METSITEHON TIEDOITUKSIA METSITEHO REPORT

Transkriptio

1 METSITEHON TIEDOITUKSIA METSITEHO REPORT 3 HELSINKI 957 TUTKIMUKSIA V E I K K 0 I K U 0 R I M A K 0 N E E S T A Investigat ions int o the Veikko I Barking Machine Jaakko Salminen Tutkimus on suorit ettu os i ttain Pienpuualan Toimikunnan rahoittamana

2

3 - 2 - Veikko I kuorimakoneen kehi~tämise~ tarkoituksena on ollut -me trisen tavaran puoli- ja täyspuhtaaksi kuorintaan sovel tuvan, kevyen j a halvan yhdenmiehen kuoriidakoneen rakentaminen. Kehittelytyötä on suorit ettu o s i~ tain Pienpuualan Toimikunnan r ahallisella tuella. Metsät eho puolest aan on Pienpuualan Toimikunnalta saamansa teh t ävän mukaisesti pyrkinyt selvittelemään Veikko I koneen käyttöominaisuuksi a. Koneen rakenne ja toiminta Veikko I kuoriidakone s oveltuu nykyisess ä muodossaan n. metrin pit uisten ja -i... 5 paksuisten pölkkyjen puoli- j a täyspuhtaaksi kuori ntaan. Kuorivana elimenä on pinnanmyötäi s e s ti k el luva, k. /min nopeudella pyörivä ja hammastetuilla kierteillä var ustettu sylinterimäinen kutteri. Kierteiden hampaat leikkaavat suur imman osan kuoresta ja kierteiden sileä reuna viimeis telee kuorinnan sekä kanna ttaa ku~ t eria puun pi n nalla n i in, etteivät hampaat pääse leikkaamaan puuainetta. Täyspuhtaaksi kuorintaa va r ten on kierteissä l i säksi puuta vuoleva r euna. Havu- ja lehtipuiden sekä sul an j a j äätyneen puun kuorintaan käyte~ään erilaisia ku~terimalleja, jotka poikkeavat t oisistaan lähinnä kiertei den hammastuksen ja leikkuukulmi en puolesta. Kutteri saa k i ilahihnavälityksellä liikkeens ä käytt öaksel i lta, j onka varassa kuorija myös liikuttaa kutteria pölkyn pituussuuntaisesti, Kuori t tava pöl kky ki:.nn::. t etäi::.:: k o~ e en muototeräksisen rungon molemmi s sa päissä olevien pyör i vien karoj en väliin. Vo~man s iirto karoihin tapahtul k i ilahihna- ja ketjuvälityksellä kutterin käyttöakselilta, jota puolestaan käyttää hv poltt omoottori. Käyttöakselin normaali pyörimi snopeus on n, 400 k./min. Väli tystä muuttamalla saadaan pyörivälle pölkylle kaksi eri nopeutta (n. 74 ja 04 k./mi n ), joista pi enempää käytetään täyspuht~s i kuorinnaasa. Kuorittaessa t oiminta tapahtuu j aksoittai sesti. Pölkyn pinos taoton jä~ keen kuorija asettaa pölkyn k eskittävää kannatustalinettä apuna käyttäen karojen väliin pyörimään ja tarttuu kutteriin. Varsinaisen kuorinnan a ikana kuorija siirtää kutteria käsikäyttöisellä kamrnella vääntäen pölkyn

4 j. ;..

5 - 3 - päähän tukien sitä samalla kädellään. Kuorintavaiheen jälkeen kutteri viedään takaisin alkuasentoon ja irroitettu pölkky viedään pinoon. Kuorinnan edistyessä k onetta s iirretään miesvoimin pitkin pinon viertä. Tätä varten se on varustettu ilmakumipyörillä. Koneen paino ilman moottoria on 46 kg ja mo ottoreineen n. 90 kg sekä suurin pi tuus 75 cm 9 suurin leveys 5 cm ja suurin korkeus 20 cm. Tutkimusolosuhteet Yksityiskohtaisia tutkimuksia suoritettiin syksyllä 955 Kymin Oy : n työmaalla Pieksämäellä sekä kesällä 956 Haarlan Selluloosayhtiön työmaalla Lievestuoreella. Kuorittavat puut olivat sulia ja tuoreita 9 osittain kuivahtaneita sekä varastoidut n. 2m korkuisii n pinoihin. Ryhmitettäessä pölkyt oksaisuuden, koroisuuden, lenkauden ja mutkaisuuden perusteella kolmeen luokkaan kuorittavasta tavarasta oli täysin suoraa 9 oksatonta ja korotonta kuusella %, männyllä % sekä koivulla Pieksämäellä % ja Lievestuoreella %. Vikaisuudet johtuivat pääasiassa oksaisuudesta, vähemmän koroisuudesta ja lenkoudesta. Kuoren keskimääräinen paksuus oli kuusella ja männyllä 3. 6 mm sekä koivulla 4. 4 mm vastaavien pölkkyjen keskimääräisen läpimitan ollessa n. 4 cm. Puiden laatua on siis pidettävä keskimääräisenä Suomen eteläpuoliskon olosuhteissa. Kuorijana oli molemm i ssa tapauksissa vuotias, työkyvyltäänkeskinkertaiseksi arvosteltava ja konekuorintaan tottumaton mies. M iehet~ kentelivät päiväpalkalla. Ka i kkiaan kuorittiin Pieksämäellä kuusta, mäntyaja koivua 29 p- m3 sekä Lievestuoreella koivua 8 p- m3 Veikko I kuorimakone oli varustettu 4 hv Bernard- polttomoottorilla. Pieksämäellä konees sa oli havupuukutteri, kun taas Lievestuoreella käytettiin koivukutteria. Kuorimakone oli sijoitettuna pinon viereen, pinon nähden joko saman- tai poikittaissuuntai sesti kuorijan oman harkinnan sekä varastointiolosuhteiden mukaan. Pölkkyjen siirtelymatka pinosta koneeseen ja k oneesta kuorittuun pinoon vaihteli 3 m.

6 '. -. :

7 -4- Kuva 2. Kuva l. Veikko kuorimakoneen kuorintaelin. Fig.. The barking unit of Veikko I barker. Veikko koneella kuoritaan koivua. Fig. 2. Veikko I barking a birch wg. Kuva 4. Veikolla puolipuhtaak i kuoriitua koivupaperipuuta. Fig. 4. Birch pulpwood barked semi-clean by Veikko. Kuva 3. Fig. 3. Kuva 5.! -metrisen kuusen kuorintaa puolipuhtaaksi. Barking -metre spruce wg half clean. Veikolla täy puhtaak i kuoriitua kuusta. fig. 5. Spruce wgs barked completely clea.n by Veikko.

8 (

9 - 5 Kuorinnan laatu Koska kuorinta Veikko I koneella tapahtuu yksilöllisesti jokaisen pmkyn laadun muka i sesti, kuorinnan laatu on kuorijan valvottavissa ja riippuu laadulle asetettavista vaatimuksis ta. Puolipuhtaaksi kuorit taessa eivät käsin ja Veikko koneella kuorinnan laadut ole kuorintaperiaatteiden erilaisuudesta johtuen täysin vertailukelpoisia vaan ko. tyyppisellä k oneella pyritään yleensä laatua vastaavaan kuorinta- asteeseen. nilapuhdasta Yksityisiin pölkkyihin jää kuiter~ kin enemmän tai vähemmän kuorta riippuen pölkkyjen vikaisuuksien, lähinnä oksaisuuden, koroi suuden, lenkouden ja mutkaisuuden määrästä. Kuorittua tavaraa kokonaisuudessaan arvo steltaessa on Veikko koneella kuorittua puolipuhdasta laa tua pidettävä keskimäärin käsin kuorittaessa saatua parempana ja havupuiden osalta likimain samanarvoisena roottorikoneil- la kuoritun laadun kanssa. Koivun osalta sen sijaan Veikko koneella kuoritun tava ran laatu jää yleensä lähinnä koivun mutkaisuudesta ja suuri s ta oksankyhmyi stä johtuen parhaimm i lla roottorikoneil la saatua jonkin verran huonommaksi, koska tarkempi kuorinta Veikko koneella olisi liiaksi aikaa vievää. Täyspuhtaaksi kuorinta edellyttää, että poistetaan kuori kokonaan plus tai 2 viimeistä vuosilustoa var s inai sta puuta. Tätä kuorinta- a stetta silmällä pitäen Veikko koneessa käytetään kutteria, missä on myö s puuta vuoleva särmä. Huolellinen kuorinta oksankyhmyjen, korojen ja mutkien kohdalla pakottaa käyttämään pölkyn pienempää pyörimisnopeutta. Pffikkyjen laadun mukaan on yksityistapauksissa ratkaistava tapaus kerrallaan, onko puut kuorittava valmiiksi yk s inomaan koneella vai onko pahimmat kohdat kuorittava käsin. taa käsin pidettävä Yleensä on t äys puhtaaks i kuorinnassa jälkikuorin- tarpeell isen~koivun osalta aivan välttämättömänä. Suoritetui ssa kokeiluissa puolipuhtaaksi kuorinnan kuoriutumisaste oli kuus ella ja männyllä ke sk im äärin n. 95 % ja koivulla n. 80 %. Pölkkyjen hyvästä laadusta johtui, että havupöllien täyspuhtaaks i kuorinta suoriwttiin yksinomaan kutte rilla ilman käsin tapahtuvaa jälkikuorintaa. Tu tkimuksen yhteyde ssä koivua ei kuorittu t äyspuhtaaksi, koska puolipuhtaaks i kuorinnan laatu vastasi Lievestuoreen sulfii ttiselluloosatehtaan las tutuskelpoiselle tavaralle asetettuja vaatimuksia. Täysin kuorivapaaseen laatuun pyrittäessä. suhteellis en nopea jälkikuorinta tehdasrummutusta käytt äen on os oittautunut riittäväksi.

10 . ~- i. -

11 - 6 - TYömaa- aika ja kuorintateho Koska Veikko I - koneen toimi ntaperiaatteen mukaan kuorintanopeus ja kuorinnan laatu ovat t oisistaan riippuvaisia, kokeiluissa käytetyt kuo -r i ntanopeudet vastaavat vain edellä esitettyjä kuorinnan laatuj a. Taulukossa on esitetty aikatutkimusainei ston perusteella laskettu kuorijan työmaa- ajan keskimääräi nen rakenne ja menekki. Havupölkkyja koskevat arvot ovat Pieksämäen työmaalta, kun taas tällä työmaalla saatuk~ vun varsinainen kuorinta- aika on muutettu Lievestuoreella koivukutterilla saadun ajan mukaiseksi. \ Jol".'' ~ ~ ~... Työajan ryhmi ttelyn selventämi s eksi t o dettakoon~ että varsinaiseen kuorinta- aikaan kuuluu se a.ica, jolloin kutteri.ia tode.'lla kuoritaan~ sekä pölkyn asettelu-:- ja i~roitusaikaan myös k~t-.t~:;in. ~.:. ja pölkyltä. si-irtäminen pölkylle Pi non järjestelyaika ~isältää pää- ja aluspuiden teon sekä pinon pai kan raivauksen M- '- -o#oo.. '" Koneen siirtoaika ta~oi ttaa vain työmaalla pinon viertä pitkin tap~ t uvaa sj_:i..:t:tely.ä, mikä tapahtui keskimäärin. 4 m välima tkoin. Yöksi kone \. jätettii~ ; ~yö~aalle :-.-..;,'\ :..'.. ~ Kone-en:...körjaamTsta aiheuttiva~ _p_ämsias.sa k-ii-la.-h:i:hhojen kiristys ja uusinta, rullaketjun. ~orjaus sekä ruuvien kiristys. :-.,. ' Koneen voitelu oli melkein yksi nomaan kutterin k _äyttöakselin voi telua I _ohuella moo~tori ö ljyllä. Ennen_ voitelua akseli oli. puhdis tettava kuori-.. jättees tä; sii hen kuluva aika on laskettu erikseen. Puhdistukseen kulu- ; vaan aikaan 'cin laskettu lisäksi ketjun ja kutterin' puhdistukseen kuori j _ätteestä ku-lunut aika. Käyttöakselin" voi te.u oli välttämätöntä, koska työskentely ~li s i muuten tullut liian raskaaksi... : --Hukka työa-lkaa syntyi pääa s iassa _p 9.J.k.kj:jiiln pu-t-o-amis~sta- t ai liian lyhyl den pölkkyjen syrjään heitos ta. Kutterin vaihtoon~ jota ei. ol e laskettu edellä e s itettyyn työmaa- ai.. kaan, kului 5. min vaih tokertåa kohti. Tähän on laske'ttu myof3 pölkyn pyörimisakselin nopeud.en muuttamis een kuluvä. aika. Taulukos ta nähdään, että havupölkkyjen puo:lipuhta~.~ i kuorinnassa varsinais en kuorinta- ajan osuus on vain n. _20: %. ja pölkkyjen koneeseen a settelun ja i-rroituks en melkein yhtä suuri" eli: n. 8"% sekä pölkkyjen. i

12 ,.,.... Taul ukko Työvaihe Work phase -- ' -~ Päätyöaika - Ac tual working time! Kuorijan työmaa-ajan keskimääräinen rakenne ja kuorellista p- m3.. kust~,. m?jl tyä ja k oivua puoli- ja täys!juhtaaksi kuori ttaessa The average structure of the barker ' s working- site time and its semi-clean,and completely clean by means of a Veikko I barking - unbarked diam- P6lkyn pinosta otto - Taking the log from th e p i e o o o o o o o Pölkyn asettelu koneeseen - Placing the log in, the ma chine o o ~. o o o o ~ o ~ ~ Pölkyn varsinainen kuorinta - Actual barking of the log. o o o oo o Pölkyn irroitus k oneesta... Remov~ng _ the log from the machine.... o ~ o o o o Pölkyn pinoon panq -. Putting the log onto the pil e ;)... o o o o o o " o o o Aputyöaika - Auxilinr y working time Pinon järjestely - Arranging the pile.. Pinon laotus - Flattening the pile.... Koneen siirto - Moving the machine "- käynnistys - Starting the machine : - "- pysäytys - Sto"pping the machine.. - "- polttoaineen täydennys - Refuelling. - "- k orjaaminen - Repairing the machine. - "- puhdistaminen kuor'ijätteestä - Cleaning the rnachine frorn barking refuse - "- voitelu -:- Lubrica ting. the machine Kuorijätteen levl. tys -. Spreading the barking wa s te.. _ ~~.. ~ o., " o o.- " Keskeytykset - Interruptions Leppaika- Resting time Hukka työaika - Working time loss. Työmaa- aika - Working site.:t;ime Kuorintateho,kuorell, p- rnj /h - Barking efficiency, unbarked cu. m. /h Kuusi ja mänty pp Spruce and pine sem~ - clean min~p-m""'. mi n. / piled. % cu. m, : o o.. 55 o.6b ~ t J). 05;.C ~ ' 6

13 Table kohti laskettu menekki Veikko I kuorimakoneella sulaa keskimääräisen k~orellisen keskiläpimitan ollessa 4 cm. distribution per unbarked, piled cu,m. when barking machine unfrozen spruce, pine and birch wi th an average eter of 4 cm, Kuusi j a mänty tp Spruce and pine complejely clean Koivu pp (L ; tuore ) :Birch, semi-clean.., ~..,_ Koivu pp(p: mäki) :Birch, semi-clean min(p-m mi nf.p-m..; mi n(p- m..; min./piled % min./piledl % min./piled % cu. m, cu,m. cu,m, o , , o o o o o o dg_ d ' o

14 '.

15 - 8 - siirtelyn n. 30 %. Tästä voidaan päät ellä, e t t ä kuorintanopeuden lisäämisen vaikutus koko kuorintatehoon on suhteellisen vähäinen. Havupölkkyjen täyspuhtaaksi sekä koivun kuorinnassa, joissa varsinaisen kuorinta- ajan osuus on %, kuorintanopeuden lisäämisellä olisi suurempi vaikutus, mutta t oisaalta kuorinnan laatuvaatimukset eivät tee mahdolliseksi n opeuden lisäämistä tämän tyypin koneella. Kokeissa käytettyä suuremman moottoritehon valitsemi~w sen sijaan on etua lähinnä riittävän voiman turvaamiseksi etenkin vaikeammin kuorittavien pölkkyjen osalle. Yksityisen pöl kyn varsinainen kuorinta- aika sekä myös muut päätyöajat riippuvat oleellisesti pölkyn koosta varsinainen kuorinta- aika s en lisäksi myös pölkyn oksaisuudesta, koroisuudesta, lenkoudesta tai kuoresta johtuvasta laadusta, Kappaleaika, cmin/kpl Time per unit, cmin/unit f--,..--' ~ --- l----' L -==- ~ :::::::::=- --- // V / V _,_. V / / ~ --- / / ----~ / ~ Ku ja mä tp, vars, kuorinta Spruce and pine completely clean, actual barking Ko i pp, vars. kuorinta Birch s emi- clean,actualbarldng Päätyöaika ilman VcUB.kuacintaa Actual working time without barking time Ku ja mä pp, vars. kuorinta Spruce and pine semi- clean, actual barking t'l Kuorellinen keskiläpimitta, mm Unbarked average diameter, mm. Kuva 6, Fig. 6. Pää työaikojen riippuvuus pölkyn keskiläpimitas ta, The dependence of t he aotual working t i mes on the average log diameter.

16 .. \., ( '.:....; :, : l '.. ~.

17 - 9 Aikatutkimusaineiston perusteella lasketun keskimääräisen ajan riippuvuus pölkyn koosta on esitetty kuvassa 6. Siitä todetaan, että varsinaiseen kuorintaan ja muuhun käs ittelyyn kuluva aika kasvaa pölkyn koon kasvaessa, Niihpä läpimitan suurete ssa 8 25 cm todellinen kuorintanopeus eli kutterin syöttönopeus pienenee havupuuta puolipuhtaaksi kuo- rittaessa k eskimäärin m/min ja täyspuhtaak s i kuorittaessa m/min sekä k oivua puolipuhtaaksi kuoritt ae ssa m/m in,kuo- rintanopeus pienenee suhteellisesti eniten k oivua tuu pääasiassa kuorittaess~ mi kä joh- vikaisuuksien, etenkin suurien oksankyhmyjen suuremmas- ta vaikutuksesta. Kun puolipuhtaaksi kuo rittaessa pölkkyihin saa paikoitellen jäädä ku~ ta, ei vähäisellä oksaisuudella, k oroisuudella tai lenkaudella ol e mitäfu merkittävää vaikutusta kuorinta-aikaan, Sen sij aan suurempien mutk ien,oksankyhmy jen ja ko rojen kohdalla pyritään kuorimaan huolellisemmin, joten kuorinta- aikakin hidastuu. Näin tapahtuu etenkin täyspuhtaaksi kuorittaessa, Niinpä tutkimuksen mukaan pahimpaan kuorin t avaikeusluokkaan kuuluvien havupölkkyjen täyspuhtaaksi kuorinta oli keskimäärin n. 35% hitaampaa kuin parhaimpaan vaikeus l u okkaan kuuluvien pölkkyjen. Kuoren paksuus, joka on myös suoraan verrannollinen pölkyn läpim itta~ vaihteli tutkimuk s i ssa niin pienissä r a j oissa, ettei sen vaikutusta kuorintanopeuteen voitu sel västi todeta. Sulan männyn ja kuusen kuoren väli~ lä ei myöskään liene mitään huomattavaa eroa kuorintanopeuden näkökulmast a. Koivun sitkeä ja kova tuohikuori vaatii sen sijaan erikoisen leikkaavateräisen kutterin ja kuorintanopeuskin on pienempi, ellei k äytetä suurempaa moottorinkokoa, Huomattava vaikutus kuorintanopeuteen on kuoren jäätymisasteella, eumkin kuusen kuorinnassa, Sen s ijaan mänty on j äätyneenäkin helposti kuo- rittavis s a. Koska jää tyne en puun kuorintaa varten on käytettävä erikoista talvikutteria, jonka lopullinen rakenne ja etenkin siinä käytettävä raaka- aine on parhaillaan kehityksen alaisena, ja koska talvikuorinnassa on ilmeisesti edullista s i irtyä myös suurempaan moottorinkokoon, ei vielä voida tehdä mitään lopullisia johtopäätöksiä jäätyneen puun kuorinnasta. Tutkimusaineiston perusteella laskettu keskimääräinen kuorintateho ja sen riippuvuus pölkkyjen koosta esitetään kuvas s a 7. Siitä todetaan, et- t ä kuorintateho riippuu oleellisesti pölkkyjen koosta, kuten on luonnollis takin.

18 J =:).;: :. : r,.

19 - 0 - Kuorintateho, kuorell. p- m3 /h Barking efficiency, unbarked piled cu.m./h ;-----,.--., ,---r-- i,. : / Ku ja mä pp ~-~~-+--~--4--., ----4r--~~r'~~ Spruce and pine, s emi-clean /V i t v i - /-!--:;;/ L-.-- Koi pp - Birch, semi-clean l--. / :::p--- / i..- ~ v Ku ja mä tp // J _ Spruce and pine, comple tely. 5 / _ v.-,----v--- i clean /// i j 0 -./~ =----ir! i i 0.5 -! Kuorellinen keskiläpimitta, mm Unbarked average diameter, mm. Kuva. Fig. 7. Kuorintatehon riippuvuus pölkyn keskiläpimitasta. Dependence of barking efficiency on the average log diameter. Suoritettujen aikatutkimusten kohdistuessa vain kahteen tottumattomaan mieheen ja aineistojen laajuudenkin ollessa suhteellisen pieni ei kuor~ tatehosta saatuja tuloksia voida ilman muuta yleistää. Tulosten luotett& vuuden arvostelemiseksi esitetään seuraavassa eräitä pitempiaikaisessa käytössä saatuja tietoja. A. Ahlström Osakeyhtiön työmaalla Noormarkussa kuorittiin Veikko I koneella keskimääräistä järeysluokkaa olevaa -metristä koivupaperipuuta puolipuhtaaksi välisenä aikana, Kone oli varustettu 5 hv moottorilla ja koivuterällä. Kuorimisaste oli n. 75 %, joten neljännekseen vaippapinnasta Jal pääasiassa ruskeata kuorta, Koko kuorittu määrä oli 938 p- m3 Kuorija, joka oliko. työhön tottuma ton ja työkyvyltään keskinkertainen, työskenteli urakalla. Koko ajalta laskettu keskimääräinen kuorintateho oli. 0 p- m3 työmaatunnissa kuorittua mittaa.

20 ... ~.

21 - - Metsäliiton suorittamien selvittelyjen mukaan kuorintateho täyspuhtaan kuusipaperipuun kuorinnassa vaihteli seitsemällä tottumattomalla työntekijällä kuorittua p- m3 työmaatunnissa eli keskimäärin kuorittua p- m3 työmaatunnissa, Koko kuorittu määrä oli 379 p- m 3 ja pölkkyjen järeys oli keskimäärin 54, 9 kpl/p- m3 Likimain samaan työtulokseen pääs i kahdeksan tottumatonta miestä Jätkä- veitsikuorijalla kuoriessaan, mutta sen s i jaan kymmenen tottunutta miestä pääsi Jätkällä suurempaan tul okseen eli 0, 75 p- m3/h. Viimeksi mainitussa tapauksessa puut olivat edellä mainittuja järeämpiä, Veikko koneen osalta vastaavia tuloksia ei ollut käytettävissä. Koska eri tahoilla yksityiskäytössä saadut tottuneiden työntekijöiden tulokset ovat olleet korkeampia kuin Metsäliiton ja tämän tutkimuksen tulokset, voitaneen viimeksi mainittuja pitää likimain käyttökelpoisina työtulosten osoittajina. Veikko koneella saatujen tulosten vertailu käsin kuorinnan tuloksiin edellyttäisi samoissa olosuhteissa suoritettuja pitempiaikaisia tutkimuks i a kuin tämän tutkimuksen yhteydessä oli mahdollista. Likimääräinen vertailu voidaan suorittaa esim. Me tsätehon aikai semmin käsin varastokuorinnasta tekemien tutkimusten mukaan, Niiden mukaan varsinaisen kuorintaajan osuus koko työmaa- ajasta on 60,,,70% eli. 5 3-kertainen Veikko koneella saatuun verrattuna. Koska toisaalta varsinainen kuorinta- aika havupöllien puoli- ja täyspuhtaaksi kuorinnassa on 3.,,6-kertainen Veikko koneella saatuun verrattuna, koko työaikaa vastaava kuorintateho tulee Veikko koneella kaksinkertaiseksi käsin kuorintaan verrattuna. Samaan likimääräistulokseen päädytään yleisesti käytetyistä palkkataulukaista laskemalla. Kuorimishukka Kuorimishukka määrättiin sekä kiinto- että pinomi ttaisena, Keskimääräinen kiintomittainen kuorihukka oli kuusella ja männyllä % ja koivulla. 0% sekä täyspuhtaaksi kuorittaessa kiintomittainen puunhukka kuusella ja männyllä %. Koivun osalta puunhukka jäi puolipuhtaaksi kuorittaessa mittausteknillisistä syistä epävarmaksi, Pinomittainen kuorimishukka oli kuusella ja männyllä puolipuhtaaksi kuorittaessa % ja täyspuhtaaksi kuorittaessa %. Pino-

22 '

23 - 2 - mittainen kuorimishukka koivun puolipuhtaaksi kuorinnassa oli Lievestuoreella 8. 4% ja Pieksämäellä %. Keskimääräinen keskiläpimitta vaihteli cm, Koska kuoriprosentti oli suhteellisen alhainen ja koska tutkimusa~ to oli tämänluontaiseen selvittelyyn liian suppea, ei saatuja kuorimishukkaprosentteja voida yleistää. Sen sijaan kiintomittainen puunhukkaprosentti vastannee keskimääräistä tai vähän sitä suurempaa arvoa ja osoittaa likimain samaa suuruusluokkaa kuin käsin kuorittaessa (esim. Tapion Taskukirjan mukaan käsin kuorittaessa 4. 7 %) 9 mikä on Vei~~o koneen kuorintaperiaatteen mukaan aivan luonnollistakin. Puolipuhtaaksi kuorittaessa pinomittainen kuorimishukka vaihtelee prltsi ladonnan, kuoren paksuuden ja pölkkyjen järeyden myös pölkkyjen l aadun mukaan. Hyvin karsituissa puissa sen täytyy Veikko koneella kuorittaessa olla likimain sama kuin roottorikoneilla. Sen sijaan huonommin karsittua tavaraa kuorittaessa se t~llee Veikko koneella suuremmaksi, koska a i nakin ohuemmat oksantyngät leikkautuvat kuorittaessa. Täyspuhtaaksi kuorittaessa edellä esitetyt pinomittaiset kuorimishukat ovat pienemmät kuin käytännössä yleisimmin saatavat keskimääräisarvot, jotka vaihtelevat 8 22 %. Metsäliiton edellä esitetyn selvittelyn mukaan pinomittainen kuorimishukka oli keskimääräistä järeyttä olevan kuusen täyspuhtaaksi kuorinnassa 2. 8% vastaavan kuo rim i shq~an ollessa käsin kuorittaessa %. Eron todettiin johtuneen kokonaan pinotiheyden muutoksesta, joten puunhukka Veikko koneella kuorittaessa oli likimain sama tai pienempi kuin käsin kuorittaessa. Pyörivällä veitsikuorijalla kuorimishukan todettiin olevan 2.3 f~yksikköä suurempi kuin VeikoTia. Koska erot puun-ja kuorimishukkien suuruudessa käsin ja koneilla kuorittaessa vaihtelevat suhteellisen pienissä Lajeissa, edellyttäisi kysymyksen selvittely hyvin tarkkoja mittauksia aivan samanlai sissa olosuhteissa. Poltto- ja voiteluaineiden kulutus Suoritetuissa tutkimuksissa bensiinin kulutus oli havupuiden puolipuhtaaksi kuorinnassa keskimäärin 0.7 ltr työmaatunnissa ja t äyspuhtaaksi kuorinnassa. 0 ltr työmaatunnissa sekä koivun puolipuhtaaksi kuorinnass a 0. 9 ltr työmaatunnissa. Kuorimakoneen voiteluaineena käytettäväämutta

24 l.~: : '. '....., :-! ;

25 - 3 - moottoriöljyä kului n ltr/p-m3 Li säksi kuluu öljyä polttomoottorin voiteluun. Muuallakin saadut kulutusluvut ovat olleet likimain samansuuruisia. Kuorintakustannukset Kuorinnan konekustannukset vaihtelevat olosuhteiden mukaan ja ne voidaan luotettavas ti laskea eri tapauksissa vasta pitempiaikaisen käytön jälkeen. Konekustannukset voidaan laskea esim. seuraavin perustein. KuoriiDakoneen hinta moottoreineen on :- mk ja se kuoletetaan viidessä vuodessa 4000 työmaatunnin kuorinnalla. Korjaus- ja kunnossapitokustannusten osuus on 30 % koneen hankintahinnasta. Pääoman korko on 8 %. Polttoaineen kulutus on ltr työmaatunnissa. Työmaatuntia kohti konekustannukset ilman koneen siirtelykustannuksia työmaalta toiselle olisivat tällöin seuraavat. KuoriiDakoneen ja moottorin kuole~us Korko Korjaus ja kunnossapito Poltto- ja voiteluaineet Konekustannukset yhteensä mk/työmaa tunti 72:- mk 7: - II 22 : - II 42:- 57: - mk 53 : - 68 : - mk Koska tutkitut mi ehet työskentelivät päiväpalkalla, voidaan kuorinnan työpalkat laskea. 0 : - mk:n urakkapalkkanormin perusteella, jolloin työmaatunni n hinta olisi 70:- mk. Ottaen huomioon n. 0 % pakolliset sosiaalikustannukset olisivat kone- ja työpalkkakustannukset yhteensä 340:- 355:- mk työmaatunnissa. Kuorellista p- m3 kohti laskettujen kuorintakustannus ten riippuvuus keskiläpimitasta esitetään kuvassa 8. Siinä on esitetty myös koivun täyspuhtaaksi kuorinnan kustannukset lisäämällä puolipuhtaaksi kuorinnan kustannuksiin yhden jälkikuorijan työpalkkakustannukset. Kuvaan on merkitty myös vastaavat käsin kuorinnan kustannukset 0% pakollisilla sosi aalikustannuksilla lisättynä.

26 ,.

27 - 4 - Kuorin takus t ; mk/kuorell, p- m3 Barking cost, marks/ unbarked piled cu, m, ,--- --\~-- ' -\\ i \ \' t\ ~ ~-'\' \~, ' '--- ' ' ' '~tj \ ' '\ ' -, '-- '-l... ' "' ----->r:- \ -,, ',.. -~-,..._ -. ' '""'~ ' - ' _..._ ' ~ --...,.... r: r ~ _ b t r i i i! l r---...: ~----, ! i a 0 d f a) Koi tp Birch, completely cla3n com b ) Käsin, ku tp By hand, spruce pletely clean c) Ku ja mä tp Spruce and pine, completely clean d) Koi pp Birch, semi-clean e) Käsin, ku ja mä pp By hand, spruce and pine semi- clean f) Ku ja mä pp Spruce and pi ne,semiclean 0 l ' '! l ' ' Kuorellinen keskiläpimitta, mm Unbar ked average diameter, mm. Kuva 8, Fig. 8. Kuorintakustannusten riippuvuus pölkyn keskiläpimitasta. Dependence of barking costs on the average log diameter. Kuvasta nähdään, että riippuvuussuhteet kone- ja käsin kuorinnan kustannuksien ja pölkkyjen läpimitan välillä eivät paljon p oilc~ea toisistaan. Todetaan myös, että esitetyillä perusteilla konekuorinta olisi 5. 20% käsin kuorintaa edullisempaa, Pitempiaikaisten käyttötilastojen toistaiseksi puuttuessa ei Veikko koneella suoritetun kuorinnan kannattavuudesta käsin kuorintaan verrattuna voida vielä saada käytännön lukuja. Käytön kannattavuuteen viittaa kuitenkin, että käyttäjän omistamilla k oneilla kuoritaan yleensä käsinkuorintataksojen mukaan, jolloin työnantajalle koituu etua lähinnä välillisten kustannussäästöjen muodossa.

28 . J.,.

29 - 5 - Kannattavuutta arvosteltaessa on otettava huomioon myös kuorimishukka, j oka aikaisemmin esitetyn mukaan esim. täyspuhtaaksi kuorinnassa on Vexko koneella n. 2% suurempi kuin käsin kuorittaessa. Koska tämä ei kuitenkaan johdu suuremmasta puunhukasta vaan pinoti heyden kasvusta, tästä aiheutuvaa kustannuseroa ei ole pidettävä kuorintakustannuks ina vaan paremmasta ladonnasta yms. johtuvana hyvityksenä. Loppupäätelmät Veikko I kuorim~kone kuuluu kevyiden, halpojen ja pienitehoisten kuorimakoneiden ryhmään, ja se on tarkoitettu helpottamaan.. ja nopeuttrurunn yksityisen miehen työtä - metrisen tavaran kuorinnassa. Tällaista konet yyppi ä, jonka etuna on myös käytön helppo organisointi, on pidetty tarpeellisena etenkin pieniä, hajallaan olevia työmaita silmällä pitäen, jollaisia meidänkin kuorintatyömaamme us eimmiten ovat. Veikko I koneen etuna muihin pieniin kuorimakoneisiin verrattuna on sen kutterin rakenteesta johtuva käyttökelpoisuus myös puolipuhtaan tavaran kuorintaan ilman mainittavaa puunhukkaa. Kuorintaperiaatteesta joht uu, että puunhukka täyspuhtaankin tavaran kuorinnassa on pienin mahdollinen, kuten suoritetut selvittelyt ovat osoittaneet. Varsinainen kuorintatyö Veikko I koneella on kevyttä. Tästä ja kuorintanopeudesta johtuen työsaavutukset ovat nousseet, tutkimusten mukaan likimain kaksinkertaisiksi käsin kuorintaan verrattuna. Kustannuslaskelmat.ja käytännön kokemukset osoittavat, että Veikko koneella voidaan jo nykyään kannattavasti korvata - metrisen tavaran käsin kuorinta ja että kone kilpailee menestyksellisesti muiden kevyiden kuorimakoneiden kanssa omalla käyttöalueellaan,

30 ,. - ~.: '... ::; l -

31 - 6 - Investigations into the Veikko I Barking Machine by Jaakko S a m i n e n SUMMARY The report is concerned with investigations made by Metsäteho into aspects of the use of the Veikko I barking machine. The Veikko I barking machine is built for the barking of - metre softwood and hardwood half clean or completely clean. The barking unit is a special- type cylindrical cutter pressed by hand against the log which is fixed between rotating screw blades. The power is provided by a 4 5 HP combustion motor. The ma chine plus motor weigha about 90 kg Its price is 289,000 : - Finnish marks (in 957). The barking work team consists of only one man who can easily move the machine by himself. Barking efficiency depends on the size and quality of the logs and on the barking degree desired. When barking half clean, ~he barking efficiency, according to the i nvestigation, averaged. 6 unbarked p:ijei ru.m.per wcrking hour for spruce and pine and. 2 unbarked piled cu. m. per working hour for birch. When barking completely clean the barking efficiency for softwood was 0.93 unbarked piled cu. m. per worki ng hour, the log diameterbeing 4 cm.in practice figures both higher and lower than these have been obtained, depending on the barker's familiarity with the machine. The results we re practical ly double those ob tained by manual peeling. When barking half clean, the was te of wood was 'insignificant and when barking completely clean the smallest poss ible, corresponding roughly to the waste occurring when peeling completely clean by hand. Cost calculations and practical experi ence have shown that Veikko I barking machine can profitably replace the manual peeling of - metre timber.

32 ... j ~....,.::.=? :.-..