Pekka Kauppi

Transkriptio

1 Pekka Kauppi Tutkijalla on monella tieteenalalla yhteyksiii ensi sijassa vain tiedeyhteisrin suuntaan. Metsiintutkimus kuitenkin edellyttiil teorian ja keytiinndn rinnakkaiseloa: Ilman kaksoisroolia metsiintutkimus voitaisiin polttohaudata ja tuhkat sirotella luonnontieteisiin, taloustieteisiin ja teknisiin tieteisiin. Samalla metsiitalous meneff?iisi suoran kanavansa tieteen kehittymiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Metsiinhoitotieteen kenttli ulottuu ekofusiologiasta taimitarhatekniikkaan. Sen hallitseminen kokonaisuudessaan onnistui viel6 A.K. Cajanderilta l9l0-luvulla. Nyt 70 vuotta mydhemmin tiihiin tuskin riittiisivdt edes Cajanderin lahjakkuus ja tarmo. Vastaisuudessa tilanne kiiy yksittliselle tutkijalle yhii vaikeammaksi, kun kehitys tuo lislipiirteitl sekl tieteeseen ettii kiiyt6nn6n metsiinhoitoon. Kysymyksess[ on ristiriita, joka odottaa ratkaisemista. Jos yksittiiinen tutkija yrittffi kaikkea, hiin joutuu vastaamaan kysymyksiin kuten Delfoin oraakkeli, "sekavin sanoin mutta erehtymiittrimiisti". Tutkimuksen ja keytiinndn olisi piiist[vd entistl selke?impiiiin tydnjakoon. Tlssii on vaara, ettl kokonaisuus pirstoutuu ja syntyy fakki-idiotismia. Mutta asiassa on toinenkin puoli. Tydnjako ei

2 l0 viilttiimiittd pirsto alaa kappaleiksi, vaan saattaa p6invastoin auttaa entist6 parempaan kokonaistulokseen. Kaksoisroolissaan teorian j a kiiytiinn0n palveluksessa metsentutkija joutuu vilikiiteen. Tiedeyhteisd edellyttii?i, ettii tutkimus kulkee kiisitteenmuodostuksen, hypoteesin laatimisen ja sen testauksen kautta luonnollista rataansa j a tiivistyy teorian kehittymisenl. Tyd on mielenkiintoista mutta ei helppoa. Teorian eturintaman pelkkli huolellinen seuraaminen edellytttii vakavaa ponnistelua. Kiiytiinndn mets[talouden harjoittajalla on toisenlaiset paineensa. Erityisen tiirke66 on v6litdn taloudellinen tulosvastuu. Oikein toimiessaan klytiinndn metsdtalouden harjoittaja tietenkin arvioi taloudellisuutta sanan laajimmassa merkityksessii ja ottaa huomioon eri ihmisryhmien - kaupunkilaistenkin - ktisitykset ja arvomaailman. TyO on vaativaa ja kiinnostavaa mutta toisentyyppistii kuin tutkimustyo. Koska tehtiiviit ovat erilaiset, syntyy helposti molemminpuolista vieroksuntaa. Tutkija aistii uusia mahdollisuuksia ja seuraa kiirsimlttdmlsti jeykeltii n6yttlviiii keytennon metsitaloutta. Kiiytiinn6n ekspertti joutuu usein toteamaan tutkijan ehdotukset epiiklytiinnollisiksi. On vaikeata oivaltaa ja pitid mielessii, ettl tyot ovat eriluonteisia. Tyrinjako pitiiisi tunnustaa ja sitii osata arvostaa. Ty0njakoa voitaisiin lisdtli myos tutkimuksen sisillii. Nykyisin suomalaisessa metsiintutkimuksessa painotetaan soveltavaa tutkimusta. Yksittliiseltii tutkimukselta odotetaan sekii klytiinndllistii ettii tieteellistii hovikelpoisuutta. Mikd on tulos? TiiyttZiiikseen

3 kaksoisroolin odotukset tutkija tuntee houkutusta helppoihin tutkimusaiheisiin. Kapealla, kehityksen mydtii yh5 kapenevalla lohkolla tutkija pystyy miten kuten kiinnitfiimiiiin riippusiltansa teorian eturintamaa ja kayfiinndn eliimiiii erottavan kuilun seiniin. Tiiniilin julkisesti tarkastettava tutkimukseni ke lvannee esimerkiksi riippusiltatekniikasta. ll Ellei tutkija kavenna aihepiiriiiiin, hiin joutuu kenties tiedostamattaan ajautumaan joko teorian tai klytiinndn suuntaan. Usein on houkuttelevaa kallistua k6ytiintdcin piiin. Tlllii suunnalla tulos on suoraan ja nopeasti rahassa mitattavissa. Kehittamisfydtii tekevii metsiintutkija ansaitsee Suomessa palkkansa, ja tlst[ hiin ansaitsee kiitoksen. Myds teoreettisella tutkimuksella on kuitenkin tarpeellinen teht?iv[. Usein aliarvioidaan teorian kaydnnollistii merkitystii. Joskus huomio kiinnitetiiln heikkoon tutkimukseen. Toisinaan ei vaivauduta perehtymlln nykyisen hyvinvoinnin kehityshistoriaan, tai sitten suhtaudutaan kehittamispyrkimyksiin edesvastuuttoman lyhytjiinteisesti. Mets6ntutkimukselta tulee Suomessa vaatia myris teoreettisvoittoista tydtl, jolla estetiiiin tieteellinen miiflriimittaharsinta. Puutteellinen tyonj ako kehitttimistycin, soveltavan tutkimuksen j a teoreettisen tutkimuksen vllillii johtaa helppojen ja mitiiiinsanomattomien tutkimusaiheiden valintaan. Tiedostamaton ty6nj ako tuottaa teoreettista ty6tii syrjivdn kokonaisuuden. Harkiffu tyrinjako antaisi parhaan tuloksen, joka voisi ilmetii esimerkiksi julkaisutoiminnan monipuolistumisena.

4 t2 Valtaosa metsiintutkimuksistamme julkaistaan nykyisin kotimaisissa metsitieteellisissd sarjoissa. Ne eiv6t ole kansainviilisesti kovinkaan tunnettuja. Monessa tapauksessa ne soveltuvat huonosti teoreettisen tutkimuksen tiedonviilitykseen. Toisaalta kiiytiinntin tarpeisiin ne ovat turhan juhlallisia ja kuivia. Jos harkittu tydnj ako toimisi nykyistii paremmin, kehittiimistyiihiin suuntautuneen tutkijan ty0n arvoa voitaisiin mitata esimerkiksi hankittujen patenttioikeuksien lukumdiiriillii. Teoreettisesti suuntautuneen tydn onnistumista voitaisiin mitata kansainviilisissti tieteellisissii julkaisusarjoissa esiintyneiden viittausten lukumiiirllh. Soveltava tutkimus kaipaa kehittamisty6tii tukipilariksi kiiytiinn0n suuntaan ja perustutkimusta pilariksi teorian suuntaan. Jakamalla metsiintutkimusta entistii selvemmin kehifiiimistydhdn, soveltavaan tutkimuksen j a teoreettiseen tutkimukseen j a huolehtimalla kaikista lohkoista tasapuolisesti voitaisiin pilareiden varaan rakentaa tukeva silta. Akateemikko G.H. von Wright on puolustanut tutkimuksen eri lohkojen tytinjakoa erottaen tieteen aineksen ja tieteen metodin. Aineksen suhteen tutkimus jakautuu yhii pienempiin osiin. Metodin suhteen uudenaikainen tutkimus sensijaan ei ole pirstoutumassa vaan pikemminkin yhteniiistymiissii. Matematiikan, ffsiikan, tilastotieteen ja automaattisen tietojenkiisittelyn sovellutuksia keytetaan kaikilla aloilla. T[md yhtenlistih tiedettii.

5 l3 eri osien viilinen'tydnjako, jos se perustuisi harkintaan, vtihenfiiisi aineksen osuutta ja vapauttaisi yhten6istiiv66n osaan, metodiin. Tutkimuksen perusistuisi. Koeteltuihin menetelmiin ja tieteelliseen aj attelutaperustuva tutkimus on parasta mitii tiedeyhteisd voi klytiinellmlille tarjota. Pekka 1984: Shess, stain and injury: Scots pine transplants from lifting to acclimation on plant site. Metsiinhoitotieteen laitos.