ULVILAN VOIMISTELU JA LIIKUNTA RY:N TALOUSOHJESÄÄNTÖ

Transkriptio

1 1 ULVILAN VOIMISTELU JA LIIKUNTA RY:N TALOUSOHJESÄÄNTÖ SISÄLTÖ 1. PERUSTEET VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA PANKKITILI JA KÄTEISKASSA TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS VALMENNUSJOUKKUEEN TALOUDEN PERUSTEET KIRJANPITO, TOSITTEET JA LASKUT VOIMISTELIJAN MAKSUT VOIMISTELUN LOPETTAMINEN KULUKORVAUKSET JA MUUT MAKSUT VARAINHANKINTA VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN KIITOKSET JA MUISTAMISET PERUSTEET Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry on yleishyödyllinen yhdistys ja sen toimintaa säätelevät Suomen lait ja asetukset sekä yhdistyksen omat säännöt. Yleishyödyllisyyden kriteerit (Tuloverolaki 1535/92, 22): - Yhdistys tai säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnan mielessä. - Yhdistyksen tai säätiön toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin - Yhdistys tai säätiö ei tuota toimintaan osallistuville taloudellista etuja osinkona, voittoosuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Seuran kaikki rahaliikenne on kirjanpitolain mukaan kirjattava. Tilikausi on 12 kuukautta ( ). Seuran Y-tunnus on , yhdistysrekisteritunnus on Y-tunnusta käytetään seuran sekä joukkueiden kaikissa talousasiakirjoissa.

2 2. VASTUUNJAKO TALOUSASIOISSA 2 Seuran korkein päättävä elin on yhdistyksen vuosikokous, joka on keväällä (ennen maaliskuuta). Seuran täysi-ikäiset jäsenet ovat äänioikeutettuja vuosikokouksessa. Vuosikokous määrää jäsenmaksut, vahvistaa seuran toimintasuunnitelman ja talousarvion. Lisäksi valitaan puheenjohtaja, johtokunnan jäsenet ja toiminnantarkastaja varamiehineen. Vuosikokous käsittelee edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomuksen sekä vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää johtokunnalle vastuuvapauden. Seuran johtokunnalla on vastuu seuran taloudesta ja talouden seurannasta mukaan lukien valmennusjoukkueiden talouden seuranta. Johtokunta mm. valmistelee, toimeenpanee ja valvoo seuran kokouksien päätökset, suunnittelee ja kehittää seuran kokonaistoimintaa, vahvistaa pankkitilien käyttöoikeudet ja on vastuussa, että edellisen vuoden toiminta- ja tilinpäätös on toiminnantarkastajalla tarkastettavana vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Seuran johtokuntaa jättää seuran veroilmoituksen huhtikuun loppuun mennessä. Valmennusjoukkueet vastaavat oman taloutensa pyörittämisestä. Joukkueet ovat velvollisia toimimaan seuran johtokunnan päätöksien mukaisesti. 3. PANKKITILI JA KÄTEISKASSA Valmennusjoukkueiden pankkitilit ovat osa seuran kirjanpitoa. Rahaliikenne (sekä seuran että joukkueiden) hoidetaan seuran nimissä ja seuran Y-tunnuksella perustettujen erillisten pankkitilien kautta. Johtokunnan kokouksissa myönnetään tai poistetaan joukkueiden tilinkäyttöoikeudet. Jokaisessa joukkueessa tulee ainakin olla yksi tilinkäyttöikeudet hallitseva henkilö. Yleisesti tämä henkilö on joukkueen johtaja (JoJo). Joukkue kerää tilille tulevat varat, esim. talkoo-, sponsori- ym. tulot sekä kuukausimaksut ja mahdolliset vaate- ja varustehankintoihin tarvittavat varat. Tiliasioissa yhteyshenkilönä on seuran talousvastaava. Rahaliikenne hoidetaan pankkitilin kautta. Käteiskassa lasketaan, täsmätään ja tilitetään aina tilikauden päätteeksi. 4. TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS UVL:n tilikauden pituus on 12 kk ( ) Johtokunta tekee tilinpäätöksen ja vuosibudjetin vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Lisäksi hyväksytetään seuran toimintasuunnitelma seuraavalle kaudelle. Tilinpäätös, tilit ja muut asiakirjat on jätettävä toiminnantarkastajalle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausunto johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

3 Tilikauden päättymisen jälkeen tilikauden tositteet on säilytettävä kuusi (6) vuotta ja kirjanpitokirjat vähintään kymmenen (10) vuotta. Pyydettäessä ne on esitettävä seuran toiminnantarkastajalle. Joukkueiden kirjanpitoaineiston säilyttää tilintarkastuksen jälkeen seuran talousvastaava VALMENNUSJOUKKUEEN TALOUDEN PERUSTEET Kaikki valmennusjoukkueiden rahat ja omaisuus, jotka on kerätty tai hankittu eri menetelmillä, ovat seuran omaisuutta. Valmennusjoukkueille kerätyt rahat ovat joukkuekohtaisia. Varat eivät saa olla korvamerkittyjä. Voimistelijan siirtyessä seurasta toiseen tai harrastuksen loppuessa rahat eivät siirry voimistelijan mukana. Valmennusjoukkueen lopettaessa toimintansa kokonaan joukkueen tilillä olevat rahat siirretään seuran tilille. Valmennusjoukkueiden varainhankintatapoja voivat mm. olla - mainos- ja sponsoritulot - kuukausimaksut, jotka kerätään joukkueen vanhemmilta - myyjäiset Seuran rahatilanteen mukaan joukkueet velvoitetaan ajoittain osallistumaan myyntikampanjaan esim. sukkamyynti. Tähän myyntitapahtumaan joukkueet on velvoitettu osallistumaan. Seura määrittää osuuden, joka joukkueen myyntituotosta maksetaan seuran tilille, loppuosuuden joukkue saa omalle tililleen. Osuus määritellään tapauskohtaisesti. JoJon on tehtävä rahankäyttösuunnitelma, sillä yhdistystoiminnassa ei pyritä keräämään voittoa. Varainhankintaa ei saa harjoittaa ilman tarkoitusta. Valmennusjoukkueiden tilikauden tulos vaikuttaa seuran tilikauden tulokseen. Toistuva positiivinen tulos saattaa johtaa lisäselvityksiin verottajan toimesta. Valmennusjoukkueet suunnittelevat tulevan vuoden talousarvion ja toimittavat ne seuran johtokunnalle määräaikaan mennessä. Joukkueiden tilinpäätös on toimitettava seuran talousvastaavalle 15.1 mennessä. Jos valmennusjoukkue on kerännyt yhteistä kuukausimaksua ja saa yllättäen ylimääräistä rahaa (uusi sponsori, yllättävä talkootyö jne) on mahdollista palauttaa maksettuja kuukausimaksuja ylimääräisinä. Maksu on palautettava yhtenäisinä kaikille voimistelijoille. Toimintakauden päätyttyä joukkueen varat siirtyvät seuraavan toimintakauden pohjakassaksi.

4 6. KIRJANPITO, TOSITTEET JA LASKUT 4 Kirjanpitotositteen on oltava alkuperäinen (voi olla myös skannattu), tilikausittain juoksevasti numeroitu ja aikajärjestyksessä arkistoitu. Menotositteeseen on kirjattava asiasisältö ja tapahtuma-aika edellisten lisäksi. Kaikkia kuluja vastaan on oltava tosite. 7. VOIMISTELIJAN MAKSUT Valmennusjoukkueessa voimistelijoiden kuukausi-ja valmennus- ja leirimaksut ovat yhteneväiset (kaikki maksavat yhtä paljon). Voimistelijalta perittävät erilliset maksut (esim. vaatteet ja varusteet) perustuvat todelliseen kuluun ja voivat näin ollen olla eriävät. Voimistelijan vanhemman tekemä talkootyö tai muu varainhankinta ei saa vaikuttaa voimistelijan maksun suuruuteen. Mikäli voimistelija vaihtaa toiseen joukkueeseen, maksaa hän maksunsa siirtymisestä lähtien uuteen joukkueeseen. Voimistelijan maksamat maksut eivät siirry vanhasta joukkueesta uuteen joukkueeseen. Valmennusjoukkueiden tulee vanhempainpalaverissa sopia joukkueen kuukausi- tms. maksujen määrästä. Myös pitkäaikaisloukkaantuneiden (yli 2 kk) voimistelijoiden maksuista ja mahdollisista helpotuksista tulee sopia joukkueen kesken. 8. VOIMISTELUN LOPETTAMINEN Jos voimistelija lopettaa harrastuksen kesken kauden hänen maksamaa valmennusmaksua ei palauteta. Mikäli joukkueen lopettaminen johtuu seuran toiminnasta eli seura ei pysty tarjoamaan voimistelijalle hänen ikäkaudelle olevaa joukkuetta vanhan joukkueen lopettaessa voidaan valmennusmaksusta tehdä seuraava palautus: - syyskaudella maksettu vuoden valmennusmaksun ja kevään valmennusmaksun erotus - kevätkaudella maksua ei palauteta. Harrastepuolella liikuntamaksua ei palauteta harrastajan lopettaessa harrastuksensa. Jos seuran harrasteryhmä joudutaan lopettamaan seurasta johtuvista syistä niin, liikuntamaksusta palautetaan syyskaudella vuoden liikuntamaksun ja kevään liikuntamaksun erotus. Kevätkaudella maksua ei palauteta. Jäsenmaksua ei palauteta missään tapauksessa. 9. KULUKORVAUKSET JA MUUT MAKSUT Seuran matkalasku-pohja löytyy nettisivujen materiaalipankista. Seuraa korvaa harrasteryhmissä ohjaajalle ohjaamiseen liittyviä kuluja (esim. tarrat, musiikkihankinta, puhelinkulut). Ennen hankintaa ohjaajan on sovittava asia johtokunnan kanssa, vuosikatto on 30. Kulukorvausta vastaan on oltava tosite, joka toimitetaan talousvastaavalle. Seuraa maksaa ohjaajalle tai valmentajalle yhden tai kaksi koulutusta vuodessa. Maksuun sisältyvät koulutuksen osallistumismaksu, mutta ei matka- eikä majoituskuluja.

5 Seura maksaa jokaisen valmennusjoukkueen yhden kilpailun maksun kaudessa (eli yksi kilpailu sekä kevät että syyskaudella). Seura maksaa leirille osallistuvalle valmennusjoukkueen yhdelle valmentajalle leirin osallistumismaksun. Muiden kyseisen joukkueen valmentajien osallistumismaksun maksavat joukkueen vanhemmat, tästä osallistumisesta täytyy olla kaikkien vanhempien kirjallinen suostumus (esim. tekstiviesti) VARAINHANKINTA Verottomia tulonlähteitä ovat mm. kausi- ja kuukausimaksut, yhdistyksen omissa tapahtumissa järjestetyt arpajaiset, myyjäiset ja tarjoilumyynti (buffet). Edustusasuissa olevien mainosten tulot sekä kausijulkaisussa tai muissa yhteisön toimintaa välittömästi palvelevissa julkaisuissa (mm. kevätnäytöksen käsiohjelma) saadut mainostulot. Joukkueen tekemä talkootyö tai hyödykemyynti on ns. harmaata aluetta. Verovapaana varainhankintana voidaan pitää pienimuotoisten, satunnaisten tai kertaluontaisten talkoiden tekemistä yksityishenkilölle tai yrityksille. Talkootyöllä voidaan kerätä rahaa seuraavin ehdoin: - Korvauksen saaja on yleishyödyllinen yhdistys ei yksityishenkilö. - Talkootyön hyöty kohdistetaan koko joukkueelle, ei työn suorittajalle, eikä korvaavaa summaa laskuteta talkoisiin osallistumattomilta. - Talkootyöstä saadut varat laitetaan aina joukkueen pankkitilille, joukkueen vanhemmat päättävät yhteisesti rahojen käytöstä. - Työn on oltava ns. jokamiehen työtä (ei vaadi ammattitaitoa). - Työ tehdään ilman työnjohtoa ja valvontaa. - Työ on tilapäistä ja satunnaista. - Työ ei kilpaile yritystoiminnan kanssa. Yleishyödylliset yhdistykset harjoittavat varainhankintana tavanomaisten kulutustavaroiden myyntiä. Hyödykemyynnin veronalaisuus arvioidaan kokonaisarviointina elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella. Seuran ohjeen mukaan hyödykemyynnin ehdot ovat: - Ulosmyyntihinta on ylihintaa eli voidaan tulkita, että myytävä tuote ei kilpaile kaupasta löytyvän vastaavan tavaran kanssa. - Myynti tapahtuu talkootyönä joukkueen toimesta, ei palkattua henkilökuntaa. - Myynti kohdistuu myyjän lähipiiriin (perhe, naapurit, tuttavat, työkaverit). - Ei pysyvää myyntipaikkaa. - Tuotteiden ostoon liittyy ostajan kannalta arvioituna tukemistarkoitus. - Saadut tulot käytetään yleishyödyllisesti koko joukkueen hyväksi. - Myyntikampanjat järjestetään satunnaisesti ja ovat lyhytkestoisia.

6 6 11. VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN KIITOKSET JA MUISTAMISET Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnassa on tapana muistaa esimerkiksi vuosittain vapaaehtoistyöntekijöitä työstä, jota he tekevät vastikkeetta yhteisön hyväksi. Vapaaehtoistyöntekijöille tai yleishyödyllisen yhteisön jäsenille muistamisena tai kiitollisuuden osoituksena annettavat arvoltaan vähäiset tavaralahjat ovat saajalleen verovapaita silloin, kun niitä ei ole sovittu korvaukseksi työn tekemisestä. Vapaaehtoistyöntekijän verovapaana arvoltaan vähäisenä tavaralahjana voidaan pitää hänelle kiittämistarkoituksessa annettua lahjaa, jos - henkilö on tehnyt vapaaehtoistyötä yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön hyväksi, - lahjaa ei ole sovittu vastikkeeksi vapaaehtoistyön tekemisestä, - henkilö ei ole saanut valita lahjaa vapaasti, - lahja on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena, ja - sen arvo on enintään 100 euroa. Tavaralahjan laadulla ei ole merkitystä. Vapaaehtoistyöntekijälle voidaan antaa kiitokseksi esimerkiksi huppari, t-paita, verryttelyasu, elokuvalippuja, muistoesine, kukkakimppu, jne. Kiitoslahjana pidetään myös arvoltaan vähäistä lahjaa, jonka vapaaehtoistyöntekijä on voinut valita yhteisön päättämästä valikoimasta. Jos vapaaehtoisille annetaan muutamia kiitoslahjoja vuodessa, näiden yhteenlaskettu arvo henkilöä kohden voi olla korkeintaan 100 euroa. Sen sijaan vähäistä arvokkaammat tavaralahjat sekä vapaavalintaiset lahjakortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset (esimerkiksi osakkeet ja rahasto-osuudet) ovat veronalaisia. Veronalaisena etuna pidetään arvosta riippumatta myös esinelahjaa, jonka vapaaehtoistyöntekijä saa valita vapaasti. Tilaisuudesta, jonka yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö järjestää vapaaehtoistyöntekijöilleen kiitokseksi tehdystä työstä, ei muodostu vapaaehtoisille veronalaista etua. Verovapauden edellytyksenä on kuitenkin se, että tällaiset tilaisuudet ovat satunnaisia ja kustannuksiltaan vähäisiä, ja että tilaisuus ei ole ennalta sovittu korvaus työn tekemisestä. Lähde: eishyodyllisten_yhteisojen_ja_julkisyh(42693)