LAUSUNTO 1 (6) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (6) POL Eduskunta Hallintovaliokunta HaV@eduskunta.fi VNS 4/2017 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA Pyyntö Keskusrikospoliisia on pyydetty otsikkoasiassa kuultavaksi pidettävään eduskunnan hallintovaliokunnan kokoukseen sekä toimittamaan asiasta asiantuntijalausunnon. 2. Keskusrikospoliisin näkemys suunnitelmasta Julkisen talouden suunnitelman sisäministeriön hallinnonalaa koskevassa osiossa todetusti hallitusohjelmassa panostetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden eli poliisin, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen ydintoimintojen palvelutaso pyritään säilyttämään. Suomen sisäinen turvallisuus on sidoksissa muiden EU-jäsenvaltioiden ja naapurivaltioiden turvallisuustilanteeseen. Suunnitelman mukaan keskeisiä teemoja tällä hetkellä ovat maahanmuutto, rajaturvallisuus, kyberturvallisuus sekä rikostorjunta ja terrorismin torjunta. Keskusrikospoliisin toiminta koskee kaikkia keskeisinä teemoina todettuja osa-alueita joko rikostorjunnan taikka viraston tarjoamien rikostorjunnan valtakunnallisten asiantuntijapalveluiden osalta. Julkisen talouden suunnitelman mukaan turvallisuussektorille lisätään hallituksen puolivälitarkistukseen liittyen edelliseen suunnitelmaan verrattuna 98 miljoonaa euroa vuodelle 2018 ja poliisin toimintamenoihin osoitetaan 33,5 miljoonaa euroa lisäystä vuosittain aiempiin päätöksiin nähden siten, että noin poliisimiehen taso voidaan säilyttää myös vuonna Lisäksi poliisin laitehankintoihin kohdennetaan vuosina 2018 ja 2019 lisärahoitusta miljoona euroa vuodessa. Keskeisiin tietojärjestelmähankkeisiin on suunnitelman mukaan varattu vuodelle 2018 noin 34,3 miljoonaa euroa ja vuosille vuosittain noin 37,5 miljoonaa euroa. Meneillään olevana keskeisenä tietojärjestelmähankkeena on todettu muun muassa Poliisin toiminnanohjausjärjestelmä. Rahoituksen lisäyksillä pyritään muun muassa kehittämään poliisin suorituskykyä varautumisessa uusiin turvallisuusuhkiin. Keskusrikospoliisi pitää suunnitelmasta ilmeneviä rahoitusratkaisuja hyvinä ja oikeansuuntaisina. Poliisin taloustilanteen ja sen vaikutusten arvioinnin osalta virasto viittaa poliisiylijohtajan lausuntoon hallintovaliokunnalle ja yhtyy siinä esitettyihin näkemyksiin ratkaisujen riittämättömyydestä suhteessa poliisin tehtäviin sekä muuttuneeseen ja näköpiirissä olevaan toimintaympäristöön. KESKUSRIKOSPOLIISI poliisi.fi/krp

2 LAUSUNTO 2 (6) 3. Vakavimman rikollisuuden ja sen torjunnan toimintaympäristöstä Rikollisuus ja sen torjunta ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Keskusrikospoliisin toimialalla tämä näkyy muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden kansainvälisenä yhteistyönä ja rajat ylittävän sekä kyberrikollisuuden kasvuna. Samanaikaisesti laiton maahantulo ja turvapaikanhakijatilanne ovat asettaneet poliisin toiminnalle uusia haasteita. Vakavimman rikollisuuden torjunnassa etenkin sota- ja terrorismirikosten tutkinta on viimeaikoina työllistänyt merkittävästi Keskusrikospoliisia. Osana rahanpesun torjuntaa poliisi torjuu samalla myös terrorismin rahoitusta. Nopeasti muuttuvan toimintaympäristön muodostamaan haasteeseen vastaa osaltaan Keskusrikospoliisissa toimiva poliisin rikostorjunnan tilannekuvakeskus, joka tiiviissä yhteistyössä poliisilaitosten ja PTR-rikostiedusteluverkoston kanssa seuraa reaaliaikaisesti kokonaisrikollisuutta ja nostaa esiin rikosilmiöitä. Tilannekuvan muodostamisessa hyödynnetään keskeisesti Keskusrikospoliisin vastuulla olevia poliisin kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisten ja kansallisten uhkien välisen rajan hälventyminen on heijastunut myös turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintaan. Sisäisten uhkien torjunnasta vastaavat lainvalvontaviranomaiset tekevät yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä ulkomailta peräisin olevien uhkien torjunnassa ja perinteisestä ulkoisesta turvallisuudesta vastaavat viranomaiset hyödyntävät yhä enenevässä määrin valtion sisäisiä turvallisuusuhkia käsittelevää tietoa. Sekä Europolin että Interpolin tulevaisuusarvioissa on viime vuosina tuotu esiin rikollisuudenalojen kasvava nivoutuminen toisiinsa ja rikollisten taipumus siirtyä nopeasti uusille entisiä tuottoisammille ja aiempaa riskittömämmille toimialoille. Etenkin petosrikollisuuden uudet muodot valtaavat alaa järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpina sektoreina. Julkisen sektorin hankinnat ja yhtiöt kiinnostavat rikollisia ja esimerkiksi kuntayhtiöissä tarjoutuviin väärinkäytösten mahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota julkisuudessa. Parin viime vuoden aikana Euroopassa voimakkaasti kasvaneilla tulokasväestöstä rekrytoivilla kansainvälisesti toimivilla jengeillä on paljon väkivaltakapasiteettia ja ne kiristävät kilpailua ja lisäävät väkivaltaa laittomilla markkinoilla. Väkivallan ja sen uhan merkitys on ratkaiseva sekä rikollispiirien sisäisessä kontrollissa että rikollistahojen kilpailuasetelmissa. Kyberrikollisuus ja sen torjunta ovat maailmanlaajuisestikin iso haaste. Volyymikehityksen myötä sen yhteiskunnalle aiheuttamat haitat ovat jatkuvasti kasvussa. Keskusrikospoliisiin perustetun poliisin Kyberrikostorjuntakeskuksen tehtävänä on varmistaa poliisin kyberrikostorjuntakyky sekä hallinnonalan toimintakyky kybertoimintaympäristön vaativissa poliisitoiminnallisissa tilanteissa ja törkeiden rikosten torjunnassa. Kyberkeskuksen toiminta kattaa internettiedustelun rikoslajineutraalisti, uhka-arviotoiminnan, kyberrikollisuuden tutkinnan sekä todisteiden vaativan esillehaun.

3 LAUSUNTO 3 (6) Kyberrikostorjuntakeskus tukee poliisiyksiköitä kyberrikostorjuntaan liittyvissä asioissa sekä myös perinteisen rikollisuuden torjunnassa, jossa enenevässä määrin vaaditaan kybertorjuntaosaamista. Muun muassa esitutkinnalla hankittavat todisteet ovat yhä useammin elektronisessa muodossa ja niiden esillehaku edellyttää vahvaa osaamista. Lisäksi keskus tukee paikallispoliisia muun muassa laitehankinnoissa ja osaamisen kehittämisessä. Kriisialueilla konflikteihin osallistuneiden henkilöiden toiminta länsimaissa, kansainvälisesti toimivan järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusten leviäminen ja tietoverkkorikollisuuden nopeasti etenevät uudet ilmiöt asettavat lainvalvonnan kapasiteetin ennennäkemättömän paineen alaiseksi. Eurooppalaisen integraation taantuminen korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä, mutta kansallisten ja alueellisten lainvalvonnan rakenteiden on toimittava maailmanlaajuisen lainvalvontarakenteen puitteissa. Suomeen kohdistuva terrorismin uhka on kohonnut ja monimuotoistunut, mutta Suomi ei toistaiseksi ole terroristijärjestöjen iskujen ensisijainen kohdemaa. Turvapaikanhakijoiden joukosta on tunnistettava lähtömaassa sota ja/tai terrorismirikoksiin epäiltyjä henkilöitä, joilla kynnys syyllistyä esimerkiksi väkivaltarikoksiin saattaa olla alentunut. Myös niin sanottu "Foreign Fighter" -ilmiö, sota-alueilta palaavat taisteluihin osallistuneet henkilöt, saattaa muodostaa turvallisuusuhan muun muassa hankitun sotilaallisen osaamisen johdosta. Keskusrikospoliisi on tutkinut viimeisen reilun vuoden aikana useita tapauksia, joissa se on epäillyt terrorismi- ja/tai sotarikoksiin syyllistymistä ulkomailla. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on aktivoinut äärikansallismielistä liikehdintää Euroopassa ja myös Suomessa. Vastaanottokeskusten toimintaan on yksittäistapauksina kohdistunut erilaisia uhkaavia tekoja, ja on syytä olettaa, että tällainen toiminta tulee jatkumaan. Internetissä on todettu ryhmiä, jotka suhtautuvat hyvin kielteisesti pakolaisiin sekä hallituksen pakolaispolitiikkaan. Ryhmät pyrkivät muun muassa organisoimaan mielenilmaisuja, joihin liittyy väkivallan ja yhteenottojen uhka. Anarkistiainesten ja äärikansallisten tahojen välit ovat kiristyneet, mistä koituu väkivaltaisten yhteenottojen uhkaa. Keskusrikospoliisiin perustettiin lukien turvapaikkaprosessiin liittyvä rikostorjuntaa ja turvallisuutta tukeva keskitetty toiminto (Tupa-toiminto), jonka tavoitteena on turvata riittävä tiedonsaanti ja oikea-aikainen tiedonkulku eri viranomaisten välillä tilanteessa, jossa turvapaikkatutkinta siirtyi lukien poliisilta Maahanmuuttoviraston vastuulle. Väkivaltaisen radikaali-islamistisen toiminnan uusi nousu ja kansainvälistyminen vaikuttavat EU:n ja Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Tietoverkkojen ja tietojärjestelmien sekä niihin liittyvän salausteknologian voimakas kehittyminen ja lisääntynyt hyödyntäminen on tyypillistä valtiollisten tiedustelupalveluiden, rikollis- ja terroristiorganisaatioiden ja radikaalien aktivistijärjestöjen sekä yksittäisten riskihenkilöiden keskuudessa. Yksittäisten radikalisoituneiden henkilöiden väkivallantekojen ja terrorismin uhka on kasvanut myös Suomessa, eikä avoin yhteiskunta pysty kovinkaan

4 LAUSUNTO 4 (6) hyvin tähän varautumaan. Rahavirtojen seuraamisella osana rahanpesun selvittelyä on merkittävä rooli terrorismin torjunnassa. Rajanveto sen välillä, onko kyse radikalisoitumisesta vai terrorismista, on hämärtynyt. Torjuntatoimet ovat kuitenkin kummassakin tapauksessa samankaltaiset. Väkivaltaa ihannoivat ja/tai häiriintyneet yksilöt, niin sanotut yksinäiset sudet, jotka yksin tai jossain samanmielisten verkostossa suunnittelevat joukkomurhia tai muuta vastaavaa, muodostavat todellisen ja vakavan riskin yhteiskunnalle. Poliisi on viime aikoina toimivan seurannan, tilannekuvan ja yhteistyön ansiosta pystynyt estämään tällaisia tekoja. Poliisille tämän tyyppinen rikollisuus on erityisen haastavaa, koska henkilöillä ei välttämättä ole aiempaa rikollista taustaa. Tilanteiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää poliisilta aktiivista seurantaa ja nopeaa puuttumista. Tapausten seuranta on usein pitkäkestoista ja vaatii huomattavia resursseja. Keskusrikospoliisiin on vuoden 2016 alusta perustettu Poliisihallituksen tuella erillinen toiminto tukemaan poliisin uhka-arviotoimintaa. 4. Viimeaikojen muutokset toimintaympäristössä Järjestäytyneen rikollisuuden kentässä on ollut todettavissa viimeaikoina merkittäviä muutoksia. Järjestäytyneistä rikollisryhmistä Suomessa näkyvimpiä ovat tunnukselliset rikollisjengit. Jengiytymisen myötä alamaailman kurinpitoon ja välienselvittelyyn liittyvä väkivalta yleistyy. Kriisialueilta tulleiden aseelliseen toimintaan tottuneiden tulokkaiden rekrytointi lisää rikollisryhmien väkivaltakapasiteettia, vaikuttaa ratkaisevasti rikollisten voimasuhteisiin ja voi johtaa entistä aggressiivisempaan rikollisuuteen. Viimeaikojen huomattava tapahtuma jengitilanteessa koski Satudarah MC:n rantautumista tammikuussa 2017 Suomeen. Jengi on laajentunut voimakkaasti useisiin maihin. Kyse on väkivaltaisesta kansainvälisestä rikollisesta moottoripyöräjengistä, joka on perustettu vuonna 1990 Hollannissa. Satudarah tarkoittaa "yksi veri" (one blood/one family). Jengi hyväksyy jäsenikseen kaikki henkilöt heidän kansallisuuksistaan ja etnisistä tai uskonnollisista taustoistaan riippumatta. On hyvin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Suomeen laajenee myös muita vastaavia rikollisryhmiä. Etenkin Keski-Euroopassa alamaailman väkivaltaisiin kontrollitehtäviin sopivien tunnuksellisten jengien määrää ovat parin viime vuoden aikana kasvattaneet ulkomaalaistaustaiset jengit ja jengiväkivalta on arkea esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Ilmiö luo aivan uudentyyppistä jännitettä rikollisryhmien välille. Poliisin on kyettävä tunnistamaan, ennalta ehkäisemään ja varautumaan erilaisiin ja eriasteisiin turvallisuutta mahdollisesti vaarantaviin turvapaikanhakijoiden järjestäytymisiin rikollisryhmiksi. Poliisi varautuu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pyrkimykseen jäädä maahan ja välttää maasta poistaminen. Maassa luvattomasti oleske-

5 LAUSUNTO 5 (6) levat henkilöt ovat alttiita ajautumaan rikolliseen toimintaan ja tulemaan hyväksikäytetyiksi sekä ihmiskaupassa että muussa rikollisessa toiminnassa. Suomeen on mahdollisesti jäämässä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. He pyrkivät eri keinoin piiloutumaan ja välttämään viranomaiskontakteja. Kielteisen päätöksen saaneita siirtyy yksityismajoitukseen ja on oletettavaa, että heidän oleskelunsa tulee painottumaan pääkaupunkiseudulle, etenkin Helsinkiin. Todennäköistä on, että turvapaikanhakijoita pyritään rekrytoimaan järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymiin. Rikollisryhmät ovat muutoinkin viimeaikoina rekrytoineet ryhmittymiinsä maahanmuuttotaustaisia henkilöitä. Eri foorumeilla ja muodoissa vellova vihapuhe, siihen liittyvät konkreettiset rikolliset teot, viharikokset sekä ääriliikkeiden toiminta ovat vakava negatiivinen yhteiskunnallinen kehitys, johon on syytä puuttua kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Keskusrikospoliisi vastaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta sekä siihen liittyvästä ennaltaestävästä toiminnasta ja tilannekuvan ylläpitämisestä myös tältä osin ja etenkin poliisin Kyberrikostorjuntakeskuksen toimin. Internetissä ilmenevän viharikollisuuden torjuntaan on kehitetty Poliisihallituksen ohjaamana ja tuella valtakunnallinen toimintamalli, jossa lähtökohtaisena periaatteena on niin sanottu nollatoleranssi. Toiminta on sinällään hyvin kannatettavaa, mutta muun muassa suuren volyyminsä johdosta edellyttää toimintaan osoitettavien voimavarojen kasvattamista nykyisestä. Kyberrikollisuus muodostaa tulevaisuudessa lähes yhtä ison uhan kuin perinteinen rikollisuus, joka sekin kasvavassa määrin toteutetaan verkkoympäristössä. Poliisihallitus on suunnitelmallisesti panostanut verkkorikostorjunnan kehittämiseen poliisissa. Poliisihallituksen päätöksellä Keskusrikospoliisiin perustetun poliisin Kyberrikostorjuntakeskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta sitä olisi kustannustehokasta edelleen vahvistaa ja kehittää siihen luontevasti kuuluvilla toiminnoilla. Vaikka Keskusrikospoliisin rooli painottuukin rikostorjuntaan, on sen toiminta yhteydessä viimeaikoina tunnistettu toistuvasti tapauksia, joissa on ollut havaittavissa niin sanotun epäasiallisen vaikuttamisen piirteitä (hybridivaikuttaminen). Havaintoja on tehty muun muassa poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteisen rikostiedustelun, kansainvälisen yhteistyön (esimerkiksi Europol ja Interopol), rahanpesun selvittelyn, kyberrikostorjunnan sekä esitutkinnan tietojen perusteella. Monimuotoisen hybridivaikuttamisen keinoihin saattaa kuulua muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden hyödyntäminen eri tavoin. Esimerkiksi niin sanottujen rikollisten liivijengien käyttö vastaavalla tavalla kuin tunnuksettomien sotilaiden tai sotilasosastojen, on täysin mahdollista. Epäasiallista vaikuttamista voi esiintyä muun muassa erilaisten rikosten muodossa ja rikollisia voidaan hyödyntää senkaltaisessa toiminnassa. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla tulee olla sekä kyky havaita ja tunnistaa monimuotoiset ja eriasteiset uhat että riittävät voimavarat pitkäkestoisenkin tilanteen hallitsemiseksi. Lisäksi poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on ensivasteen torjuntaviranomaisina oltava riittävä tilannetietoisuus sekä

6 LAUSUNTO 6 (6) valmius torjua tämän kaltaisia uhkia jo ennen mahdollista kriisiksi tulkittavaa tilannetta ja kansallista valmiuden nostoa. 5. Lopuksi Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Osin maantieteellisestä asemasta ja toimintaympäristöstä johtuen Suomen poliisin tulokset ovat vähintäänkin täysin vertailukelpoisia muihin Euroopan valtioihin nähden. Kansalaiset luottavat poliisiin ja turvallisuus sekä turvallisuuden tunne ovat korkealla tasolla. Rikostorjunnan toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ennalta arvaamattomalla tavalla ja kehitys tulee mahdollisesti jatkumaan vastaavan kaltaisena. Tämä koskee etenkin maahantulotilannetta, jolla saattaa olla jatkossa erilaisia ja laaja-alaisia liitännäisvaikutuksia rikollisuuteen. Myös verkkorikostorjunnan toimintaympäristö kehittyy edelleen nopeasti ja siihen on pystyttävä reagoimaan ennakoiden. Vaikka suoranaista uhkaa ei olekaan, tulee Suomessa silti varautua myös mahdollisesti toteuttavan terroriteon osalta. Varsinkin näihin ilmiöihin liittyvä rikostorjunnan tason ylläpitäminen ja resursseista huolehtiminen on vallitsevassa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Keskusrikospoliisin päällikkö Poliisineuvos Robin Lardot Apulaispäällikkö Tero Kurenmaa