Jyväskylän kaupunki Kansainvälisen henkilöstövaihdon raportti 2009 Aila Koistinen
|
|
- Jarno Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän kaupunki Kansainvälisen henkilöstövaihdon raportti 2009 Aila Koistinen Grythyttan, Ruotsi: Vanha kaivos on muuttunut vuosien myötä kauniiksi, mutta erittäin syväksi metsälammeksi.
2 Grythyttan ja Tukholma Sain mahdollisuuden Jyväskylän kaupungin kansainväliseen henkilöstövaihtoon v Kohdemaani oli Ruotsi ja siellä aluksi Örebron yliopisto. Tutustumiskohteenani oli Örebron yliopiston alaisena toimiva ravintola- ja hotellikorkeakoulu, Restaurang- och hotellhögskolan Grythytte Akademi. Tavoitteenani oli sieltä käsin tutustua Sapere -ruoka- ja ravitsemuskasvatusmenetelmän käyttöön, kehittämiseen ja levittämiseen Ruotsissa. Korkeakoulu sijaitsi n. 70 kilometriä Örebrosta luoteeseen Grythyttanin pienessä idyllisessä kylässä keskellä Ruotsia. Kolmesta vaihtokuukaudestani olin Grythyttanissa kaksi kuukautta (syys- ja lokakuun) ja marraskuussa siirryin Tukholmaan, jossa työskentelin tukholmalaisessa päiväkodissa nimeltään Finska Förskolan. Måltidens Hus, Grythyttan. Sapere tuli Ruotsiin Grythyttanin kautta Sapere on alun perin Ranskassa kehitetty vuotiaiden lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen liittyvä menetelmä. Menetelmää on kokeiltu Ranskan lisäksi ainakin Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa ja nykyisin myös Tanskassa. Sapere on latinankielinen sana ja tarkoittaa uskaltaa ja olla rohkea. Menetelmä on hyvin käytännönläheinen. Saperessa haju-, maku-, näkö-, kuulo- ja
3 tuntoaistia hyödyntämällä lapsi tutustuu ruokamaailmaan leikin, tutkimisen, kokeilun ja elämysten kautta. Jyväskylän päivähoidossa menetelmää kehiteltiin ja sovellettiin varhaiskasvatukseen Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö - hankkeessa. Tämän hankkeen tuotokset on julkaistu toimintakäsikirjana (toim. Aila Koistinen ja Leena Ruhanen), joka on vapaasti ladattavissa Sitran sivustolta: Grythyttanin pääkatu, minkä varrella sijaitsee Gästgivaregård, joka on kuuluisa hyvästä ruuastaan ja erittäin tunnelmallisesta ympäristöstään. Grythyttan on kuin suoraan Vaahteramäen Eemelin kirjasta: punaisia puutaloja ja paljon syksyisen kirjavia vaahteroita. Vaikka kylä on pieni n asukkaan taajama, se on kuuluisa pohjoismaisen kulinarismin keskus. Kulinaarisen keskuksen symbolina toimii Måltidens hus, joka kyselyni pohjalta on suomennettu Pohjoismaiseksi Ruokien taloksi. Restaurang- och hotellhögskolan Grythytte Akademi sijaitsee kylän keskellä ja tarjoaa yliopistotason ravintolaja hotellikoulutusta. Måltidens Hus on kuuluisa jo pelkästään syntyhistoriastaan. Se toimi Ruotsin näyttelypaviljonkina EXPO -92 maailmannäyttelyssä Se-
4 villassa ja siirrettiin Sevillasta suoraan Grythyttaniin osina ja koottiin uudelleen paikan päällä. Korkeakoulussa oli kolme päälinjaa: - Hotell och värdskap - Kulinarisk Kock och måltidskreatör - Somelier och måltidskreatör - Måltidsekologprogrammet Sapere -menetelmä tuli tunnetuksi Ruotsissa Grythyttan Akademin kautta. Saperen löysi Ranskasta Carl Johan Granqvist, joka tunnetaan Ruotsissa vankkumattomana gastronomian ja ruotsalaisen ruokakulttuurin edustajana. Vaikka tavoitteenani ei ollut varsinaisesti tutustua Akatemian opetustyöhön ja sen sisältöihin, antoi siellä vietetyt kaksi kuukautta kuitenkin ajattelemisena aihetta laajemmin. Grythyttan on osannut hyödyntää ruokaosaamistaan monin tavoin. Se on nostanut etenkin pohjoismaisen ruuan merkitystä ja arvostusta sekä ainutlaatuisuutta niin terveyden kuin ravintolapalvelujenkin näkökulmasta. Tuore kala ja marjat olivat lähes päivittäin ruokien raaka-aineena opiskelijoiden ruokalassa. Ruuan sensorinen (aistihavaintoihin perustuva) puoli nousi myös esille ja ruuan sensorista eli aistittavaa ominaisuutta korostettiin paljon. Akademin opetuksen viitekehyksenä on the Five Aspects Meal Model (FAMM), joka korostaa viittä eri näkökulmaa liittyen ruuan hankkimiseen, valmistamiseen, ruokapalveluihin ja asiakaslähtöiseen työhön. Totesin, että samaa mallia voi soveltaa yhtälailla muissa konteksteissa, esimerkiksi lasten ruokailutilanteissa ja ruokakasvatuksessa. Esitän seuraavassa FAMM -mallin pohjalta ajatuksia ja ennen kaikkea kysymyksiä, jotka nousivat esille vaihdon aikana niin keskusteluissa pedagogien ja tutkijoiden kanssa kuin myös muissa tapaamisissa, esim. seminaareissa. Samoja keskusteluteemoja, mitkä puhuttivat Ruotsissa liittyen lasten ruokailuun, tuntuu tulevan esille tällä hetkellä myös Suomessa. FAMM -model: viisi näkökulmaa ruokailuun ja ruuan tuottamiseen, ruokapalveluun suhteutettuna varhaiskasvatuksen ruokakasvatukseen. 1. Room Tila, jossa ruokaillaan. Kuinka ruokailutilassa voi huomioida ruokailun miellyttävyyttä ja ruokailoa? Miten huomioidaan kaikki aistit (kuulo-, tuntio-, haju-, maku- ja näköaisti)? Miten paljon esim. päiväkodin ja koulun ruokasalin kovat äänet vaikuttavat oppilaiden ruokailuun? 2. Meeting Kohtaaminen eli ketkä kaikki ruokailevat yhdessä ja mikä merkitys ruokailulla on (muukin kuin vatsan täyttäminen)?. Miten arkisesta päivittäisestä ruokailusta saadaan lapsille nautittava ja iloinen tapahtuma? Miten aikuiset siihen vaikuttavat? 3. Products Tuote eli ruoka ja sen myötä tulevat muut palvelut. Millaista ruokaa lapset syövät ja missä muodossa ja miten se heille tarjoillaan? Saavatko lapset aistielämyksiä ruokaillessaan toistensa kanssa? Tähän on kiinnittänyt huo-
5 miota erityisesti Allebarnsrätten -kampanja, josta enemmän tietoa alempana. 4. Management control system Hallinnolliset, taloudelliset, lakisääteiset ja johtamiseen liittyvät seikat ruuan ja ruokapalvelun tuottamisessa. Miten hyvin pedagogiset näkökulmat huomioidaan ruokaa tuottavan palvelun näkökulmasta (esim. keskitetty ruuanvalmistus, josta tuotetaan ruokaa eri-ikäisille asiakkaille? Huomioidaanko taloudellisissa näkökulmissa pitkäjänteisesti myös lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät seikat? 5. Atmosphere Ruuan ja ruokailun ilmapiiri. Grythyttan Akademissa alkoi syksyllä 2009 tutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia yksilö- ja yhteisötasolla ruuan matprat eli millaisia tarinoita ja puhetta luomme ruuan ympärille. Aikuisella on iso merkitys välittäessään arvoja ja asenteita ruokamaailmasta lapsille puheen tasolla, joten tutkijoiden kysymys kohdistui myös kasvatusalan ammattilaisiin: millä tavalla ja sanoilla sekä tunnelmalla olemme ruokailutilanteessa lasten kanssa vuorovaikutuksessa? Lähin kollegani ja samalla henkilöstövaihdon yhteyshenkilöni oli professori Judith Annet Grythyttan Akademista. Hän toi esille myös kuluttajanäkökulman FAMM mallin lisäksi. Lasten kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi onko ruoka tai ruokailutilanne lapsilähtöinen ja huomioidaanko kaikilla viidellä tasolla lasten omia toiveita ja tarpeita. Tämä ei tarkoita jatkuvaa karkkivuorta ruokalautasen vierellä vaan lapsen mahdollisuutta osallistua ruokaan liittyviin juttuihin ja oppia niistä oman kehitystasonsa mukaisesti. Miksi tarjoamme esimerkiksi samassa muodossa olevaa ruokaa niin lapsille kuin aikuisille ja onko meillä todella käsitystä siitä, miten lapsi tutustuu ja oppii syömään uusia ruoka-aineita. Ruotsissa Sapere on edelleen lähinnä koulujen opetusmenetelmä Ruotsin elintarvikevirasto on yhdessä Grythyttan Akademin kanssa kehittänyt ja levittänyt Sapere menetelmää ruotsalaisiin kouluihin. Yhteistyön tuloksena syntyi menetelmään liittyvä työkirja kouluille ja sen ladattavissa viraston sivuilta: ok.pdf Työkirjan pohjalta Ruotsissa kokeiltiin projektimaisesti, samoin kuin Jyväskylässä, Sapere menetelmän käyttöä muutamassa ruotsalaisessa alakoulussa. Projektin vetäjä, tohtori Inger Jonsson Grythyttan Akademista kertoi, että sekä lasten että opettajien kokemukset olivat hyvin positiiviset. Opettajien mielestä Sapere on helppo yhdistää koulun muuhun opetussuunnitelmaan; ruotsin kieleen, biologiaan, kemiaan, maantietoon, historiaan ja kotitalouteen. Sapere oli sekä oppilaiden että opettajien mielestä innostava ja iloinen oppimismetodi, jossa oppilaat saivat käytännönläheisesti aistikokemusten kautta kokemuksia ruokamaailmasta. Sapere kehitti oppilaiden ryhmätyöskentelytaitoja ja innosti oppilaita puhumaan ruuasta ja suhtautumaan myönteisemmin kouluruokaan.
6 Saperea kokeiltiin ensimmäisen kerran varhaiskasvatuksessa Jyväskylässä miten Ruotsissa? Grythyttanissa ollessani kartoitin Sapere -menetelmän hyödyntämistä ruotsalaisessa päivähoidossa. Kyselyjeni pohjalta sain sen kuvan, että menetelmää käytettiin vähän ja se oli jäänyt lähinnä kokeiluksi muutamissa päiväkodeissa. Tämän vuoksi Jyväskylän kaupungin päivähoidossa toteutettu vv Sapereen liittyvä Salapoliisi Sapere ja KoeKeittiö hanke kiinnosti Grythyttanin tutkijoita ja esittelin heille kehittämistyön tuloksia. Tohtori Jonsson totesi, että olimme tehneet Jyväskylässä uraauurtavaa kehittämistyötä Sapereen liittyen. Samoin totesi myös lähikollegani Judith Annet ja korosti, että pyrkimyksemme viedä lasten ruokakasvatusta suoraan arjen rutiineihin ja opettajien peruskoulutukseen oli se mihin myös Ruotsissa pitäisi suunnata. Pelkästään Grythyttan Akademin tuella Saperen leviäminen ja kehittäminen ei onnistu, varsinkin kun tämä vastuu siirtyi kokonaan sille Ruotsin elintarvikevirastolta. Lisäksi he kokivat, että Sapere menetelmän sovellus ruotsalaiseen förskolan pedagogiikkaan vaatisi samanlaista kehittämistä kuin mitä me olemme tehneet täällä Suomessa. Lokakuussa Grythyttanissa järjestettiin Måltidens Kungskap -tiedepäivät, jonka teemana oli Sverige Det nya måltids landet Från spännande seminarier till kulinariska upplevelser. Päivien aikana järjestettiin moniammatillinen työpaja Allebarnsrätten nationell kampanj för barnens rätt till bra måltider, jossa käsiteltiin myös Sapere -menetelmää. Työpajassa oli mukana vanhempia ja varhaiskasvatuksen edustajia eri puolilta Ruotsia. Kerroin omassa puheenvuorossani kokemuksiamme Sapere menetelmän soveltamisesta ja kehittämisestä. Yhteisen keskustelun tuloksena pääsimme rakentamaan yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteeksi tuli Saperen liittyvä yhteistyö ja kokemusten jakaminen pohjoismaisessa varhaiskasvatuksessa. Tiedepäivien ohjelma: /program_kunskapsdagen_2009.pdf Karlskogan kaupunki panostaa lasten ruokaan Sapere -menetelmän käyttöön tutustuin käytännössä läheisessä Karlskogan kaupungissa, Stråningstorpsskolanissa. Opettaja Ewa Britt Söderlind kertoi menetelmää käytettävän noin kerran kuukaudessa opetuksen yhteydessä. Lapset olivat selvästi innostuneita Sapere tunneista ja opettaja kertoi myös vanhemmilta saadusta hyvästä ja kannustavasta palautteesta. Lapset olivat tutustuneet syksyn aikana juureksiin, kasviksiin, maitotuotteisiin, sieniin jne.
7 Sapere antaa käytännönläheisen oppimisen kautta myös perustietoa ruuasta ja sen alkuperästä. Tässä mietitään juuresten makumaailmaa. Oppilaat olivat tehneet koko syksyn ajan omaa Sapere -aistivihkoaan, johon he kirjasivat aistikokemuksiaan. Paljon mietittiin myös sitä, mikä oli oppilaan omaa mielipide ja sitä kunnioitettiin. He työskentelivät pienryhmissä, mutta silti yhdessä koko luokkana. Oppilailla oli tutkimusvälineinään lähinnä leikkuulauta ja veitsi. Juurespäivänä juurekset paistettiin uunissa yrttien maustamana ja nautittiin yhdessä koko luokan kanssa. Opettajan mielestä lapset olivat alkaneet paremmin syömään kasviksia myös kouluruokailussa. Lasten ruokaan liittyvät kielelliset valmiudet olivat myös lisääntyneet: perusmaut makea, suolainen, karvas, hapan ja umami olivat tuttuja. Ruokaa ei enää kuvattu pelkästään hyvänä tai pahana vaan makuaistin kautta saadut kokemukset saivat lisää sanoja tutkittaessa ja sanoittaessa aistikokemuksia. Ruoka-aineet hankittiin koulun varoilla, mutta välillä saattoivat vanhemmatkin tuoda jotain kouluun.
8 Yllä: Tutkittavana kohteena porkkana. Alla: Maitotuotteissa päästiin jäätelön ja jogurtin äärelle näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaistin avulla.
9 Erään pojan mielestä palsternakka oli kaikista parhainta lautasella. Sain monissa yhteydessä kuulla nimen Ulrika Lundgren, joka toimi lääkärinä Karlskogassa ja vastasi osaltaan Karlskogan kansanterveyden suunnittelusta. Hän oli käynnistänyt kunnassa monia lasten terveeseen ruokaan ja ruokailuun liittyviä asioita, mm. Sapere -menetelmän levittämisen koululuihin ja toivoi ennen kaikkea, että he voisivat antaa kouluissa ja päiväkodeissa lapsille mahdollisuuden ruokailoon, matglada barn oli kunnan motto. Karlskogan ja Degerforsin koulujen alueille oli nimetty ns. kontaktipoliitikot, joihin asukkaat saattoivat ottaa yhteyttä lasten ja nuorten terveyteen liittyvissä asioissa. Yksi näistä asioista, joihin poliitikot olivat jo vaikuttaneet ja kiinnittivät jatkuvasti huomiota, oli kouluruokailu. Karslskoga oli saanut valtakunnallisen kunniamaininnan kouluruokailun kehittämisestä muutama vuosi sitten. Karlskogan kunta tuotti Mötet med måltiden vuosien kehittämistyön tuloksena. Ideakirja on tarkoitettu päivähoidon, ruokapalvelun, terveyspalvelun ja maidontuottajien yhteistyön kehittämiseksi ja apuvälineeksi ja sen avulla haluttiin nostaa esille pedagogisen yhteistyön merkityksellisyys ja suunnitelmallisuus päivähoidon henkilöstön, ruuan valmistajien ja sen hankinnasta vastaavi-
10 en välillä. Yhtenä innoittajana ideakirjalle oli Sapere -menetelmän kokemukset kouluista. Karlskogan tekemässä kansanterveyssuunnitelmassa korostetaan lasten oikeudesta iloita ja nauttia ruuasta kouluissa ja päiväkodeissa. _med_maltiden_broschyr_m_omslag.pdf Folkhälsoplan: C3%A4lsoplan+f%C3%B6r+Karlskoga+kommun pdf Allebarnsrätten -kampanja AC1525BECFC3.html Allebarnsrätten viittaa jo nimessään lasten oikeuksiin ja toisaalta myös lasten ruokaan (en rätt= oikeus, maträtt =ruokalaji). Kampanjan tavoitteena on parantaa lasten ruokailuun ja syömiseen liittyviä asioista ruotsalaisessa päivähoidossa. kampanjan taustahahmoja ovat vanhemmat, jotka ovat haastaneet muiden vanhempien rinnalla myös poliittiset päättäjät ja kasvatusalan ammattilaiset kiinnittämään huomiota lasten puhtaaseen ja terveelliseen ruokaan. He ovat nostaneet esille ns. Nollavision, joka tarkoittaa sitä. että lasten ruoka ei saa olla teollisesti valmistettua eikä sen tulisi sisältää ns. ravintoarvoltaan huonoja hiilihydraatteja (sokeri, valkoinen vehnäjauho). Toiseksi kampanja kritisoi päiväkotien ruuanvalmistukseen keskittynyttä suurkeittiösysteemiä, josta lähtevän ruuan ravintoarvo ja maku jää vaillinaisemmaksi verrattuna ruokaan, joka voidaan valmistaa päiväkodin omassa keittiössä. Lisäksi kampanja haluaa nostaa kokkien ja kaikkien ruuanvalmistukseen osallistuvien ammattilaisten merkitystä pedagogisesti. Ruokaa valmistavat ammattilaiset voivat tehdä lasten ruuasta nautittavaa ja iloista sekä samalla myös opettaa lapsia syömään uusia terveellisiä ruokia suunnitelmallisella työllä. Tapasin kampanjan vastuuhenkilöitä sekä Grythyttanissa ja Tukholmassa ja heitä kiinnosti erityisesti yhteistyö Sapere menetelmän soveltamisessa varhaiskasvatuksessa. Suomeen tultuani yhteistyö on jatkunut ja toiveena on ollut esim. yhteisten koulutusten järjestäminen. Finska Förskolanista tuli Sapere päiväkoti Työskentelin tukholmalaisessa Finska Förskolanissa koko marraskuun Päiväkoti sijaitsee Slussenilla ison vanhan kivikerrostalon alimmissa kerroksissa. Päiväkodin lapset puhuivat suomea vaihtelevasti ja lasten vanhempien yhtenä tärkeänä toiveena oli ylläpitää ja lisätä lasten suomen kielen osaamista. Sapere -menetelmä oli heille tuntematon pedagoginen työkalu ja heidän toiveenaan oli päästä sisälle menetelmän toteutukseen ja soveltamiseen, jotta he voisivat hyödyntää sitä omassa förskolan pedagogiikassa. Itse sain olla vuo-
11 rostaan asiantuntijan roolissa, vaikka mietityttämään jäi kokeilun lyhyys ja vakuuttavuus. Lähimpänä kolleganani oli lastentarhanopettaja Taina Otranen. Tein neljän viikon ajan 4-5 -vuotiaiden lasten kanssa Sapere aistiharjoituksia. Lapset lähtivät innolla mukaan ja saivat samalla suomen kielen harjoitusta ruokamaailman asioissa. Minua yllätti vanhempien kiinnostus ja innostus asiaan ja pari vanhempaa tulikin seuraamaan tuokioitamme. Totesin, että ainakin osa ruotsalaisista vanhemmista suhtautui aktiivisesti ja tosissaan lasten ruuan alkuperään ja syömiseen kodin ulkopuolella. Aamuisin matkustaessani maanalaisella kohti Slussenia huomasin myös monet mainokset tai kampanjajulisteet, joissa tuotiin esille ruuan alkuperän puhtautta ja lähi-/paikallista ruokaa. Samaan kiinnitin huomiota myös Grythyttanissa ja uskoisin, että oli myös osasyynä vanhempien aktiivisuuteen ja kiinnostukseen. Olisin halunnut tavata tukholmalaisten päiväkotien ruokapalvelun tuottajia, mutta se jäi valitettavasti ajan lyhyyden takia pois. Yllä: Finska förskolan oli kotoisa ja vanhan talon mukaisesti sokkeloinen päiväkoti.
12 Tapasin ennen lähtöäni Allebarnsrätten -kampanjan edustajia ja kerroin Finska Förskolanin kokemuksista. He olivat juuri etsimässä kampanjaansa pilottipäiväkoteja ja niin myös Finska Förskolan pääsi mukaan kampanjan kehittämistyöhön. Kokemusten hyödyntäminen omassa työssä Kansainvälisen vaihdon kokemuksiani pääsin suoraan hyödyntämään uudessa Sapere menetelmään liittyvässä hankkeessa (kts. alla lisäselvityksenä). Erityisesti Grythyttan Akademin opintosuunnitelman FAMM malli ja professori Judith Annetin kehittämisajatukset antoivat vankempaa viitekehystä hanketyöhön ja toivat uutta ajateltavaa. Toisena tärkeänä kokemuksenani oli se, että totesin meidän täällä Suomessa, Jyväskylässä, tehneen merkittävää kehittämistyötä lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa. Täytyy kai mennä välillä kauemmaksi, jotta voi nähdä lähelle. Sain rohkeutta ja luottamusta omaan kehittämistyöhömme ja siitä kertoi myös se kansainvälinen kiinnostus, jota olemme saaneet jo aikaisemmin. Koko vierailuni aikana lujittui myös ajatus ja toive siitä, että voisimme kehittää lasten ruokakasvatusta ruokailoisempaan suuntaan (matglada barn) ja jäinkin miettimään, olemmeko me täällä Suomessa liian totisia lasten syömisen ja koko ruokamaailman suhteen.
13 Vierailuni aikana syntyi yhteistyöverkostoja ja kontakteja, joita voin hyödyntää ja syventää jatkossa omassa työssäni. Ruotsin kielen taitoni parani ja sain samalla myös englannin kielen harjoitusta tehdessäni töitä professori Judith Annetin kanssa. Ruotsi on naapurimaamme ja ehkä helposti ajateltavissa suht koht samanlaiseksi kuin Suomi. Näin ei kuitenkaan mielestäni ollut vaan jouduin asettumaan uuden kulttuurin edessä melko nöyräksi ja myöntämään, ettei ruotsalainen yhteiskunta ihmisineen avaudu lähinaapurina ihan hetkessä. Jos uuden kulttuurin tuntemusta voi verrata sipulin kuorimiseen, pääsin vasta aistimaan sipulin tuoksua ja kuorimaan käsin muutaman siivun sipulin päältä, mutta jostakin on aloitettava.. Kiitos! Lämmin kiitos Jyväskylän kaupungille mielenkiintoisesta, avartavasta ja innostavasta kokemuksesta. Sadulle ja Varpulle kiitos kannustuksesta ja luottamuksesta, jota sain, kun vaihdoin vierailupaikkaani marraskuussa Grythyttanista Tukholmaan, se kannatti! Lisäselvitys: Elokuussa 2009 alkoi Keski-Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on levittää Sapere -menetelmätietoutta kuudessa keskisuomalaisessa kunnassa Jyväskylän lisäksi sekä Turun kaupungissa. Aloitin tuolloin työni hankkeen projektikoordinaattorina. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotSapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?
Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke
LisätiedotSAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä
SAPERE-menetelmän soveltaminen neuvolatyössä Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Jyväskylä Arja Lyytikäinen Ravitsemussuunnittelija, hankejohtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon yksikkö
LisätiedotSaperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki
Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki Sapere -menetelmä perustuu sensoriseen harjoitteluun eli aistikokemuksiin sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa
LisätiedotRuoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna
Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotOlemmeko ruokakasvatuksen taitekohdassa?
Olemmeko ruokakasvatuksen taitekohdassa? Ruukku ry/ruokakasvatuksen seminaari Kuvat: Ksshp/Sapere-hankkeet, Viestintävalkea ja VRN Arja Lyytikäinen, pääsihteeri 20.3.2019 Helsinki Sapere-ruokakasvatus
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotTIEDOSTA TAIDOKSI Makukoulu - lapsilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä
TIEDOSTA TAIDOKSI Makukoulu - lapsilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä Hanne Penttinen Sotkamo 11.12.2012 Kouluikäisen ravitsemus Monipuolista ruokaa jaksamiseen, kasvuun ja kehitykseen Säännöllinen ateriarytmi
LisätiedotHerukan päiväkodin toimintasuunnitelma
Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,
LisätiedotNeuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika
Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat
LisätiedotLuomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010
Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotTKI-päivät 2012. Palautekysely
TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotHollolan kunta. koulujen ja varhaiskasvatuksen. ruokapalvelun asiakaskysely marraskuussa 2018
Hollolan kunta koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokapalvelun asiakaskysely marraskuussa 2018 Koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokapalvelun asiakaskyselyn toteutus ja tavoite Kyselyjen tavoitteena on osallistaa
LisätiedotKisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma
Kisakentän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme ovat tärkeitä hyvät tavat ja positiivinen ilmapiiri. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä on avoin oppimisympäristö, joka
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotVeisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin
LisätiedotLintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala
Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana
LisätiedotMAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka
MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet
LisätiedotMakukoulu ABC makukoulu alakouluihin!
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti
LisätiedotVesalan päiväkodin toimintasuunnitelma
Vesalan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu pienryhmätoimintaan jota hyödynnämme myös ulkoilu- ja siirtymätilanteissa. Uusia, opittavia asioita lähestymme toiminnan
LisätiedotMedian mausteet kouluruokailun keitoksissa
Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä
LisätiedotVarhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä
Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotYhteenveto Orimattilan alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta
Yhteenveto Orimattilan alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 27.11.2018 Osallistujat: Outi Heinonen, Liisa Reinikainen, Sirpa Ahola, Arja Päiväranta, Elina Lempiäinen, Miia Kemppi, Päivi Salo, Eila
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotKouluruokailun kehittäminen
Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta
LisätiedotAlakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018
Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotIloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke
Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, 7.2.2012, Imatra Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotYhteenveto Lahden alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta
Yhteenveto Lahden alueen ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 9.11.2018 Osallistujat: Pirjo Häggqvist, Mona Moilanen, Kaisa Tynkkynen, Hanna Talvisalmi, Anna Rintala, Tuija Lindfors, Ulla Ylä-Mononen, Maarit
LisätiedotKysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille
Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotElintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen
Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Makukoulun levittäminen varhaiskasvatukseen päiväkoteihin ja alakoulujen perusopetukseen Selvitys 20.03.2009 Elina Antila ja Seija Kurunmäki Kuule Oy Sisältö 1. Selvitys
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotPedagoginen dokumentointi perhepäivähoidossa
Pedagoginen dokumentointi perhepäivähoidossa Vihko yhteisenä dokumentoinnin ja suunnittelun välineenä Lasten ajatusten, ihmettelyn aiheiden sekä oppimisen oivallusten ja yhteisten kokemusten tallentaminen
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA VARHAISKASVATUKSESSA KOULUTUS PÄIVÄKODIN JOHTAJAN PUHEENVUORO KATRI ARONEN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA VARHAISKASVATUKSESSA KOULUTUS 30.3.2017 PÄIVÄKODIN JOHTAJAN PUHEENVUORO KATRI ARONEN Kohti varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutosta vasutyön
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 33
Asiakastyytyväisyys alakoulut, Kaulanperän koulu 1. Koulusi Vastaajien määrä: 33 Auvaisten koulu 0 0% Heikinsuon koulu 0 0% Karinaisten koulu 0 0% Kaulanperän koulu 32 96,97% Mustanojan koulu 1 3,03% 1/8
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotTähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!
Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 96
Asiakastyytyväisyys koulut 1. Koulusi Vastaajien määrä: 96 Elisenvaaaran koulu 0 0% Elisenvaaran lukio 0 0% Kyrön koulu 0 0% Riihikosken koulu 96 100% Yläneen yhtenäiskoulu 0 0% 1/10 2. Ruuan maku Vastaajien
LisätiedotSUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA
SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotLASTEN LUKUMÄÄRÄ RYHMÄSSÄ: 17 VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖ
VARHAISKASVATUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Satulehto VARHAIKASVATUSRYHMÄN NIMI: Vekkula 1-5 vuotiaat KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Tulevaisuuslautakunta hyväksynyt Pvm. LASTEN
LisätiedotESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA
ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 58
Asiakastyytyväisyys koulut 1. Koulusi Elisenvaaaran koulu 0 0% Elisenvaaran lukio 0 0% Kyrön koulu 0 0% Riihikosken koulu 0 0% Yläneen yhtenäiskoulu 58 100% 1/10 2. Käytätkö ruokapalveluja päivittäin Vastaajien
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13
Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila
MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,
LisätiedotMEIDÄN VESANNON KOULU
MEIDÄN VESANNON KOULU Mikä on meidän visio? Ajatukset lentoon! Kouluhankkeen työpajapäivät 23.-24.8.2017 Vesannon kunnan hankesuunnittelutyöryhmä yhdessä WSP Finlandin asiantuntijoiden (Monika Gardini
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotVaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula
Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotLAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä
LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotKeskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto
Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin
LisätiedotSIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LisätiedotMUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS
MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen
LisätiedotSelvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa
Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen
LisätiedotApip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.
KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon
LisätiedotHanketiedote kesäkuu 2010
Aistien avulla ruokamaailmaan hankkeen kevät on takanapäin ja hankekunnissa jäädään ansaitulle kesätauolle. Toivottavasti aurinko ja sade kypsyttelevät marjat, hedelmät ja kasvikset suussa sulaviksi herkuiksi,
LisätiedotRajattomasti kestävä kehitys
Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen
LisätiedotSuomesta lasten ruokamaa!
Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,
Lisätiedot