikollisryhmiä on 2000-luvun alusta lähtien tavattu kasvavassa määrin Suomessa, erityisesti huumausaine-, omaisuus- ja talousrikollisuudesta epäiltyinä. Rikollisryhmittymät ovat tuoneet mukanaan uusia, Suomessa aiemmin harvinaisia tekotapoja ja toimintamalleja. Niiden jäsenten tekemät rikokset ovat monesti sarjarikoksia, joilla aiheutetaan suurta taloudellista vahinkoa. Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien määrä on lisääntynyt viimeisten 10 vuoden aikana Suomessa. Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää, ja näissä ryhmissä on jäseniä noin Tiedot perustuvat rikostuomioihin, tehtyihin rikosilmoituksiin ja esitutkintaviranomaisten vihjetietoihin, eivätkä kuvaa tehtyjen rikosten tai niistä tuomittujen määrää. 5 2 Vuonna 2000 syylliseksi epäiltyjä huumausainerikoksiin (RL 50:1 4 :t) oli henkilöä. Vuonna 2011 syylliseksi epäiltyjä huumausainerikoksiin (RL 50:1 4 :t) oli henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, PX-Web- Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Oikeus/Poliisin tietoon tullut rikollisuus.

6 Järjestäytyneiden rikollisryhmien päärikostoimialat ovat huumausaine-, väkivalta-, omaisuus- ja talousrikollisuus. Viime vuosina on ollut selvästi havaittavissa painopisteen siirtymistä huumausainerikollisuudesta talousrikollisuuteen. Rikollisryhmien uusia toimialoja ovat perintätoiminta, ravintola-ala ja rakennusala. Nämä liiketoiminta-alat ovat rikollisryhmittymien kiinnostuksen kohteina, koska niissä käsitellään käteistä rahaa. Yksityinen turvallisuusala on myös ala, josta järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät ovat kiinnostuneita. Niin ikään ulkomaankaupan ja erityisesti kauttakulkuliikenteen talousrikollisuus on edelleen merkittävä uhka. Järjestäytyneen rikollisuuden kytkennät talousrikollisuuteen ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Keskusrikospoliisin mukaan vuosina 2007 ja 2008 talousrikoskytkentöjä oli noin neljänneksessä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi määritellyistä jutuista. Eri rikollisryhmien jäsenistä 44 % on jossakin vastuuasemassa yrityksissä. Europolin uhka-arvioinnin 2011 mukaan Pohjoismaissa järjestäytyneen rikollisuuden riskialoja ovat mm. kuljetus-, finanssi- ja kiinteistöala. Suomessa tunnuksellisten rikollisryhmien keskinäiset suhteet ovat 2000-luvulla säilyneet melko vakaina. Kilpailu ja maantieteellinen laajentuminen aiheuttavat tosin ristiriitoja ja väkivaltaa. Useat rikollisryhmät ovat perustaneet osastoja eri puolille maata ja luoneet yhteistyösuhteita myös muihin rikollisryhmiin ja rikollisvaikuttajiin Suomessa. Tämä on nähtävissä osana laajempaa kehitystä, jossa ryhmien välit ovat sekä ulkomailla että Suomessa jännittyneet ja jossa markkinoille on pyrkimässä uusia kansainvälisiä ryhmiä. Ryhmien jäsenten ampuma-aserikokset ovat lisääntyneet, mikä on lisännyt uhkaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta kohtaan. Lainvalvontaviranomaisten toiminta on tehostunut 2000-luvulla 3. Poliisi, Tulli ja Rajavartiosto ovat tiivistäneet toimintaa erityisesti rikostiedustelussa yhteisellä PTRrikostiedustelujärjestelmällä ja rikostorjunnassa yhteisellä kohdetorjuntamenettelyllä ja yhteisillä tutkintaryhmillä. PTR-viranomaiset ovat luoneet myös uusia menettelyjä ja käytänteitä. Myös kansainvälistä yhteistoimintaa on tehostettu kehittämällä tiedonvaihtoa, yhdysmiestoimintaa ja perustamalla yhteisiä tutkintaryhmiä. Myös rangaistusten täytäntöönpanosta huolehtiva Rikosseuraamuslaitos osallistuu aktiivisesti viranomaisyhteistyöhön. Päivittäinen vankiluku on viime vuosina vaihdellut vangin välillä. Arvioiden mukaan vankilukumäärästä noin on järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia henkilöitä, mikä vastaa noin 6 7 % vankimäärästä. Nämä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat henkilöt aiheuttavat vankilassa merkittäviä ongelmia muun muassa pitämällä yllä hierarkiajärjestelmää, kontrolloimalla huumausainekauppaa ja luomalla velkasuhteita. Vankilassa on mahdollisuus rekrytoida uusia jäseniä. Rikosseuraamuslaitoksen arvion mukaan järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuuluvan henkilön riski uusintarikollisuuteen on huomattavan korkea. Lainvalvontaviranomaistoimista huolimatta järjestäytynyt rikollisuus on monella mittarilla mitattuna kasvanut. Rikollisryhmien jäsenmäärä on lisääntynyt, eri ryhmien määrä on 6 3 Poliisiylijohtaja asetti huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka tavoitteeksi annettiin huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategisten ja keskeisten toimintalinjojen valmistelu. Sisäasiainministeriön poliisiosaston ( ) julkaisussa 6/2007 "Huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen" työryhmä on valmistellut 19 toimintasuositusta koskien tiedonhallintaa, vakavan rikollisuuden kohdetorjuntaa, poliisiyksiköiden ja muiden viranomaisten tehtävänjakoa sekä kansainvälistä toimintaa.

7 lisääntynyt, uusia rikoksen tekomuotoja ja -tapoja on rantautunut Suomeen, ja rikosvahinkojen määrä on lisääntynyt. Rikostutkinnan yhteydessä takavarikoitujen aseiden lukumäärät osoittavat ryhmien aseistautuvan ja toimivan ammattimaisesti ja väkivaltaisesti. Rikollisryhmien toiminta on vuosien saatossa monialaistunut ja ammattimaistunut sekä verkostoitunut. Järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt yhdistämään laillisen ja laittoman toiminnan. 4. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiset linjaukset Järjestäytynyttä rikollisuutta tulee ensisijaisesti ennalta ehkäistä vaikuttamalla rekrytoitumishalukkuuteen ja tekemällä järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen kannattamattomaksi sekä vähentämällä järjestäytyneen rikollisuuteen kuuluvien ryhmien ja niihin kuuluvien henkilöiden arvostusta. Eri viranomaisten toiminnassa huomioidaan se, ettei järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä edes välillisesti lisätä. Tiiviillä ja suunnitelmallisella sekä valtakunnallisen että paikallisen tason viranomaisyhteistyöllä lisätään mahdollisuutta paljastaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja tehokkaalla rikosprosessilla huolehditaan rikosvastuun kokonaisvaltaisesta toteutumisesta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on välttämätöntä ottaa käyttöön uusia menetelmiä, kuten hallinnollisten keinojen tehokas käyttäminen rikosten torjunnassa sekä tiivis yhteistyö viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä edellyttää viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyömallien kehittämistä ja joiltakin osin myös lainsäädännön muuttamista muun muassa tiedonvaihdon osalta. Rikostorjunnassa ja hallinnollisissa menettelyissä korostetaan rikoksella saadun omaisuuden poisottoa ja perusteettoman etuuden epäämistä. Rangaistusaikana lisätään tuomittujen niitä valmiuksia, jotka tukevat rikoksetonta elämää, edistävät järjestäytyneestä rikollisryhmästä tai sen toiminnasta irtautumista ja edistävät elämänhallintaa. Rangaistusten täytäntöönpanon aikana kiinnitetään erityistä huomiota rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseen rikoksesta tuomitun oikealla sijoittamisella ja kiinnittämällä huomiota tuomittuihin, joiden vakavan väkivallan uusimisen todennäköisyys on suuri. 5. Strategisten linjausten mukaiset toimenpiteet Valtioneuvosto edellyttää, että ministeriöt ryhtyvät valmistelutoimiin niin, että järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät seuraavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa tai niiden valmistelu aloittaa tämän hallituskauden aikana. Kunkin hankkeen pääkoordinaatiovastuu on tietyllä ministeriöllä tai viranomaisella. Tämä on merkitty toimenpiteen lopussa olevassa listauksessa tummennettuna. Mukana tietyn hankkeen toteuttamisessa voi kuitenkin olla muitakin ministeriöitä tai viranomaisia, jotka on merkitty päävastuutahojen listaan. 1. Syrjäytymistä estetään. Järjestäytyneen rikollisuuden piiriin rekrytoitumista ennaltaehkäistään pitkällä aikavälillä ehkäisemällä syrjäytymistä. Lähtökohtana tulee olla, etteivät rikollisryhmät tai rikollinen elämäntapa ole vaihtoehto. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallitusohjelman kolmesta paino-pistealueesta. Se kokoaa yhteen eri hallinnonalat, toimijat, keskeiset työmarkkinajärjestöt ja järjestöt yhdessä 7

8 valmistelemaan, kehittämään, toimeenpanemaan ja arvioimaan tarvittavia toimenpiteitä syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi. Tässä yhteydessä varmistetaan syrjäytymistä ehkäisevän Ankkuri-toimintamallin toimintaedellytykset. Päävastuussa STM, SM 2. Torjuntatyön toimijoiden osaamista lisätään. Viranomaisten osaamista, kykyä, tietämystä, suhtautumista ja ennakkoreagointia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta, toimenpidemalleista ja siltä suojautumisesta lisätään tehokkaalla hallinnonalat läpäisevällä koulutuksella ja tiedottamisella. Samalla varmistetaan, että rikoslaissa ja muussa lainsäädännössä säädettyjä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan mahdollisesti soveltuvia kriminalisointeja sovelletaan tehokkaasti. Päävastuussa Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV 3. Tilannetietoisuutta lisätään. Lisätään eri viranomaisten mahdollisuuksia saada tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, kykyä tunnistaa järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöitä ja hyödyntää järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää tietoa omassa viranomaistoiminnassaan. Luodaan kaikkien viranomaisten hyödynnettävissä oleva yhteinen ja säännöllisesti päivitettävä uhka-arvio järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kehitetään poliisin johdolla PTR-viranomaisten järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaa ja luodaan sen ylläpitämiseksi viranomaisille tosiasialliset ja tarkoituksenmukaiset edellytykset keskinäiseen tiedonvaihtoon myös oma-aloitteisesti. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeisimmät elinkeinoelämän toimijat ja valtionhallinnon strategiset kumppanit kytketään mahdollisuuksien mukaan tilannekuvan ylläpitämiseen. Päävastuussa SM, Poliisihallitus 4. Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallista vaikuttamista viranomaistoimintaan estetään. Huolehditaan siitä, että viranomaistoiminta järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ei henkilöidy eikä jää yksittäisten virkamiesten vastuulle korostamalla viranomaismenettelyjen yhtenäisyyttä. Vähennetään riskiä painostuksen kohteeksi joutumisesta yhdenmukaisilla menettelytavoilla ja turvallisuusriskejä koskevalla tietoisuudella, joilla voidaan vähentää virkamiehiin mahdollisesti kohdistuvien asiattomien painostuskeinojen vaikutuksia. Päävastuussa SM, Poliisihallitus 5. Järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamaa pelkoa torjutaan. Kannustetaan järjestäytyneen rikollisuuden kanssa tekemisiin joutuneita henkilöitä ilmoittamaan rikoksista tai kohtaamastaan painostuksesta viranomaisille. Viranomaisten tulee ryhtyä viivytyksettä asian edellyttämiin toimenpiteisiin ja kiinnittää erityistä huomiota asianomistajien turvallisuuteen. Selvitetään esitutkintalain muutostarvetta siltä osin, tulisiko lainvalvontaviranomaisilla näissä tapauksissa tapauskohtaisesti ja perustellusta syystä olla oikeus olla ryhtymättä esitutkintatoimenpiteisiin uhrin suojaamiseksi. Lisätään aktiivisen tiedottamisen kautta kansalaisten tietoisuutta järjestäytyneestä rikollisuudesta, jolla lisätään oman elinympäristön turvallisuutta ja vähennetään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Päävastuussa SM, OM, Poliisihallitus 6. Hallinnollista torjuntaa edistetään. Puututaan tehokkaasti järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja toimintaedellytyksiin hallinnollisissa menettelyissä. Huolehditaan siitä, ettei viranomaistoiminnassa yksittäisillä päätöksillä tai ratkaisuilla edistettäisi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Erityisesti huolehditaan siitä, etteivät viranomaispäätökset mahdollista rikollisen toiminnan jatkamista ja että eri viranomaisilla oleva tieto järjestäytyneestä rikollisuudesta voidaan huomioida myös hallinnollisessa päätöksenteossa. Selvitetään hallinnolliset ja siviilioikeudelliset keinot järjestäytyneen 8

9 rikollisuuden toimintaedellytysten heikentämiseksi. Kehitetään yhteistyörakenne, mukaan lukien paikallis- ja aluetaso, viranomaisten ja yksityisen sektorin välille, joilla hallinnolliset keinot voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Hallinnolliset torjuntatoimenpiteet otetaan huomioon paikallis- ja aluetason turvallisuussuunnittelussa. Lisäksi arvioidaan mahdollisuudet luoda ja ottaa käyttöön paikallinen hallinnollisen torjunnan moniviranomaismalli. Päävastuussa Poliisihallitus 7. Järjestäytyneen rikollisuuden osallistumista julkisiin hankintoihin estetään. Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä tehdään kokonaisuudistus, jonka yhteydessä selvitetään vakaviin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden osallistumista ja asemaa julkisissa tarjouskilpailuissa nykysääntelyn puitteissa. Selvityksen perusteella arvioidaan tarvetta muuttaa tarjoajien soveltuvuutta koskevia vaatimuksia ja velvoitteita ottaen erityisesti huomioon hankintayksiköiden riittävä tiedonsaanti tarjoajien taustoista. Päävastuussa TEM 8. Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisille toimialoille estetään. Hyödynnetään turvallisuusselvityslainsäädännön mahdollisuuksia arvioida järjestäytyneen rikollisuuden kannalta kriittisillä toimialoilla toimivien henkilöiden taustat. Lisäksi arvioidaan yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamisen osalta mahdollisuutta laajentaa viranomaisten oikeutta arvioida toimijan sopivuutta. Päävastuussa SM, OM, Poliisihallitus 9. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutukset ravintolatoiminnassa estetään. Sisällytetään alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä lakiin lupahallinnon ja valvonnan toimintamahdollisuus puuttua harmaan talouden toimijoiden ja järjestäytyneen rikollisuuden osallistumismahdollisuuksiin erityisesti ravintola-alalla. Päävastuussa STM 10. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa rikosoikeudellista käsitteistöä yhtenäistetään. Arvioidaan rikoslain 17 luvun 1a :n (järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen) muutostarpeet ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset näkökohdat. Arvioidaan muutoinkin järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevien määritelmien ja kvalifioimisperusteiden yhtenäistämistarvetta. Huolehditaan siitä, että eri viranomaisilla on yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Päävastuussa OM 11. Järjestäytyneen rikollisuuden ulkoisten tunnusmerkkien käytön rajoittamista selvitetään. Selvitetään erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien käytön rajoittamisen mahdollisuus yksittäisissä tapauksissa rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi. Selvitetään poliisin mahdollisuuksia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden välittömän uhan torjumiseksi rajoittaa tunnuksien käyttämistä tilapäisesti (julkisella paikalla tai) yleisötilaisuuksissa. Päävastuussa SM, Poliisihallitus 12. Viranomaisten toimivaltuuksia päivitetään. Tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tarkistamalla torjunnan kohteeksi valittujen rikollisryhmien toiminnan estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä edellytettäviä toimivaltuuksia, jotka liittyvät salaiseen tiedonhankintaan, niitä koskeviin ilmoittamisvelvoitteisiin, viranomaisten tiedonvaihtoon ja kohdetorjuntaan liittyvien toimijoiden suojeluun. Varmistetaan samalla menettelyn oikeudellinen valvonta ja toimenpiteiden kohteeksi johtuneiden oikeussuoja. Harkitaan tarvetta muuttaa vuonna 2014 voimaan tulevaa pakkokeinolakia erityisesti siltä osin, kun kysymys on eräitä salaisia pakkokeinoja koskevasta sääntelystä. Mahdollisuuksien mukaan harkitaan myös eräiden pakkokeinojen käyttöalan laajentamista. Päävastuussa SM, OM, VM 9

10 13. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan suunnitelmallisesti poliisin koordinoimana. Järjestäytyneen rikollisuuden operatiivisessa torjunnassa huolehditaan PTR-viranomaisten saumattomasta yhteistyöstä ja päällekkäisen työn estämisestä muun muassa hyödyntämällä ja kehittämällä kohdevalintamenettelyä. Rikosten paljastamisen tulee olla suunnitelmallista ja siinä tulee korostaa tekijäkeskeisyyttä ja hyödyntää olemassa olevia keinoja tehokkaasti, kuten esimerkiksi yhteisiä kansallisia tutkintaryhmiä. Lisätään viranomaisten menettelyjen yhtenäisyyttä ja edistetään tiedon kulun avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Syyttäjät kytketään varhaisessa vaiheessa mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Päävastuussa Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV, puolustusvoimat 14. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään. Varmistetaan rikosvastuun toteutuminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla myös valtioiden rajat ylittävässä järjestäytyneessä rikollisuudessa. Mahdollisuuksien mukaan syyteharkinta ja mahdollinen oikeudenkäynti tulee suorittaa rikoksesta epäillyn tai syytetyn kotivaltiossa tai valtiossa, jonka alueelta rikollista toimintaa on johdettu. Tähän tähtäävä yhteistyö toisen valtion lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kanssa aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Operatiivisessa yhteistyössä korostetaan ja tehostetaan kansainvälisten yhteisten tutkintaryhmien käyttöä. Syytesiirtomenettelyn käyttämistä pyritään lisäämään. Lainvalvontaviranomaisten tulee hyödyntää kattavasti Europolin ja muiden kansainvälisten yhteistyöfoorumien tarjoamia tietojärjestelmiä, analyysi- ja muita palveluita sekä huolehtia osaltaan kansainvälisesti sovittujen tiedonluovutusta koskevien velvoitteiden täyttämisestä. EU:n jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä tehostetaan siirtämällä Eurojustiin tietoa niistä jutuista, joissa rikollisryhmä on osallisena. Päävastuussa Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV 15. Harmaan talouden selvitysyksikön asiantuntemusta ja palveluja hyödynnetään. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää erityisasiantuntemusta ja tietoja jatkossa myös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Huomioidaan harmaan talouden torjunnassa järjestäytyneen rikollisuuden kytkökset. Selvitetään mahdollisuudet ulottaa velvoitteidenhoitoselvitykset nykyistä laajemmin järjestäytyneen rikollisuuden toimijoihin ja heidän vaikutuspiirissään oleviin yrityksiin. Arvioidaan, voidaanko velvoitteidenhoitoselvitys jatkossa ulottaa myös luonnollisiin henkilöihin. Päävastuussa VM, Verohallinto, Poliisihallitus 16. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa laittoman maahantulon järjestämisessä ja siihen liittyvissä rikoksissa tehostetaan. Parannetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja tutkinnassa ihmiskaupan erityspiirteiden tunnistamista. Tunnistetaan ja huomioidaan järjestäytyneen rikollisuuden kytkeytyminen laittoman maahantulon järjestämiseen. Selvitetään laittomaan maahantulon järjestämiseen liittyvän kriminalisoinnin muutostarve. Laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupan torjunnassa huomioidaan keskeisesti myös uhrin oikeusturva. Toteutetaan hyväksytty laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma. Päävastuussa OM, SM, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos 17. Tietoverkkoja hyödyntävän rikollisuuden torjuntaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa panostetaan. Selvitetään tietoverkkorikollisuuden torjuntastrategian tarve Suomen kyberturvallisuusstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman pohjalta. Huolehditaan siitä, että verkossa toimivat henkilöt pystyvät helposti ilmoittamaan rikolliseen toimintaan viittaavat tahot poliisille. Arvioidaan mahdollisuuksia, joilla viranomaiset voisivat torjua 10

11 anonyymiverkoissa esiintyvää rikollisuutta. Päävastuussa SM, LVM, VM, Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos 18. Mahdollisuuksia hyötyä rikollisesta toiminnasta vähennetään. Järjestyneen rikollisuuden torjunnassa viranomaiset panostavat rikoshyödyn takaisinsaantiin ja korvausvaatimusten turvaamiseen sekä tehostavat tuomittujen saatavien perintää. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemisessa käännetty todistustaakka. Järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden ja heidän lähipiirinsä osalta selvitetään mahdollisuudet tehostaa selvittämättömien omaisuuden lisäysten arvioverottamista. Päävastuussa OM, Verohallinto, Poliisihallitus, Tulli, Rajavartiolaitos, VKSV 19. Asianosaiskuulemiset rikosprosessissa turvataan. Harkitaan mahdollisuutta ottaa käyttöön anonyymitodistelu vakavimmissa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa rikosoikeudenkäynneissä oikeusministeriössä laaditun perusvalmistelun pohjalta. Lisäksi laaditaan todistajansuojelua koskeva lainsäädäntö ja luodaan moniviranomaisyhteistyöelin arvioimaan ja kehittämään todistajansuojelua sekä avustamaan viranomaisia yksittäisissä tapauksissa. Päävastuussa OM, SM 20. Rikosseuraamusjärjestelmää tehostetaan. Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan käyttöön vankitilojen valvontatasoluokitus. Rangaistusten täytäntöönpanon asiakastietojärjestelmän kehittämistyössä otetaan huomioon vankiloiden tarve saada riittävät tiedot poliisilta järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvista henkilöistä. Tutkintavankeusaikana varmistetaan yhteistyössä esitutkintaviranomaisten kanssa tarpeellinen tiedonvaihto. Rikoksesta tuomitun oikealla sijoittelulla, hyvin organisoidulla valvonta- ja tiedustelutyöllä sekä viranomaisyhteistyöllä turvataan vankilan sisäinen järjestys ja estetään rangaistuksen aikainen rikollisuus. Tiivistetään tarvittaessa ehdonalaisesti vapautuneiden rikollisryhmiin kuuluvien vankien valvonta-aikana yhteistyötä poliisin kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten kokonaisuudistuksen yhteydessä harkitaan, onko järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät näkökohdat riittävästi huomioitu yhdyskuntaseuraamuksia koskevassa sääntelyssä. Edistetään ja nopeutetaan rangaistukseen tuomitun siirtämistä (suostumuksestaan riippumatta) suorittamaan tuomittu rangaistus kansalaisuusvaltioonsa, jotta voidaan edistää tuomitun mahdollisuuksia asuinpaikan, muiden henkilökohtaisten olosuhteiden tai erityisten syiden vuoksi sopeutua yhteiskuntaan vapautumisensa jälkeen. Päävastuussa OM, Rikosseuraamuslaitos 6. Toimenpiteiden toteutus ja seuranta Ministeriöt käynnistävät ja seuraavat ohjelman toimeenpanoa vastuullaan olevien toimenpiteiden osalta ja raportoivat niistä sovitusti järjestäytyneen rikollisuuden johtoryhmälle. Toimeenpano edellyttää hallinnonaloilta toimenpiteiden valmistelua ja tarkempaa vaiheistamista. Kiireellisimpiä toimenpiteitä ovat edellä kohdissa 2, 4, 6, 8 ja 19 mainitut. Eräät tämän ohjelman mukaiset toimenpiteet ja hankkeet edellyttävät mahdollisesti lisäresurssointia. Niiden valmistelussa tarkentuu, millaiset nämä resurssivaikutukset ovat ja miten nämä resurssit olisivat turvattavissa. Johtoryhmä seuraa näiltä osin tilannetta, ja resurssikysymykset ratkaistaan erikseen. 11

12 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikuttavuutta ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin. Johtoryhmän tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri hallinnonalojen ja viranomaisten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntasuunnitelmia ja käynnistää tarvittaessa hallinnollisen lähestymistavan operatiivisen soveltamisen pilottihankkeita. Ohjelman eri toimenpiteet tehostavat hallitusohjelman mukaisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Eri toimenpidekohdat vastaavat lähtökohtaisesti hallitusohjelmassa mainittuun velvoitteeseen selvittää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan erityislain tarvetta. Jos toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi tai siihen ilmenee muita perusteita, erillislain tarvetta arvioidaan myöhemmin osana ohjelman toimeenpanon seurantaa. 12

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 Rakennuskonepäivät 8.11.2012 Janne Marttinen Johtaja Harmaan talouden selvitysyksikkö 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Rikollisuus on nopeaa ja liikkuvaa ammattirikolliset toimivat valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja globaalisti

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP Teemat tänään Keskusrikospoliisin tehtävät Suomalainen harmaa talous ja talousrikollisuus

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva Syksy 2007 Keskusrikospoliisi Tuija Hietaniemi 4.10.2007 2006 - Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvien

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229.

5.9.2011. Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. 5.9.2011 YRITYSTURVALLISUUDEN KANSALLINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika 15.8.2011 klo 14.00 15.30 Paikka Sisäasiainministeriö, Kirkkokatu 12, kokoushuone 229. Läsnä Ritva Viljanen, SM, puheenjohtaja Hollmén Jyrki,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 HTSY Verohallinto Päiväys 29.2.2012 Verohallinto 2 (6) TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen

TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA. Risto Joppe Karhunen TALOUSRIKOSTORJUNTA KOLME LÄHESTYMISTAPAA Risto Joppe Karhunen 1 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO (FK) Etujärjestö, joka edustaa pankkeja vakuutusyhtiöitä rahoitusyhtiöitä arvopaperinvälittäjiä sijoitusrahastoyhtiöitä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9.

Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus. Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. Arvopaperikeskusasetus, hallintarekisteröinti ja omistuksen julkisuus Listayhtiöiden neuvottelukunta 12.9. 1 TAUSTA 2 Sääntelyn tausta Komission pitkäaikaisena tavoitteena ollut luoda tehokkaat eurooppalaiset

Lisätiedot

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere

Pitkää. ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt. Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen. Rikoksentorjuntaseminaari 4.10.2012 Tampere Pitkää ään n suunniteltu! Tarkasti tähdt hdätty! Apulaispoliisipäällikkö Mika Heikkonen Ankkurin perusidea Tarkoituksena on auttaa nuoria pois syrjäytymiseen johtavilta urilta. Estää lasten ja nuorten

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Oppituntimateriaali Mitä on harmaa talous? Toimintaa, jossa lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa. Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Oppilaitosyhteistyö osana harmaan talouden torjuntakampanjaa Rikoskomisario Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Kampanjan taustaa Kampanjan pilotointi poliisihallinnon toimesta syksyllä 2011 Kampanjassa

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1. Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.2013 Valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakampanja

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi

Talousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Soveltamisala, vireille tulo, päätökset ja moniammatillinen arviointiryhmä Vastaanottokeskukset Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Moderni vapaakuntakokeilu

Moderni vapaakuntakokeilu Moderni vapaakuntakokeilu Aloite Kuntaliitolle kokeilun valmistelusta 17.12.2013 Aloitteen tekijät Hattula Hollola Kalajoki Kuusamo Lapua Pudasjärvi Tutkimus kustannustehokkuudesta 353 kunnassa vuosina

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015

TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS 19.1.2012 TEHOSTETTU HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNNAN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015 Ohjelman keskeiset tavoitteet ja vaikutukset Harmaan talouden torjunnan

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Yhteistyösopimus Allekirjoitettiin 15.6.2010 Rovaniemellä MTI:n ja syksyllä 2010 Santasportin

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Haagin ohjelman arviointi.

Haagin ohjelman arviointi. Helsinki, 21. kesäkuuta 2006 Hyvä Kollega, Oikeus- ja sisäasiat ovat viime vuosikymmenen aikana olleet keskeisellä sijalla Euroopan unionin yhteistyössä. Euroopan unioni on Amsterdamin sopimuksesta lähtenyt

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot