Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015"

Transkriptio

1 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2015 Keskusrikospoliisin toimintakertomus

2 KESKUSRIKOSPOLIISI Jokiniemenkuja 4, Vantaa Postiosoite: PL 285, Vantaa Puhelin Telekopio (09) Keskusrikospoliisin toimintakertomus

3 SISÄLLYS 1. JOHDON KATSAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA RIKOSTORJUNTA LUPAHALLINTO YHTEISET PALVELUT Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen Muut yhteiset palvelut MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖ Rekrytointi Työsuojelu ja työhyvinvointi Osaamisen kehittäminen TILINPÄÄTÖSANALYYSI ALLEKIRJOITUKSET Keskusrikospoliisin toimintakertomus

4 1. JOHDON KATSAUS Keskusrikospoliisin toiminnan 2015 tavoitteet ja niiden mittaaminen määriteltiin hyvässä yhteisymmärryksessä Poliisihallituksen kanssa siten, että lähtökohtaisesti tavoitteena oli Keskusrikospoliisin toiminnan säilyttäminen edellisvuoden tasolla. Toiminnan ja talouden suunnittelua ohjasi keskeisesti vuonna 2014 vahvistetun viraston strategian täytäntöönpano, joka merkittäviltä osin ajoittui kaudelle Strategian täytäntöönpanossa viraston tulosyksiköiden määrää vähennettiin lukien viidestä kolmeen ja uudistus lakkautti yhdeksän päällikkötehtävää. Tämän lisäksi virastossa käynnistettiin mittava päällikkötehtävien kierrättäminen. Vuoden 2015 lopulla tehdyn strategian toteutumisen ensimmäisen välitarkastelun mukaan organisatoriset järjestelyt ovat sisäisesti muun muassa tehostaneet ja tiivistäneet yhteistyötä operatiivisten osastojen välillä. Osana strategian toimeenpanoa Keskusrikospoliisiin muun muassa muodostettiin vahva rikostorjunnan operaatiokeskus, jonka tehtävänä on ylläpitää reaaliaikaista tilanneja torjuntatilannekuvaa hyödyntäen siinä myös poliisin kansainvälisten yhteyksien myötä saatavaa tietoa. Järjestely on selkeästi parantanut keskuksen kykyä palveluiden tuottamiseen ja nopeaan operatiiviseen reagointiin. Poliisihallituksen päätöksen mukaisesti ja poliisin ylijohdon myöntämällä erillisrahoituksella Keskusrikospoliisiin perustettiin Kyberrikostorjuntakeskus, joka aloitti toimintansa lukien. Keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa poliisiyksiköiden tukeminen sekä kyberrikostorjuntaan liittyvissä asioissa että perinteisen rikollisuuden torjunnassa. Toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen jatkuu edelleen useilla osa-alueilla. Strategian täytäntöönpanoa on vuoden 2015 osalta kuvattu kertomuksen eri osioissa. Keskusrikospoliisin uudistetun vision 2020 toteuttamiseen tähtäävä strategisten linjausten suunnitelmallinen toteuttaminen jatkuu lähinnä prosesseja ja toimintamalleja kehittämällä. Viraston johtoryhmä seuraa säännönmukaisesti kokouksissaan visio- ja strategiatyön pohjalta annettujen päätösten toimeenpanoa ja antaa tarvittaessa ohjausta asiassa. Erittäin toimiviksi osoittautuneet Poliisihallituksen vuonna 2013 antamat useat määräykset rikostorjunnasta yhdessä poliisin hallintorakenneuudistuksen ja Keskusrikospoliisin strategian täytäntöönpanon kanssa ovat tiivistäneet poliisiyksiköiden välistä yhteistyötä, joka näkyy muun muassa reaaliaikaisena tietojenvaihtona ja lisääntyneenä yhdessä tekemisenä. Yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa hoidettavien juttujen tulokset kirjautuvat uusien järjestelyiden mukaisesti pääsääntöisesti paikallispoliisille, mikä näkyy osin viraston tunnuslukukehityksessä. Rikostorjunnan toimintaympäristö muuttui tarkastelukauden loppupuolella erityisesti maahanmuuttotilanteesta johtuen nopeasti ja ennalta arvaamattomalla tavalla, mikä edellytti myös Keskusrikospoliisin toiminnan ja resurssien pikaista sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Keskusrikospoliisi pystyi joustavasti painottamaan toimintaansa tilanteen edellyttämällä tavalla. Tämä oli mahdollista erityisesti sen vuoksi, että edellä todetuilla poliisin ja viraston strategisilla, organisatorisilla ja toiminnallisilla uudistuksilla oli ennalta luotu aiempaa paremmat edellytykset kykyyn reagoida muutoksiin. Virasto keskittyy maahantulotilanteen johdosta muun muassa tilanne- ja torjuntakuvan ylläpitämiseen, asiakirja- ja sormenjälkitutkimuksiin sekä ilmiöön sisältyvän rikollisuuden ja siihen liittyvän oheisrikollisuuden torjuntaan yhteistyössä paikallispoliisin ja sidosryhmien kanssa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

5 Haasteelliseksi muodostuneesta toimintavuodesta huolimatta, jossa hoidettavana olivat sekä tulossopimuksen velvoitteet että merkittävä määrä kokonaan uusia tehtäviä ja lisäksi muun muassa kahden keskeisen hallinnollisen tietojärjestelmän käyttöönottojärjestelyt, Keskusrikospoliisi kykeni resurssiensa puitteissa säilyttämään toimintansa ja sen laadukkuuden vuoden 2014 tasolla. Osaltaan tämän mahdollisti Poliisihallituksen antama erillisrahoitus lisähenkilöstön määräaikaiseen palkkaamiseen tueksi maahantulotilanteesta johtuvien uusien lisätehtävien hoitamiseen. Eräitä talousrikostorjuntaan ja laboratoriotutkimusten toimitusaikoihin liittyviä tavoitteita lukuun ottamatta virasto saavutti sille vuodelle 2015 asetetut tavoitteet ja kykeni vastaamaan sitä koskeviin odotuksiin, mikä osoitti henkilöstön vahvaa sitoutumista ja myös venymistä tilanteen niin vaatiessa. Toimintavuoden poikkeuksellisista haasteista huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys jopa nousi hieman. Tarkastelukauden lopulla poliisissa toteutetun työhyvinvointimittauksen perusteella Keskusrikospoliisin työtyytyväisyysindeksiksi muodostui 3,5/5. Tulos oli poliisihallinnon toiseksi paras. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

6 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Operatiivinen toiminta Vaikuttavuuden arvioinnin taustaksi osiossa kuvataan Keskusrikospoliisin toiminnan kannalta keskeisen vastuualueen, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, osalta melko laajasti myös toimintaympäristöä ja siihen liittyviä kehitysnäkymiä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Euroopassa vaikuttavat rikollisryhmät verkostoituvat tehokkaasti ja ovat rakenteeltaan yhä joustavampia ja useammista kansallisuuksista koostuvia. Europolin uhka-arvioissa (SOCTA) korostetaan, että liiketoiminnan kansainvälisyys, maailmanlaajuinen kuljetusinfrastruktuuri ja etenkin tieto- ja viestintäteknologia tekevät mahdollisiksi myös vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uudenlaiset toimintarakenteet ja ulottuvuudet, kun rikollisuus on teollistunut tietoverkossa välitettäviksi rikollisiksi palveluiksi. Rikolliset toimivat ja tekevät yhteistyötä kansallisten rajojen estämättä ja ilman että heitä voitaisiin välttämättä yhdistää tiettyihin alueisiin. Silti etniset, kielelliset ja sosiaaliset siteet vaikuttavat rikollisuutta hallitsevien ydinryhmien koostumukseen. Myös talouskriisi on pakottanut järjestäytyneitä rikollisryhmiä sopeutumaan ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Laittomien huumeiden kauppa muodostaa Europolin mukaan edelleen suurimmat rikollisuuden markkinat EU:ssa, mutta keväällä 2015 julkaistun tutkimuksen Organised Crime Portfolio mukaan useita muita rikollisuuden aloja on tuottoisuudessa noussut huumausaineiden rinnalle ja jopa ohi. EU-tasolla tällaisia tehokkaasti yritysrakenteita hyödyntäviä rikollisuuden aloja ovat muun muassa petos- ja tuoteväärennysrikollisuus. Tietoverkosta on tullut petosrikollisuuden keskeinen toimintaympäristö, jossa tarjolla olevia välineitä ja mahdollisuuksia hyödynnetään erittäin monipuolisesti ja runsaasti. Tietoverkon hämäräfoorumit muuttavat myös esimerkiksi huumausainemarkkinoiden ilmiöitä yhä laaja-alaisemmiksi ja pirstaleisemmiksi ja kotimaiset ja kansainväliset markkinat liittyvät toisiinsa yhä saumattomammin. Nettikaupasta on tullut merkittävä huumausaineiden hankinta- ja välityskanava, joka vaikuttaa markkinoiden rakenteisiin ja valikoimiin. Verkkofoorumeiden hyödyntäminen on tuottanut rajat ylittäviä huumausainekaupan verkostoja, joihin kotimaiset verkkohuumemarkkinat kytkeytyvät saumattomasti. Huumausainerikosten torjunta edellyttää viranomaisilta tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä ja tiedonhankintaa. Tietoverkon välineillä rikoksia toteutetaan joustavina alihankintaketjujen verkostoina, joihin ei rikoslain järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkistö sovellu. Tietoverkkoihin tukeutuva monimuotoinen ja lukuisista osateoista koostuva järjestäytynyt petosrikollisuus on merkittävä uhka. Järjestäytyneen rikollisuuden, vihamielisten valtioiden tai terroristi- ja äärijärjestöjen verkkohyökkäyksistä EU-maiden kriittiselle infrastruktuurille koituva uhka on merkittävä. Mittavien rajat ylittävien rikoskokonaisuuksien torjunta ja selvittäminen on mahdollista vain laajan ja aktiivisen kansainvälisen toiminnan pohjalta. Internet on tärkeä väline laittomien ja vaarallisten tuotteiden kaupassa. Internetin avulla rikollisryhmät tavoittavat ison joukon kohteita ja toteuttavat suuria määriä rikoksia nopeammin ja laajemmin kuin koskaan ennen. Europol arvioi, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä rikollisuudessa mittavat tietomurrot, verkkopetokset ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ovat kasvavia uhkia EU:ssa samalla, kun Keskusrikospoliisin toimintakertomus

7 uuden teknologian hyödyntäminen tuottaa jatkuvasti uusia rikoksenteon muotoja. Myös tietoverkkohyökkäysten ulottuvuudet, teknologinen vaativuustaso, lukumäärä, lajityypit sekä uhrien ja taloudellisten vahinkojen määrä kasvavat lähitulevaisuudessa huomattavasti. Tietoverkkorikollisten kyky toteuttaa tavoitteensa on kehittynyt nopeammin kuin kohdeorganisaatioiden kyky havaita tunkeutujia. Verkkohyökkäyksestä aiheutuvat vahingot voivat olla kerrannaisvaikutusten vuoksi fyysisen iskun vahinkoja huomattavasti suurempia. Myös järjestäytynyt rikollisuus on tarttunut tietoverkon tarjoamiin mahdollisuuksiin vahvistaa asemaansa. Vakavalla ja järjestäytyneellä rikollisuudella on EU-maissa merkittävä vaikutus lailliseen talouteen ja koko yhteiskuntaan. Rikoshyödyn investoiminen ja laittomien hyödykkeiden kauppa pienentävät jäsenvaltioiden verotuloja ja vahvistavat järjestäytyneiden rikollisryhmien hallinnassa olevia yrityksiä ja niiden levittämiä laittomia ja kilpailua vääristäviä liiketoimintatapoja. Europolin SOCTA uhka-arviossa EU:n lainvalvontayhteistyön prioriteeteiksi nostettiin laittoman maahantulon järjestäminen, ihmiskauppa, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tuoteväärennökset, yhteisöpetokset, synteettisten huumausaineiden valmistus ja useita eri huumausaineita välittävä salakuljetus, tietoverkkorikollisuus sekä rahanpesu. Suomessa merkittävimmät rikollisjengit ovat säilyttäneet vahvan asemansa järjestäytyneen rikollisuuden vaikuttajina. Jengien hallitsemassa ympäristössä rikoksia tehdään kurinalaisesti ja rikolliseen toimintaan liittyviä velkoja peritään jengien toimesta väkivallan uhalla. Jengien vaikutus vaikeuttaa väkivallantekojen selvittelyä ja tukee muuta rikollisuutta. Rikollisrahoittajat ja näiden hallitsemat yritykset, jengiläiset ja muut rikolliset verkostoituvat ja hyödyntävät toisiaan. Suomessa rikoksia tekevistä ulkomaalaisrikollisista merkittävä osa toimii järjestäytyneesti muissakin lähialueen maissa. Etenkin Virosta, Liettuasta ja Romaniasta tulee omaisuusrikollisia, joiden toimintaa organisoivat kansainvälisesti toimivat rikollistahot. Rikosvastuun toteuttamiseksi rikoskokonaisuudet on tunnistettava ja tutkittava myös kansainvälisenä yhteistyönä. Jengirikollisuuden osalta lainvalvontaviranomaisten tiedossa olevien järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä Suomessa nousi vuonna 2015 hieman edelleen: tunnuksellisiin rikollisjengeihin kuuluvia ryhmiä oli poliisin tiedossa tammikuussa 2016 kaikkiaan 76 (2015: 75). Ryhmien määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana tuntuvasti, sillä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tunnuksellisten rikollisryhmien lukumäärä pysyi selvästi alle 40:n. Viranomaisten tiedossa olevien rikollisryhmien lukumäärällä pelkästään ei voida tehdä johtopäätöksiä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tilasta, sillä ammattimainen rikollisuus toimii yhä enemmän tarpeiden mukaan muodostuvina verkostoina. Näissä verkostoissa toteutetaan työjakoa ja toimijoilla ja ryhmillä on erilaisia tehtäviä. Valtaosa poliisin tiedossa olevista rikollisryhmistä on tunnuksellisia ja niiden ydintoimintoihin kuuluu rikollisverkostoissa tarvittava kurinpito, kuten väkivaltainen velanperintä, joka pakottaa kohteena olevat rikolliset tekemään lisää rikoksia veloistaan selvitäkseen. Koska nämä rikollisryhmät vaikuttavat rikollista toimintaa koossa pitävänä ja kokonaisrikollisuutta kasvattavana voimana, niiden laajuus on keskeinen järjestäytyneen rikollisuuden tilan indikaattori. Tunnuksellisten rikollisjengien tärkeimpiä toimialoja väkivaltaisen velanperinnän ohella ovat huumausainekauppa, talousrikokset, rahanpesu ja muu väkivaltarikollisuus. Huolestuttavaa yhteiskunnan kannalta on, että nämä rikolliset pyrkivät myös harjoittamansa Keskusrikospoliisin toimintakertomus

8 yritystoiminnan kautta toimimaan laillisen yhteiskunnan rakenteissa, joita voidaan hyödyntää sekä rikoksenteossa että siihen kuuluvassa rahapesussa. Jengien vaikutusvalta lisää myös yhteiskunnan korruptioriskiä. Suomessa toimivista suurimmista tunnuksellisista jengiorganisaatioista kaksi kuuluu kumpikin omaan maailmanlaajuiseen järjestöönsä, joiden tarjoamat mahdollisuudet ovat näiden ryhmien rikollisen toiminnan ulottuvuuksien kannalta merkittäviä. Myös jengien alueellinen levinneisyys on kasvanut vuosikymmenen aikana olennaisesti ja kattaa yhä suuremman osan kaupungeista. Lähitulevaisuuden uhkina merkittäviä ovat jengien edelleen laajentuminen Suomessa uusille paikkakunnille ja uusien kansainvälisten rikollisjengien pyrkimykset levittäytyä Suomeen. Tähän voi liittyä väkivaltaista reviirijakoa ja välienselvittelyä. Ominaista uusille jengeille on, että ne ovat perinteisiä moottoripyöräjengejä väkivaltaisempia ja halukkaita rekrytoimaan etenkin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Muita rikollisryhmiä on viranomaisten havaittavissa lähinnä ryhmärakenteina. Nämä ryhmät ovat yleensä paikallisia ja tapauskohtaisia ja niissä on nähtävissä rikollisten verkostoituminen. Paikallisesti toimivia ja paikallisiin ryhmiin kuuluvia rikollisia rekrytoidaan rikollisen uran edetessä usein tunnuksellisiin rikollisryhmiin ja niiden yhteistyökumppaneiksi. Näitä ryhmiä ei ole mahdollista erikseen tilastoida. Viranomaisten tiedossa olleisiin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden arvioitu määrä oli vuonna 2015 edelleen noin tuhat. Suurin muutostekijä lainvalvontaviranomaisten toimintaympäristössä vuoden 2015 aikana oli Eurooppaan ja myös Suomeen loppuvuodesta 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrän suuri ja nopea kasvu ja se, että joukossa on henkilöitä ja ryhmiä, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuden kehitykseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulijoiden joukossa on eri intressejä ajaviin taistelijaryhmiin kuuluvia henkilöitä, jotka ovat tottuneet raakaan väkivaltaan ja joilla on koulutus ja osaaminen erilaisten taktisten keinojen käyttöön. Samoin tämä on seikka, joka joudutaan huomioimaan viranomaisten varautumisessa esimerkiksi vastaanottokeskuksiin kohdistuvien viranomaistoimien osalta. Riskinä on, että tällä on vaikutuksensa rikollisuuteen myös Suomessa. Maahantulijoiden keskuudessa esiintyy rikoksia ja järjestyshäiriöitä ja tutkittavaksi paljastuu myös sotarikoksia. Tulijoiden joukossa vaikuttavat ryhmät pyrkivät toteuttamaan intressejään myös Euroopassa ja terroristisen toiminnan lisäksi esimerkiksi myös aseellisen toiminnan tukeminen rikoksilla on mahdollista. Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden suurin kansalaisuusryhmä irakilaiset olivat suurin kansalaisuusryhmä myös Suomessa vuonna 2014 törkeistä huumausainerikoksista epäiltyjen keskuudessa. Kokemukset konfliktialueilta saapuvien henkilöiden piirissä vaikuttavista järjestäytyneen rikollisuuden perinteistä ja rakenteista esimerkiksi Ruotsissa osoittavat, että taistelukokemusta omaavissa tulokasryhmissä voi kehittyä merkittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, jonka torjunta edellyttää nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä. Mahdolliset uudet rikollisryhmät saattavat ajautua välienselvittelyihin maassa jo toimivien rikollisryhmien kanssa. Lisäksi maahantulijoita tulee runsaasti alueilta, joissa naisten asema yhteiskunnassa poikkeaa merkittävästi siitä, mikä se on Pohjoismaissa. Tästä syystä riski esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun ja seksuaalirikosten osalta on kohonnut. Maahantulijat ovat saattaneet joutua maksamaan suuria summia maahantulon järjestäjille, mistä syystä maahantulon järjestelijöiden ja maahantulijoiden välille on saattanut muodostua velkasuhteita. Tämä saattaa aiheuttaa paineita hankkia velan maksamiseen tarvittavia varoja myös rikollisin keinoin. Muutos on ollut niin suuri ja nopea, että siitä on aiheutunut jännitteitä väestöryhmien välillä, mikä on purkautunut muun muassa vihapuheena ja väkivallantekoina. Väkivallan osalta maahantulijat ovat olleet myös Keskusrikospoliisin toimintakertomus

9 rikosten kohteina ja kyse on ollut osin myös heidän keskinäisestä väkivallasta. Väestöryhmien väliset jännitteet sekä mahdollinen tyytymättömyys uuden oleskeluvaltion olosuhteisiin saattaa altistaa radikalisoitumiselle, viharikoksille ja konflikteille. Kaikkiaan tilanne on vaikuttanut merkittävästi poliisin ja Keskusrikospoliisin toimintaympäristöön ja asettanut uusia haasteita kaikille toiminnoille Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2015 yhteensä 25 uutta järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtäävää torjuntaoperaatiota, joka on hieman vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Määrän lasku selittyy sillä, että käynnistetyt operaatiot ovat aiempaa haastavampia ja tutkinta on sen vuoksi monissa tapauksissa pilkottu useisiin laajoihin alaoperaatioihin, joita ei Keskusrikospoliisissa tilastoida erikseen. Vaikka käynnistettyjä operaatioita onkin tilastollisesti aiempaa vähemmän, juttujen luonteen johdosta torjuntatoimet ovat onnistuessaan vaikutukseltaan merkittäviä. Vuoden 2015 torjuntaoperaatioista 14 liittyy pääosin huumausainerikollisuuteen, kuusi laittoman maahantulon järjestämiseen ja muut muun muassa omaisuusrikollisuuteen. Niiden osalta perustettiin yhteensä kolme kansainvälistä tutkintaryhmää (Joint Investigation Team, JIT), minkä lisäksi aiemmilta kausilta siirtyi vuodelle 2015 yhteensä neljä JIT-operaatiota. Yhteisten tutkintaryhmien lisäksi viime vuoden operaatiosta 21 muutakin toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä, mikä kuvastaa torjuntatoimien kohteena olevien tapausten kansainvälistä ulottuvuutta ja luonnetta. Vuodelta 2014 tai sitä aiemmilta vuosilta siirtyi vuodelle 2015 yhteensä 38 jo vireillä olevaa operaatiota, jolloin vuoden 2015 aikana oli käynnissä yhteensä 63 torjuntakokonaisuutta. Aiemmilta kausilta siirtyneistä operaatioista saatiin vuonna 2015 päätökseen 14 ja tarkastelukaudella tulleista vain yksi operaatio. Merkittävin osa vuonna 2015 käynnistetyistä operaatioista saadaan päätökseen vasta vuosina Keskusrikospoliisi on siirtynyt rikoslain 6 luvun 5 pykälän 2 kohdassa tarkoitettujen koventamisperusteiden tutkimisen sijasta soveltamaan tutkinnassa yhä enemmän rikoslain 17 luvun 1a pykälää. Torjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi torjuntaoperaatioissa näyttö pyritään hankkimaan sekä ryhmän rikollisesta toiminnasta että osallistumisesta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Poliisihallitus perusti vuonna 2014 pääkaupunkiseudun poliisitoiminnallisen yhteistyön kehittämiseksi useita tehtäväkohtaisia työryhmiä, joista huumerikostorjunnan ja talousrikostorjunnan kehittämistyöryhmien puheenjohtajuus on Keskusrikospoliisilla. Huumerikostutkinnan kehittämistyöryhmän toiminta on merkittävästi edistänyt huumausainerikollisuuden paljastamisen suunnitelmallisuutta, mikä puolestaan on selkeästi lisännyt torjuntatyön vaikuttavuutta pääkaupunkisella. Viranomaisten tiedossa olevista järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenistä oli vuonna 2015 noin puolet esitutkinnan kohteena. Tähän sisältyvät myös liikennerikokset. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

10 Muun vakavan rikollisuuden torjunta Keskusrikospoliisi pyrkii vahvistamaan kansalaisten luottamusta rikosvastuun toteutumiseen tutkimalla yhteiskunnallisesti vahingollisimpia rikoksia, joina voidaan pitää henkirikoksia sekä rikollisuutta, jolla vaikutetaan järjestäytyneen yhteiskunnan rakenteisiin taikka sen keskeisten mekanismien toimivuuteen ja luotettavuuteen. Keskusrikospoliisi tutki vuonna 2015 useita kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäviä lahjus-, rahanpesu- ja tietoverkkorikoksia sekä vakavia yksilörikoksia. Lisäksi virasto muun muassa aloitti yhdessä Itä-Uudenmaan poliisin kanssa yhteisen tutkintaprojektin, jonka tarkoituksena oli katkaista niin sanottuun pyramidipeliin liittyvän juttukokonaisuuden leviäminen hallitsemattomaksi ja näin estää mittavien rikosvahinkojen syntyminen jo ennalta. Edellä kuvatun kaltaisten rikosten tutkinnasta julkisuuteen annetuilla tiedoilla vahvistettiin kansalaisten luottamusta rikosvastuun toteutumiseen, aikaansaatiin ennalta estävää vaikutusta sekä lisättiin samalla torjunnan vaikuttavuutta. Syksyn 2015 aikana Keskusrikospoliisi käynnisti yli kymmenen uutta juttukokonaisuutta epäillyistä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista sekä muista konfliktialueilla tapahtuneiksi epäillyistä vakavista rikoksista. Julkisuuteen tulleet uuteen ilmiöön liittyvät tapaukset saivat laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Poliisihallituksen pääkaupunkiseudun poliisitoiminnallisen yhteistyön kehittämiseksi perustaman Talousrikostutkinnan kehittämistyöryhmän esityksen pohjalta pääkaupunkiseudulla alettiin toteuttaa niin sanottua jaetun tutkinnan mallia. Siinä erikseen valittujen juttukokonaisuuksien tutkinnassa kaksi tai useampia yksikköjä suorittavat yhteisiä tutkintatoimenpiteitä siten, että yleisjohtajuus on erikseen määritellyllä yksiköllä ja kokonaisuuksien eri osien tutkintaa johdetaan koordinoidusti pääkaupunkiseudun eri poliisiyksiköissä. Toimintamallin käyttöönotolla on kyetty lisäämään talousrikostorjunnan vaikuttavuutta. Rikostorjunnan asiantuntijapalvelut Keskusrikospoliisin keskeisenä tehtävänä on tuottaa ja kehittää asiantuntijapalveluita lainvalvontaviranomaisille. Rikostiedustelullisten, poliisin kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien sekä rikosteknisten asiantuntijapalveluiden valtakunnallinen keskittäminen ja kansainvälinen yhteistyö mahdollistivat kustannustehokkuuden sekä riittävän erikoistumisen palvelutuotannossa. Keskusrikospoliisin vuonna 2015 tuottamat rikostorjunnan valtakunnalliset asiantuntijapalvelut kyettiin tuottamaan joitain pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kysyntää vastaavasti ja niiden avulla voitiin tehostaa merkittävästi rikostorjuntaa. Palveluilla oli monissa tapauksissa ratkaiseva merkitys vakavien rikosten ennalta estämiseksi, tutkinnan suuntaamiseen, näytön saamiseen, rikosten sarjoittamiseen sekä rikosten selvittämiseen esitutkinnassa ja sitä kautta selkeästi myös koko poliisin ja myös muiden esitutkintaviranomaisten toiminnan vaikuttavuuteen. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

11 Rikostorjunnan ja tutkintamenetelmien kehittäminen Rikostorjunnan ja rikostorjuntamenetelmien kehittäminen on Keskusrikospoliisin lakisääteinen tehtävä. Kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on toimintaympäristön ja turvallisuusriskien muutokseen sekä tulevaisuuden uhkakuvaan perustuva poliisin suorituskyvyn materiaalinen, menetelmällinen ja tiedollinen kehittäminen. Kehittämistoimintaa toteutetaan Keskusrikospoliisin strategian mukaisesti ja operatiivisen toiminnan tarpeiden lähtökohdista. Päämääränä on ottaa käyttöön parhaimmat mahdolliset käytännöt sekä varmistaa toiminnan mahdollisimman hyvä kustannustehokkuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Keskusrikospoliisissa oli vuonna 2015 käynnissä tai käynnistettiin useita erillisrahoitteisia kehittämishankkeita ja -projekteja. Tämän lisäksi kehittämistä tapahtui jatkuvana toiminnan parantamisena operatiivisen toiminnan ohessa. Kehittämistoiminnan painopisteet olivat vuonna 2015 hankekoordinaation kehittämisessä, organisaation innovaatiotoiminnan edistämisessä sekä ulkopuolisen rahoituksen käytön mahdollisuuksien tarkastelussa. Kehittämishankkeet ja niiden rahoitus määritetään vuosittain Poliisihallituksen ja Keskusrikospoliisin välisessä tulossopimuksessa. Vuonna 2015 Keskusrikospoliisissa otettiin käyttöön poliisin hankesalkkusovellus, joka mahdollistaa hankkeiden ja projektien aikaisempaa paremmat hallinnointi-, seuranta- ja raportointimenettelyt ja joka edesauttaa kehittämistoiminnan tuloksellisuuden seurantaa poliisissa. Useat Keskusrikospoliisin kehittämishankkeet ja -projektit ovat kestoltaan monivuotisia ja sisältävät useita erilaisia kehittämiskokonaisuuksia. Hankkeiden ja projektien tulostavoitteiden saavuttamista ja käytettyjä resursseja seurataan koko hankkeen ajan sekä strategian että tulostavoitteiden näkökulmasta. Kehittämisen vaikuttavuutta organisaatiossa voidaan arvioida siinä vaiheessa, kun uusi toiminta vakiintuu osaksi operatiivista toimintaa. Hankkeen tai projektin toteutunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä poliisin toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

12 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 Valvonta ja hälytystoiminta Keskusrikospoliisilla ei ollut valvontaan ja hälytystoimintaan liittyviä tulostavoitteita vuonna Rikostorjunta Kohdassa käsitellään vain Keskusrikospoliisin operatiivista toimintaa. Rikostorjunnan asiantuntijapalveluita tarkastellaan jäljempänä kohdassa Tulostavoitteet 2015 Poliisin yhteiset tavoitteet Varmistetaan toimenpiteet, joilla kyetään säilyttämään vuoden 2014 toiminnan tason rikostorjunnan painopistealueilla. Poliisi panostaa strategisen analyysiosaamisen ja siihen liittyvien työvälineiden kehittämiseen. Edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Laittomaan maahantuloon liittyvän rikollisuuden paljastamista tehostetaan viranomaisyhteistyössä. Tehostetaan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin tutkintaa ja kitketään harmaan talouden rikollisuutta monipuolisella keinovalikoimalla. Torjutaan tietoverkkorikollisuutta ja kehitetään tietoverkkorikostorjunnan osaamista kyberstrategian linjausten mukaisesti. Varmistetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan kohdennettujen resurssien täysimääräinen käyttö. Avoinna olevien talousrikosten määrät vähenevät merkittävästi ja takaisin saadun rikoshyödyn määrä säilyy hyvällä tasolla. Jatketaan pääkaupunkiseudun poliisitoiminnan kehittämistä. Toteutetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa ja sen pohjalta luotuja poliisin toimintalinjauksia. Keskusrikospoliisin omat tavoitteet Koordinoidaan vakavimman rikollisuuden torjuntaa ja ollaan vahvassa roolissa paljastettaessa, laajaa keinovalikoimaa käyttäen, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden rakenteita ja johtoa. Kansainvälisiä tutkinta- ja tiedusteluryhmiä (JIT ja JAT) hyödyntäen torjutaan Suomeen suuntautuvaa rikollisuutta siten, että rikos ennalta estetään ja rikosvastuu toteutetaan lähtömaassa. Tuetaan tutkintavastuussa olevia paikallispoliisiyksiköitä muun muassa henkirikosjuttujen ja laajojen tietotekniikkarikosjuttujen tutkinnan alkutoimissa. Rikostorjuntayhteistyön tehostamiseksi koordinoidaan huumausainerikostorjuntaa ja talousrikostorjuntayhteistyötä (HEV-alue). Huomioidaan rikostorjunnan osalta vahvistetut PTR-painopistealueet sekä muut vastaavat ylemmän tason painotukset ja prioriteetit toiminnan suunnittelussa ja juttuvalinnoissa. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

13 Luodaan rikoslaji- ja keinovalikoimaneutraali prosessi rikoshyödyn jäljittämiseen ja laajennetun rikoshyödyn takaisinsaantiin sekä tehostetaan rikoshyödyn jäljittämiseen liittyvää yhteistyötä. Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut Toiminnan seuraamisessa on tilastoinnin lähteenä käytetty pääosin poliisin tulostietojärjestelmää (PolStat), mutta myös yksiköiden omaa seurantaa sekä viraston käytössä olevia talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. * Poliisin uuden työajan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän käyttöönotosta johtuen vuoden 2015 työaikatiedot eivät ole toistaiseksi raportoitavissa. Tämän vuoksi aktiivista työaikaa (perustuu henkilöstön työajanerittelyyn) koskevia tunnuslukuja ei voida sisällyttää seuraavassa oleviin taulukoihin. Henkilötyövuosimäärien 2015 voidaan arvioida vastaavan vuoden 2014 tasoa. Toimintokoodistoon liittyvistä kirjausmuutoksista ja työajanseurannan haasteista johtuen myöskään tutkinnan kustannuksia ei ole toistaiseksi mahdollista laskea vuodelta Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, euroa Henkilötyövuodet, aktiivinen työaika Rikostorjunnan kustannukset, euroa Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset) Yksikön omat taloudellisuusmittarit Tutkinnan kustannukset / päätetty rikos Tutkinnan kustannukset / tutkinnan htv RIHY / tutkinnan htv rikoshyödyn kokonaismäärä huumerikostutkinnassa talousrikostutkinnassa Rikostutkintaan käytetyn työajan osuus viraston kokonaistyöajasta 44 42,5 43 JR-rikollisuuden torjuntaan käytetyt htv Talousrikostorjuntaan käytetyt htv Kohdetorjunnan työajan osuus jrtorjunnan työajasta TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/henkilötyövuodet) 1,28 1,15 1,3 Yksikön omat tuottavuusmittarit Päätetyt rikokset / tutkinnan htv 2,93 2,77 3 Päätetyt talousrikosjutut / talousrikos tutkinnan htv 1,4 0,48 2 PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään 79,1 88, Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk Keskusrikospoliisin toimintakertomus

14 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään 90,5 61, Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään - henkirikokset - pahoinpitelyrikokset Päätettyjen talousrikosten tutkintaaika, keskiarvo, vrk, enintään Rasistiset ja muut viharikokset, kpl Yksikön omat palvelukyky ja laatumittarit PTR-keskuksen tunnistamat JRryhmiin kuuluvien tai voimatoimijoiden tekemät rikoskokonaisuudet lkm Joista vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyyn valitut lkm Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU-ryhmät ja muut ryhmät) Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä Esitutkinnan kohteena olevien JRjäsenten lkm / tiedossa olevat ryhmien jäsenet (%) Jr-torjunnan operaatiot - yhteensä - jotka koskevat jäseniä/vaikuttajia - jotka toteutetaan kohdetorjuntaoperaatioina Kansainvälisten yhteisten tutkintaryhmien ja operaatioiden lukumäärä JIT, toteutunut /ehdotetut, kpl Muut kv-operaatiot Kohdetorjuntaoperaatiot, joissa yleisjohtajuus on KRP:n vastuulla Henkirikosjutut, joiden tutkinnan alkutoimissa KRP on tukenut tutkintavastuussa olevaa paikallispoliisia Laajat tietotekniikkarikosjutut, joiden tutkinnan alkutoimissa KRP on tukenut tutkintavastuussa olevaa paikallispoliisia SUORITTEET (koskee vain poliisitointa, PolStat: tutkiva yksikkö = poliisi) Kaikki selvitetyt rikokset, määrä Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä Päätettyjen talousrikosten määrä Avoinna olevien talousrikosten määrä Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä Keskusrikospoliisin toimintakertomus

15 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta rikostorjunta Toteuma 2013 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Toteuma 2015 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 14,9 17,9 18 8,97 Haltuun saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa (netto), milj. euroa 0,076 0,68 1 0,207 Haltuun saatu rikoshyöty muu rikos (netto), milj. euroa 0,36 0,1 1 0,1 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl - henkirikokset - pahoinpitelyrikokset Jr-luokitellut jutut Yksikön omat suoritemittarit Jr-kriteetin käyttäminen koventamisperusteena esitutkintapöytäkirjassa, kpl Operatiivisen toiminnan onnistumisia ja kehittämiskohteita Operatiivisen toiminnan onnistumisia 2015 kuvaavat muun muassa seuraavat tulosmittaritiedot: Rikoslakirikosten selvitystaso 100 % (tavoite 99 %); Omaisuusrikosten selvitystaso 100 % (tavoite 97 %); Kirjatut henkirikokset 25 kpl (tavoite 15 kpl); Kirjatut pahoinpitelyrikokset 11 kpl (tavoite 10 kpl); Kirjatut törkeät huumausainerikokset 149 kpl (tavoite 150 kpl); Päätetyt talousrikosjutut 181 kpl (tavoite 150 kpl); Uudet järjestäytyneeseen rikollisuuteen kohdistuvat operaatiot 25 kpl, jotka juttujen haastavuudesta johtuen sisältävät useassa tapauksessa monia laajoja alaoperaatioita, joita ei Keskusrikospoliisissa tilastoida erikseen (tavoite 40 kpl); Tuettu henkirikosjuttujen alkutoimissa paikallispoliisia 7 kpl (tavoite 5 kpl); Tuettu it-rikosten alkutoimissa paikallispoliisia 5 kpl (tavoite 5 kpl). Operatiivisen toiminnan kehittämiskohteita 2015 kuvaavat muun muassa seuraavat tulosmittaritiedot: Henkirikosten selvitystaso 16 % (tavoite 100 %); Rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika 477 vrk (tavoite 399 vrk); Talousrikosjuttujen keskimääräinen tutkinta-aika 914 vrk (tavoite 365 vrk); Avoimet talousrikosjutut 189 kpl (tavoite 150 kpl); KRP:lle valitut vakavan rikollisuuden torjuntakohteet 6 kpl (tavoite 12 kpl); KRP:n jr-luokittelemat jutut 126 kpl (tavoite 200 kpl); Takaisin saatu rikoshyöty yhteensä 9,28 M (tavoite 20 M ); Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa 8,97 M (tavoite 18 M ); Takaisin saatu rikoshyöty huumausainerikoksissa (tavoite 1 M ). Keskusrikospoliisin toimintakertomus

16 Operatiivisen toiminnan tunnuslukuja vuosilta Kaikki rikokset Tietoon tulleet rikoslakirikokset Selvitetyt rikokset Selvitys-% 186,5 117, ,1 88,8 100 Tutkinta-aika ka. vrk päätetyt Tutkintaan käytetty työaika (htv) Selvitetyt rikokset/htv 5,6 3,4 3,35 2,9 2,71 Tutkinnan kustannukset, M 33,3 33,5 34,5 35,6 35,1 Tutkinnan kustannukset /selvitetty rikos Huumausainerikokset Tietoon tulleet rikokset, joista * törkeitä rikoksia Selvitetyt rikokset, joista * törkeitä rikoksia Rikosten selvitysaste, joista 67, ,6 77,8 71,1 * törkeitä rikoksia 53,5 105, ,8 69,8 Huumerikosten tutkinta-aika ka. vrk, joista * törkeiden rikosten tutkinta-aika Huumerikostorjunnan kustannukset, M 6,290 5,653 6,328 6,076 7,211 8,232 /selvitetty rikos Yksilöön kohdistuneet törkeät rikokset Tietoon tulleet rikokset, joista * tappo * tapon yritys * murha * murhan yritys Selvitetyt rikokset Selvitys-% 184,2 66,7 90, ,5 Tutkinta-aika ka. vrk Omaisuusrikokset Tietoon tulleet rikokset Selvitetyt rikokset Selvitys-% 153, , ,5 145 Tutkinta-aika ka. vrk Tutkintaan käytetty työaika (htv) Selvitetyt rikokset/htv 66,8 66,1 38,2 28,9 25 Omaisuusrikostorjunnan kustannukset,m 0,660 1,240 1,269 1,380 1,149 0,790 /Selvitetty rikos Talousrikokset Tietoon tulleet talousrikosjutut Talousrikosjuttujen tutkinta-aika ka. vrk Tutkintaan käytetty työaika (htv) Avoimet talousrikosjutut vuoden lopussa Talousrikostorjunnan kustannukset, M 9,936 10,905 11,394 11,354 11,467 14,649 Rikoshyöty, M Rikosvahingot ilmoitetuissa jutuissa 13,5 38,4 91,0 39,57 9,06 11,5 Rikosvahingot avoimissa jutuissa 56,1 104,4 180,66 207,81 204,94 225,37 Keskusrikospoliisin toimintakertomus

17 Takaisin saatu rikoshyöty yhteensä, josta 13,9 7,2 11,59 16,3 10,91 9,28 * takaisin saatu rikoshyöty, netto 13,0 7,1 11,55 14,38 6,39 9,22 * ulosottomiehelle osoitetut varat 0,93 0,18 0,04 1,93 4,52 0,06 Tak.saatu rikoshyöty % ed. v. vahingoista 102,9 54,0 12,74 17,9 5,25 6,5 Yhteenveto ja päätelmät Huolimatta siitä, että tunnuslukujen perusteella Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2015 yhteensä 25 uutta järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtäävää torjuntaoperaatiota, vastaa operaatioiden määrä tosiasiallisesti tavoitetta 40 operaatiota, koska juttujen tutkinta pilkottiin monissa tapauksissa useisiin laajoihin alaoperaatioihin, joita ei Keskusrikospoliisissa tilastoida erikseen. Suurin osa tapauksista hoidetaan yhteistyössä paikallispoliisiyksiköiden kanssa, joille myös tulokset pääsääntöisesti kirjautuvat. Esimerkkinä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan onnistumisista voidaan todeta operaatio, jonka yhteydessä takavarikoitiin yhteensä 54 kg poikkeuksellisen vahvaa amfetamiinia. Toiseen tapaukseen liittyen helmikuussa 2015 annettiin Helsingin käräjäoikeuden tuomio, jossa rikollisryhmän jäseniä tuomittiin rikoslain 17 luvun 1a pykälässä tarkoitetusta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. Tätä niin sanottua jengipykälää sovellettiin tällöin tiettävästi vasta toista kertaa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Keskusrikospoliisi vastasi vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyn johtamisesta ja prosessissa valittiin yhteensä 10 uutta torjuntakohdetta, joista kuuden osalta tutkintavastuu on Keskusrikospoliisilla ja neljässä tapauksessa paikallispoliisilla. Tehtävämääräyksensä mukaisesti virasto vastaa paikallispoliisille valittujen kohdetorjuntaoperaatioiden koordinoinnista. Keskusrikospoliisi koordinoi Poliisihallituksen vuonna 2014 perustamien kehittämistyöryhmien puitteissa huumausainerikostutkintaa ja talousrikostorjuntayhteistyötä pääkaupunkiseudulla. Työskentely ja tietojenvaihto pääkaupunkiseudun paikallispoliisiyksiköiden ja Keskusrikospoliisin välillä on selkeästi lisännyt toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Myös yhteistyö Tullin kanssa on tiivistynyt huumausainerikostorjunnassa. Keskusrikospoliisi tuki yhteensä seitsemässä tapauksessa tutkinnasta vastaavaa paikallispoliisia henkirikosten tutkinnan alkutoimissa. Niistä neljässä tapauksessa jutun tutkintavastuu siirtyi jo alkuvaiheessa Keskusrikospoliisin vastuulle ja toteutettiin yhteistyössä paikallispoliisin kanssa. Kehittyneen yhteistyön ja toimintamallin johdosta Keskusrikospoliisi on aina henkirikoksen ilmi tultua yhteydessä aluevastuuperiaatteen mukaiseen paikallispoliisiyksikköön ja tarvittaessa nimeää jutulle heti alkuvaiheessa omia tutkijoitaan. Keskusrikospoliisin rikostorjunnan tilannekeskus tarjosi oma-aloitteisesti erilaista tukeaan paikallispoliisille vakavien tapausten kuten väkivalta- ja uhkatilanteiden alkutoimissa. Tilannekeskuksen palvelua poliisiyksiköille parannettiin muun muassa laajentamalla aikavasteita erityisesti internet-tiedustelun ja tilannepäivystyksen osalta ja varmistamalla eri palvelut yhden yhteydenoton periaatteen mukaisesti. Keskusrikospoliisin vastuulle otettiin kauden aikana yhteensä 25 uutta henkirikosjuttua. Lisäksi henkirikostutkintaan keskittyvällä yksiköllä oli tutkinnassa useita muita vakavia väkivaltarikoksia, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä kiristysjuttuja, virkarikoksia, Keskusrikospoliisin toimintakertomus

18 kuolemansyyn selvittämisiä ulkomailla, kansainvälisiä oikeusapuja sekä luovutustutkintoja. Maahantulotilanteeseen liittyen Keskusrikospoliisi kirjasi yli kymmenen uutta juttukokonaisuutta konfliktialueilla tapahtuneiksi epäillyistä vakavista rikoksista, jotka näkyvät selkeänä nousuna henkirikosjuttujen tunnusluvuissa. Talousrikostorjunnassa jatkui tiivis kansainvälinen yhteistyö, joka koski muun muassa kahta huomattavaa rahanpesurikosta, joiden esirikokset ovat tapahtuneet ulkomailla. Rikoshyödyn jäljittämistoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti eteni suunnitellusti ja jatkuu myös vuonna Talousrikostorjunnan tavoitteet eivät sovittujen mittareiden mukaisesti tarkasteltuna täysin toteutuneet. Keskusrikospoliisi panosti vuonna 2015 onnistuneesti juttuvarannon purkamiseen, erityisesti 24 kuukautta vanhempien avointen talousrikosjuttujen päättämiseen. Tämän johdosta virasto ei vastaavasti saavuttanut sisään otettavien juttujen määrää ja rikoshyötyä koskevia tavoitteitaan. Pidempikestoisten juttujen päättämisen johdosta myöskään päätettyjen juttujen keskimääräinen tutkinta-aika ei ollut tavoitteen mukainen. Keskusrikospoliisin tutkintavastuulla oli useita vakavia kansainvälisiä tietoverkkorikosjuttuja, jotka koskivat muun muassa laajoja verkkohyökkäyksiä ja massiivisia haittaohjelmalevityksiä. Tutkinnan yhteydessä selvisi lisäksi lukuisa määrä muita aiemmin pimeiksi jääneitä verkkohyökkäyksiä. Tulossopimuksensa mukaisesti Keskusrikospoliisi tuki, useissa tapauksissa ja eri muodoin, tutkinnasta vastaavaa paikallispoliisiyksikköä vakavien tietotekniikkarikosten tutkinnan alkutoimissa. Strategiansa toimeenpanoon liittyen Keskusrikospoliisi otti vuoden 2015 alusta lukien käyttöön uuden säännönmukaisen menettelyn, jonka tavoitteena on varmistaa viraston resurssien ja torjuntakeinovalikoiman tarkoituksenmukainen käyttö operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi menettelyllä varmistetaan operatiivisen toiminnan suuntaaminen strategian mukaisesti, resurssien tehokas yhteiskäyttö sekä viraston toimintoihin sisältyvien torjuntakeinojen monipuolinen hyödyntäminen. Menettely on käynnistynyt hyvin ja toimii tavoitteiden mukaisesti. Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön entistä päällikköä koskevaan virkarikostutkintaan ja siihen liittyviin muihin esitutkintoihin oli sidottuna tarkastelukauden ajan noin kahdeksan henkilötyövuoden panos. Katsaus operatiiviseen toimintavuoteen 2015 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Järjestäytyneistä rikollisryhmistä näkyvimpiä ovat tunnukselliset rikollisjengit, joiden osastoiksi laskettavia muodostelmia toimii Suomessa runsaat 76. Jengitunnusten kantaminen merkitsee ehdotonta lojaalisuutta jengille ja valmiutta palvella jengiä hengenvaarallisten sanktioiden uhalla. Jengiytymisen myötä uhkailu, kiristys ja väkivalta yleistyvät. Muun rikollisen toimintansa ohella jengit toimivat rikollismaailman kurinpitäjinä. Suomen järjestäytyneessä rikollisuudessa vaikuttaa jengien lisäksi rikollisjohtajia, alamaailman rahoittajia sekä ammatti- ja taparikollisia, jotka muodostavat ryhmiä ja verkostoja. He toimivat myös itsenäisesti, hyödyntäen niin toisiaan kuin asiantuntijoitakin, ja kilpailevat usein projektimaisesti. Vaikutusvaltaisimmilla rikollisilla ja rikollisrahoittajilla on ratkaisevaa sananvaltaa siihen, miten rikollisryhmät toimivat. Rikollismuodostelmissa toimivat ulkomaalaisjäse- Keskusrikospoliisin toimintakertomus

19 net avaavat toiminnallisia kontakteja ulkomaisiin rikollisryhmiin. Europolin mukaan EUalueella on yhä enemmän monikansallisia rikollisryhmiä. Yritystoiminnalla on järjestäytyneessä rikollisuudessa tärkeä rooli; laillinen ja laiton talous sekoittuvat toisiinsa. Europolin tulevaisuusraportin mukaan yritystoiminnassa toteutettava järjestäytynyt rikollisuus on jäänyt lainvalvonnassa toisarvoiseen asemaan, vaikka se on vähintään yhtä merkittävää kuin muu järjestäytynyt rikollisuus. Yritysvarallisuus on käytännössä harvoin lainvalvontatoimien kohteena. Keväällä 2015 julkaistussa EU-hankkeena toteutetussa Organised Crime Portfolio -tutkimuksessa todettiin, että rikollisten hallitsemaan yritysvarallisuuteen kohdistuvien rikostorjuntatoimien vähäisyys on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, mitä tiedetään varallisuuden ja yritystoiminnan merkityksestä rikollisuuden käyttövoimana. Rikolliset organisoivat toimintansa projektimaisesti ja monialaisesti, eikä välikäsien kiinni jäämisestä juurikaan koidu rikollista toimintaa vahingoittavia tappioita. Rikostorjunnan vaikuttavuuden kannalta on olennaista päästä käsiksi myös ulkomailta toimiviin organisaatioihin ja näiden hankkimaan rikoshyötyyn. Tämä edellyttää saumatonta ja monialaista viranomaisyhteistyötä rikostorjunnassa ja kansainvälisten rikostorjuntainstrumenttien tehokasta hyödyntämistä sekä kehittämistä. Esimerkki Keskusrikospoliisi sai vuonna 2015 oman tiedonhankintansa kautta lähtötiedot huumeiden maahantuontiorganisaation paljastamiseksi. Suomen ja Saksan viranomaiset tutkivat moottoripyöräkerho Bandidoksen puitteissa tehtyä huumausaineiden maahantuontia Saksasta Suomeen. Epäiltiin, että Bandidos MC Steinfurt on välittänyt Alankomaissa valmistettua amfetamiiniöljyä Bandidos MC Nokian osastolle, joka epäilyjen mukaan on edelleen välittänyt ainetta muille Suomen Bandidos-kerhoille. Saksan ja Suomen poliisit tekivät yhteisiskun epäiltyjen kerhojen tiloihin toukokuussa Saksassa rikoksesta epäiltyjä on 57. Pääepäiltyyn kohdistuu 48 eri syytekohtaa. Keskeiset rikosepäilyt liittyvät huumausaineiden ohella ryöstöihin ja ampuma-aserikoksiin. Saksan poliisi löysi kolme kannabisviljelmää sekä kerhotiloista ja muista epäiltyjen käyttämistä tiloista amfetamiinia, amfetamiiniöljyä, kokaiinia, hasista ja marihuanaa sekä aseita. Suomeen epäillään tuodun vuosina seitsemällä kerralla amfetamiiniöljyä. Amfetamiini valmistetaan ensin nestemäiseksi öljyksi, minkä jälkeen se saostetaan jauhemaiseksi amfetamiiniksi ja jatketaan sopivaan käyttövahvuuteen. Yhdestä amfetamiiniöljylitrasta saadaan reilu viisi kiloa käyttövahvuista (25 %) amfetamiinia. Suomessa poliisi epäilee jutussa seitsemää henkilöä törkeistä huumausainerikoksista. Heistä kuusi kuuluu Bandidos MC:hen. Maahantuoduissa seitsemässä erässä oli amfetamiiniöljyä yhteensä noin 20 litraa, mikä tarkoittaa yli sataa kiloa valmista jauhemaista amfetamiinia. Määrästä saa noin puoli miljoonaa käyttöannosta ja sen katukauppa-arvo on yli kolme miljoonaa euroa. Nokian Bandidosin kerhotilalta takavarikoitiin kotietsinnässä vähäinen määrä amfetamiiniöljyä. Jutun tutkinnassa huomattiin kytkös Sisä-Suomen poliisilaitoksen aiempaan juttuun, jossa oli takavarikoitu puoli kiloa valmista jauhemaista amfetamiinia. Tämä amfetamiini oli saostettu juuri Saksasta tuodusta Nokian Bandidosin amfetamiiniöljystä. Jutun yhteydessä tutkitaan myös järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista. Siitä epäiltynä on 15 henkilöä, joista 13 kuuluu BMC Nokian organisaatioon. Nokian kerhotila on asetettu vakuustakavarikkoon. Virolaisrikollisten rooli rajat ylittävässä huumausainerikollisuudessa pysyy Suomen kannalta merkittävänä, mutta muutkin kansallisuudet vahvistavat asemiaan. Myös suomalaisrikolliset itse ovat kansainvälisessä huumekaupassa yhä aktiivisempia. Rikollisilla moottoripyöräjengeillä on merkittävä asema laittomien aineiden välittäjinä ja jakelijoina suurimittaisen tuonnin keskuksista Länsi-Euroopasta ja Baltiasta Suomen markkinoille. Myös ulkomaalaisten rikollisten merkitys huumausainekaupassa on kasvussa. Muun muassa liettualaisrikolliset toimivat Itämeren alueen huumausainekaupassa ja valmistuksessa, erityisesti synteettisten huumausaineiden ja lähtöaineiden kaupassa hyvin aktiivisesti. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

20 Esimerkki Keskusrikospoliisi paljasti huumausaineiden maahantuontia harjoittaneen ryhmän, joka toi amfetamiinia ja hasista Alankomaista Tampereen seudulle. Poliisi pääsi oman tiedonhankinnan kautta ryhmän jäljille ja seurasi sen toimintaa. Ryhmältä takavarikoitiin Nokialla yhteensä 54 kg poikkeuksellisen vahvaa amfetamiinia. Määrä vastaa noin 110 kg normaalia amfetamiinia, ja määrästä saa noin käyttöannosta. Erän katukauppa-arvo on Pirkanmaalla vajaa kolme miljoonaa euroa. Lisäksi ryhmän epäillään tuoneen pienemmän määrän hasista. Jutun poikkeuksellisena piirteenä on huomattavan amfetamiinilastin maahantuonti suoraan Pirkanmaalle. Tutkinnassa saatiin selville koko maahantuontiorganisaatio Alankomaista Suomeen. Aineita ei päätynyt Suomessa katukauppaan. Rikoksista epäillään 13 henkilöä, joista yhdeksän on vangittuna. Epäiltyjen joukossa ei ole Suomen kansalaisia, mutta huumeiden vastaanottoa hoitaneet asuvat Suomessa. Ryhmän pääosa koostuu marokkolaisista, mutta mukana on myös alankomaalaisia, algerialaisia, venäläisiä ja latvialaisia. Rikosnimikkeenä jutussa on kaikkien epäiltyjen osalta törkeä huumausainerikos. Juttua on tutkinut Keskusrikospoliisin Sisä-Suomen yksikkö Tampereella. Tutkinnassa on tehty yhteistyötä Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Väärennös ja petosrikollisuuden osalta Keskusrikospoliisi onnistui paljastamaan Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren taideväärennöskokonaisuuden. Keskusrikospoliisi on tutkinut huomattavan laajaa taiderikoskokonaisuutta, jonka yhteydessä epäillään myydyn huomattava määrä väärennettyjä maalauksia arvotaiteena. Eri asiantuntijoiden arvioiden mukaan jopa viidesosa Suomen markkinoilla olevasta vanhasta taiteesta on väärennettyä. Ammattirikolliset ovat tulleet mukaan Suomen taidemarkkinoille. Esitutkinnan perusteella voidaan todeta, että väärennetyn taiteen reitit ovat muuttuneet kansainvälisemmiksi. Suomeen tulee Ruotsin kautta eurooppalaista taidetta ja Venäjältä venäläistä taidetta. Väärennettyä arvotaidetta tarjotaan myös huutokauppoihin. Esimerkki Esitutkinta tämä kokonaisuuden osalta käynnistettiin tammikuussa 2013 ja 2015 syyteharkintaan siirrettiin 49 esitutkintapöytäkirjaa, sivumäärältään yhteensä noin , joissa käsitellään lähes 150 epäiltyä rikosta. Pääosaa epäillyistä rikoksista tutkittiin törkeinä petoksina tai avunantoina törkeisiin petoksiin. Muita tutkittavia rikosnimikkeitä olivat muun muassa törkeä väärennys, väärennys, törkeä kavallus, törkeä rahanpesu sekä törkeä kirjanpitorikos. Asianomistajina on useita yksityishenkilöitä ja yhteisöjä. Epäiltyjä rikoksia oli toteutettu eri tekotavoin. Tutkinnan keskiössä olivat väärennetyt taideteokset ja niiden osalta tapahtuneet kaupat. Väärennöksinä epäillään myydyn sekä kotimaista, että ulkomaista arvotaidetta. Venäläisten taiteilijoiden nimiin tehtyjen teosten määrä on huomattava. Tutkinnassa on ilmennyt, että väärennökseksi epäiltyjä töitä on Suomen lisäksi myyty ainakin Ruotsissa ja ilmeisesti myös Ranskassa. Rikosvahinkojen kokonaismäärä on esitutkinnan mukaan noin 15 miljoonaa euroa. Epäiltyjä väärennyksiä tehtiin monien tunnettujen taiteilijoiden teoksista. Legerin teoksien ohella tutkinnan kohteena olivat muassa Henri Matissen ja Rene Magritten nimiin signeeratut maalaukset. Lisäksi kohteena oli venäläisten mestarien kuten Repinin, Shishkinin ja Kandinskyn nimiin signeerattuja teoksia sekä suomalaisista taiteilijoista muun muassa Ellen Thesleffin, Reidar Särestöniemen ja Helen Schjerfbeckin nimiin signeerattuja teoksia. Teoksia epäillään myydyn edelleen tekaistujen omistushistorioiden avulla muun muassa vahvistamalla teosten omistushistoriaa osin väärennetyn asiakirja-aineiston ja manipuloitujen valokuvien avulla. Teoksia epäillään päätyneen myös tunnettuihin huutokauppoihin Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi teosten myynnissä on käytetty hyväksi erilaisia asiantuntijalausuntoja. Lausuntoja on kirjoitettu ostajan harhauttamiseksi. Nykypäivän järjestäytynyt rikollisuus on merkittävältä osin verkostomaista toimintaa, joka perustuu internetissä toimivaan "rikolliseen palveluteollisuuteen", laittomien tuotteiden ja palvelujen tehokkaaseen maailmanlaajuiseen vaihdantaan, arvioimiseen ja kehittämiseen. Europolin mukaan noin kolmannes laittoman maahantulon järjestäjäryhmistä toimii useilla rikollisuuden sektoreilla, etenkin asiakirjaväärentämisen, lisäarvonveropetosten, huumausaineiden salakuljetuksen, aseiden salakuljetuksen, rahanpesun ja ihmiskaupan aloilla. Järjestäjäryhmissä toimii yleensä samojen kansallisuuksien edustajia kuin laittomasti EU-maihin järjestettävät maahantulijatkin ovat. Mukana on myös EU-maiden kansalaisia etenkin Itä- ja Keski-Euroopan maista. Keskusrikospoliisin toimintakertomus

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut Tulossopimuksen tunnusluvut ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Tavoite Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa

Lisätiedot

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185

Lisätiedot

POHJANMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut

POHJANMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11538 10851 12507 12 930,00 10 272,00 9 900,00 10 138,00 Henkilötyövuodet 160,2 143,0 169,0 167,20

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 15 033,00 8 952,00 8 463,00 8 952,00 Henkilötyövuodet 229,80 123,50

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi

Talousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2016 1 KESKUSRIKOSPOLIISI Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa Postiosoite: PL 285, 01301 Vantaa Puhelin 0295 480141 krp-kirjaamo@poliisi.fi

Lisätiedot

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 16.3.2017 Julkaisuvapaa klo 17.3.2017 klo 12 Valvonnan tilastojulkaisu 2016 - liitteet Kuvio 1. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus 2012-2016 Tullirikostorjunnan

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Poliisin tulostavoitteet ja poliisilaitoksen tulossuunnitelma 2016, katsaus ulkomaalaistutkintaan

POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Poliisin tulostavoitteet ja poliisilaitoksen tulossuunnitelma 2016, katsaus ulkomaalaistutkintaan POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Poliisin tulostavoitteet ja poliisilaitoksen tulossuunnitelma 2016, katsaus ulkomaalaistutkintaan Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Hälytystehtävien

Lisätiedot

Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt

Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt Tiedote 1 (7) 18.3.2016 POL-2016-3819 Ilmiötiedote Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus 2015 2016 Vuonna 2015 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2017

Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2017 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2017 Keskusrikospoliisin toimintakertomus 2017 1 KESKUSRIKOSPOLIISI Jokiniemenkuja 4, 01370 Vantaa Postiosoite: PL 285, 01301 Vantaa Puhelin 0295 480141 krp-kirjaamo@poliisi.fi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 10. Poliisitoimi

Talousarvioesitys 2016. 10. Poliisitoimi Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas

Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas 1 (16) Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas Tullin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 9 656 rikosta (2014: 9 789). Tullirikosten määrän vähenemiseen kahden vuoden takaisesta ennätysmäärästä

Lisätiedot

VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 JA VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JUL- KISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE

VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 JA VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JUL- KISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE Keskusrikospoliisi MUISTIO 1 (5) Eduskunta Hallintovaliokunta 12.10.2015 POL-2015-12823 HE 30/2015 vp ja VNS 1/2015 vp VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016 JA VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JUL- KISEN TALOUDEN

Lisätiedot

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi

Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat. 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Yrityksiin kohdistuvat rikosuhkat 16.11.2010 Erikoistutkija Tuija Hietaniemi, Keskusrikospoliisi Rikollisuus on nopeaa ja liikkuvaa ammattirikolliset toimivat valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja globaalisti

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET. Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Kuntaliitto 23.5.2012 Rikoskomisario Kaj Björkqvist / KRP Teemat tänään Keskusrikospoliisin tehtävät Suomalainen harmaa talous ja talousrikollisuus

Lisätiedot

HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2016

HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2016 Keskusrikospoliisi MUISTIO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta Hallinto- ja turvallisuusjaosto 6.10.2015 POL-2015-12726 HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2016 VALTION

Lisätiedot

Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina

Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina Liite 1 1(16) Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina 2013 2017 Tullin tietoon tuli vuonna 2017 yhteensä 9 409 rikosta (vuonna 2016: 9 581). Kuvio 1. Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina 2013 2017 Liite

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Ulosoton velalliskartoitus

Ulosoton velalliskartoitus Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto 25.9.2012 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTAA KOSKEVA EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI

Euroopan unionin neuvosto JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTAA KOSKEVA EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI Euroopan unionin neuvosto JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTAA KOSKEVA EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTAA KOSKEVA

Lisätiedot

tilannekuva ja ajankohtaiset

tilannekuva ja ajankohtaiset Kyberrikollisuuden tilannekuva ja ajankohtaiset ilmiöt Christian Jämsén Keskusrikospoliisi, Kyberrikostorjuntakeskus KRP:n toimialue ja henkilöstö Päätoimipaikka Vantaa Rovaniemi ~ 700 työntekijää Poliiseja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella

Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari 1.11.2017 Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta "Keskustele, osallista, anna

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi 10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

12583/16 pmm/mn/jk 1 DGD 1C

12583/16 pmm/mn/jk 1 DGD 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. syyskuuta 2016 (OR. en) 12583/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Ed. asiak. nro: 12098/2/16 REV 2 Asia: Pysyvien edustajien komitea /

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan

Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Vinkkejä talousrikollisuuden torjuntaan Sähköurakoitsijapäivät 14.4.2011 Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö Rikostarkastaja Ville Kivistö Helsingin poliisilaitos Talous- ja omaisuusrikosyksikkö

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (8) HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018

LAUSUNTO 1 (8) HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018 LAUSUNTO 1 (8) 2.10.2017 POL-2017-23664 Eduskunta Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi HE 106/2017 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018 1. Pyyntö Keskusrikospoliisia on

Lisätiedot

EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUMISEKSI

EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUMISEKSI EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN TORJUMISEKSI JJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJ EU:N TOIMINTAPOLIITTINEN SYKLI JÄRJESTÄYTYNEEN JA VAKAVAN KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN

Lisätiedot

Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava

Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava Tiedote 1 (5) 27.4.2018 POL-2018-10127 Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan: vuonna 2017 lainvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

Keskusrikospoliisi LAUSUNTO 1 (6) POL Eduskunta Hallinto- ja turvallisuusjaosto. VNS 5/2016 vp

Keskusrikospoliisi LAUSUNTO 1 (6) POL Eduskunta Hallinto- ja turvallisuusjaosto. VNS 5/2016 vp Keskusrikospoliisi LAUSUNTO 1 (6) Eduskunta Hallinto- ja turvallisuusjaosto 24.5.2016 POL-2016-7534 VNS 5/2016 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO SISÄISESTÄ TURVALLISUUDESTA Keskusrikospoliisia on pyydetty otsikkoasiassa

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 4.3.2011 Miksi työpaikoilla

Lisätiedot

10. Poliisitoimi Valvonta toteutuma arvio tavoite

10. Poliisitoimi Valvonta toteutuma arvio tavoite 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan.

Lisätiedot

Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt

Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt Tiedote 1 (7) 12.4.2017 POL-2017-7715 Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus 2016 2017 Vuonna 2016 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi noin

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

POLIISI HÄME Z4. 02. [016. Saate 1 (1) 22.2.2016 POLIISIHALLITUS. Poliisi hallitus, resurssiyksikkö. Vastaanottaja. Liitteet 1 kpl.

POLIISI HÄME Z4. 02. [016. Saate 1 (1) 22.2.2016 POLIISIHALLITUS. Poliisi hallitus, resurssiyksikkö. Vastaanottaja. Liitteet 1 kpl. POLIISI HÄME Saate 1 (1) Vastaanottaja Lähettäjä Poliisi hallitus, resurssiyksikkö Hämeen poliisilaitos 22.2.2016 POLIISIHALLITUS Z4. 02. [016 POLlSSTYRELSEN Hei, ohessa Hämeen poliisilaitoksen toimintakertomus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista, Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus 5.7.2017 B8-0477/1 1 1 kohta johdantokappale 1. päättää asettaa terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan, joka tarkoin määritellyn toimivaltansa mukaisesti: 1. päättää asettaa terrorismin vastaisen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

15184/16 pm/vp/akv 1 DGD 1C

15184/16 pm/vp/akv 1 DGD 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. joulukuuta 2016 (OR. en) 15184/16 ENFOPOL 455 ENV 766 ENFOCUSTOM 230 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

IBM Cognos Performance Case Poliisi: Tulosohjaus ja johdon raportointi poliisihallinnossa. Kristiina Haraholma, arvioija/polamk

IBM Cognos Performance Case Poliisi: Tulosohjaus ja johdon raportointi poliisihallinnossa. Kristiina Haraholma, arvioija/polamk IBM Cognos Performance 2009 Case Poliisi: Tulosohjaus ja johdon raportointi poliisihallinnossa Kristiina Haraholma, arvioija/polamk 3.11.2009 Esitys Tulosohjaus poliisissa Järjestelmät Järjestelmän arkkitehtuurista

Lisätiedot

10139/17 team/ip/km 1 DG D 2B

10139/17 team/ip/km 1 DG D 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10139/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 8. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak.

Lisätiedot

Haettavan tuen määrät sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa haussa

Haettavan tuen määrät sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa haussa 1.10.2019 Haettavan t sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa 1.10. 31.10.2019 haussa Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa on määritelty rahaston kansalliset

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. marraskuuta 2014 (OR. en) 14929/1/14 REV 1 ENFOPOL 342 COSI 105 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Ed. asiak. nro: 12214/3/14

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 687 678 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA

LAUSUNTO 1 (6) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA LAUSUNTO 1 (6) 11.5.2017 POL-2017-9001 Eduskunta Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi VNS 4/2017 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA 2018 2021 1. Pyyntö Keskusrikospoliisia on

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuus ja turvallisuus - yhteisin toimin kohti yhteistä tavoitetta

Tulevaisuus ja turvallisuus - yhteisin toimin kohti yhteistä tavoitetta Tulevaisuus ja turvallisuus - yhteisin toimin kohti yhteistä tavoitetta CGI naisten päivä 7.3.2014 Kansainvälisen osaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo Keskusrikospoliisi Mikä muuttaa rikollisuutta?

Lisätiedot

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Tullin tietoon tulleet rikokset 2001-2014

Tullin tietoon tulleet rikokset 2001-2014 Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas Tullin tietoon tuli vuonna 214 yhteensä 9 789 rikosta (213: 1 724). Tullirikosten määrän vähenemiseen on ennen kaikkea vaikuttanut se, että pääsääntöisesti

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015

Talousarvioesitys 2015 Talousesitys 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 731 032 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2017 Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Toimintakertomus vuodelta 2017 Itä-Uudenmaan poliisilaitos Toimintakertomus ID-18112145 1 (33) 22.02.2018 POL-2018-1927 Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintakertomus vuodelta Toimintakertomus vuodelta Itä-Uudenmaan poliisilaitos ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS Kielotie

Lisätiedot

Talousarvioesitys Poliisitoimi

Talousarvioesitys Poliisitoimi 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan.

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

B8-0350/1. Marie-Christine Vergiat, Cornelia Ernst, Kostas Chrysogonos, Marina Albiol Guzmán, Patrick Le Hyaric GUE/NGL-ryhmän puolesta

B8-0350/1. Marie-Christine Vergiat, Cornelia Ernst, Kostas Chrysogonos, Marina Albiol Guzmán, Patrick Le Hyaric GUE/NGL-ryhmän puolesta 15.12.2014 B8-0350/1 1 Marie-Christine Vergiat, Cornelia Ernst, Kostas Chrysogonos, Marina Albiol Guzmán, Patrick Le Hyaric Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. katsoo, että turvallisuuspolitiikassa ei

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot