SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Sakari Topelius Oulussa Pohjanmaalla Uudessakaarlepyyssä syntynyt Sakari Topelius lähetettiin 11-vuotiaana poikana Ouluun oppimaan suomea ja ruotsinkieliseen Triviaalikouluun valmistautumaan tuleviin opintoihin. Koulupaikan valintaan vaikutti myös se, että Sakarin setä, Oulun kaupunginlääkäri Gustaf Topelius, saattoi ottaa pojan asumaan luokseen suvun kantataloon Torikadulle. Sakari saapui Ouluun äitinsä saattamana syksyllä Sakarin tädit Greta ja Lisette asuivat Topeliuksen talon piharakennuksessa, jossa he pitivät lainakirjastoa. Nuori Sakari luki innokkaasti kirjaston kirjoja, ja poikaan ihastuneet vanhapiikatädit lainasivat puolestaan mielellään kirjojaan pojalle, jonka he huomasivat suorastaan ahmivan kaikenlaista kirjallisuutta. Oulussa Sakari huomasi myös luonnon. Hänet nähtiinkin usein keväisin ja syksyisin istumassa tuntikaupalla Pakkahuoneen sillalla. Sieltä saattoi nähdä koko jokisuun ja tarkastella pilvien värikisailua auringonlaskussa. Topeliuksen sanotaan kertoneen myöhemmin, että Oulussa luonto alkoi kuvastua hänen unelmissaan. Näitä kokemuksiaan hän on sittemmin kuvaillut saduissaan. Sakari suoritti Oulun Triviaalikoulun kolmessa vuodessa, minkä jälkeen hänet lähetettiin J. L. Runebergin oppiin Helsinkiin. Siellä Sakari pääsi 15-vuotiaana ylioppilaaksi. Tämän jälkeen hän oli valmis astumaan Helsingissä Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon ja Pohjalaiseen osakuntaan. Kymmenisen vuotta myöhemmin Sakari Topelius oli noussut tavallisesta riviopiskelijasta yhdeksi nuorison suunnannäyttäjistä. Helsingfors Tidningar -lehden toimittajana hän otti voimakkaasti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin kansallisuudesta, kielestä ja Suomen historiasta. Erityisesti lehtikirjoitustensa ansiosta hänestä tuli yksi tärkeimmistä Suomen kansan identiteetin rakentajista ja mielipidevaikuttajista. 1

3 Sakari Topelius palasi pohjoiseen vielä kolme kertaa. Vuonna 1835 hän kävi tervehtimässä rakkaita sukulaisiaan, setäänsä ja tätejään. Vuonna 1847 hän vieraili kaupungissa nuorikkonsa Emilien kanssa. He olivat avioituneet kaksi vuotta aiemmin. Käyntikohde oli luonnollisestikin suvun kantatalo, nykyinen Toppeliuksen talo. Kun Suomen ensimmäinen runoilijapatsas, Franz Mikael Franzenin patsas, pystytettiin nykyiselle paikalleen Ouluun kesällä 1881, oli Topeliusta ensin esitetty juhlapuhujaksi. Hän ei itse päässyt tilaisuuteen, mutta Ouluun lähti Topeliuksen juhlaruno, joka lausuttiin seremoniassa. Viimeisen kerran Topelius saapui Ouluun juhlajunalla Pohjanmaan radan vihkiäisjuhlaan Valtioneuvos Sakari Topelius oli tuolloin kahden puolen Pohjanlahtea kuuluisa ja rakastettu kirjailija, täysinpalvellut professori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori. Hän oli eläessään ollut Suomen ensimmäinen kokopäiväinen toimittaja ja lisäksi laatinut kansakoulua varten vuosikymmenien ajan käytössä olleen maantieteen ja historian oppikirjan Maamme kirjan. Kaikesta menestyksestään huolimatta Topelius on jäänyt elämään Suomen kansan ja suurelta osin myös läntisen naapurimaan kansan tietoisuuteen nimenomaan satujen mestarina. Lähde: Kaleva b Joka kolmas suomalainen pelkää suurpetoja Suurpetojen eli suden, karhun, ilveksen ja ahman kannat ovat voimistuneet Suomessa, ja petoja esiintyy jo lähes koko maassa. Ympäristö- ja luonnonvara-asioista vastaavat viranomaiset ja ministeriöt ovat internetsivustoillaan julkaisseet Taloustutkimuksen tuoreen kyselyn tulokset. Ne osoittavat, että kansalaiset tuntevat petojen olevan uhka turvallisuudelle. Pelko suurpetoja kohtaan on meissä hyvin syvällä. Monet ilmoittavat pelkäävänsä petoeläimiä, vaikka mahdollisuus kohdata niitä luonnossa on hyvin pieni. Riski, että suurpeto aiheuttaisi ihmiselle vahinkoja, on äärimmäisen pieni verrattuna muihin ympäristössämme esiintyviin vaaratekijöihin. Esimerkiksi hirvet ovat lukumääränsä ja aiheuttamiensa liikenneonnettomuuksien vuoksi huomattavasti suurempi riski ihmisille. Petoeläimiä pidetään yleisesti vaarallisina. Tutkimuksessa noin kolmannes vastaajista myönsi pelkonsa karhua kohtaan. Suden pel- 2

4 ko on jokseenkin yhtä suuri: noin 32 prosenttia suomalaisista pelkää susia. Naiset, ja ennen kaikkea lapsiperheiden äidit, pelkäävät petoja enemmän kuin miehet. Naisista 44 prosenttia ilmoitti pelkäävänsä susia ja 46 prosenttia pelkäsi karhuja. Miehistä noin joka viides tunnusti petopelkonsa. Suurpetojen yleistyminen on uusi ilmiö Länsi-Suomessa. Sen vuoksi pelko on paljon suurempi siellä kuin itärajan tuntumassa asuvilla, jotka ovat oppineet elämään pysyvän susi- ja karhukannan kanssa. Ensi kertaa ehkä vuosisataan pentuja tuottavia susipareja on tavattu myös läntisimmässä Suomessa, jopa Turun lähikunnissa. Suurpedot ovat yleistyneet tehostuneen suojelun ja vähentyneen vainon seurauksena niin meillä kuin monessa muussakin Euroopan valtiossa. Samalla ihmisen ja pedon kohtaamisen mahdollisuus kasvaa. Tämä aiheuttaa aivan oikeutettuakin pelkoa ja varsinkin karjataloustiloilla myös taloudellisia menetyksiä, kun kotieläimet joutuvat suurpetojen ravinnoksi. Tuore selvitys osoittaa, että julkiseen keskusteluun ja kirjoitteluun nähden petojen aiheuttamat todelliset haitat ovat kuitenkin varsin vähäisiä. Uudessa tutkimuksessa seurattiin susien hyökkäyksiä syrjäseutujen lammaslaumojen kimppuun. Kuuden vuoden seuranta-aikana sudet hyökkäsivät karjan kimppuun kaiken kaikkiaan 46 kertaa 34:llä eri tilalla. Riski ihmisen ja suurpetojen, etenkin susien väliseen konfliktiin on varteenotettavin itäisimmässä Suomessa, lähellä Venäjän rajaa, jossa susien lukumäärä ja tiheys ovat suurimmillaan. Tapaukset ovat kuitenkin yksittäisiä, ja valtaosa petojen hyökkäyksistä kärsineistä maatiloista on joutunut suurpetojen kohteeksi vain yhden kerran. Yleisimmin sudet ovat käyneet suhteellisen pienten lammaslaumojen kimppuun. Eniten lammastalous on kärsinyt susien hyökkäyksistä syrjäisillä haja-asutusalueilla, joilla tilat ovat kaukana toisistaan ja maasto koostuu metsistä, soista ja hakkuuaukioista. Susien määrä on kuitenkin kasvanut koko maassa. Seuranta-aikana laumat kasvoivat nelinkertaisiksi. Susikannan voimistuminen näkyy selvästi myös karjataloustilojen kärsimissä vahingoissa: esimerkiksi aikajaksolla petovahingoista tehdyt korvausvaatimukset lisääntyivät kahdesta 17 tapaukseen. On kuitenkin muistettava, että ihminen ei ole esimerkiksi sudelle saalista. Karjan kimppuun pedot kyllä hyökkäävät, mutta silloin valtio korvaa vahingot. Psykologisesti on silti ymmärrettävää, että uuteen 3

5 tilanteeseen suhtaudutaan varauksellisesti ja pelokkaasti. Todellisuudessa susien aiheuttamat karjatalousvahingot ovat meillä vähäisiä verrattuna muihin Euroopan maihin. Tutkimuskauden aikana vain keskimäärin yksi lammastila sadasta joutui susien vierailujen kohteeksi. Toinen paljon keskustelua aiheuttanut ja viime aikoina yleistynyt peto on ilves. Tätä kissaeläintä ei pelätä ihmisten turvallisuuden vaarantajana, mutta etenkin ne, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa, pitävät ilvestä vakavana haittana, koska se harventaa peura- ja jäniskantaa. Ilves on suden lailla Euroopan unionin erityisesti suojelema laji, jonka kaatolupien määrästä valtion viranomaiset tekevät päätöksen vuosittain. Vuonna 2009 maa- ja metsätalousministeriö myönsi maahamme 340 ilveksen kaatolupaa. Ympäristönsuojelun asiantuntijoiden mukaan kestävän eläinkannan säilyttämiseksi ei metsästyslupien määrä olisi saanut ylittää 220:tä. Lähde: Turun Sanomat Olavi Uusivirta on helsinkiläinen muusikko, lauluntekijä ja näyttelijä. Tässä hänen viimeinen kolumninsa nuortenlehti Demissä. 1.1c Kiitos Neljä vuotta sitten sain puhelun Demi-lehden päätoimittajalta. Hän kertoi, että Teemu Brunila oli jättänyt pestinsä Demissä ja lehden toinen kolumnisti, Paula Vesala, oli suositellut minua Brunilan seuraajaksi. Salainen haaveeni oli toteutumassa. Olin jo parin vuoden ajan kirjoitellut pöytälaatikkoon kolumnia muistuttavia tekstejä. Kun kutsu sitten tuli, en tarvinnut harkinta-aikaa. Ensimmäisen kolumnini otsikko oli Elämän tarkoitus. Se oli pateettinen otsikko, mutta samalla eräänlainen ohjelmanjulistus ja lukuohje tulevia kirjoituksia varten. Idealistinen tavoitteeni oli puhua oikeista asioista, kipeistä, hauskoista, vaietuista, ajattomista ja ajankohtaisista aiheista. Halusin haastaa lukijan ajattelemaan. Oli kyse sitten kasvissyönnistä, yleisestä asevelvollisuudesta, Hermann Hessestä tai ilmastonmuutoksesta, halusin esittää kysymyksiä, joihin toivoin lukijan jollakin sopivalla hetkellä etsivän vastauksia. 4

6 Sanotaan, että tämä lehti on Suomen suosituin tyttöjen lehti. Kirjoittaminen on kuitenkin sujunut ongelmitta, sillä en ole erityisesti ajatellut lukijan ikää tai sukupuolta. En usko, että on olemassa erikseen tyttöjen ja poikien aiheita. Olennaisimmat kysymykset koskettavat kaikkia ihmisiä yhtä paljon. Ja mitä ikään tulee, voin kokemuksesta sanoa, että ei se ymmärrys kovin paljon teinivuosista laajene. Kuluneiden vuosien aikana olen saanut paljon lämpöistä palautetta. Iso kiitos siitä. Se on saanut oman sivunpuolikkaani tuntumaan erityisen merkitykselliseltä. Vaikka kirjoitankin, ovat kolumnini kuitenkin pohjimmiltaan puhetta, joskus kuiskausta, silloin tällöin huutoa. Palaute, jonka olen teiltä saanut, osoittaa, että se puhe on parhaimmillaan ollut juuri sitä, miksi se oli tarkoitettukin: puhetta ihmiseltä ihmiselle. Niin, palataan siihen elämän tarkoitukseen. On lohdullista ja ehkä yllättävääkin, että nämä neljä vuotta eivät ole saaneet minua muuttamaan mielipidettäni siitä, mikä se on. Itse en ole sitä keksinyt, vaan lainasin sanat Jiri-serkultani, joka lainasi ne eräältä amerikkalaiselta kantrilaulajalta, joka taas lainasi ne joltakin muulta. Sanon sen nyt selkeästi ja yksinkertaisesti: elämän tarkoitus on olla läsnä ja rakastaa. Näihin sanoihin, hieman haikeana, päätän tämän viimeisen kolumnini ja kiitän teitä, rakkaat ja uskolliset lukijani, yhteisestä taipaleesta. Lähde: Demi 6/ d Länsi ja itä Suomi on liimattu kahdesta palasta. Se on keinotekoinen, keksitty kansakunta vähän niin kuin Belgia, Nigeria tai Jugoslavia. Suomi jakautuu läntiseen ja itäiseen kulttuuripiiriin. Raja kulkee Suomen yli vinottain suunnilleen Haminasta Kokkolaan. Länsi-Suomea on asutettu lännen ja etelän suunnalta, ja sen kontaktit ovat usean vuosituhannen ajan olleet kohti Skandinaviaa ja Baltiaa. Itä-Suomi taas on saanut asukkaansa kaakosta, ja sen kontaktit ovat olleet Novgorodiin, Vienaan ja Pietariin. Länsi- ja itäsuomalaiset ovat vuosisatojen ajan eläneet erillään eri puolilla laajaa, metsäistä maata. Hiljattain ilmestyneestä Suomalaisesta geeniatlaksesta näkee, että länsi- ja itäsuomalaiset ovat geneet- 5

7 tisesti yhtä kaukana toisistaan kuin italialaiset ruotsalaisista. Geenien leviäminen on ollut hyvin hidasta, sillä vaimo on aikaisemmin yleensä pitänyt ottaa kävelyetäisyydeltä. Kun aviopuolisot on pitkään otettu hyvin läheltä, idän ja lännen geeniperimät ovat pysyneet erillään. Itä- ja länsisuomalaisten eroa voi olla vaikea huomata suurissa kaupungeissa, Helsingissä tai Tampereella, sillä kaupungeissa eri puolilta maata tulleet ihmiset ovat jo vuosisadan ajan risteytyneet keskenään. Kahden kansan erot näkyvät kuitenkin nykyäänkin Länsi- ja Itä-Suomen ydinalueilla niiden ihmisten keskuudessa, jotka elävät samoilla seuduilla kuin esi-isänsä. Murteet, elämäntavat ja asenteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Otetaan yksi esimerkki elämäntapojen ja asenteiden erosta: pensasaidat. Lännessä ne leikataan usein matalaksi, sillä piha saa näkyä, sen sieviä istutuksia ja siistiä nurmikkoa pitää voida näyttää. Varsinkin ruotsinkielisellä alueella, jossa talot ovat kuin nukkekoteja. Lännessä paikat ovat kunnossa ei niinkään itsen vuoksi vaan naapurien vuoksi. Länsi on ollut kontrollin maailmaa. Idässä pensasaidat ovat kaksimetrisiä, siellä pihalla saa olla omassa rauhassa. Idässä hyväksytään erilaisuutta. Kukaan ei tule sanomaan, että talo täytyisi maalata. Jos jollakulla on pihallaan kolme vanhaa autonromua tai siellä lojuu kesäkuussa vanha joulukuusi, se on hänen asiansa. Länsi-Suomi dominoi. Siellä ovat maan suurimmat kaupungit ja suurin osa väestöstäkin. Suomen kirjakieli on läntistä, ja se leviää sähköisen median kautta nopeasti. Suomen kirjakieli syntyi Turun ympäristössä, mutta 1800-luvulla siihen alettiin ottaa aineksia myös itämurteista. Lopputulos oli kompromissi, mutta länsi siinä kuitenkin voitti. Sama koskee myös muita itäsuomalaisia ilmiöitä. Ne ovat aina poikkeuksia yleissuomalaisuudesta. Läntisyys on normi, itäsuomalaisuus poikkeus. Lähde: Helsingin Sanomat Kuukausiliite 7/2010 6

8 1.1a Sakari Topelius Oulussa 1. Miksi Sakari Topelius tuli Ouluun? A Parantaakseen kielitaitoaan B Suorittaakseen siellä ylioppilastutkinnon C Tutustuakseen paremmin sukuunsa 2. Miten tädit näkyivät Sakarin arjessa? A He antoivat hänelle kaiken huomionsa B He auttoivat häntä lukemaan läksynsä C He tarjosivat hänelle monipuolista luettavaa 3. Miten Oulussa olo vaikutti Sakarin tulevaisuuteen? A Hän oppi elämään luonnossa B Hänen tuleva ammattinsa varmistui C Hän sai aineksia tarinoihinsa 4. Mikä seikka antoi Topeliukselle vaikutusvaltaa? A Aktiivinen toiminta journalistina B Opiskelijajärjestön johtaminen C Menestyksekäs tutkijan työ 5. Mikä oli Topeliuksen Oulun matkan syy vuonna 1847? A Hän kävi hakemassa osansa perinnöstä B Hän tuli tutustumaan tulevaan vaimoonsa C Hän vei vaimonsa omille sukujuurilleen 6. Miten Topelius osallistui Franzenin patsaan paljastustilaisuuteen? A Hän oli sen juhlapuhuja B Hän kirjoitti sitä varten tekstin C Hän lausui siellä runonsa 7. Mistä muusta kuin saduista jälkimaailma muistaa Topeliuksen? A Hänen tieteellisistä tutkimuksistaan B Hänen opetuskäyttöön laatimastaan lukemistosta C Hänen yhteiskuntakriittisistä teksteistään 7

9 1.1b Joka kolmas suomalainen pelkää suurpetoja 8. Miksi petoeläinten uhka on kasvanut Suomessa? A Niiden levinneisyys on muuttunut B Ne aiheuttavat haittaa maanteillä C Niihin törmää usein luonnossa 9. Mitä kyselyn tulokset osoittavat ihmisten pelosta? A Monet pelkäävät karhua ja sutta yhtä paljon B Lapsettomat pelkäävät perheellisiä enemmän C Miehet pelkäävät yhtä paljon kuin naiset 10. Miksi Länsi-Suomi mainitaan? A Siellä ihmiset karttavat petoja B Sinne on ilmestynyt lisää petoeläimiä C Siellä liikkuu erittäin paljon petoeläimiä 11. Mikä seuraavista väittämistä pitää tekstin mukaan paikkansa? A Petoeläimet saavat julkisuudessa turhaa huomiota B Suurpedoista aiheutuu paljon ongelmia C Ihmiset väheksyvät suurpetojen uhkaa 12. Mitä tutkimuksessa käy ilmi susien hyökkäyksistä? A Niiden määrä on kasvanut myös taajama-alueilla B Ne kohdistuvat isoille karjatiloille C Ne toistuvat harvoin samoilla tiloilla 13. Mitä karjatiloilla tapahtuneista vahingoista kerrotaan? A Ne ovat suhteellisen harvinaisia B Ne ovat selvästi vähentyneet C Ne johtavat suuriin rahallisiin tappioihin 14. Miksi metsästäjät pitävät ilvestä uhkana? A Se rajoittaa luonnossa liikkumista B Se voi hyökätä ihmisten kimppuun C Se pienentää heidän saaliinsa määrää 8

10 15. Mitä mieltä ympäristönsuojelun asiantuntijat ovat ilveksen kaatolupien määrästä? A Se on aivan sopiva B Sitä voisi vielä nostaa C Se on liian suuri 1.1c Kiitos 16. Miten kirjoittajasta tuli kolumnisti? A Hän otti yhteyttä lehden päätoimittajaan B Eräs nykyinen työtoveri ehdotti häntä C Demi oli ennenkin julkaissut hänen juttujaan 17. Mitä kirjoittaja aikoi käsitellä kolumneissaan? A Kysymyksiä, joita toivoi nuorten lähettävän hänelle B Kaikkea, mikä liittyi elämän positiiviseen puoleen C Asioita, joita hän halusi lukijoiden pohtivan syvällisemmin 18. Miksi kolumnin kirjoittaminen tuntui tekijästä helpolta? A Hän ei valinnut mitään tiettyä kohderyhmää B Hänellä oli runsaasti tietoa lehden lukijakunnasta C Hänen ei tarvinnut hankkia taustatietoa juttuihinsa 19. Miten kirjoittaja tulkitsee saamansa palautteen? A Hänestä on ilmeisesti käyty vilkasta keskustelua B Hän on onnistunut koskettamaan lukijakuntaansa C Hänen mielipiteitään on myös kritisoitu 20. Mitä kirjoittaja toteaa kolumninsa lopuksi? A Hän on kirjoituksissaan siteerannut useita eri henkilöitä B Hänen on vaikea luopua mukavista työtovereista C Hänen kantansa tärkeisiin asioihin on pysynyt ennallaan 9

11 1.1d Länsi ja itä 21. Miksi voidaan sanoa, että Suomi koostuu kahdesta erilaisesta osasta? A Suomalaisten esi-isät ovat tulleet eri suunnista B Ihmiset ovat hakeutuneet kauas keskusalueilta C Yhteyksiä kauempana asuviin on aina vältetty 22. Miksi erot itä- ja länsisuomalaisten välillä ovat niin suuret? A Luonto on muokannut ihmisistä erilaisia B Ihmisten liikkuma-alue on ollut pieni C Omaa kulttuuria on varjeltu vierailta vaikutteilta 23. Missä itä- ja länsisuomalaisten erot tulevat selvimmin esiin? A Pääkaupunkiseudulla, jonne on muutettu eri puolilta Suomea B Syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla C Paikkakunnilla, joilla muuttoliike on ollut vähäistä 24. Mitä pihoista tekstin mukaan voi päätellä? A Idässä puututaan helposti toisten tekemisiin B Länsisuomalaisille muiden mielipide on tärkeä C Itä-Suomessa ulkotyöt hoidetaan yhteisvoimin 25. Mitä suomen kirjakielestä sanotaan? A Siinä on sekä läntisiä että itäisiä piirteitä B Itäsuomalaisten on vaikea omaksua sitä C Se luotiin poikkeuksellisen nopeasti 10

12 1.2 Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Napista asiaa Ennen maamme jokaisessa kaupungissa oli nappikauppa. Nykyisin nappeja myydään myös suurissa kangaskaupoissa ja niitä ostetaan supermarketeista ja tavarataloista. Kuitenkin nappikauppoja tarvitaan yhä, sillä niistä saa erikoisliikkeen asiantuntemusta. Ne myyvät kaikenlaisia ompelutarvikkeita, myös sellaisia, joita tavaratalot eivät voi pitää valikoimissaan. Pienessäkin nappikaupassa voi olla tuhansia erilaisia nappeja. Nappi on ikivanha keksintö. Sen alkuperää ei ole täysin selvitetty, mutta löytöjä on jo kaukaa esihistorialliselta ajalta. Kuvitella saattaa, että nappi tai sen esimuoto on ollut olemassa niin kauan kuin ihminen on halunnut liittää kaksi kangaspalaa yhteen. Ensimmäiset suomalaiset napit, joista on varmaa arkeologista näyttöä, ovat nuoremmalta kivikaudelta. Niitä on monenkokoisia, ja pienimmät niistä ovat halkaisijaltaan paidannapin kokoisia, suurimmat yli nelisenttisiä. Napit tuotiin meille Suomenlahden toiselta puolelta nykyisen Kaliningradin alueelta. Keski-Euroopan yläluokan keskuudessa nappi tuli muotiin jo 1200-luvulla. Käsityöläiset valmistivat tilauksesta hienoja nappeja arvometalleista, lasista ja norsunluusta. Suomessakin napit olivat vuosisatoja luksustuotteita: hopeisia ja kultaisia nappeja tuotiin maahamme lähinnä Manner-Euroopasta. Meillä napit yleistyivät vasta 1700-luvulla, jolloin niitä alettiin valmistaa luusta ja tinasta. Niiden valmistaminen oli halpaa, ja vähitellen niistä tuli kaikkien omaisuutta. Sitten alettiin valmistaa nappeja emalista. Ne olivat hyvin hienoja, koska niihin maalattiin käsin esimerkiksi miniatyyrikukkasia ja kultaornamentteja. Aluksi emalinapit olivat kalliita, kunnes 1800-luvulla niiden tuotanto halpeni ja tavallinen kansakin pystyi niitä ostamaan. Käsin taiteillut napit olivat arvotavaraa, jota pidettiin hyvin. Käytöstä poistettua vaatetta ei heitetty pois nappeineen, vaan napit ommeltiin kiinni siten, että ne oli helppo irrottaa. Niitä myös vaihdettiin asusta toiseen. 11

13 Napin luonne muuttui radikaalisti, kun ruvettiin valmistamaan metallinappeja tehdastuotantona. Niitä valettiin Suomessakin useissa tehtaissa, ja vielä 1900-luvun alussa nappeja vietiin meiltä aina Japaniin saakka. Metallinapeilla keikaroivat etenkin miehet, sillä maskuliinisuuden leimaa napeille antoi sotaväki, jonka vaatteissa käytettiin metallinappeja. Myös monissa virkapuvuissa käytettiin metallinappeja aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti. Lähde: Kotiliesi 7/2010 a) Vilka fördelar har en knappaffär jämfört med t.ex. ett varuhus? b) Vad vet man om de finska knapparnas ålder och ursprung? c) Vad nämns det om användningen av knappar före och efter 1700-talet i Finland? d) På vilka sätt var emaljknapparna speciella? e) Vad sägs det om tillverkningen av metallknappar och i vilka slags kläder användes de? 12

14 2 RAKENTEET ja SANASTO 2.1 Lue seuraava teksti ja valitse kuhunkin kohtaan (26 45) annetuista vaihtoehdoista tekstiyhteyteen parhaiten sopiva. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Toivomuskaivosta nousi ämpäreittäin kolikoita Ämpäreittäin rahaa nousi torstaina Hämeen linnan kaivosta. Kolikoita oli kymmeniä kiloja, eurojen ja senttien lisäksi oli ainakin kopeekkoja ja Pohjoismaiden kruunuja. Hämeen linna oli pyytänyt Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen miehiä nostamaan kaivoon 26 rahat ja muut tavarat. Kaivossa oli 27 käyty viisi vuotta sitten eli keväällä Kun kaivon lukittu kansi oli poistettu, yksi miehistä, Tero Salonen, 28 laskeutumaan kaivon pohjalle. Linnan projektisihteeri Mari Vadén olisi halunnut mukaan katsomaan, 29 kaivon pohjalla näyttää, mutta ei saanut siihen lupaa. Kaivo on vanha, ja joskus sen 30 saattaa irrota pieniä kiviä, jotka osuessaan tekevät kipeää. Ilman oikeita varusteita ei 31 turvallisuutta voida taata. 26. A heittäneet B heitettävät C heitetyt 27. A viimeinkin B viimeiseksi C viimeksi 28. A päätti B pääsi C päättyi 29. A miltä B miksi C mitä 30. A reunoille B reunoista C reunoja 31. A kukaan B kenenkään C kenestäkään 13

15 Aluksi Salonen sai lastata ämpäriin muovipulloja, oluttölkkejä ja muuta roinaa. Joukossa oli kaunis hopeinen ranneketju, viuhka ja ilmeisesti 32 pudonnut pehmolelu. Sitten hän alkoi mättää kolikoita ämpäreihin, ja 33 nostettiinkin ylös toistakymmentä, ennen kuin kaivon pohja oli tyhjä. Seuraavaksi rahat lasketaan, ja niiden määrä 34 aikaisintaan viikon kuluttua. Ainakin osan rahoista saa Hämeenlinnan Ojoisten koulu, joka on linnan kummikoulu. Saimme linnasta sellaisen tiedon, että 35 pitää laittaa rahat oppilaiden retkirahastoon, kertoi koulun rehtori Pasi Ragnell, joka oli seuraamassa rahojen 36. Rehtori kertoi myös, että oppilaat ovat saaneet tehtäväkseen puhdistaa kolikot, ennen kuin he 37 ne pankkiin. Hän lupasi, että asia hoidetaan. Kaivosta nostettuja rahoja 38 hyväntekeväisyyteen ennenkin, muun muassa sairaaloiden hyväksi. Kaivo löytyi 1960-luvulla linnan korjaustöiden yhteydessä. Se on tehty 39 kiviä päällekkäin renkaaksi. Tutkijoiden mukaan kaivon suunnittelijat tulivat 32. A lapsena B lapselle C lapselta 33. A niitä B niihin C niillä 34. A selviytyy B selviää C selittyy 35. A meille B meistä C meidän 36. A nostamisen B nostamista C nostamiseen 37. A hakevat B noutavat C vievät 38. A on käytetty B olisi käytetty C ei käytetty 39. A latomatta B latomaan C latomalla 14

16 muualta kuin Hämeestä. Kun linna toimi 40, kaivo piti täyttää soralla. Kaivo on aina ollut vähävetinen, siksi 41 kuivui lähes kokonaan, kun Vanajaveden pintaa laskettiin. Kaivon vesikään ei ole ollut kovin hyvälaatuista, koska sade- ja sulamisvedet ovat vuosisatojen ajan valuneet sinne ylempänä 42 linnasta. Kaivo on suunnilleen yhtä vanha 43 linna. Linnan tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, 44 se on luultavasti noussut 1200-luvun jälkipuoliskolla. Koska linna tehtiin puolustustarkoitukseen, sen sisällä piti olla kaivo, 45 voitiin käyttää piiritystilanteessa. Lähde: Helsingin Sanomat A vankilassa B vankilaan C vankilana 41. A siitä B se C sitä 42. A sijoitetusta B sijoittuneesta C sijaitsevasta 43. A kun B kuin C kuten 44. A silti B mutta C koska 45. A joka B jota C josta 15

17 2.2 Täydennä seuraava keskustelu kirjoittamalla repliikkisi ohjeiden mukaan. Kirjoita repliikit luontevalla suomen kielellä selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain numerojärjestyksessä. Käytte seuraavan keskustelun kaverisi kanssa kirpputorilla. Kaveri: Hei, tuolla on farkkuja. Mennään sinne. 1. Sinä: (Svara att det kan ni gärna göra. Undra om det möjligen finns olika storlekar.) Kaveri: Kyllä varmasti. Eri asia on, löydämmekö sopivat. Katso, nämä näyttävät hyviltä, taidanpa sovittaa. 2. Sinä: (Konstatera att jeansen passar din kompis perfekt och att färgen ser bra ut.) Kaveri: Totta. Nämä minä kyllä otan! 3. Sinä: (Fråga vad jeansen kostar eftersom de verkar vara nya.) Kaveri: Nämä ovat edulliset vain muutaman euron. Kävipäs minulla hyvä tuuri! Mutta nyt tuli ihan hiki, kun sovitin farkkuja. Mitä nyt tehdään? 4. Sinä: (Föreslå att ni går till kaféet nära torget för att äta och dricka något.) Kaveri: Se on hyvä idea. Mennään vaan. 5. Sinä: (Påpeka att det snart är lunchtid och att det brukar bli ganska fullt där då.) Kaveri: Ei se mitään, kyllä me sinne mahdutaan. 16

18 A. B. 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Skriv två texter på samma konceptpapper på finska. Välj den ena uppgiften ur grupp A och den andra ur grupp B. Följ anvisningarna för de uppgifter du valt. Kom ihåg att skriva tydligt. Numrera texterna, räkna antalet ord för vardera texten och anteckna antalet ord i slutet av texterna. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 33 0 poäng 3.1 Du har tappat bort några böcker som du lånat på biblioteket. Skriv ett mejl till biblioteket (lainaus@kirjasto.fi). Berätta vad som har hänt, fråga hur du ska handla i situationen. ELLER 3.2 Du har sett en sällsynt fågel, ett sällsynt djur eller ett ovanligt naturfenomen på sommarstugan. Skriv ett mejl till de finska naturväktarna (luonto-ohjelma@televisio.fi) och beskriv så noggrant som möjligt vad du såg, var och när det skedde. Skrivuppgiftens längd: ord Poängsättning: 66 0 poäng 3.3 Skriv en insändare och tacka den okända person som hjälpte dig med din cykel när den gick sönder. Beskriv situationen, platsen och tidpunkten noggrant så att personen som hjälpte dig känner igen sig. Beskriv det intryck hans/hennes hjälp gjorde på dig. ELLER 3.4 Du har sommarjobbat i biljettluckan vid en turistattraktion (t.ex. en nöjespark, en djurpark, ett museum). En av dina bekanta från det finskspråkiga gymnasiet har tänkt söka sommarjobb på samma ställe och vill höra om dina erfarenheter. Skriv ett mejl till henne/honom och berätta om dina goda och dåliga erfarenheter. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 2 0 p. x 2 20 p x 1/0 p. x 1 20 p x 2 0 p. x 1 10 p / p / p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.