TUNTURIKERHO KAVTSI VIROSSA

Transkriptio

1 / TUNTURIKERHO KAVTSI VIROSSA Retkipäiväkirja Torstai..006 klo 7 Tyyntä ja aurinkoista, hyvältä näyttää retken alku. Peippo lauloi lähtiessä. Merimatkalla oli alleja, merimetsoja, lokkeja ja joutsenia satamassa. Syötiin omia ja laivan eväitä. Innokkaimmat tarkenivat ulkona. Suurin osa matkustajista oli matkalla Latviaan jääkiekkokisoihin. Valkoposkia matkalla itään. Tapasimme oppaamme Sampsan Tallinnassa, missä viileää, kevät myöhässä. Hevoskastanjat kuitenkin kukkivat. Mukulaleinikkiä tien varsilla. Ensimmäiset kattohaikaran pesät, 0-luvulla tullut Eestiin. Nuoret parit ripustavat valkoisia nauhoja pesätolppaan lapsionnea tuomaan. Ensimmäinen pysähdys Kiian peltoaukealla. Leivot lauloivat, pensastasku, töyhtöhyyppä, useita petoja, mustavaris, korpin pesä, niittysuohaukka ym. Perhosia. Paldinski, niemenkärki. Vesilintuja, alleja, meriharakoita ym. Keltavuokko ja esikko kukkii. Pakri Pank..006 Sampsa Cairenius

2 / Padise Kloostri. Mukulaleinikki, tesmayrtti, kevätleinikki, metsäorvokki, maahumala, lehtosinijuuri (myrkyllinen). Tuomi kukkii. Naakat pesivät raunioissa. Paljon uusia lintulajeja. Marja Iltapäivällä Padise Kloosterista lähdettyämme, bussissa, kertailimme vielä nähtyjä lintuja ja kasveja. Yllätys, yllätys. Ulla oli onnistunut bongaamaan kamerallaan pähkinänakkelin, joka muilta jäi huomaamatta. Edelleen on arvoitus, onko kirsikka kirsikka vai ei? Oliko "peto" sinisuohaukka? "Salaisella joella" jäimme pohtimaan karstimaata. Jälkiruuaksi saimme täydellisen selostuksen asiasta. Sampsa oli nykytekniikan avulla hankkinut kuvaa ja sanaa aiheesta. Ruokailun jälkeen pieni lepotauko maistui kaikissa muodoissaan. Marita ja Hannu olivat löytäneet kylmäkukan. Matkalla ruovikkoon näimme ruokailevia kauriita. Sama ateria jatkui myös paluumatkalla. Kaulushaikara puhalteli pulloon ja ruokosirkkalintu antoi voimallisen näytteen laulutaidostaan. Pikkujoutsenet ja valkoposkihanhet antoivat merkkejä alkavasta, vai alkaneesta arktikasta. Monia, jo tavattuja lajeja näimme ja kuulimme auringon mennessä ja kuun kumottaessa himmeästi viilenevässä kevätillassa. Kaija Ahokylmänkukka (Pulsatilla pratensis) Dirhami..006 Sampsa Cairenius Perjantai..006 Lähtö. Heräsimme Ilkan kanssa varuulta klo 6.00, eikä nukuttu pommiin kuten edellisenä iltana, kun "yölaulajaretki" jäi väliin. Päivä on ollut niin tiivis, että kirjoitan tätä yöllä klo 0. tultuani yölaulajaretkeltä. Muisti pätkii jonkun verran. Näimme päivän aikana noin lähes 00 lintulajia. Niistä kiinnostavimpia olivat viisi merikotkaa; kaksi liiteli Uuden Ruotsin kirkolla ja kaksi istui kivellä Haapsalun lahdella. Kaksi mustatiiraa Haapsalun lahdella olivat myöskin kiinnostavia. Mustaleppälintu jäi mieleen.

3 / Yölaulajaretkellä kuulimme 0- lintua. Helpoimmin erotettavia olivat luhtakana ja luhtahuitti sekä kaulushaikara. Lessonansammakon kurnutusta ei kuule Suomessa. Pään yli lensi mustalintuja sekä tietenkin valkoposkihanhia. Päivän aikana näimme valtavasti hanhia. Sampsan lintutuntemus on fantastinen. Antti Hosbyn kirkko Noarootsissa..006 Sampsa Cairenius A.Laikmaan talomuseo & yksi yhdyskunnan harmaahaikaroista. Taebla

4 /..006 Sampsa Cairenius Lauantai..006 Lähdimme päivän retkelle klo 7.. Ensin menimme Dirhamin vieressä olevalle Pöösaspean niemelle. Oranssinokkainen meriharakka odotti kivellä. Merimetsoja, pilkkasiipiä, mustalintuja, valkoposkihanhia kulki nauhamaisina parvina kohti koillista. Ja haahkoja oli jo menossa etelään. Allit viettivät lepotaukoa laineilla. Hiiri-, ruskosuo- tuuli- ja nuoli-haukka liiteli taivaalla. Keltahemppo on harvinainen Suomessa. Kaakkuri äänteli. Niemellä kasvoi runsaasti etelänkylmänkukkia. Tein Topin ( v.) kanssa kiviretken. Nimesimme ja keräsimme lintukiviä. Ämpäriin tuli haahkakivi, linnunmunakivi ja krääk-krääk-kivi. Kauriin leuka, Põõsaspea..006 Sampsa Cairenius Ajoimme Matsalunlahden pohjoispuolelle Puskuviikiin. Tämä oli loistopaikka: 000 valkoposkihanhea on pysähtynyt tänne. Sampsa kertoi niiden lepäävän tässä noin viikon ennen viimeistä muutto-osuutta Novaja Zemljalle. Sitten ajoimme Haeskan lintutornille. Täälläkin kohdassa oli valkoposkihanhia. Myös suokukkojoukko oli mukana. Vedessä oli vihreitä rakennelmia. Paikallinen isäntä kertoi hollantilaisten tutkivan siinä joutsenten syömistapoja. Luontomuseon jälkeen menimme kolmanteen lintutorniin, Suitsuun. Osa porukasta kiersi luontopolun. Majoituimme Lihulan kylän hotelliin. Suunnittelemamme illallisravintola oli palanut muutama viikko sitten. Löysimme toisen, nautimme ruoan paikallisen mieskuoron laulaessa yhden jäsenen 0-vuotisjuhlissa. Tosi mukava yllätys. Irma Luhtaorvokki (Viola uliginosa), Suitsu..006 Sampsa Cairenius

5 / Sunnuntai..006 Linnut ovat kuin lapset, koskaan ei kannata suunnitella kovin tarkkaan aikataulua, koska ei tiedä mitä tapahtuu/mitä näkyy, tässä tapauksessa sinihanhi case. Tutustuimme ensin Matsalun kartanon alueeseen. Kartano on ollut olemassa satoja vuosia. Päivän ensimmäisessä ylilentävässä valkoposkihanhiparvessa oli punakaulahanhi. Laji, jota Marita on koko matkan odottanut. Läheisessä lintulahdessa oli lukematon määrä valkoposkihanhia levossa, ja sieltä keskeltä Esa sitten löysi valtavasta hanhiparvesta sinihanhen, lumihanhen tummahöyhenisen muodon. Lopuksi kävelimme upeassa lehdossa Puhdun luonnonsuojelualueella. Puhtu-Laelatun luonnonsuojelualue on keväisin keltavuokkojen peitossa, Puhtu..006 Sampsa Cairenius Yhteensä havaitsimme 6 lajia. Sampsan mukaan hän ei ole koskaan aiemmin nähnyt valkoposkihanhia näin suurta määrää yhtäaikaa. Tämän lajin populaatio on runsastunut tuntuvasti viime vuosina. Tallinnassa olimme hyvissä ajoin. Laivamme lähti klo Säät suosivat. Lintuja oli paljon. Kaikki järjestelyt ok. Tänne kaipaa uudelleen. Ensi vuonna kasviretkelle kesäkuussa. Irma Retkelle osallistuivat Sampsa Cairenius (opas), Ritva Alamiekkaoja, Pauli Hulkkonen, Terttu Hyle, Marja Lammivaara, Minna Leinonen, Hannu ja Marita Maula, Pertti

6 6/ Meriläinen, Hannu ja Kaija Niikko, Merja Pehkonen, Anja Pere, Sirpa Salonen, Ulla Sara, Antti Somervuori, Esa, Tiia ja Topi Tervonen, Irma Tolonen, Ilkka Vainio ja Jukka Vilen. Retken tarkka reitti, sää ja muita huomioita KOKO RETKEN VALLITSI KAUNIS JA AURINKOINEN POUTASÄÄ. PÄIVÄLÄMPÖTILAT OLIVAT -0 ASTEEN VÄLILLÄ JA TUULET HEIKKOJA SUOSIEN ARKTISTEN LINTULAJIEN MUUTTOA. ÖISIN HIEMAN JÄLJESSÄ OLEVAN KEVÄÄN AISTI VIILEYTENÄ, JOKA EDELLYTTI LÄMMINTÄ VAATETUSTA... Torstai Hieno sää, aurinkoista ja lämmintä, +6 C, 0-/8, heikko itätuuli. (HKI-) TALLINN KIIA KEILA PALDISKI PAKRI PANK MADISE PADISE KLOOSTRI LINNAMÄE SALAJÕE* ROOSTA SUTLEPA (yölaulajaretki klo 0:0-:0) ROOSTA *Salajõella ihmeteltiin yhtä Viron pisintä maan alla kulkevaa jokea. Se kulkee puolitoistakilomertiä maan alla jopa 7, metrin syvyydessä kartimaassa ja on parhaimmillaan 00 metriä leveä. Tällaiset joet ovat karstimaalle ominaisia ne pulpahtavat ajoittain maanpinnalle ja katoavat taas uudestaan. Karsti-ilmiö on saanut nimensä karstiylängön sloveeninkielisestä nimestä Kras. Karstimaa muodostuu hiilihappopitoisen sadeveden liottaessa kalkkikiveä rakoilun, siirrosten ja poimuttumisen rikkomassa kallioperässä. Sille ovat ominaisia pitkät maanalaiset luolat ja onkalot, joissa esiintyy tippukivimuodostelmia. Viron laajimmat karstimaat sijaitsevat Tallinnan kaakkoispuolella. Muita esiintymiä on Saarenmaan keskiosissa, hiidenmaan eteläosissa ja Tallinnan länsi- ja eteläpuolella... Perjantai Edelleen upea ilma, pilvisyys -/8, +0 C, heikko lounaistuuli ROOSTA DIRHAMI HAVERSI HOSBY* SUTLEPA TAEBLA (A.Laikmaan talomuseo) SAUNJA LAHT HAAPSALU* * ROOSTA SUTLEPA (yölaulajaretki :0-:0, osa porukasta) ROOSTA. *Hosby kirkolla vietimme evästaukoa. Se sijaitsee Noarootsin niemellä (Noarootsi ps = poolsaar) saman nimisessä kunnassa. Noarootsi sanan alkuperää on ihmetelty paljon, suora käännös olisi Veitsi-Ruotsi. ** Haapsalun keskustassa sijaitseva piispanlinna oli Viron suurimman keskiaikaisen kirkkovaltion, Saare-Läänen hiippakunnan keskus 00-luvun jälkipuoliskolta 00-luvun lopulle. Lopullisen kokonsa linnoitus saavutti 00-luvun alussa. Silloin linnoituksessa oli seitsemän tornia ja neljä porttia, kehämuurin pituus oli 80m, muurien korkeus 8-m ja paksuus 0,6-,8m. Yli hehtaarin kokoisella aluella sijaitseva linnoitus onkin pinta-alaltaan Viron suurin. Linnoituksen tärkein rakennus oli katedraali, Tuomiokirkko, joka toimi hiippakunnan pääkirkkona. Se on mainittu ensimmäisen kerran 79 Haapsalun linnan perustamisasiakirjassa ja se on Pohjoismaiden suurimpia yksilaivaisia kirkkoja. Vuoden 76 myrskyn seurauksena (katto irtosi) rakennus jäi rappiolle 60 vuodeksi. 800-luvun lopulla kirkko kunnostettiin, mutta neuvostomiehityksen aikana siellä ei pidetty jumalanpalveluksia, vaan se toimi varastona. 990 kirkko vihittiin uudelleen käyttöön Toom-Nigulisten kirkon nimellä. Linnaan liittyy vahva Valkea Daami-legenda, jonka mukaan jo vuosisatojen ajan on kastekappelin keskimmäiseen ikkunaan elokuun täysikuisina öinä ilmestynyt vaalea-asuisen neidon hahmo. Tarina juontaa juurensa eräästä tuomioherrasta, joka rakastuttuaan virolaistyttöön toi tämän pojaksi pukeutuneena linnoitukseen. Huijauksen tultua ilmi muurattiin tyttö rangaistukseksi elävältä kastekappelin seinään.

7 7/.. Lauantai Aamulla utua, päivällä pilvetöntä ja lämmintä, + C, heikko SW, >0. ROOSTA SPITHAMI PÕÕSASPEA PÕGARI LAHT* PUISE NINA HAESKA KIRBLA PENIJÕE OPASTUSKESKUS SUITSU LIHULA *Põgarilahden valkoposkimassat olivat ennennäkemättömiä. Lajin kanta kasvaa edelleen, aikaisemmin yhdestä paikasta saattoi havaita enimmillään linnun kerääntymiä. Valkoposkihanhia ihmettelemässä, Põgari laht..006 Sampsa Cairenius.. Sunnuntai Puolipilvistä ja aurinkoista, hieman koleampaa, + C, NW tuuli, >0. LIHULA MATSALUN KARTANO KEEMU VIRTSU PUHTU* RISTI TALLINN ( HKI) *Puhtu-Laelatun suojelualue juontaa juurensa 90-luvun lopulta, jolloin luotiin Virtsu-Puhtu terveyssaven suojelualue. Nykyisen statuksen valtiollisena luonnonsuojelualueena se sai vuonna

8 8/ 97. Alueen rikkaus tulee ilmi tiedosta, että siellä on v. 00 todettu yhdellä neliömetrillä peräti 76 putkilokasvilajia! Se on uusi Euroopan ennätys. Edellinenkin, 7 lajia oli Virosta, Pärnu-Jaagupin läheltä Vahenurmen lehtoniityltä (puisniit). Hanhien kevättä ja keltavuokkoja Retkellä havaittiin 6 lintulajia ja 80 yksilöä! Saman vuoden poikaset [p] todettiin lajilla. Kyhmyjoutsen Pikkujoutsen Laulujoutsen Metsähanhi Tundrahanhi Merihanhi Lumihanhi Kanadanhanhi Valkoposkihanhi Sepelhanhi Punakaulahanhi Ristisorsa Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Haahka Alli Mustalintu Pilkkasiipi Telkkä Uivelo Tukkakoskelo Isokoskelo Pyy Teeri Peltopyy Kaakkuri Kuikka Silkkiuikku Härkälintu Merimetso Kaulushaikara Harmaahaikara Kattohaikara Merikotka Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Cygolo Cygcol Cygcyg Ansfab Ansalb Ansans Anscae Bracan Braleu Braber Braruf Tadtad Anapen Anastr Anacre Anapla Anaacu Anaque Anacly Aytfer Aytful Aytmar Sommol Clahye Melnig Melfus Buccla Meralb Merser Mermer Bonbon Tetrix Perper Gavste Gavarc Podcri Podgri Phacar Botste Ardcin Ciccic Halalb Ciraer Circya. 0 00p 80m 0p. 00 m p m p 0m 000p. 00 0p 00p p 600p sinihanhi p 0m 900m p 00m 80000p 6000m 0000p m 00 0 / / / m 0 0m 0p /mW /p /mw p 0/mW 0/0p 000p + yöm 0 000p +yöm 00m 000p 0m 00m 00p 000m 0p 0m 0p 00m p / / kuollut Ä Ä (Gav sp) 0m 0m 0m m Ä Ä+ä 00 0 [p] 0 0 ad 0 [p] / 0 / / mne / / p 0 / 0 p YHT

9 9/ Niittysuohaukka Kanahaukka Cirpyg Accgen Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Kalasääski Tuulihaukka Nuolihaukka Luhtakana Luhtahuitti Ruisrääkkä Nokikana Kurki Meriharakka Avosetti Pikkutylli Tylli Kapustarinta Töyhtöhyyppä Lapinsirri Suosirri Suokukko Taivaanvuohi Lehtokurppa Mustapyrstökuiri Pikkukuovi Kuovi Mustaviklo Punajalkaviklo Valkoviklo Liro Rantasipi Merikihu Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Räyskä Riuttatiira Kalatiira Lapintiira Pikkutiira Mustatiira Riskilä Kalliokyyhky Uuttukyyhky Sepelkyyhky Käki Accnis Butbut Butlag Panhal Faltin Falsub Ralaqu Porana Crecre Fulatr Grugru Haeost Recavo Chadub Chahia Pluapr Vanvan Caltem Calalp Phipug Galgal Scorus Limlim Numpha Numarq Triery Tritot Trineb Trigla Acthyp Stecus Larmin Larrid Larcan Larfus Lararg Larmar Stecas Stesan Stehir Steaea Stealb Chlnig Cepgry Colliv Coloen Colpal Cuccan / /. kv / /. 0. Ä Ä Ä ä Ä 0 + ä 0 0 Ä Ä mne Ä aä m 0p Ä Ä 0 mne 7p 0 mne m 00p. Ä m p 000 Ä Ä mne ad jp Ä 0 0 Ä Ä 0 Ä a60m 0p Ä 0 Ä+ 0 YHT

10 0/ Lehtopöllö Tervapääsky Käenpiika Palokärki Käpytikka Kangaskiuru Kiuru Törmäpääsky Haarapääsky Räystäspääsky Metsäkirvinen Niittykirvinen Keltavästäräkki Västäräkki Peukaloinen Rautiainen Punarinta Satakieli Sinirinta Mustaleppälintu Leppälintu Pensastasku Kivitasku Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Ruokosirkkalintu Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Rastaskerttunen Hernekerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Mustapääkerttu Sirittäjä Tiltaltti Uunilintu Hippiäinen Kirjosieppo Viitatiainen Sinitiainen Talitiainen Pähkinänakkeli Puukiipijä Närhi Harakka Naakka Mustavaris Stralu Apuapu Jyntor Drymar Denmaj Lularb Alaarv Riprip Hirrus Delurb Anttri Antpra Motfla Motalb Trotro Prumod Erirub Luslus Lussve Phooch Phopho Saxrub Oenoen Turmer Turpil Turphi Turili Turvis Loclus Locnae Acrsch Acraru Sylcur Sylcom Sylbor Sylatr Physib Phycol Phylus Regreg Fichyp Parpal Parcae Parmaj Siteur Cerfam Gargla Picpic Cormon Corfru / 0 Ä Ä Ä 0 0 Ä Ä Ä Ä Ä. Ä Ä Ä Ä 0 Ä 0 Ä / + Ä 0 Ä 0 Ä Ä 0 Ä Ä 7Ä Ä. Ä ä (tikka sp) m p 0 Ä Ä Ä 0 0 Ä 0 0 Ä Ä 6Ä Ä Ä päivällä. Ä Ä Ä Ä Ä / Ä 0 0 [p] Ä Ä Ä 7Ä Ä Ä Ä 0 Ä Ä Ä Ä 0 Ä Ä Ä Ä Ä 0 Ä 0 Ä Ä Ä Ä Ä 0 Ä 0 Ä Ä Ä ä Ä YHT

11 / Varis Korppi Kottarainen Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Keltahemppo Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo Urpiainen Pikkukäpylintu Punatulkku Nokkavarpunen Keltasirkku Peltosirkku Pajusirkku Lajimäärä Corone Corrax Stuvul Pasdom Pasmon Fricoe Serser Carchl Carcar Carspi Carcan Carmea Loxcur Pyrula Coccoc Embcit Embhor Embsch. Ä [p] 00 Ä m 0 m. 0 0 Ä 0 Ä YHT Lcur/pyt ä 0 Ä Ä Ä 96 0 Merkkien selitykset: m = muuttava, p = paikallinen, / = koiras naarasta, Ä = laulava, ä = ääni, [p] = poikaset, joko pesässä tai maastossa.

12 / Kasvilajilista Marja Lamminvaaran käsialaa Yleistä Kevät oli hieman myöhässä. Keltavuokot kukkivat parhaimmillaan valkovuokkojen kanssa kilpaa Padise Kloostri: rehevä lehto tesmayrtti, rentukka, mukulaleinikki, valkovuokko, keltavuokko, pikkukäenrieska, maahumala, lehtosinijuuri, kevätleinikki, keltamo, metsäorvokki, nurmitädyke, karhunvatukka..006 Põõsaspea neem, Spithami Nova Maastikukaitseala: tyräkki, sudenmarja, sinivuokko Salajõe: lehto, kirsikka, isokäenrieska, humala Suitsun torni: kostea tervaleppälehto vahvan sininen luhtaorvokki,mätässara, lehtokielo, puna-ailakki Dirhamin sataman ranta: kuiva, kalkkipitoinen mäntykangas etelänkylmänkukka violetti, nuokkuva kukka rantasomerikko suola-arho. Hosbyn kirkkopiha, Noarootsi: puksipuu, talvio, kirjava pikarililja Saunja laht, Silma Looduskaitseala: kuiva rantaniitty hentokiurunkannus, arovuokko Haeska torni: lehtobiotooppi kanankaali, valkopeippi, kevätlinnunherne..006 Matsalu, Keemu: lehtolemmikki Puhtu-Laelatu looduskaitseala: puisniit, rehevä lehto karhunlaukka, varjolilja, pystykiurunkannus, sormisara, soikkoratamo, kevätpiippo, näsiä, lehtokuusama, taikinanmarja, happomarja, paatsama Jalava, lehmus, saarni,vaahtera ja tuomi kukkivat