TIIVISTELMÄ. Pellossa Anne Anttila Toiminnanjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Pellossa 19.9.2006. Anne Anttila Toiminnanjohtaja"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ Outkaira tuttamhan ry n ktiseutunsa kehittämisestä kiinnstuneiden ihmisten mudstama maaseudun kehittämisyhdistys, jta kutsutaan myös timintaryhmäksi. Yhdistyksen nimestä käytetään puhekielessä muta Outkaira. Tteutuksen perustana n yhteisöllisyyden tunnistava pyrkimys yhdessä Onnelliseen Outkairaan. Timintaryhmä kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään maa ktiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkja ja yrityksiä. Outkaira tuttamhan ry aktivi, innstaa, tiedttaa, kuluttaa ja timii hankkeiden tteuttajien apuna. Yhteistyö-rganisaatiiksi vat mudstuneet useat eri yhteistyötaht. Onnellinen Outkaira kehittyvä maaseutu kehittämishjelma n laadittu alueen asukkaita kuunnellen ja humiiden alueen kehittämiseksi tehdyt laajemmat suunnitelmat. Kehittämissuunnitelmaa tteutetaan erilaisilla hankkeilla, jita vat kulutus-, kehittämis- ja investintihankkeet. Hankkeiden tteuttajina vat yksin ja yhdessä alueen järjestöt, yritykset, kunnat ja muut yhteisöt. Outkairan alueen menestyminen phjautuu siihen, että alue kykenee tarjamaan elävän ja eteenpäin menevän maaseudun tunnuspiirteet. Menestymistä rukkii aluettaan syvästi rakastavat ihmiset, rauha, lunt ja puhtaus sekä turvallisuus. Outkairan elinvimaisuuden mudstaa yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri, yrittäjämäinen elämäntapa sekä kannattavaan ja kilpailukykyiseen yritystimintaan hjaava klusteritiminta. Elinvimaisen, Onnellisen Outkairan saavuttamiseksi hjelma pitää sisällään viisi strategista askelta, jtka mudstavat hjelman läpäisyperiaatteen ja timivat tteutuksen ajattelun ja yhteistyön ytimenä. Nämä strategiset askeleet vat yrittäjyyden edistäminen, hyvinvintipalveluiden kehittäminen, saamisen kehittäminen vimavaraksi, kylien kehittäminen sekä nurten sallistuminen ja tasa-arvn tteutuminen. Yritystiminnan vimakkaasti kehitettäviä veturialja vat käsityöala, luntyrittäjyys ja kylien paikalliskulttuuria hyödyntävä matkailu sekä maaseudun palvelut. Onnistuminen edellyttää yhteistä tahttilaa ja yhteistimintaa, jssa julkinen sektri, yritykset, timintaryhmä ja maaseudun yhdistykset tuttavat Onnellisen Outkairan mukaisia palveluja. Hyvä ympäristö n tärkeä Outkairan alueen kilpailukyvyn tekijä. Vastuu tulevista sukuplvista velvittaa pitämään hulta ympäristöstä ja lunnnvarista. Lunnn hyvinvinti n paitsi matkailun myös väestön viihtyvyyden ja uusien asukkaiden saamisen edellytys. Pellssa Anne Anttila Timinnanjhtaja

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. OUTOKAIRAN ALUEKUVAUS 1.1 Taustaa 1.2 Alueen kuvaus Kylien Outkaira 1.3 Alueen väestö 1.4 Alueen elinkeinrakenne 2. OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY - MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS 2.1 Asiakkaat 2.2 Palvelut 2.3 Hallint Jäsenistö Hallitus Outkaira hallinnn ja taluden saajana Kuntarahitus Neuvttelut kuntien kanssa Valta ja vastuukysymykset sekä päätöksentekprsessit 2.4 Idean tie hankkeeksi 3. ONNELLINEN OUTOKAIRA-KEHITTYVÄ MAASEUTU KEHITTÄMIS-OHJELMAN SYNTYPROSESSI 3.1 Taustaa 3.2 Maa Pnteva Tulevaisuusseminaari 3.4 Ennakinti 3.5 Timinnan arviinti 3.6 Asukkaiden sallistuminen hjelmaprsessiin Prjektit tiedn kerääjinä Ideatalkt Kyläsuunnitelmat Ohjelmalunns lausunnlla 3.7 Kkemukset tteutuneista hjelmista 3.8 SWOT-analyysi 4. OHJELMAN KEHITTÄMISNÄKÖKULMAT 4.1 Outkairan visi 4.2 Outkairan tahttila 4.3 Outkairan strategiset menestystekijät 5. VALITTU ALUEELLINEN STRATEGIA JA PAINOPISTEET 5.1 Outkaira tuttamhan ry:n timinta-ajatus 5.2 Outkaira tuttamhan ry:n visi 5.3 Outkaira tuttamhan ry:n ydinarvt Tulevaisuuslähtöisyys Hyvinvinti Sitkeys Yrittäjämäisyys Osallisuus ja yhteisöllisyys Yhteistyö ja luttamus Kehittyminen Leader-timintatapa

3 5.3.9 Läpäisyperiaate 5.4 Elinvimaisen Outkairan strategia 5.5 Päämäärä 5.6 Strategiset askeleet Edistetään yrittäjyyttä Hyvinvintipalveluita ylläpitävä maaseutu Osaamien n maaseudun vimavara Aktiivinen kylien kehittäminen n työtä ktiseudun pulesta Nurten sallistuminen ja tasa-arvn tteutuminen Strategisten askelten yhteenvet 5.7 Timintalinjauksien hjaimet Tutehjain Osaamishjain Asiakashjain Elinympäristö- ja hyvinvintihjain Verkst-hjain Ympäristöhjain Tunnettuushjain Outkairan läpinäkyvyyden periaate 6. TOIMINTALINJAT JA NIIDEN SISÄLTÄMÄT TOIMENPITEET 7. OHJELMAN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS 7.1 Ohjelman kustannusarvi, rahitussuunnitelma ja jak timintalinjihin 8. HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET 8.1 Määrälliset tavitteet 8.2 Laadulliset tavitteet 9. KEHITTÄMISOHJELMAN YHTEENSOVITUS JA TYÖNJAKO 9.1 Lapin maaseutustrategia 9.2 ESR- ja EAKR-hjelmat 9.3 Maakuntahjelma 9.4 Lapin kylätimintahjelma ja yhteisötaluden strategia 10. KÄYDYT YHTEISTYÖNEUVOTTELUT 10.1 Lapin timintaryhmien yhteiset neuvttelut 10.2 Muut yhteistyöneuvttelut ja yhteensvittaminen 11. TOIMENPITEIDEN SEURANTA 12. TIEDOTTAMINEN JA AKTIVOINTI 12.1 Tiedtus Outkairassa 12.2 Lapin yhteinen tiedtushanke 12.3 Aktivinti 13. OHJELMAN KIRJOITTAMISEEN OSALLISTUNEET 14. YHTEYSTIEDOT LIITTEET 1. Väestöpistekartta 2. Yhdistyksen säännöt 3. Outpuu

4 1. OUTOKAIRAN ALUEKUVAUS 1.1 Taustaa Outkaira tuttamhan ry n ktiseutunsa kehittämisestä kiinnstuneiden ihmisten mudstama maaseudun kehittämisyhdistys, jta kutsutaan myös timintaryhmäksi. Yhdistyksen nimestä käytetään puhekielessä muta Outkaira. Timintaryhmä kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään maa ktiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkja ja yrityksiä. Outkaira tuttamhan ry aktivi, innstaa, tiedttaa, kuluttaa ja timii hankkeiden tteuttajien apuna. Outkaira sallistuu kehittämistimintaan myös siten, että se tteuttaa itse alueellaan hjelmansa mukaisia kulutus- ja kehittämishankkeita. Outkaira myös suunnittelee alueelta tulleista hankeideista hankkeita ja neuvttelee niille spivat hakijataht. Sumessa timii 58 vastaavaa maaseudun kehittämisyhdistystä tavite-hjelmakaudella Timintaryhmätyöhön ne saavat rahituksensa EU-sarahitteisista LEADER+, ALMA- ja tavite 1-hjelmista sekä kansallisesta POMO-hjelmasta. Lapissa timii klme Phjis-Sumen tavite 1-hjelmasta rahituksen saavaa maaseudun kehittämisyhdistystä: Outkaira tuttamhan ry, Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry ja Phjisimman Lapin Leader yhdistys ry. Phjan tälle mnesta eri rahaststa ja rahittajasta kstuvalle timintatavalle livat edellisellä hjelmakaudella Lapissa timineet kaksi Leader II -ryhmää, jtka psitiivisella timinnallaan livat saaneet rahittajat vakuuttumaan timintatavan vaikuttavuudesta maaseudun kehittymiseen. Lapin klmen ryhmän neuvttelema hjelmaspimus tavite 1-hjelmasta n llut psitiivisena esimerkkinä muille alueille Sumessa siitä, miten maaseudun kehittämistä vidaan tehdä yhteistyössä eri rahittajien ja rahastjen kesken. Lapin tavite 1-ryhmien kehittämishjelmat vat jakautuneet kahteen eri hjelmaan: Ensimmäisen hjelman tteuttamisaika li 10/ /2004 ja tinen hjelma tästä eteenpäin aina vuden 2006 lppuun. Ohjelma-ajan jakamisella kahtia haluttiin varmistaa se, että hjelmat etenevät mallikkaasti. Vastaavasti kahden hjelman tekeminen n lisännyt ryhmien työmäärää, mutta psitiivisesti asian vi nähdä myös niin, että ryhmillä n llut uutta tieta käytettävissä tätä hjelmanteka varten. Rahittajina tavite 1-hjelman mukaisissa hjelmaspimuksissa kuntien lisäksi vat Lapin liitt (ESR- ja EAKR-rahastt), Lapin TE-keskuksen maaseutu-, työvima- ja yrityssastt (EMOTR-O-, ESR- ja EAKR-rahastt) ja Lapin lääninhallituksen sivistyssast (ESR- ja EAKR-rahastt). Erityisen psitiivisesti n humiitu Lapissa se, että TE-keskuksen yrityssast n mukana rahituksessa. Kehittämisyhdistyksemme n alittanut timintansa j vunna 1996, jllin Sumeen valittiin ensimmäiset timintaryhmät, jtka tteuttivat EU:n yhteisöalitetta LEADER II. Yhdistys timi tällöin Pelln ja Ylitrnin kuntien eli Trninlaaksn seutukunnan alueella. Yhdistyksen nimenä li Meän taijt tuttamhaan ry. Ryhmä li Sumen ja EU:n tiseksi pienin Leader-ryhmä. Ryhmä li tinen Sumen ns. naisleadereistä. Ohjelman punaisena lankana li naisyrittäjyyden edistäminen. 4

5 1.2 Alueen kuvaus Outkairan alueeseen kuuluvat hjelman hakuhetkellä Pelln ja Ylitrnin kunnat, Trnin kaupungin maaseutualueet ja Rvaniemen maalaiskunnan ns. Ounasjkivarren alue. Rvaniemen maalaiskunta ja Rvaniemi yhdistyivät vuden 2006 alussa, jllin syntyi uusi Rvaniemi. Rvaniemen maalaiskunnan kunnanhallitus n kkuksessaan päättänyt, että uuden Rvaniemen maaseutualueet halutaan kuuluvan yhteen timintaryhmään, tarkkaan ttaen siihen ryhmään, jhn Ranuan kuntakin kuuluu. Näin llen Rvaniemi ei sita Outkairalle kuntarahitusta, jllin Ounasjkivarren aluetta ei vida pitää enää Outkairan alueessa. Kunta n tiedustellut alueen asukkaiden mielipidettä asiasta kylätimikuntien kautta, jllin kuudesta vastanneesta kylästä neljä n halunnut jatkaa Outkairan timintaryhmässä. Asukkaita tällä Ounasjkivarren alueella n n Ohjelman tekvaiheessa annettiin timintaryhmien tahlta ratkaisun tekeminen Ounasjkivarren asukkaille ja kunnalle. Outkaira tuttamhan ry:n timinta-alueena vat siis Trninjkilaaksn kunnat Pell, Trni ja Ylitrni. Aluetta vi määritellä myös siten, että timintaryhmän alueeseen kuuluu Trninjen Sumen puleisten kuntien maaseutualueet. Trninjkihan kaartaa Rutsin pulelle miltei heti Pelln kunnan rajalta. Tämä uusi alue n erittäin luntainen timinta-alue, sillä jkivarressa n aina tehty yhteistyötä jen suuntaisesti, mlemmin pulin jkea. Ohjelman täydentämisvaiheessa n käyty keskusteluita saadun palautteen perusteella alueen rajauksista lähinnä Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry:n kanssa. Yhdistyksessämme n kuitenkin tdettu, ettei tällä yhdistämisellä saada järkevää ja etenkin maaseudun asukkaita palvelevaa kknaisuutta. Kahden alueen yhdistämisellä saataisiin aikaan timintaryhmä, jnka välimatkat lisivat enimmillään yhtä pitkiä, kuin Helsingistä Kärsämäelle tai Kkklaan. Lutamme enemmän ryhmien väliseen yhteistyöhön. Outkairan timinta-alue mudstuu siis klmen eri kunnan (kuva 1) ja kahden eri seutukunnan, Trninlaaksn ja Kemi-Trni seutukunnan alueista. Kknaispinta-alaa timintaryhmän alueella n km2, mikä n 1,57 % kk maan pinta-alasta. Outkaira rajittuu lännessä Trninjkeen, jen tisella pulella n Rutsi. Trninlaakslla n vusisatainen yhteinen histria, jta yhdistää yhteinen kieli meänkieli. Phjisessa alue rajittuu Tunturi-Lappiin, jssa sijaitsee Lapin suurtuntureiden alue. Outkairan alueella n yksi kaupunki, Trni ja lähialueilla n klme kaupunkia: Haaparanta, Kemi ja Rvaniemi. Napapiiri ja siihen liittyvä matkailutiminta halk aluetta Pelln Juksengissa ja Ylitrnin järvialueella. Outkairan alueella n myös niin merialuetta, vapaana virtaavia jkia kuin myös Aavasaksan kansallismaisema-alue. Aavasaksa -nimestä tullaan hakemaan vetvimaa alueen matkailun tunnettuisuuteen. Outkaira hakee matkailullista vetvimaansa tavitteena päästä matkailukeskusten varjsta niiden imuun. Outkaira n maaseutumaisena, rauhallisena lappilaisena alueena vimakkaasti kehittyvä alue. Alueen kautta kulkevat suuret matkailijavirrat. Matkailijavirtaa n lisännyt Kemi-Trni -mttritien valmistuminen ja liikenteen siirtyminen E4:ltä Revntultentielle, eli Trnista Kilpisjärvelle jhtavalle tielle. Outkairan kautta n npein matka Etelä-Sumesta Tunturi-Lapin turistikhteisiin. Trnin erityispiirteenä n rajayhteistyö Rutsin Haaparannan kanssa. Yhteistyö n mittavaa ja knkreettista, mm. yhteinen kaupungin ydinkeskusta n rakenteilla. Outkairan vimavarja vat kulttuurinen maleimaisuus ja rajayhteistyö Rutsin kanssa. 5

6 Kuva 1. Timinta-alue Kylien Outkaira Timinta-alueella n siis klme erilaista kuntaa, jissa n kaikkiaan n. 65 kylää. Tähän jukkn mahtuu mnenlaisia, kehittämisen kannalta eri vaiheessa levia asuinpaikkja/yrityksen timintaympäristöjä. Pellssa ja Ylitrnilla kylät vat perinteisiä lappilaisia kyliä, jista useissa n vallalla pismuutt ja palvelujen alasaj. Jkivarressa levat kylät vat löytäneet EU:n myötä uudelleen jen tisella pulella levat kylät, jiden kanssa aikaisempina vusikymmeninä li runsaastikin yhteistyötä. Jäätiet vat mahdllistaneet kanssakäymisen ja yhteisiä asiita n j runsaasti, mm. yhteisiä tapahtumia ja EU-hankkeita. Kehittämistimilla n saatu psitiivista henkeä pismuutsta kärsivissä kylissä, jista visi esimerkkinä mainita Orajärven ja Lhijärven. Trnin kaupungin maaseutualueen kylät vat muiden kuntien kyliin nähden erilaisessa asemassa, kska mnilla kylillä kaupunkimaiset palvelut vat melk lähellä ja maehtinen kehittämistiminta n usein nurta. Kylien kehittämiselle n nusemassa kuitenkin lisää paineita, kun kunnalliset palvelut vähenevät vähenemistään ja tarve niiden krvaamiseksi syntyy. Trnin kylistä pikkeuksellinen n esimerkiksi Kantjärvi, jssa kylän kehittämistyötä n tehty kyläyhdistyksen timesta j vusikymmeniä. Trni n kehittyvä kaupunki, jssa asukasluku n kääntynyt nusuun. Tämä kehitys heijastuu myös kylille psitiivisena väestökehityksenä ja uudisrakentamisena. Esimerkkeinä mainittakn Raum, Liakka, Kaakam, Laivaniemi ja Kantjärvi. Tyhjiä asuntja saa näistä kylistä hakea. Kaupunkikeskukset siis tuvat hyvinvintia myös lähikyliin. Kylissä pidetään tärkeänä yhteisen kkntumispaikan säilymistä, mutta kunnat vat kilvan viime vusien aikana myyneet vanhja kulukiinteistöjään kylistä. Jkaisen kunnan alueella n kuitenkin vielä kyliä, jissa kulu n timinnassa. Kulukiinteistöt vat saaneet myös uutta elämää, kun kiinteistön käyttötarkitus n muuttunut matkailua, kylän kkntumista tai perheen asumista palvelevaksi. 6

7 Kirkkja tai kappeleita n kuntakeskusten lisäksi myös Turtlassa, Meltsjärvellä, Sirkkakskella ja Karungissa. Kauppja n vielä mm. Arpelassa, Vjakkalassa, Karungissa, Pekanpäässä, Lhijärvellä, Pessalmplssa, Lankjärvellä, Turtlassa, Raanujärvellä, Kainuunkylässä sekä uusin keväällä 2005 alittanut kyläkauppa Orajärvellä. Lampsijärvi, Orajärvi, Jkivartisten kyläseuran alue, Rattsjärvi, Pekanpää, Kukkla, Kantjärvi ja Kaakam vat tteuttaneet kylissään mia yhteisöllisiä kehittämishankkeita. Yli 20 kylää n sallistunut yleiseen kehittämishankkeeseen Meän kylät yhessä etheenpäin, jssa ne vat mm. laatineet kyläsuunnitelman tulevien vusien timintaa hjaamaan, työstäneet ja tteuttaneet mia hankesuunnitelmia, kuluttautuneet yhdistyksen kehittämiseen, hakeneet vaikutteita pintmatkilta ja luneet yhteistyöverksta. Kehittämissuunnitelmat kstuvat pääsin kyläläisten tiveista säilyttää tai parantaa man kylän palvelutasa kehittämällä kylätala, harrastusmahdllisuuksia ja viihtyvyyttä/turvallisuutta. Myös elinkeinjen kehittämiseen n sassa suunnitelmista tettu kantaa. Psitiivisella timinnallaan kyläläiset luvat mahdllisuuksia yritystiminnan syntymiselle ja elinvimaisuuden säilymiselle kylissä. 1.3 Alueen väestö Asukkaita timintaryhmän kuntien alueella asuu henkeä. Outkaira-alueeseen kuuluva väestö jakaantuu taulukn 1 mukaan kunnittain seuraavasti: Taulukk 1. Timinta-alueen väestö Väkiluvun kehityksen suunta n edelleen llut lievästi laskeva Pelln ja Ylitrnin kunnissa. Liitteessä 1 n kuvattu väestön jakaantuminen alueelle väestöpistekartalla. 1.4 Alueen elinkeinrakenne Trni Trni kuuluu Kemi-Trni seutukuntaan. Trnin väkiluku n kääntynyt lievään nusuun vudesta 2003 lähtien, Kemin vastaavasti laskenut. Trni n asukasluvultaan nyt lähes Kemin kkinen. Työttömyysaste n vunna 2005 llut Trnissa alueen kunnista alhaisin, 15 %. Kk Lapin työttömyysaste n llut k. vunna 16,7%. Trnissa li työpaikkja vuden 2004 ennakktiedn mukaan Tellisuudella ja jalstuksella n vahva asema Trnissa, jssa vat Outkumpu Stainless Oy, Outkumpu Chrme Oy, Oy Hartwall Ab Lapin Kulta ja Vgue Grup Oy:n Trnin tehdas. Muita suuria työllistäjiä vat Trnin kaupunki ja ppilaitkset. 7

8 Trninlaaksn seutukunta Trninlaaksn seutukunta, jka n aina kknaisena Outkairaan kuuluva seutukunta, n Lapin pienin väestöltään ja pinta-alaltaan. Väkiluku n laskenut tasaisesti viime vusikymmenellä ja vuden 2005 lpussa seutukunnassa asui n henkilöä. Väestön väheneminen n llut Lapin seutukunnista npeinta Trninlaaksssa ja Itä-Lapissa. Tämän seurauksena n yli 65-vutiaiden ikälukka suhteellisesti kasvanut. Muiden ikälukkien suudet vat pienentyneet ja syntyvyys n Lapin seutukunnista vähäisintä. Työpaikkja Trninlaaksn seutukunnassa vunna 2004 (ennakktiet) li Alkututant n vähentynyt, mutta sen suus n edelleen lappilaisittain krkea, 14 % työpaikista. Ylitrnin kunnan alue n erityisesti alkututannn aluetta. Trninlaaksn tärkein työllistäjä n julkiset palvelut, jiden suus seutukunnan työpaikista vunna 2004 li 36 %. Kaupan ja muihin palveluihin sijittui k. vunna 29 % työpaikista. Tellisuuden ja muun jalstuksen merkitys n säilynyt viime vusina ennallaan, eli n. 20 %:ssa. Julkisten työpaikkjen suutta tulee saada laskettua työpaikkavaltaisen yritystiminnan suutta kasvattamalla, muutin seutukunnan kuntatalus ei tule kestämään. Trninlaaksn seutukunnassa yritysten määrä suhteessa väestöön n läänin krkein. Tämä lu myös hyvää phjaa uuden yritystiminnan käynnistämiseen. Alueella työssäkäyvät ja työttömyysaste (kuntakhtaiset ennakktiedt 2004) Taulukk 2. Työssäkäyvät ja työttömyysaste 2. OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS 2.1 Asiakkaat Outkaira tuttamhan ry:n keskeisiä asiakkaita vat kaikki ne henkilöt ja henkilöryhmät, jtka vat kiinnstuneita man ktiseutunsa kehittämisestä viihtyisäksi ja elinvimaiseksi alueeksi ja elinympäristöiksi. Asiakasryhminä erityistä humita kiinnitetään läpäisyperiaatteen tteutumiseksi naisiin ja alle 30 -vutiaisiin nuriin. 8

9 Outkaira tuttamhan ry asiakkaita vat: yrittäjyyttä tai suustimintaa suunnittelevat naisyrittäjyydestä kiinnstuneet tulevaisuudestaan kiinnstuneet nuret pienet maaseudun yritykset yksin ja yhdessä järjestöt kunnat ppilaitkset muut kehittämisrganisaatit 2.2 Palvelut Outkaira tuttamhan ry:n tavitteisiin tähtääviä keskeisiä palveluita vat: neuvnta, hjaus ja knsultinti kulutus hallintpalvelut yhteistyön krdininti kylätiminnan aktivinti hankeneuvnta ja hjaus yrittäjyyden edistäminen rahitusneuvnta 2.3 Hallint Jäsenistö Outkaira tuttamhan ry:ssä n jäseniä 243 kpl. Näistä henkilöjäseniä n 207 kpl ja yhteisöjäseniä 36. Henkilöjäsenistä n naisia 165 ja miehiä 42 kpl. Alueen kaikki kunnat vat mukana yhteisöjäseninä. Lisäksi timinnassa n llut mukana aktiivisesti erittäin paljn henkilöitä, jtka eivät le lleet yhdistyksen jäseniä. Tätä kuvaa hyvin se, että vunna 2005 tehtyyn arviintiin sallistuneesta 33 khderyhmäläisestä jäseniä li vain viisi. Jäsenhankintakampanjan avulla timinnassa mukana levia saatiin liittymään jäseneksi. Jäsenhankintatyötä tullaan tekemään edelleen, jtta timinnassa mukana levat saadaan yhdistyksen jäseniksi. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi vidaan hyväksyä alueen kehittämisestä kiinnstunut yksityinen henkilö, rekisteröity yhteisö, säätiö tai kunta. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jäseniltä peritään vusittaista jäsenmaksua. Jäsenellä n ikeus erta yhdistyksestä ilmittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjhtajalle taikka ilmittamalla ersta yhdistyksen kkuksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus vi erttaa jäsenen yhdistyksestä, js jäsen n jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvitukset, jihin hän n yhdistykseen liittymällä situtunut tai n menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkpulella humattavasti vahingittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtja. Hallitus vi katsa jäsenen ernneeksi yhdistyksestä, js jäsenellä n kahden vuden jäsenmaksut surittamatta. 9

10 2.3.2 Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä sekä henkilökhtaiset varajäsenet. Kknpanssa n humiitu ns. klmikantaperiaate, jnka mukaan 1/3 jäsenistä n kuntien edustajia, 1/3 järjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen edustajia ja 1/3 maaseudun yksittäisiä asukkaita. Alueellisesti hallitus n edustava, sillä jkaisen kunnan alueelta n klme edustajaa, jtka edustavat kutakin klmikannan mukaista taha. Hallituksen timikausi n klme vutta. Jäsenistä n ervurisia 1/3 kerrallaan. Hallituksen vaihtuvuuden takaamiseksi timikausien lukumäärä n rajitettu yhteen. Yhdistyksen säännöt n muutettu vastaamaan uuden hjelmakauden tilannetta Outkaira hallinnn ja taluden saajana Yhdistyksen timist sijaitsee Pellssa, sitteessa Kenttätie 1. Timist n perustettu k. tilaan j vuden 1997 alussa. Timitilat vat Pelln kunnan mistamat. Timistssa n käytettävissä kaksi hunetta, jissa n yhteensä klme työpistettä. Timist n varustettu kkus- ja neuvttelutililla sekä nykyaikaisilla av-välineillä. Timisttilat vat kaikkien Outkaira tuttamhan ry:n palveluksessa levien sekä yhteistyöprjektien prjektipäälliköiden käytössä sillin, kun heidän työtehtävänsä ulttuvat Pelln. Prjektipäälliköt vivat pitää tilissa pienimutisia kulutuksia ja esimerkiksi työstää yrittäjien kanssa yhdessä liiketiminta-suunnitelmiaan. Yhdistyksen henkilöstön mudstavat timinnanjhtaja ja timistsihteeri sekä määräaikaiset prjektipäälliköt. Timinnanjhtajan tehtävää hitaa agrlgi Anne Anttila. Hän n llut suunnittelemassa ja käynnistämässä j Trninlaaksn Leader II -hjelmaa ja n sitä kautta llut saltaan lumassa kk Sumen timintaryhmätyömallia. Hänellä n aikaisempaa työkkemusta maaseudun kehittämistehtävistä, kunnan maaseutuhallinnsta sekä maaseutualan kuluttajana timimisesta. Työn kautta hänelle kertyy kkemusta timintaryhmätyöstä yli yhdeksän vutta. Tänä aikana n tteutettu Leader II-hjelma, haettu Leader+ -hjelmaan, muutettu yhdistyksen säännöt sekä timinta-alue, rakennettu kaksi tavite 1 -rahitteista kehittämishjelmaa ja neuvteltu niihin rahitukset sekä rganisitu ja tteutettu kehittämishjelmat. Timistsihteerinä timii merknmi Hilkka Knttaniemi. Hän n tullut yhdistyksen tehtäviin julukuussa 1999, aluksi Pelln kunnan palkkaamana ja vudesta 2001 lähtien Outkaira tuttamhan ry:n palkkaamana. Hänen vahvana saamisalueenaan n talushallinnn saaminen, tiettekniikan hjelmist- ja laitteisthallinta sekä timintaryhmän timisttehtävät. Muuta henkilöstöä yhdistyksessämme vat määräaikaiset prjektipäälliköt. Merknmi Juhani Tapi timii yrittäjyyskuluttajana Lapin TE-keskuksen työvimasastn rahittamassa ESR-prjektissa ja ssinmi Pirj Pnkala timii Lapin liitn rahittamassa ESR-prjektissa, jka edistää naisyrittäjyyttä ja naisten verkstitumista. Outkaira tuttamhan ry n alusta saakka hitanut itse kirjanpidn ja tilinpäätöksen. Tämä menettely n sittautunut erittäin hyväksi tavaksi. Timistsihteeri hitaa myös yhdistyksen mien hankkeiden maksatushakemusten ten, jten prjektipäälliköt vivat keskittyä tteutukseen. Samalla yhdistyksen talus pysyy hallinnassa. Timistsihteeri myös avustaa hanketimijita maksatushakemusten tekemisessä. Yhdistyksemme n saanut rahittajilta paljn hyvää palautetta maksatushakemusten tassta. Yhdistyksen maksuvalmiutta säädellään mien hankkeiden maksatushakemusten tekemisellä sekä alueen kuntarahituksien maksamisajilla. 10

11 Vunna 2005 valmistuneen Oulun ylipistn Lönnrt-instituutin tekemän arviinnin mukaan eri taht arviivat Outkairan hallinnn timivan mallikkaasti. Hanketteuttajat kkevat saavansa apua niin hankkeiden suunnitteluvaiheessa kuin hanketteutuksen aikana. Timintaryhmä tu byrkratian vaatimat asiat selkkielisesti tteuttajien käyttöön. Timintaryhmällä ja viranmaisilla n hyvät keskusteluyhteydet ja viranmaiset luttavat Outkairan tapaan timia. Timintaryhmä timii linkkinä alueen asukkaiden ja viranmaisten välillä Kuntarahitus Alueen kunnat maksavat hjelmakauden kuntarahitussuudet yhdistyksen tilille. Kuntarahitussuus n 20 % kehittämishjelman julkisesta rahituksesta. Kuntien kanssa svitaan kk hjelmakauden suuden perusteella alustava vusittaisen maksun suuruus, jka laskutetaan kunnilta 1-2 erässä/vusi. Tästä vidaan piketa tarpeen mukaan. Kuntarahitussuudet timivat yhdistyksen puskurirahastna, jnka turvin timintaa vidaan tteuttaa. Yhdistyksen kirjanpidssa kuntarahitus n vierasta päämaa, jsta sitä maksetaan hallinthankkeelle kuin muillekkin hankkeille sitä mukaa, kun rahittaja n tehnyt päätöksiä maksatuksista. Kuntarahituksien hankekhtaisista myöntämisestä ja lausuntjen antamisesta hankepäätöksiin päättää timintaryhmän hallitus. Kehittämishjelma n laadittu yhteenspivaksi kuntien tteuttamisstrategiiden kanssa ja hjelma tteuttaa näin yhteisiä tavitteita Neuvttelut kuntien kanssa Outkaira tuttamhan ry n käynyt alustavat neuvttelut alueen kuntien kanssa Onnellinen Outkaira kehittyvä maaseutu kehittämishjelmasta Trnissa , Ylitrnilla sekä Pellssa Trnissa läsnä livat kaupunginjhtaja, kaupunginvaltuustn ja hallituksen puheenjhtaja sekä Outkaira tuttamhan ry:stä puheenjhtaja ja timinnanjhtaja. Ylitrnilla neuvttelussa livat mukana kunnanjhtaja, kunnansihteeri sekä maaseutusihteeri ja Outkaira tuttamhan ry:stä timinnanjhtaja. Pelln neuvttelussa livat kunnanjhtaja, kunnanvaltuustn ja -hallituksen puheenjhtaja, elinkeinneuvja sekä Outkaira tuttamhan ry:stä timinnanjhtaja. Alustavan neuvttelun mukaan Outkaira tuttamhan ry:n alueen kaikki kunnat näkevät timintaryhmätyön tteuttavan alueen maaseudun kehittämistyötä siten, että ne haluavat lla mukana Outkaira tuttamhan ry:n kehittämishjelman kautta Leader -timintatavassa vusina Trni ja Ylitrni vat situtuneet kehittämishjelmaan päätöksellään ja Pell Ohjelman täydentämisen ensimmäinen lunns n käsitelty Outkaira tuttamhan ry:n hallituksessa Tämä versi n timitettu kuntiin yhdessä kuntarahaesityksen kanssa. Lisäksi hjelmaa n ltu pyynnöstä esittelemässä Ylitrnin ja Pelln kuntien kunnanhallituksille. Outkaira tuttamhan ry n hyväksynyt lpullisen kehittämishjelman kkuksessaan

12 2.3.5 Valta ja vastuukysymykset sekä päätöksentekprsessit Outkaira tuttamhan ry:n hallituksen ja henkilöstön tehtävät sekä valta ja vastuukysymykset n määritelty jkaiselle tahlle erikseen tehdyissä tulstimenkuvissa. Timenkuvissa määritellään keskeiset vastuut, timivalta, avaintulkset, tavitteet, mittarit, timenhitamisen edellytykset ja myös kunkin tahn kehittämistarpeet. Tulstimenkuvat tehdään määräajaksi ja tarkistetaan määräajan päättyessä. Timenkuvat tullaan tekemään myös määräaikaisissa tehtävissä leville prjektipäälliköille ja muulle kehittämishenkilöstölle. Hallituksen timen tarkitus Hallituksen tehtävänä n määritellä yhdistyksen peruslinjat yhdessä timinnanjhtajan kanssa, päättää timivaltaansa kuuluvista ja timinnanjhtajan muutin esittämistä asiista sekä malla timinnallaan tukea yhteisten tavitteiden saavuttamista. Timinnanjhtajan timen tarkitus Timinnanjhtaja suunnittelee, jhtaa, kehittää ja tteuttaa kehittämissuunnitelman ja hjelmaspimuksen mukaisia timintja sekä saltaan vastaa niiden tteutumisesta svitun timinta suunnitelman ja budjetin puitteissa. Timinnanjhtaja vastaa saltaan synergisestä sidsryhmäyhteistyöstä eri kehittäjäsapulien kesken. Timistsihteerin timen tarkitus Timistsihteerin tehtävänä n timintaryhmän talushallinnn, hankehallinninnin ja erilaisten timistrutiinien hitaminen. Päätöksentekprsessit Timenkuvauksessa n määritelty timinnanjhtajan keskeisiksi vastuiksi seuraavat asiat: Valmistelee ja esittää päämäärät, päästrategiat eli päätimintalinjat, timinta-suunnitelmat ja budjetit Operatiivinen jhtamisvastuu Hankkeiden hjaus- ja esittelyvastuu Hankkeiden seuranta- ja arviintivastuu Talushallinnn jhtaminen Hankintavastuu Tiedttamisvastuu Yhteydet rahittajiin ja sidsryhmiin Valitsee ja erttaa mat alaisensa Hallituksen erikseen määräämät asiat 12

13 Timinnanjhtajalle n määritelty vastuut, jtka hänen tulee hitaa ja jk päättää itse tai esitellä hallitukselle päätettäväksi. Timivaltaansa kuuluvista asiista, esimerkiksi henkilöstön palkkauksesta timinnanjhtaja tekee päätöspöytäkirjan ja tu sen tiedksi hallitukselle. Hanke-esitykset timinnanjhtaja valmistelee hallituksen päätettäväksi. Hankkeen suunnittelussa vi lla mukana aiheeseen liittyvä prjektipäällikkö tai alueen kunnan elinkeinviranmainen tai seutukunnan yrittäjyysrganisaati. Valmisteilla levista hankkeista keskustellaan jkaisessa hallituksen kkuksessa Tilannekatsaus hanketimintaan -pykälän käsittelyn yhteydessä. Tällöin hallitus vi ttaa j kantaa hankkeen spivuudesta kehittämishjelmaan Idean tie hankkeeksi Hankeideat tulevat timintaryhmälle mnen eri tien kautta. Jk hankkeen suunnittelija ttaa itse yhteyttä tai jku yhteistyörganisaatiista lähestyy ryhmää. Yhteistyö-rganisaatiiksi vat mudstuneet useat eri yhteistyötaht: kuntien elinkeinhenkilöt, työvimatimistt, seutukuntien kehittämisyhtiöt, TE-keskuksen eri sastt, Lapin liitn henkilöt, lääninhallituksen sivistyssastn henkilöt, prjektien henkilöstö, hankkeissa mukana levat henkilöt, alueella timivien järjestöjen aktiivihenkilöt jne. Yhteydentn perusteella svitaan spiva liikkeellelähtötapa, mahdllinen tapaaminen tai svitaan puhelimitse hakijan käynnistämät selvitystyöt. Outkairan alueella tullaan eri timijiden yhteistyönä kehittämään aktiivinen ideapörssi jhn kylien aktiivitimijat, yksittäiset ihmiset ja eri yhteistyötaht keräävät alueella syntyviä hanke- ja kehittämisideita. Kehittämisideat tulevat näin aktiivisen työstämisen khteiksi. Hankeidea muutetaan tteutusidean kautta suunnitelmaksi ja sitä kautta timinnaksi. Ensimmäisessä mudssaan tulevat ideat vat mnesti sellaisia, ettei niitä välttämättä vi tteuttaa itsenäisenä hankkeena, mutta ideapörssin kautta useat pienet ideat tuttavat hyvällä yhteistyöllä tteuttamiskelpisen hankkeen tai pienet ideat timivat jnkin suuremman kknaisuuden sana. Tähän asti ideapörssi n timinut lähinnä kehittämisyhdistyksen sisäisenä pörssinä, mutta nyt mukaan tulevat muutkin kehittämistaht. Ideapörssi tultaneen tteuttamaan tunnusluvuilla timivana nettiversina. 3. ONNELLINEN OUTOKAIRA - KEHITTYVÄ MAASEUTU KEHIT- TÄMISOHJELMAN SYNTYPROSESSI 3.1 Taustaa Onnellinen Outkaira kehittyvä maaseutu hjelman valmistelu phjautuu alueen ihmisten kehittämistarpeisiin ja haluun tteuttaa maaseudun kehittämistä mista lähtökhdista käsin. Phjaa tälle timintatavalle vat luneet Leader II hjelma ja Outkaira tuttamhan ry:n kaksi tavite 1-rahitteista hjelmaa. Vunna 2004 valmisteltiin viimeinen tavite 1-rahitteinen maaseudun kehittämishjelma, jsta n j saatu phjaa Onnellinen Outkaira kehittyvä maaseutu hjelmalle 13

14 3.2 Maa Pnteva 2010 Lapissa n valmisteltu vusien aikana Lapin maaseudun kehittämishjelma, Maa Pnteva Kehittämishjelman käynnistämiseen n Lapin timintaryhmillä llut merkittävä vaikutus. Maa Pnteva hjelmaa valmisteltiin laajalla tahlla siten, että erilaisissa ryhmissä n llut satja sallistujia eri alilta ja eri pulilta Lappia. Outkaira tuttamhan ry:n timinnanjhtaja n llut hankkeen hjausryhmässä sekä useissa siihen liittyvissä kehittämis- ja asiantuntijaryhmissä. Outkairan asukkaita n sallistunut Maa Pnteva prsessiin niin tulevaisuusverstaissa kuin asiantuntijaryhmissäkin. Outkairan hjelman valmistelussa n käytetty Maa Pnteva -hjelmaa kknaisuudessaan. Valmistelussa n hyödynnetty myös timintaryhmäkhtaisesti järjestettyjen tulevaisuusverstaiden tieta. Syksyllä 2004 järjestettiin Outkairan alueella klme verstasta. Tulevaisuusverstaisiin kutsuttiin vapaasti alueen asukkaita, sallistujia li kussakin verstaassa 10-12, yhteensä 34 henkilöä. 3.3 Tulevaisuusseminaari Outkaira tuttamhan ry ja Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry tteuttivat uuden hjelmakauden valmisteluita yhteistyössä. Ylläsjärvellä järjestettiin Outkairan ja Tunturi-Lapin maaseudun kehittäminen nyt ja tulevaisuudessa -seminaari, jka keräsi paikalle lähes 70 sallistujaa. Seminaarin hjelma li laadittu siten, että päivän aikana saatiin niin alueen kuntien kuin muiden kehittäjärganisaatiiden näkemyksiä maaseudun elinljen tulevaisuuden näkemyksistä. 3.4 Ennakinti Outkaira tuttamhan ry n työstänyt tulevaisuuttaan ennakintiin perustuvalla lähestymistavalla. Ennakinnilla tarkitetaan sallisuutta lisäävää ja järjestelmällistä tulevaisuustiedn hankintaa ja keskipitkän tai pitkän aikavälin visin laatimiseen tähtäävien menetelmien sveltamista. Ennakinnissa n viisi keskeistä elementtiä; tulevaisuutta kskevan tiedn hankinta, sallistuminen ja sallistaminen, verkstituminen, visin laatiminen ja timinta. Ensimmäinen ennakintiprsessi tteutettiin syksyllä 2003, jllin ennakintityössä livat mukana henkilöstö, hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Ennakintiprsessi li tekijöilleen vaativa ja työläs. Sykäyksen ennakinnin käyttämiseen kehittämistiminnan laadinnan välineenä anti SYTY:n verkstyksikön Lustlla järjestämä alueellinen kulutus talvella Järjestyksessään tisen ennakintiprsessin Outkaira alitti keväällä Tavitteena li mudstaa vaihtehtisia kuvia tulevaisuuden timintaympäristön muutksista ja niiden vaikutuksista Outkairaan sekä etsiä timintamalleja man tulevaisuuden tekemiselle. Lähtökhtana tässä pidettiin alueen asukkaiden nykyisiä ja tulevia tarpeita sekä vimavarana alueen ihmisten tahta ja kyvykkyyttä. Ennakintityö tehtiin ulkpulisen asiantuntijan, HM Petri Petäjäjärven ja Outkairan kenttätyöntekijän hallinttieteen Y Hanna-Leena Talvensaaren avustuksella. Kentältä haluttiin saada ulkpulisen selvittämä näkemys. Samalla tällä varmistettiin se, etteivät Outkairan nykyiset kehittämislinjat le mudstamassa vastaajien käsityksiä tulevaisuudesta, kskapa kyseessä li ennakinti eikä arviintiprsessi. Ennakinnin kknaistyöskentelyssä li tiiviisti mukana Outkairan timinnanjhtaja. Asiantuntijalla li kkemusta ennakintityöstä. Kenttätyöntekijällä li kkemusta timintaryhmätyöstä kahden timintaryhmän alueelta niin hankesuunnittelijana kuin kyläsuunnitelmien laadinnan hjaajana. Lisäksi hänellä li kkemusta rahittajaviranmaisena Lapin TE-keskuksen maaseutusastlla työskentelystä. 14

15 Ennakintityöhön vat sallistuneet prsessin eri vaiheissa yhdistyksen työntekijät, hallitus ja keskeisimmät yhteistyökumppanit, sekä alueen yrittäjät ja asukkaat. 12 hengen tulevaisuustyöryhmä kstui Outkaira tuttamhan ry:n työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä. Tulevaisuustyöryhmä vastasi ennakintitiedn prsessinnista ja keskeisten linjausten mudstamisesta. Kenttätyöntekijä keräsi aineistn kyselyillä ja haastatteluilla. Kyselyt tteutettiin sähköpstikyselyinä siten, että vastausten jälkeen tehtiin vielä selventäviä lisäkysymyksiä. Kyselyt khdistettiin n. 60:lle alueen henkilölle, jtka livat kylien aktiivitimijita, hankkeisiin sallistuneita, jitakin kuntien ja aluetasn virkamiehiä, luttamushenkilöitä ja prjektivetäjiä. Pääpain li kylien aktiivitimijissa ja hankkeisiin sallistuneissa. Sähköpstikyselyn lisäksi tehtiin haastatteluja, jita tehtiin alueella 22 henkilölle. Näistä yksilöhaastattelut suritettiin teemahaastattelun menetelmällä. Haastateltavana livat eri kunnista levat kunnanjhtaja, kunnansihteeri, kunnanhallituksen puheenjhtaja, suunnittelusihteeri ja maakunnan liitn virkamies, yhteensä viisi henkilöä. Tisen haastatteluryhmän mudsti yhden kunnan kylien timijista vapaaehtisesti mudstunut aktiivitimijiden ryhmä, jista sa li llut aktiivisesti kehittämishankkeissa mukana. Kysely- ja haastatteluaineistn alustavan analysinnin jälkeen tulevaisuustyöryhmä työsti aineista ennakintiprsessin eri vaiheissa riittävälle taslle. Ennakintiprsessissa syntyi näkemys Outkairan taviteltavasta tulevaisuudesta. Tätä näkemystä käytetään hyödyksi Onnellinen Outkaira kehittyvä maaseutu kehittämishjelman laadinnassa. Ennakintiprsessi auttaa utkairalaisia varautumaan tulevaisuuteen ja suuntaamaan tulevat kehittämistimet ikein. Outkairan aiemmassa ennakintityössä v visin lähtökhdaksi mudstui kansainvälinen kylämatkailu ja paikallinen luntyrittäjyys. Tämä ennakintityö vahvisti tun tavitetilan edustavan Outkairan visin ydintä. Tisaalta tässä prsessissa löydettiin keskeisiä tahttilja, mikrvisiita, jiden saavuttamista pidetään välttämättömänä, jtta ydinvisi saavutettaisiin. 3.5 Timinnan arviinti Keväällä 2005 käynnistettiin Outkaira tuttamhan ry, kehittämishjelma hjelman ulkpulinen arviinti. Arviinnin suritti Oulun ylipist, Lönnrt-instituutti. Taulukssa 3 kuvataan arviintiin sallistuneiden henkilöiden lukumäärää ja vastauksien määrää seuraavasti: Taulukk 3. Arviintikyselyn tulkset 15

16 Khderyhmävastaajat vat kkeneet timintaryhmä- ja hanketyön varsin psitiiviseksi. Klme neljästä vastaajasta n kkenut hankkeiden tuneen uusia ideita ja näkökulmia ja lähes yhtä mnen mielestä hankkeen timintatapa n rhkaissut sallistumaan hankkeeseen. Väittämät hankkeen kiinnstavuudesta alueen asukkaille, sen hyödystä malle timinnalle ja työlle sekä hankkeen syntymisestä juuri alueen tarpeista saa hyväksynnän valtasalta vastaajista. Uusia yhteistyökumppaneita n hankkeen avulla saanut alle pulet khderyhmäläisistä. Jkaiseen väittämään löytyy myös muutamia vastakkaisia mielipiteitä. Khderyhmäkyselyssä vastaajia pyydettiin kertmaan, mitä hyötyä hankkeesta n heille llut. Useimmiten vastaajat mainitsivat, että hanke n tunut tieta ja edistänyt verkstitumista. Arviinnin yhteenvet-sassa n tdettu, että timintaryhmätyön kehittämiskhteita ja timintasusituksia asiakknaisuuksien timivuuden parantamiseksi vat ydinasiina: Timinnan taludellisten resurssien turvaaminen, jllin krstui hyvän hallinninnin lisäksi kuntarahituksen ennakksitminen, hjelmallisuuden edelleen tehstaminen ja yhteistyö. Hankebyrkratian helpttaminen min timin hyvällä hjeistuksella ja varjen käytön valvnnalla, kska timintaryhmä tunnistaa byrkratian levan sa EU-kneista. Timintaryhmä ttaa entistä paremmin humin alueen hjelmallisen kehittämisen tehstamisen saksi laajempia hjelmia. Sisäisen ja ulkisen tiedttamisen tehstaminen yhteistyön saelementtinä. Alueen situttamisen kannalta alhaalta ylös periaatteen tteuttaminen timinnassa ja hankkeistamisessa. Uusien yritysten ja työpaikkjen synnyttäminen niin, että hyvät käytännöt vat kehittämistyön kautta työvälineitä. Alueellinen lisäarv synnytetään hankkeissa saavutettavien pysyvien tulksien ja vaikutusten avulla. Outkairan kehittämistiminnan arviinnissa n psitiivisina seikkina nussut esille mm. seuraavat asiat: Timintaryhmän painpisteistä mderni kylätiminta ja maaseudun palvelut vat nnistuneet kiitettävän hyvin. Kehittämishjelman tavitteet ja painpisteet sveltuvat alueen tarpeisiin hyvin, ja hankkeet tteuttavat em. painpisteitä. Timintaryhmä hallitsee hallint- ja rahitusjärjestelyt hyvin. Timintaryhmän rahitusvalikima n kattava ja sitä käytetään nnistuneesti eri kehittämistiminnissa. Hallinnn suus suhteessa muuhun timintaan n spiva. Timintaryhmä n helpsti lähestyttävä ja lähellä alueen asukkaita. Timintaryhmä n tasavertainen kumppani suhteessa viranmaisiin. Lisäksi viranmaiset luttavat timintaryhmän tapaan timia. Timintaryhmän yhteistyö eri tahjen (Lapin liitt, Lapin lääninhallitus, Lapin TE-keskus, tiset timintaryhmät sekä hjelmaspimuksessa mukana levat kunnat) kanssa sujuu hyvin. Myös timintaryhmän rahittamien hankkeiden välinen yhteistyö n sujuvaa. Timintaryhmä tteuttaa hjelmaspimusta alueellisesti kattavasti ja tteuttaminen n timintaryhmän hallussa. Timintaryhmä n nnistunut aktivimaan alueen kyliä hanketyöhön ja lisännyt hanketyön saamista alueella. Alueen maaseutua n kknaisuudessaan nnistuttu kehittämään. Timintaryhmän rahittamien hankkeiden tavitteet tteutuvat pääsin hyvin ja hankkeet vat nnistuneita. 16

17 Timintaryhmän hankkeet vat lisänneet yhteistyötä alueella. Lisäksi n syntynyt mm. uusia yrityksiä ja palveluita, verkkjulkaisuja, kulutusmalleja sekä uusia timintatapja. Hanketiminta n parantanut alueidentiteettiä ja hankkeet vat lisänneet paikallisten ihmisten halua timia alueen kehittämiseksi. Timintaryhmän rahittamien hankkeiden khderyhmät vat kkeneet timintaryhmä- ja hanketyön varsin psitiiviseksi. Hankkeet vat mm. tuneet uusia ideita ja näkökulmia, ne kiinnstavat alueen asukkaita, vat hyödyllisiä khderyhmän malle timinnalle ja työlle. Hankkeet vat syntyneet alueen asukkaiden aidista tarpeista. Lisäksi hankkeet vat ennen kaikkea lisänneet yhteistyökykyä, alueen asukkaiden saamista sekä tukeneet asukasviihtyvyyttä. 3.6 Asukkaiden sallistuminen hjelmaprsessiin Alueen asukkaiden näkemyksiä n kerätty systemaattisesti eri tavilla. Ennakinnissa n llut mukana 94 ja arviinnissa 73 henkilöä. Tulevaisuusverstaisiin ja tulevaisuusseminaariin sallistuneita henkilöitä n llut yli 100. Vuden 2006 aikana n hjelmasta viety tieta ja keskusteltu kymmenien henkilöiden kanssa alueella järjestetyissä tilaisuuksissa. Näiden lisäksi arvkasta tieta n kerätty kehittämishankkeisiin sallistuneilta ihmisiltä. Outkairan kehittämistiminnassa leellisena asiana n llut asiiden verkstiminen ja hankkeiden timiminen yhteistyössä. Hankkeista n rakennettu tisiaan täydentäviä kknaisuuksia, jilla kehittämishjelmaa tteutetaan. Tämän vuksi ajantasaista, vurvaikutteista tieta n saatu asukkailta runsaasti. Kknaisuutena vidaan sana, että hjelman työstämisessä n eri tavilla llut mukana henkilöä Prjektit tiedn kerääjinä Alueen ihmisistä n sura tietkanava timintaryhmään: prjektipäälliköt vat tekemisissä alueen kenttäväen kanssa ja prjektipäälliköt vastaavasti timintaryhmän kanssa. Hankkeet ja timintaryhmä tekevät tiivistä yhteistyötä kk hankeprsessin ajan. Lisäksi timintaryhmän edustaja ja/tai timinnanjhtaja sallistuvat hjausryhmien kkuksiin, jllin hankkeilta välittyy ajantasainen tiet timintaryhmään. Outkairan prjektipäälliköt vat sallistuneet yhteiseen suunnittelutilaisuuteen, jssa heiltä kerättiin hyviä käytäntöjä ja ajatuksia maaseudun kehittymiseksi. Yksi hyvä käytäntö saatiin esimerkiksi siitä, miten edistää lunnnkasvien käyttöä kristekasveina Ideatalkt Alueen asukkaiden mielipiteitä n kerätty myös ideatalkilla, jssa sähköisellä Outkairan pylpyräsanmalla n tiedtettu ajankhtaisista asiista, uuden kehittämishjelman valmistelutilanteesta, hankkeiden hakemisesta ja jäsenhankintakampanjasta. Pylpyräsanman vastaanttajia n pyydetty sallistumaan ideatalkisiin ja kertmaan pieniä ja suuria ideita, jita vidaan käyttää kehittämishjelman laatimisessa. 17

18 3.6.3 Kyläsuunnitelmat Outkairan kylien kehittämiseksi n llut käynnissä vusina hanke Meän kylät yhessä etheenpäin. Hanke tteutti Outkairan kylien kehittämistä usean kymmenen kylän ja kyläyhteisön kanssa. Hankkeen aikana työstettiin useita kylien ideita hankkeiksi, san ajatuksista jäädessä vielä dttamaan parempaa aikaa. Meän kylät yhessä etheenpäin -hankkeessa laadittiin kyläläisten timesta alueelle 14 uutta kyläsuunnitelmaa tai kyläsuunnitelman päivitystä. Näistä yksi suunnitelma li Kaakamn kylän lasten kyläsuunnitelma. Outkairan kyläsuunnitelmat vat knkreettisia timenpidesuunnitelmia, eikä tiveiden tynnyreihin le srruttu. Kyläsuunnitelmat kuvastavat parhaalla mahdllisella tavalla asukkaiden tiveita ja tarpeita siitä, mitä tulevaisuuden kylissä tehdään Ohjelmalunns lausunnlla Ohjelmalunns laitettiin lausunnlle elkuun lpussa. Lausuntpyyntö ja hjelmalunns timitettiin n. 100 henkilölle/yhteisölle. Mukana li kaikki alueen kyläyhteisöt, yhteistyökumppanit, alueella kehittämistyötä tekevät taht, jne. Lausuntja saatiin 6 kpl. Oli mielenkiintista humata, että hjelmaan li perehdytty. 3.7 Kkemukset tteutuneista hjelmista Outkairalla n nyt kkemusta j klmesta erilaisesta kehittämishjelmasta. Erilaisia timintamalleja ja -tapja n llut matkan varrella siis kkeiltavana. Hyviä kkemuksia vat lleet mm. seuraavat asiat: Leader II -hjelma: kehittämistiminta kknaisuudessaan li alueen asukkaille uutta kkeiltiin innvatiivisesti erilaisia kehittämisasiita alueen ihmisten tteuttamana kehittämistiminta tuli lähelle ihmisiä; pienetkin yhdistykset timivat hankkeiden tteuttajina ja uusia yhdistyksiä syntyi kehittämistiminnan vauhdittamana alkuvaiheen yrittäjyysneuvntaan kehitettiin työvälineitä kädentaitja maavat henkilöt käynnistivät yrittäjyysprsessejaan yksin ja yhdessä alkavan yrittäjän henkilökhtainen hjaaminen yritystiminnan kehittymisen myötä, rinnalla kulkien pans/tuts -ajattelu aluilleen rganisaatin hallintmalli systemaattinen heti alusta lähtien yhteishankkeita naapuriryhmän kanssa kansainvälisen elintarvikehankkeen esiselvitys, jka ei kuitenkaan jhtanut timintaan ulkmaisten kumppaneiden rahitusvaikeuksien vuksi yhdistyksen mia hankkeita käynnistettiin haettiin esiselvityksiin yhdistykselle ma rahitus, jsta jaettiin mien päätösten mukaisesti pieniä esiselvitysrahja eri timijatahille 18

19 Kehittämishjelma : petettiin kehittämistyötä kylien ihmisille ja järjestöille kylien tarpeista lähtien hankesuunnittelu, yrityksen kirjanpit, tiedttaminen, tapahtuma järjestäjänä timiminen, hjelmapalveluiden tutteistaminen, yhdistyksen perustaminen jne. kylien ja järjestöjen kehittämis- ja investintihankkeiden suunnittelua edistettiin rahituskanavasta riippumatta humiiden kylän/yhdistyksen lähtökhta yritysten investintihankkeisiin uutena työkaluna ns. ketjuyritykset kehittämishankkeiden työstäminen verkstmaisesti tteutettavaksi, eli hankkeita rakennettiin tisiaan täydentäviksi kknaisuuksiksi siten, että Outkairan kehittämishjelmaa päästiin tteuttamaan tehkkaasti hankkeiden tteuttajaksi neuvteltiin asiaan parhaiten spiva tah, esim. Outkaira ja Meän kylät yhessä etheenpäin hanke timivat hankesuunnittelijana ja jkin alueen kunnista timi hankkeen tteuttajana timialueenaan kk Outkaira kyläknttriverkstn eli atk-pisteiden rakentaminen kyliin ja asukkaiden kuluttaminen atk-taitihin Outkaira tuttamhan ry timii hankkeiden tteuttajana asiissa, jilla n kehittämishjelman tteuttamisessa suuri painarv, esim. yrittäjyysasiat OTTO -yrittäjyyskulutuksen tteuttaminen ja sen myötä henkilökhtainen hjaus liiketimintasuunnitteluun Lapin timintaryhmien kanssa yhteistyötä mm. seminaari- ja messuesiintymisiä, yhteistä timinnan sisäistä kehittämistä sekä yhteisiä hankkeita naishankkeen tteuttamiselle li jälleen tilausta, Elli-hanke käyntiin Onneksi n Outkaira -kehittämishjelma : kehittämishjelman kärkeä terävöitetään rajaamalla hjelman painpistealueita pririsitiin hidettavia asiita yrittäjyys merkittävänä painpisteenä kehitettiin edelleen yrittäjyyskulutusmallia saatujen kkemusten perusteella (OTTO 2) yrityshankkeisiin työkaluksi yrityssastn rahitusinstrumentit valituille timialille rakennettiin kehittämishanke (esim. lunnntuteala ja kk Lappia kskettava lahjatavara-alan markkinintiyhtiön tarveselvitys), jlla saatiin timinta kunnlla liikkeelle asukkaiden valmius sallistua kehittämishankkeisiin nusi kylissä tteutettiin j tista tai klmatta kehittämishanketta Liitteenä 3 OUTOPUU, jka kuvaa kahden kehittämishjelman, ja linkittymistä yhteen. 19

20 3.8 SWOT-analyysi Alueen nelikenttäanalyysi n kuvattu taulukssa 4. Siinä n humiitu niin Outkairan alueen kuin rganisaatin minaisuuksia: Taulukk 4. Alueen nelikenttäanalyysi 20

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 8/2015 18.11.2015 Pis syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 29.10.2015 kl 9.00 15.00 Paikka: Rauman kaupungintal s. Kanalinranta 3, Rauma Osallistujat: Anu-Elina Halnen, Satakunnan sairaanhitpiiri,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Sääntömuutos esitykset

Sääntömuutos esitykset Sääntömuuts esitykset Asiakirja 8 Sisältää myös muutksen taustan sekä partineuvstn lausunnn Hallituksen 11.10.2012 päättämät sääntöjen muutsesitykset jäsenkkukselle - Jäsenkkukselle 2012 ehdtettavat lisäykset

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI VILUKKO hanke 17353. Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353

LOPPURAPORTTI VILUKKO hanke 17353. Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353 LOPPURAPORTTI Hankkeen tteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nr: VILUKKO, 17353 Lyhyt yhteenvet hankkeesta Hankkeen kattteemana li lunt- ja kulttuurimatkailun kehittäminen. Ylätasn

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA

PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEN AINEISTOJEN PAKETOINNIN PILOTIN SUUNNITELMA V0.1 Tämä määrittely n sa petusministeriön Kansallinen digitaalinen kirjast hanketta (hankenumer OPM039:00/2008) SISÄLTÖ 1 Jhdant... 3

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1(12) Dnr 114/010/12 SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS Kumaa jhtkunnan 16.11.2010 vahvistaman työjärjestyksen 2(12) Sumenlinnan hitkunnan jhtkunta n Sumenlinnan hitkunnasta 17. helmikuuta 1989 annetun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 22.10.2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 22.10.2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 22.10.2014 2 Sisällys 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Timinnan tarkitus... 3 1.2 Timinnan tavitteet... 3 1.3 Timinnan painpistealueet... 3 2 ORGANISAATIO... 4 2.1 Hallint... 4 2.2 Ohjaustiminta...4

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Sisällys Omaishitajat ja Läheiset -Liitn timinnan tarkitus ja strategiset painpisteet... 2 Painpistealueiden keskeiset timenpiteet vunna 2014... 2 Yhteistyökumppanit ja verkstt...

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot