JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 2014 LIIKELAITOS KOKKOLAN SATAMA

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 2014 LIIKELAITOS KOKKOLAN SATAMA

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. YLEISKUVAUS SATAMAN-ALUEESTA JA TOIMIJOISTA Kantasatama Syväsatama Hopeakiven satama Satamaoperaattorit Viranomaistoiminnot 4 3. SATAMAN JÄTEHUOLLON NYKYTILA Jätehuoltosuunnitelma Toimintatavat ja ohjeistaminen Kerättävät alusjätteet Öljypitoinen jäte Haitalliset nestemäiset jätteet Käymälävedet Kiinteä alusjäte Alusten säiliö- ja ruumapesuvedet sekä painolastivedet Muut jakeet Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta satamatoiminnasta peräisin oleva jäte Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti Alusjätteet Kiinteistöjätteet Jätteiden lajit ja määrät Jätteiden esikättely, kuljetus ja hävittäminen Alusjätteisiin liittyvät maksumenetelmät Jätehuollon kehittäminen Kehittämisalueet ja toimenpiteet: Sataman yhteistiedot 2 LIITELUETTELO Liite 1 Kartta Liite 2 Vastuuhenkilöt Liite 3 Alusjäteilmoitus Liite 4 Jätteiden käsittelyohjeet Liite 5 Kartta sataman lajittelupisteiden sijainnista Liite 6 Kokkolan sataman jätetaksat Liite 7 Yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä Liite 8 Jätemäärät vuonna 2012

3 KESKEISET LYHENTEET SOLAS, Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (International Convention for the Safety of Life at Sea) MARPOL, Alusten aiheuttaman meren pilaantumista ehkäisevä kansainvälinen yleissopimus (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) IGC, Kansainvälinen kaasusäiliöalussäännöstö (International Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Liquefied Gases in Bulk), vanhoihin aluksiin sovelletaan vastaavaa GC- tai egc-säännöstöä IBC, Kansainvälinen kemikaalisäiliöalussäännöstö (International Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Dangerous Chemicals in Bulk). Vanhoihin aluksiin sovelletaan vastaavaa BCH-säännöstöä. IMSBC, Kansainvälinen kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskeva säännöstö (International Martitime Solid Bulk Cargoes Code) IMDG, Kansainvälinen vaarallisten aineiden kappaletavaroiden aluskuljetuksia koskeva säännöstö (International Maritime Dangerous Goods Code) MEPC, IMO:n meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee) MSC, IMO:n meriturvallisuuskomitea (Maritime Safety Committee) BLG, IMO:n nestemäisten ja kaasumaisten irtolastien kuljetusta käsittelevä alakomitea (Sub-Committee on Bulk Liquids and Gases) DSC, IMO:n pakattujen vaarallisten aineiden, kiinteiden lastien ja konttien kuljetusta käsittelevä alakomitea (Sub-Committee on Dangerous Goods, Solid Cargoes and Containers) ESPH, IMO:n BLG-alakomitean säiliöaluskuljetusten kemikaalien turvallisuuden ja ympäristöriskien arvioinnin työryhmä (Working Group on the Evaluation of Safety and Pollution Hazard of Chemicals) E&T, IMO:n DSC-alakomitean IMDG-säännöstön toimitustekninen työryhmä Kansainväliset sopimukset löytyvät mm. seuraavan linkin takaa:

4 1 1. JOHDANTO Merenkulun ympäristönsuojelulain 9 luvun 3 :n mukaan sataman pitäjän on tehtävä jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Tämän lisäksi satamien jätehuollon järjestämistä ohjaa satamien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset. Lain tuomat velvoitteet jätehuoltosuunnitelman laatimiseksi on esitetty liitteessä 6. Tämä jätehuoltosuunnitelma on päivitys edelliseen Kokkolan sataman v laadittuun ja toistaiseksi voimassa olevan jätehuoltosuunnitelmaan. Jätehuoltosuunnitelmaa tarkistetaan, kun jätehuolto muuttuu merkittävästi. Jätehuoltosuunnitelman tarkistus tehdään vähintään kolmen vuoden välein. Mikäli tarkistuksiin ei ole tarvetta, ilmoitetaan tästä valvontaviranomaiselle. Jätehuoltosuunnitelmassa jätteet jaetaan aluksilta kerättäviin jätteisiin; öljypitoisiin jätteisiin; haitallisia nestemäisiä aineita sisältäviin jätteisiin käymäläjätevesiin kiinteisiin jätteisiin muihin jätteisiin: lastijätteisiin ruuman pesuvesiin pakokaasujen puhdistusjätteisiin sekä satamassa kerättäviin jätejakeisiin; paperiin ja pahviin, lasiin, metalliin, energiajätteeseen, sekalaiseen yhdyskuntajätteeseen ja vaarallisiin jätteisiin Sataman jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kaikkien sataman vastaanottolaitteiden tarve, tyyppi- ja kapasiteetti, vastaanottojärjestelyt sekä maksujärjestelmät, käyttäjien informointi ja muut asetuksessa tarkemmin säädetyt seikat. Jätehuoltosuunnitelmassa on otettu huomioon Kokkolan sataman koko ja luonne sekä sitä käyttävät alustyypit. Suunnitelmassa on lisäksi otettu huomioon jätehuollon tarpeellisien toimien jatkuvatoiminen seuraaminen ja havaittujen puutteiden korjaaminen sekä jätehuollon toimien jatkuva kehittäminen. Sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksyy ELY-keskus. Sataman käyttäjillä ja muille asianosaisille tahoille on ollut varattuna mahdollisuus lausua mielipiteensä jätehuoltosuunnitelman päivitysluonnoksesta. Jätehuoltosuunnitelman päivitysluonnos on ollut nähtävillä 14 päivää alkaen Liikelaitos Kokkolan sataman satamakonttorissa, Kantasatamantie 50, Kokkola sekä sataman nettisivuilla

5 2. YLEISKUVAUS SATAMAN-ALUEESTA JA TOIMI- JOISTA Kokkolan satama on sijoittunut noin 7 kilometriä länteen Kokkolan kaupungin keskustasta. Satama sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Satama on kokonaisuudessaan Perämeren suurin ja Suomen vilkkaimpiin kuuluva satama, joka on erikoistunut transitoliikenteeseen; bulk-tuotteisiin kuten rautapelletti ja pasute, sekä puutavaraan ja muihin metsäteollisuustuotteisiin, metallituotteisiin, suursäkkeihin, kontteihin ja projektitavaroihin. Kokkolan Sataman tavaraliikenne on lähes kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosittain satamassa käy yli 500 laivaa. Kokkolan satama koostuu kolmesta erillisestä satamasta; Kantasatamasta ja kemikaaliteollisuuslaitosten edustalla olevasta Syväsatamasta sekä uusimmasta Hopeakiven satamaosasta. Kokkolan sataman strategiana on jatkossa keskittää irtotavaran käsittely Syväsatamaan ja Hopeakiven satamaan ja eriyttää kappaletavaran käsittely Kantasatamaan. Kantasatamassa sijaitsevat sataman hallinnolliset tilat (satamakonttori), ahtausliikkeen konttori- ja sosiaalitilat, AWT -terminaali sekä Kokkolan tulli. Sataman kartta on esitetty liitteessä 1 sekä ilmakuva alueesta kuvassa 1. Vuoden 2011 kokonaisliikenne oli 7,89 milj. tonnia, josta Syväsataman ja Hopeakivensataman liikenne oli 6,69 milj. tonnia (85 %) ja Kantasataman osuus 1,20 milj. tonnia (15 %). Vuonna 2011 Kokkolan Satama oli tavaraliikenteen osalta Suomen neljänneksi suurin yleissatama. 2 Syväsatama Hopeakiven satama Kantasatama Kuva 1. Kokkolan sataman sijainti ja satamaosat.

6 3 2.1 Kantasatama Kantasatama on ollut toiminnassa vuodesta 1825 alkaen. Kantasatamassa käsitellään pääsääntöisesti kalkkipohjaisia tuotteita, alumiinisavea, rikkihappoa, kalsiumkloridia, kontteja sekä kappaletavaraa, kuten sahateollisuuden tuotteita sekä pelletoituja tuotteita. Kantasataman kautta kulkee vuosittain alle kuutiometriä puutavaraa. Tavarakuljetukset satamaan ja satamasta hoidetaan pääosin rautateitse ja osin rekka-autoilla. Kantasataman konttiliikenne on säännöllistä viikkoliikennettä. Kantasatama koostuu kuudesta laiturista, joiden alusten kulkusyväykset vaihtelevat välillä 8,3 9,5 metriä. Satamassa on kahdeksan erillistä varastoa joiden pinta-ala on yhteensä m². 2.2 Syväsatama Syväsatama on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Syväsatama on erikoistunut irtotavaraliikenteeseen. Satamassa käsitellään pääasiassa kiinteitä ja nestemäisiä irtolasteja, kuten sinkkirikastetta, sinkkiä, rautapellettejä, pyriittiä, öljytuotteita, kalkkikiveä ja turvetta. Jonkin verran käsitellään myös kappaletavaraa, kuten sinkkiharkkoja, sahatavaraa ja kontteja. Syväsatamassa on kuusi laituripaikkaa aluksille, joiden kulkusyvyydet vaihtelevat välillä 9,5 13 m, sekä kuusi erillistä varastoa, joiden yhteispinta-ala on yhteensä m 2. Nosturit ja kattava kuljetinjärjestelmä mahdollistavat jopa tonnin lastaus- ja purkukapasiteetin vuorokaudessa. 2.3 Hopeakiven satama Vuoden 2008 aikana Liikelaitos Kokkolan Satama hankki satamatoiminnalleen uusia laajentumisalueita Kemiran laiturin takamaastoista, minkä johdosta muodostettiin uusi satamanosa, Hopeakiven satama. Hopeakiven satamaan on liitetty myös Kemiran laiturilla tapahtuva satamatoiminta. Vuonna 2008 toteutuneen kaupan jälkeen alue on nimettiin Hopeakiven satamaksi. Hopeakiven satamaosa käsittää nykyisin kaksi laituria; Hopeakivenlaituri 1 (entinen Kemiran laituri) sekä vuonna 2012 käyttöönotettu uusi Hopeakivenlaituri 2. Laitureiden yhteispituus on 310 m, aluspaikkoja on yhteensä 2 kpl ja alusten kulkusyvyydet vaihtelevat välillä 9,5 10,5 m. Hopeakiven satamassa käsitellään kiinteitä ja nestemäisiä kemikaaleja. Vientituotteita vuonna 2012 olivat fosforihappo, kaliumsulfaatti ja monokalsiumfosfaatti. Pääasiallisia tuontituotteita olivat kalisuola, kalkkikivi, sahaamaton puutavara ja ammoniakki. Hopeakiven satamaa on suunniteltu ns. valkoisen bulk-materiaalin satamaksi. Tällöin mm. Kantasataman kautta nykyisin kulkeva vaalea bulkki kulkisi Hopeakiven sataman kautta. 2.4 Satamaoperaattorit Satamaoperaattorit hoitavat laivojen lastauksen ja purkamisen. Lastaustoimenpiteiden lisäksi operaattorit hoitavat lastin tarkastuksen, väliaikaisvarastoinnin ja käsittelyn. Toimintaan liittyy kirjanpidon ja laskutuksen hoitaminen sekä raportointi laivayhtiöille, tullille ja lastin omistajille. Satamaoperaattoreille kuuluu myös lastijäämien ja niistä mahdollisesti syntyvien jätteiden, kuten kenttäalueiden siivousjätteiden hoito. Satamaoperaattorina Kokkolan satamassa toimivat Oy Hacklin Bulk Service Ltd sekä Oy M. Rauanheimo Ab ja terminaalioperaattoreina A. Lahti Oy sekä Koukkukuljetus Oy. Nestemäisten polttoaineiden purkauksesta ja siirroista vastaa Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaali. Muiden nestemäisten aineiden käsittelystä vastaa Baltic Tank Oy. VR Transpoint operoi tällä hetkellä sataman raideliikenteen. Kokkolan Satamassa on valmisteilla raideliikenteen turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka tulee voimaan lähivuosina. Tulevaisuudessa alueen raideliikennettä voi operoida useampi eri toimija.

7 4 2.5 Viranomaistoiminnot Alueella ei ole viranomaistoimintoja kuten tullia. 3. SATAMAN JÄTEHUOLLON NYKYTILA 3.1 Jätehuoltosuunnitelma Kokkolan sataman jätehuoltosuunnitelman seurannasta ja kehittämisestä vastaa tekninen päällikkö Tapio Lampinen. Kommunikaatio aluksien kanssa tapahtuu laivameklareiden kautta. Muut vastuuhenkilöt ja yhteystiedot on esitetty liitteessä Toimintatavat ja ohjeistaminen Kokkolan satamalla on tällä hetkellä voimassa oleva jätehuoltoyhteistyösopimus jätehuoltoyhtiön kanssa. Jätehuollosta Kokkolan satamassa huolehtii tällä hetkellä Lassila & Tikanoja Oyj (Vasakuja 11, Kokkola). Jätehuoltoyhtiö hoitaa kokonaisuudessaan Kokkolan sataman jätehuollon mm. jäteastioiden tyhjennykset ja huollon sekä tarvittavat jätehuollon erityispalvelut, kuten öljyisten seosten, laivojen saniteetti- ja käymäläjätevesien, biojätteiden ja ongelmajätteiden kuljetuksen asianmukaiseen käsittelyyn tai vastaanottopaikkaan. Jätteet Kokkolan satamasta päätyvät pääosin Kokkolan kaupungin alueella toimivan alueellisen jätehuoltoyhtiön Ab Ekorosk Oy:n käsiteltäväksi (Launisaarentie 90, Pietarsaari). Ekoroskin keskuslaitos sijaitsee Pietarsaaren Pirilössä, jossa on optinen kotitalousjätteiden lajittelulaitos, vaarallisten jätteiden vastaanotto, hyötykäyttöasema, karkean jätteen vastaanotto, kuivan jätteen varastointipaikka, yrityksen konttori sekä pelletointilaitos (Ewapower Ab Oy). Alusten täyttämä aluejäteilmoitus on esitetty liitteessä 3 ja aluksille jaettava toimintaohje on liitteessä 4. Ohje tullaan kääntämään myös englanniksi. Sataman käyttämät toimintatavat on käyty läpi seuraavissa kappaleissa jätejakeittain. 3.3 Kerättävät alusjätteet Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan (1672/2009) öljyn tai öljypitoisen seoksen, haitallisten nestemäisten aineiden, käsittelemättömän ja käsitellyn käymäläjäteveden sekä kiinteän jätteen päästäminen tai poistaminen aluksesta veteen on kielletty Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä ja suomalaisesta aluksesta myös Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen ulkopuolella. Öljypitoista seosta ei saa päästää veteen aluksen konehuoneesta pilssiveden suodatuslaitteiston kautta sisävesialueella tai Suomen aluevesillä alueella, joka ulottuu neljän meripeninkulman etäisyydelle lähimmästä maasta. Kokkolan satama on järjestänyt aluksia palvelevan jätehuollon eri jätejakeiden osalta seuraavasti. Yksityiskohtaiset aluksille jaettavat ohjeet on esitetty liitteessä 4.

8 Öljypitoinen jäte Kokkolan satamassa ei ole erillistä vastaanottopistettä öljypitoisille seoksille vaan niiden keräys ja kuljetus käsittelylaitokselle hoidetaan yksityisen toiminnanharjoittajan toimesta. Kokkolan satama avustaa kyseisten jätteiden vastaanotossa Haitalliset nestemäiset jätteet Kokkolan satamassa ei ole erillistä vastaanottopistettä suurille määrille haitallisille nestemäisille jätteille vaan niiden kuljetus käsittelylaitokselle hoidetaan yksityisen toiminnanharjoittajan toimesta. Pienet määrät, kuten öljykanisterit tms. kerätään jätehuoltopisteisiin ja toimitetaan eteenpäin vaarallisina jätteinä. Kokkolan satama avustaa kyseisten jätteiden vastaanotossa. Satama noudattaa annettuja ohjeita nestemäisten jätteiden vastaanotossa ja eteenpäin toimittamisessa. Satamassa, joissa lastataan tai puretaan haitallisia nestemäisiä aineita, tarkastetaan, että eri luokkiin kuuluvien lastien lastaus ja purkaminen, alusten säiliöiden ja putkistojen pesu, merkinnät lastipäiväkirjaan ja muut näihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan säännösten ja määräysten mukaan. Luokkaan X tai Y kuuluvan haitallisen nestemäisen aineen purkamisesta tulee tehdä aluksen asiamiehen toimesta ilmoitus Trafille väintään 48 h ennen aiottua purkamista Käymälävedet Kokkolan satamassa ei ole erillistä vastaanottopistettä käymälävesille vaan kuljetus käsittelylaitokselle hoidetaan yksityisen toiminnanharjoittajan toimesta Kiinteä alusjäte Kokkolan satamassa aluksilta syntyvät kiinteät jätteet kerätään satamassa sijaitseviin jätteiden lajittelupisteisiin. Lajittelupisteiden sijainnit on esitetty liitteen 5 kartoissa. Lajittelupisteitä löytyy jokaisesta satamaosasta. Jätteet on lajiteltava Kokkolan satamassa seuraaviin lajikkeisiin: paperi ja pahvi lasi metalli polttojäte (muovi) sekajäte kansainvälinen ruokajäte biojäte (muu kuin kansainvälinen ruokajäte) vaarallinen jäte (pienet määrät) Sataman henkilökunta avustaa alusten henkilökuntaa lajittelussa Alusten säiliö- ja ruumapesuvedet sekä painolastivedet Satama on käynnistänyt selvitystyön mahdollisuuksistaan tuottaa alusten säiliö- ja ruumapesuvesien vastaanotto. Tilanne katsaus lainsäädännön tämän hetken tilanteesta on näiden pesuvesien osalta esitetty liitteen 7 kappaleessa 3.8. Pesuvedet on ohjattu nyt säiliöautoissa jätevedenpuhdistuslaitokselle. Painolastivesien osalta satamalla ei ole tällä hetkellä valmiutta selvittää mistä alusten painolastivedet ovat peräisin. Asia on alusten vastuulla, eikä asiaa olla toistaiseksi kehittämässä eteenpäin.

9 Muut jakeet Jätteet, joita Kokkolan sataman jätepalvelu ei hoida: Vaaralliset jätteet, suuret määrät IMDG-luokkiin kuuluvista lasteista syntyneet jätteet Muut lastijätteet Yllä mainittujen jätteiden käsittelyn hoitaa alus kustannuksellaan. Satama avustaa aluksia palvelujen saamisessa. 3.4 Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta satamatoiminnasta peräisin oleva jäte Kiinteistöjätteet sekä satamatoiminnasta peräisin olevat jätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiön toimesta asiaan kuuluviin paikkoihin. Kiinteistöjätteet kerätään kolmeen eri jakeeseen, joita ovat sekajäte, biojäte ja energiajäte. Näiden lisäksi kerätään erikseen paperi, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) sekä vaaralliset jätteet. Jätejakeita syntyy satamakonttorilta sekä korjaamotoimistosta. Satama on liitetty kunnalliseen jätevesiverkostoon, jonka kautta johdetaan käymälävedet ja nk. harmaat vedet. Muita toiminnasta syntyviä jätteitä ovat kenttien siivousjätteet, hulevesikaivojen ja öljynerotuskaivojen lietteet ja lumi. Syväsatamaan on lisäksi suunniteltu ajoneuvopesuria, jonka toiminnasta syntyy pesuvesistä erottunutta lietettä. 3.5 Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti Alusjätteet Alukset lajittelevat kiinteät jätteensä jäteasemilla sijaitseviin kontteihin ja jäteastioihin. Jätteiden keräilypaikat ja jäteasemien kapasiteetti on riittävä Kokkolan sataman tarpeisiin. Jäteasemien koko on tarpeeksi suuri ja keräilykapasiteetin nostaminen tarpeen vaatiessa on mahdollista. Erillisiä jäteasemia on Kantasatamassa kolme, Syväsatamassa viisi ja Hopeakiven satamaosassa yksi. Jäteasemat sijaitsevat asfaltoidulla kentällä ja kontit ovat lukittuja. Satama-alue on aidattu ja vartioitu. Jäteasemien sijainnit on esitetty liitteessä 5. Alusjätteet kerätään sataman jäteasemilla 6 m 3 energiajätekonttiin, 6 m 3 sekajätekonttiin sekä lajittelukonttiin, josta löytyvät 600 l ja 120 l erilliset keräysastiat paperille ja pahville, metallille, lasille, kansainväliselle ruokajätteelle (120 l) sekä sähköja elektroniikkaromulle ja vaarallisille jätteille. Öljyiset kiinteät jätteet varastoidaan 600 litran astioihin, patterit ja akut ja loisteputket ym. omiin laatikoihin. Sataman henkilökunta valvoo ja ohjeistaa alusten henkilökuntaa jätteiden lajittelussa. Kontit tyhjennetään kerran viikossa tai tarvittaessa kun astioiden täyttyminen tätä edellyttää. Jäteastioissa on suomen-, ruotsin-, englannin-, filipinon- ja venäjänkieliset ohjeet eri jätejakeiden lajittelulle Kiinteistöjätteet Kiinteistöjätteet kerätään Kantasatamassa konttiin, jossa on kolme 600 l astiaa sekajätteelle, biojätteelle ja energiajätteelle astiaa. Lisäksi jäteistä erotellaan erikseen lasi, metalli, paperi, SER-romu sekä vaaralliset jätteet omiin astioihinsa. Korjaamon yhteydessä on oma jätepiste jossa kerätään erikseen seuraavat jätteet:

10 7 Jätelaji energiajäte ja sekajäte molemmat yhteensä neljään 160 l astiaan, metalli 300 l astiaan ja kiinteä öljyinen jäte 160 l astiaan. Jäteastiat tyhjennetään tarvittaessa. 3.6 Jätteiden lajit ja määrät Kerätyistä jätejakeista kootaan sataman toiminnallisten lupien mukaisesti vuosiyhteenvedot. Vuodesta 2012 lähtien yhteenvedot on tehty kaikista kolmesta satamaosasta erikseen. Taulukoissa 1-8 esitetään kooste aluksista ja satamatoiminnasta syntyneistä jätteistä. Koosteissa aluksilta syntyneitä jätteitä ja satamatoiminnasta syntyneitä jätteitä ei ole eroteltu toisistaan. Taulukko 1. Kantasataman jätemäärät vuosina (NT perusteella 30 %) Jätenumero Tilavuuspaino (kg/m 3 ) Jätemäärä Palava jäte kg ,0 89,9 64,6 48,3 34,7 174,0 Biojäte kg ,7 340,3 384,0 148,5 106,9 0 Keräyspaperi kg ,0 663,0 663,0 487,0 350,6 288,0 Keräyspahvi kg ,3 36,7 76,5 3,0 2,2 57,0 Keräysmetalli kg ,6 792,2 112,2 14,8 10,6 243,9 Keräyslasi kg , , ,0 Lajiteltu kaatopaikkajäte Bio-/ kuivajäte Tietosuoja /paperi Kansainvälinen ruokajäte kg , , , , , ,0 kg ,3 408,0 389, kg Tod. paino kg Tod. paino 35, , Kokonaisjätemäärä kg , , , , , ,5 Uusiohyötykäyttö kg 871, ,9 953,7 504,8 363, ,5 Energiahyötykäyttö kg 1 055, ,5 838,3 196,8 141,7 174,0 Hyötykäyttö yhteensä kg 1 926, , ,0 701,5 701, ,5 - Osuus kokonaisjätemäärästä % 7,3 7,5 4,7 0,9 1,2 6,2 Jätteen loppusijoitus kg , , , , , ,0 - Osuus kokonaisjätemäärästä % 92,7 92,5 95,3 99,1 99,1 93,8

11 8 Taulukko 2. Syväsataman ja Hopeakiven sataman jätemäärät vuosina Jätelaji Jäte- Tilavuus- Jätemäärä (NT perusteella 70 %) numero paino (kg/m 3 ) Palava jäte kg ,0 439,1 315,4 418,5 158,3 406,0 Biojäte kg , , , ,0 487,1 0 Keräyspaperi kg , , , , ,4 672,0 Keräyspahvi kg ,7 179,3 373,5 209,3 9,8 133,0 Keräysmetalli kg , ,8 547,8 180,0 48,4 948,5 Keräyslasi kg , ,0 450, ,0 Lajiteltu kaatopaikkajäte Bio-/ kuivajäte kg , , , , , ,0 kg , , , ,8 0 0 Sekalainen puu kg Tod. paino Tietosuoja /paperi Kansainvälinen ruokajäte kg Tod. paino kg Tod. paino 174, , Kokonaisjätemäärä kg , , , , , ,5 Uusiohyötykäyttö kg 4 256, , , , , ,5 Energiahyötykäyttö kg 5 151, , , ,3 645,3 406,0 Hyötykäyttö yhteensä kg 9 407, , , , , ,5 - Osuus kokonaisjätemäärästä % 7,3 7,5 4,7 4,4 0,9 6,2 Jätteen loppusijoitus kg , , , , , ,0 - Osuus kokonaisjätemäärästä % 92,7 92,5 95,3 95,6 99,1 93,8 Taulukko 3. Kantasataman tavanomaiset jätteet vuonna 2012 Jätelaji Yksikkö Jätenumero Jätemäärä 2012 Sekalainen keräyspaperi kg Ruskea pahvi ja kartonki kg Sekalasi kg Puhdas metalli kg Energiajae kg Biojäte kg Kansainvälinen ruokajäte kg Kaatopaikkajäte lajittelematon kg Kaatopaikkajäte kg Kokonaisjätemäärä kg Uusiohyötykäyttö kg Energiahyötykäyttö kg Hyötykäyttö yhteensä kg osuus kokonaisjätemäärästä % 16,6 Jätteen loppusijoitus kg osuus kokonaisjätemäärästä % 83,4

12 9 Taulukko 4. Syväsataman tavanomaiset jätteet vuonna 2012 Jätelaji Yksikkö Jätenumero Jätemäärä 2012 Sekalainen keräyspaperi kg Ruskea pahvi ja kartonki kg Sekalasi kg Puhdas metalli kg Energiajae kg Sekalainen puu kg Kaatopaikkajäte lajittelematon kg Kaatopaikkajäte kg Kokonaisjätemäärä kg Uusiohyötykäyttö kg Energiahyötykäyttö kg Hyötykäyttö yhteensä kg osuus kokonaisjätemäärästä % 19,8 Jätteen loppusijoitus kg osuus kokonaisjätemäärästä % 80,2 Taulukko 5. Hopeakiven sataman jätemäärät vuonna 2012 Jätelaji Jätenumero Jätemäärä 2012 Ruskea pahvi ja kartonki kg Sekalasi kg Energiajae kg Kaatopaikkajäte kg Kokonaisjätemäärä kg Uusiohyötykäyttö kg 264 Energiahyötykäyttö kg 24 Hyötykäyttö yhteensä kg Osuus kokonaisjätemäärästä % 2,9 Jätteen loppusijoitus kg Osuus kokonaisjätemäärästä % 97,1 Taulukko 6. Kokkolan Sataman vaaralliset jätteet vuonna 2012, sisältäen Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman vaaralliset jätteet Jätelaji Yksikkö Jätenumero Jätemäärä 2012 Öljyinen jäte, kiinteä/pasta kg * 510 Öljynsuodattimet kg * Loisteputket kg * 19 Käytetty voiteluöljy, vesipitoisuus alle kg * %, neste Laivaöljyjäte, neste kg * Pilssivesijäte, neste kg * Kokonaisjätemäärä kg

13 Taulukko 7. Kantasataman öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennykset vuosina Kantasatama Tyhjennyskerrat kpl Tyhjennetty m *) lietemäärä Syväsatama Tyhjennyskerrat kpl Tyhjennetty m *) lietemäärä Hopeakiven Tyhjennyskerrat kpl 6 satama Tyhjennetty lietemäärä m 3 18 *) määrät perustuneet vuoteen 2011 saakka arviointiin ja mukaan on laskettu myös pintavesikaivojen tyhjennykset Taulukko 8. Kantasataman sosiaali- ja saniteettivedet vuosina Sosiaali- ja saniteettivedet m Syväsatamasta ja Kantasatamasta kerätään sosiaali- ja saniteettivesiä vain aluksilta Jätteiden esikättely, kuljetus ja hävittäminen Kokkolan Satama ei esikäsittele jätteitä. Satama käyttää jätehuoltoyritysten palveluja. Jätehuoltoyritys vastaan jätteen kuljetuksesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista satamalle. 3.8 Alusjätteisiin liittyvät maksumenetelmät Satama perii jätteentuottajilta / aluksilta jätemaksua, jolla katetaan jätehuollosta, jätteen kuljetuksesta ja jätteen käsittelystä syntyvät kulut. Satamajohtokunta on hyväksynyt sataman taksat, jotka ovat voimassa lähtien. Sataman jätetaksat on esitetty liitteessä 6. Jätemaksua ei peritä aluksilta, jotka itse huolehtivat jätteistään ja jotka Merenkulkulaitos on vapauttanut alusjätteiden jättöpakosta. Jos jättöpakosta vapautettu alus haluaa jättää jätteitä satamaan, veloitetaan syntyneet kustannukset todellisten kustannusten mukaan. Jätemaksuna veloitetaan kiinteistä jätteistä muiden kuin vaarallisten jätteiden osalta alukselta 0,10 / nettotonni. Pienin maksu on 63,00 / alus ja korkein maksu on 199,00 / alus. Aluksen vaarallisista jätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perusteella. Nestemäisistä öljyisistä jätteistä veloitetaan 0,22 / nettotonni. Pienin maksu on 203,00 / alus. Aluksen, joka käyttää sataman öljyisten jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelajit ja -määrät sekä jäteöljytankkien tilavuus ja lähtösatama. Mikäli jätteen käsittelyteho on alle 4 m³/tunnissa, laskutetaan ylimenevä aika todellisten kustannusten mukaan alukselta tai varustamolta. Aluksen normaalikäyttöön tai liikenteeseen nähden poikkeuksellisen suurista jätemääristä (yli 20 m³) voidaan tästä taksasta poiketen sopia tapauskohtaisesti suuremmasta maksusta aluksen tai varustamon kanssa.

14 Kokkolan Satama voi myöntää alennusta öljyisten jätteiden jätehuolto-maksuun aluksille, joilla on käytössään öljyisen jätteen määrää merkittävästi vähentäviä laitteita, menetelmiä tai polttoainelaatuja. Käymäläjätevesimaksua veloitetaan alukselta 0,01 / nettotonni. Muista jätettävistä jätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perusteella. 11

15 12 4. JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Kokkolan Satama pyrkii panostamaan jätehuollon kehittämiseen seuraavilla alueilla. 4.1 Kehittämisalueet ja toimenpiteet: Jätteiden synnyn ehkäisy ylläpidetään ja päivitetään ohjeistusta lisätään jätteisiin synnyn ehkäisemiseen tähtäävää neuvontaa ja valistusta seurataan ja tiedotetaan lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista Lajittelun tehokkuus lisätään lajittelumahdollisuuksia tarpeen mukaan pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä kiinnitetään huomiota jätepisteiden ohjeistukseen ja oikeaan käyttöön Jätekustannusten pienentäminen pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä pyritään optimoimaan tyhjennyskerrat Jätehuoltoverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen tarkastellaan jätehuoltosuunnitelmaa osana sataman ympäristöohjelmaa kehitetään jätehuollon järjestämistä organisaation sisäisesti valvotaan ja neuvotaan sataman toimijoita

16 HAMNTULLSVÄGEN KOKKOLAN SATAMA Kantasatama 5 N 1. Rantalaituri 1 2. Rantalaituri 2 3. Pakkahuoneen laituri 3 4. Jokasään terminaali (AWT) 4 5. Kemikaalilaituri 5 6. Merimieskirkko 7. Satamakonttori 8. Varasto nro 1 9. Varasto nro Varasto nro Varasto nro Varasto nro Varasto nro Varasto nro Imo-konttien odotusalue 16. AWT-varasto nro Tulli 18. Oy M.Rauanheimo Ab 19. Autovaaka VÄESTÖNSUOJA / KOKOONTUMISPAIKKA m 2 1 P AALLONMURTAJANTIE 9 VÅGBRYTARVÄGEN P 6 STAMHAMNSVÄGEN RANTALAITURINTIE KANTASATAMANTIE STRANDKAJSVÄGEN RANTALAITURINTIE STUVARVÄGEN AHTAAJANTIE P AALLONMURTAJANTIE SATAMATULLINTIE S2 E6 SAHAKATU KONEPAJANTIE VERKSTADSVÄGEN S1 E5 KANTASATAMA S1 S2 E3 K1 E2 E1 E4 KEMIRANTIE KEMIRAVÄGEN SYVÄSATAMA HOPEAKIVEN SATAMA N1 S3 OUTOKUMMUNTIE P4 P3 P2 P1 SATAMAKATU HAMNGATAN METSÄKATU S4 SKOGSGATAN HAMNVÄGEN SATAMATIE KEMIRANTIE KEMIRAVÄGEN HAMNVÄGEN SATAMATIE HOPEAKIVENLAHDENTIE SILVERSTENSBUKTSVÄGEN PORT TOWER

17 SAHARAN KOKKOLAN SATAMA Syväsatama ja Hopeakiven satama N 1. Hopeakiven laituri 1 2. Hopeakiven laituri 2 3. Varasto nro 1 4. Varasto nro 2 5. Varasto nro 3 6. Varasto nro 4 7. Öljylaituri 7 8. Bolidenin laituri 8 9. Syvälaituri 9, 11m 10. Syvälaituri 10, 13m 11. Syvälaituri 11, 13m 12. Syvälaituri 12, 13m 13. Sinkkivarasto 14. Varasto nro Sprinklerijärjestelmän pumppurakennus 16. Junanvaunun kaatolaite ja terminaali (RWTT) 17. Oy Hacklin Bulk Service Ltd / A. Jalander Oy 18. Varasto nro 5 VÄESTÖNSUOJA / KOKOONTUMISPAIKKA m P P P DJUPKAJSVÄGEN SYVÄLAITURINTIE 14 SYVÄSATAMANTIE P7 E8 SAHARAVÄGEN VAVELSYRAVÄGEN SAHARANTIE RIKKIHAPONTIE E9 17 OUTOKUMMUNTIE OUTOKUMPUVÄGEN SYVÄSATAMANTIE S3 P4 SKORSTENVÄGEN PIIPPUTIE DJUPHAMNSVÄGEN PASUTONTIE P5 KANTASATAMA S1 P6 SATAMATIE HAMNVÄGEN PASUTTOVÄGEN S2 E3 K1 E2 E1 E4 KEMIRANTIE KEMIRAVÄGEN HOPEAKIVEN SATAMA N1 S3 OUTOKUMMUNTIE HOPEAKIVENLAHDENTIE SILVERSTENSBUKTSVÄGEN PORT TOWER PASUTONTIE SYVÄSATAMA P4 P3 P2 P1

18 2 LIITE 2 Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot: Kokkolan Sataman jätehuollon toiminnasta vastaavana henkilönä toimii Tapio Lampinen Tekninen päällikkö Puh: +358 (0) ja tapio.lampinen@kokkola.fi Jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaavana henkilönä toimii Patrik Knutar Työnjohtaja Puh: Kokkolan Sataman jätehuollon kirjanpidosta vastaa: Satamatoimisto Ympäristöluvan valvovana viranomaisena toimii Pohjanmaan ELY-keskus, Kokkolan toimipaikka: Käyntiosoite: Ristirannankatu 1 Postiosoite: PL 240, KOKKOLA Puh: Fax: Kokkolan sataman alusjätteiden vastaanottopalvelu: Sähköposti: satamavalvojat@kokkola.fi Puh Sataman yhteistiedot Liikelaitos Kokkolan Satama Kantasatamantie Kokkola Puh (0) Faksi: +358 (0) satama@kokkola.fi Kotipaikka: Kokkola Yritys- ja yhteisötunnus: Toimiala: Satamat, lastinkäsittely, huolinta ja rahtaus, varastointi Toimialatunnus: H52221, H52240, H52291, H52100 Työntekijämäärä: Yhteensä n. 200 henkilöä, joista Liikelaitos Kokkolan Sataman palveluksessa 29.

19 1 LIITE 3 Alusjäteilmoitus Alusjäteilmoituksen kaavakkeena käytetään Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilta löytyvää kaavaketta. suomeksi: Alusjateilmoitus_MU6614s.pdf englanniksi 63-Alusjateilmoitus_MU6614e.pdf ruotsiksi Alusjateilmoitus_MU6614r.pdf

20

21 1 LIITE 4 Jätteiden käsittelyohjeet Jätteiden käsittelyohjeet koskevat aluksia ja muuta satama-alueella tapahtuvaa toimintaa. Jätehuolto-ohjeiden rikkoja on korvausvelvollinen Kokkolan satamalle aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten suhteen. Jätteitä saa toimittaa ainoastaan satamassa sijaitseville jäteasemille. Jätteet on lajiteltava seuraavasti: erikseen hyötyjätteet (mm. polttojäte, paperi ja pahvi, lasi, metalli), biojäte ja sekajäte. Astioissa on merkinnät, joissa on informaatio astiaan soveltuvista jätteistä. Jätteen tuottaja on velvollinen huolehtimaan jätteen lajittelusta siten, että vaaralliset jätteet pidetään muista jätteistä erillään ja että eri jätelajit toimitetaan niille tarkoitettuihin keräilyastioihin. Nämä ohjeet eivät koske lastin käsittelyssä syntyviä jätteitä. Kaikilta satamassa käyviltä aluksilta peritään jätehuoltomaksu. Alusjäteilmoitus alusjätteistä ja lastijätteistä annetaan satamavalvojille faksinumeroon +358-(0) vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista tai välittömästi edellisestä satamasta lähdettäessä, jos matka-aika on alle 24 tuntia. Ilmoitusvelvollisuus ei koske aluksia, joilla on Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä todistus poikkeuksesta alusjätteiden jättöpakkoon ja ilmoitusvelvollisuuteen. Redillä olevat alukset eivät kuulu sataman jätehuollon piiriin. Lisätietoja jätehuollosta antaa satamavalvojat p (0) tai+358-(0) Öljyinen jäte konehuoneesta, käymälä- ja talousvedet (musta ja harmaa jätevesi) sekä kiinteät jätteet sisältyvät alusjätemaksuun. Alusjäteilmoitus Aluksen tulee lähettää asianmukaisesti täytetty alusjäteilmoitus Kokkolan Satamalle osoitteeseen satamavalvojat@kokkola.fi tai faksilla numeroon vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Jos alus tarvitsee jätteiden vastaanottopalvelua sunnuntaina tai maanantaina, tulee alusjäteilmoitus lähettää edeltävään perjantaihin kello 15 mennessä. Alusjäteilmoituksen perusteella satama järjestää paikalle jätehuoltoyrityksen noutamaan jätteet, joille ei löydy vastaanottopistettä satamassa. Öljyinen jäte konehuoneesta Öljyinen jäte kerätään aluksesta säiliöautoon. Pumppausnopeuden on oltava vähintään 5 m³/h, eikä kertaerän määrä saa olla yli 20 m³. Aluksen täytyy separoida pilssivesi ennen toimitusta. Turvallisuusohjeet pumppausta varten: Letkujen tulee olla hyväkuntoiset ja riittävän pitkät. Liittimet ja niiden kireys tulee tarkistaa. Tehokas kommunikointi tulee varmistaa aluksen ja tankkiauton välillä. Pumppausnopeudesta tulee sopia. Aluksen ja säiliöauton tulee sopia hätätoimenpiteistä. Säiliöauton kuljettajan tulee pysytellä auton lähellä koko ajan. Paikalla tulee olla imeytysainetta. Alueella ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta pumppauksen aikana. Vuodon sattuessa tulee toimia seuraavasti: Pumppaus tulee keskeyttää välittömästi. Yritä pysäyttää vuoto tai rajoittaa sitä. Ilmoita Kokkolan teollisuusalueen pelastuslaitokselle puh (0) Tee tapauksesta raportti satamakapteenille.

22 Aluksen, joka käyttää öljyisten jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamavalvojalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista. Alusjäteilmoituksesta on käytävä ilmi seuraavat tiedot: laivan nimi jätelajit ja määrät jäteöljytankkien tilavuus lähtösatama. pumppaako laiva öljyseoksen vai imetäänkö autolla autossa mahdollisesti tarvittavan pumppaus- / imuletkun pituus seoksen lämpötila (kylmä / lämmin) Satamavalvoja ja laivan edustaja allekirjoittavat lomakkeen. Lomakkeita on kaksi kappaletta, joista toinen annetaan jätteen luovuttajalle ja toinen jää vastaanottajalle. Musta ja harmaa jätevesi Mustien ja harmaiden jätevesien kanssa toimitaan kuten muidenkin säiliöihin tyhjennettävien nestemäisten jätteiden kanssa. Musta ja harmaa jätevesi pumpataan tai puretaan aluksesta säiliöautoihin. Aluksen, joka käyttää mustien ja harmaiden jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamavalvojalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista. Kiinteät jätteet Kiinteillä jätteillä tarkoitetaan talousjätteitä ja muita vastaavia jätteitä, joita syntyy aluksen tavanomaisessa käytössä. Satamassa on yhteensä 8 jätteiden keräyspistettä, joissa otetaan vastaan seuraavat kiinteät jätteet lajiteltuina. 2 metalli lasi paperi ja pahvi energiajäte (muovi) sekajäte kansainvälinen ruokajäte vaarallinen jäte (pienet määrät) Sataman henkilökunta opastaa kaikkien jätejakeiden lajittelussa oikeisiin paikkoihin. Jätekontit ovat muuna aikana lukittuina. alusten henkilökuntaa lajittelussa. Kiinteiden jätteiden jättämisestä satamaan ilmoitetaan alusjäteilmoituksessa. Lajitteluohjeet Metalli säilyketölkit alumiinivuoat ja foliot metallikannet kruunu- ja kierrekorkit juomatölkit Ei maalipurkkeja, aerosoleja, akkuja tai muuta ongelmajätettä, kaapeleita, tuubeja. Lasi tyhjät lasipullot tyhjät lasipurkit Ei kristallia, posliinia, keramiikkaa, ikkuna- tai peililasia, hehkulamppuja, pullonkorkkeja, purkinkansia.

23 3 Energiajäte paperi, pahvi pakkausmuovi (ei PVC) likainen paperi ja pahvi muovi (ei PVC) puupakkaukset solumuovi styroksi Ei biojätettä, PVC-muovia (esim. putkia, letkuja, kansioita, muovitaskuja, piirtoheitinkalvoja, tekonahkaa, suihkuverhoja, muovikäsineitä, leluja), metallia, lasia, keramiikkaa, kyllästettyä puuta, ongelmajätettä Kansainvälinen ruokajäte Kansainvälinen ruokajäte tarkoittaa aluksen ruokajätettä ja mitä tahansa sellaista jätettä, joka on ollut kosketuksissa ruoan tai ruokajätteen kanssa, kuten käärepapereita ja pakkausjätettä. Tällainen jäte tulee aluksella lajitella erikseen. Jos edellä mainittu ruokajäte joutuu muun jätteen sekaan, kaikki tämä jäte tulee asetuksen mukaan käsitellä 1. luokan kansainvälisen ruokajätteen tapaan. Jos EU:n ulkopuolella käyvä alus haluaa toimittaa kansainvälistä ruokajätettä Kokkolan satamaan, tulee aluksen tehdä siitä ilmoitus vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Vaaralliset jätteet Jos alus haluaa toimittaa ongelmajätettä satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus ongelmajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Pieniä määriä vaarallisia jätteitä otetaan vastaan sataman jätehuoltopisteisiin. Muut vastaanotettavat jätelajit: Jätteenpolttotuhka ja pakokaasujen puhdistusjäte Jos alus haluaa toimittaa jätteenpolttotuhkaa tai pakokaasujen puhdistusjätettä satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus kyseisen jätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Metalliromu Jos alus haluaa toimittaa metalliromua satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus metalliromun lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Sähkö- ja elektroniikkajäte Jos alus haluaa toimittaa sähkö- ja elektroniikkajätettä satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus sähkö- ja elektroniikkajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Nestemäiset haitalliset jätteet Aluksen, joka jättää suuria määriä haitallisia nestemäisiä jätteitä satamaan, on ilmoitettava tästä satamavalvojalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista alusjäteilmoituksella: Alusjätteiden toimituksesta vapautettu alus Jos alus on vapautettu alusjätteen pakollisesta toimituksesta ja ilmoitusvelvollisuudesta, tulee aluksen toimia seuraavasti: Satamalle tulee ilmoittaa, että aluksella on vapautus. Jos varustamolla on omia jäteastioita satama-alueella, jokaisessa jäteastiassa tulee olla merkittynä käytetyn jätehuoltoyrityksen yhteystiedot.

24 Ongelmajäte (pilssiöljy, kiinteä öljyinen jäte, akut ja paristot, maalit, liuottimet) tulee säilöä tiiviiseen, kannelliseen, lukittuun ja merkittyyn astiaan. Kaikki nestemäinen ongelmajäte tulee sijoittaa astiaan, jossa on joko korotetut reunat tai keräysjärjestelmä. 4

25

26

27 2 Liite 6 Kokkolan sataman jätetaksat Alusten jätemaksut peritään jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä jättääkö alus satamaan jätteitä vai ei. Alusten jätemaksuja ei kuitenkaan peritä niiltä aluksilta, jotka itse huolehtivat jätteistään ja jotka Merenkulkulaitos on vapauttanut alusjätteiden jättöpakosta. Jos jättöpakosta vapautettu alus haluaa jättää jätteitä satamaan veloitetaan syntyneet kustannukset todellisten kustannusten mukaan. Aluksen ongelmajätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perusteella. Alusten jätehuollosta veloitetaan käyntikerralta seuraavat maksut: 1. KIINTEÄ JÄTE Jätehuoltomaksua veloitetaan alukselta 0,10 EUR/NT - vähin maksu 63,00 EUR/alus - korkein maksu 199,00 EUR/alus 2. ÖLJYINEN JÄTE Öljyiset jätteet-maksua veloitetaan alukselta 0,22 EUR /NT - vähin maksu 203,00 EUR / alus Aluksen, joka käyttää sataman öljyisten jätteiden vastaanottopalvelua, on ilmoitettava tästä satamalle vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelajit ja -määrät sekä jäteöljytankkien tilavuus ja lähtösatama. Mikäli jätteen käsittelyteho on alle 4 m³/tunnissa, laskutetaan ylimenevä aika todellisten kustannusten mukaan alukselta tai varustamolta. Aluksen normaalikäyttöön tai liikenteeseen nähden poikkeuksellisen suurista jätemääristä (yli 20 m³) voidaan tästä taksasta poiketen sopia tapauskohtaisesti suuremmasta maksusta aluksen tai varustamon kanssa. Kokkolan Satama voi myöntää alennusta öljyisten jätteiden jätehuolto-maksuun aluksille, joilla on käytössään öljyisen jätteen määrää merkittävästi vähentäviä laitteita, menetelmiä tai polttoainelaatuja. 3. KÄYMÄLÄJÄTEVESI Käymäläjätevesimaksua veloitetaan alukselta 0,01 EUR/NT

28 3 Liite 7 1. YHTEENVETO VOIMASSA OLEVASTA LAINSÄÄ- DÄNNÖSTÄ Satamien jätehuollon järjestämistä ohjaa laivaliikennettä ja satamien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset. Satamien jätehuoltosuunnitelmaan liittyvää lainsäädäntöä on mm. seuraavissa laeissa ja asetuksissa. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Jätelaki (646/2011) EY:n sivutuoteasetus (1069/2009) Asetus kansainvälisestä liikennevälineestä peräisin olevan ruokajätteen valvonnan järjestämiseksi (194/2004) Asetus TSE-riskiaineksen käsittelystä (799/2002) Vuoden 2004 tammikuun alusta voimaan tullut uudistettu alusjätelaki korvattiin alkaen merenkulun ympäristönsuojelulailla(1672/2009) ja merenkulun ympäristönsuojeluasetuksella(76/2010), joka tarkentaa ympäristönsuojelulain säännöksiä. Lait määrittelevät miten alukset menettelevät jätteiden suhteen. Periaatteena on toimittaa laivajätteet maihin jatkokäsittelyyn. Tarkoituksena on myös, että satamanpitäjä laatii jätehuoltosuunnitelman aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Jätehuoltosuunnitelman luonnos on oltava nähtävillä sataman pitäjän toimipaikassa vähintään 14 päivän ajan sataman toiminta-aikana. Yleistä jätehuoltoa ohjaava lainsäädäntö on jätelaki (1072/1993) ja jäteasetus (1390/1993). Uusittu jätelaki on hyväksytty ja se tuli voimaan Uusi jätelaki pyrkii ehkäisemään jätteiden syntymistä sekä lisäämään materiaalitehokkuutta ja jätteiden hyödyntämistä. Tämän lisäksi jätehuoltoa ohjaa myös ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Jätelain ja ympäristönsuojelulain nojalla on annettu myös useita valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätöksiä. Aluksista peräisin olevien öljypitoisten jätteiden, kiinteän jätteen sekä käymäläjäteveden vastaanottamisesta peritään maksu jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätettä tai ei (Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009, 10 luku 2. ). Merenkulun turvallisuusvirasto voi myöntää tästä jätteiden jättöpakosta vapautuksen, mikäli alus on säännöllisessä liikenteessä ja sillä on sopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. (1672/2009, 10 luku 4. ). Kokkolan sataman jätehuoltoa ohjaavat myös mm. Pohjanmaan jätelautakunnan päättämät kunnalliset jätehuoltomääräykset ( Liikelaitos Kokkolan Sataman jätehuoltosuunnitelma liittyy myös sataman toiminnallisiin ympäristölupiin (Kantasatama, Syväsatama ja Hopeakiven satama). Lupamääräysten mukaan satamassa on oltava asianmukaiset tilat ja varusteet laivojen jätteiden vastaanottamiseksi sekä muussa toiminnassa syntyvien jätteiden säilyttämiseksi. Ympäristöluvan noudattamista valvoo ja uusitun jätehuoltosuunnitelman hyväksyy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Sataman roolia alusjätteiden vastaanottajana ja eri määräysten taustoja on esitetty seuraavissa kappaleissa. Teksti on poimittu Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilta.

29 2. Öljypäästöt Itämeri on MARPOL-yleissopimuksen I liitteen mukaan erityisalue, jossa öljypäästöt on kielletty Jätteiden jättäminen satamaan Sääntelyn ja valvonnan avulla varmistetaan, että alukset jättävät jätteensä satamien vastaanottolaitteisiin. Trafi valvoo sääntöjen täytäntöönpanoa tarkastaen alusjäteilmoituksia ja alusten jätehuoltoa. Lisäksi Trafi myöntää hakemuksesta poikkeusluvan säännöllisessä reittiliikenteessä oleville aluksille, jotka ovat järjestäneet jätehuoltonsa yksityisesti jätehuoltoyrityksen kanssa. Kansallinen lainsäädäntö perustuu Helsingin sopimuksen vuonna 1998 hyväksyttyyn sääntöön (alusjätteiden jättöpakko) ja HELCOMin suosituksiin sekä aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa annettuun direktiiviin. 3.1 Alusjätteiden jättöpakko Säännösten mukaan Suomen alueella olevaan satamaan saapuvan aluksen on ennen lähtöään jätettävä satamassa oleviin jätteiden vastaanottolaitteisiin kaikki aluksesta peräisin olevat jätteet ja lastijätteet, joita ei MARPOL-yleissopimuksen ja vuoden 1992 Helsingin sopimuksen mukaan saa päästää Itämeren alueella mereen. Alusjätteiden jättöpakko koskee mm. seuraavia jätelajeja: Aluksen konehuoneesta ja lastitiloista peräisin olevat öljyiset jätteet Pilssivesi, jos aluksella ei ole pilssiveden separointilaitteistoa tai jos alus liikennöi yksinomaan alueella, jolla separointilaitteistoa ei saa käyttää Kemikaalisäiliöalusten lastijätteet, jotka on luokiteltu X- tai Y-luokkiin ja joilta vaaditaan säiliöiden esipesu Kiinteät jätteet ruoantähteitä lukuun ottamatta Käsittelemätön käymäläjätevesi, jos alus liikennöi ainoastaan Suomen vesialueella. Alusjätteiden jättöpakko ei sen sijaan koske mm. seuraavia jätelajeja: Pilssiveden säilytystankissa oleva pilssivesi, jos aluksella on pilssiveden separointilaitteisto Kemikaalisäiliöalusten lastijätteet, jotka on luokiteltu Y- tai Z-luokkaan ja joilta ei vaadita säiliöiden esipesua Käsittelemätön käymäläjätevesi, jos alus liikennöi Suomen vesialueen ulkopuolella Ruoantähteet, jos alus liikennöi Suomen vesialueen ulkopuolella. Aluksen jäteastioissa tai -tankeissa olevia vähäisiä jätemääriä ei kuitenkaan tarvitse jättää jätteiden vastaanottolaitteisiin. Esimerkiksi konehuoneesta peräisin olevien öljyisten jätteiden osalta "vähäinen jätemäärä" voidaan tulkita suuremmaksi seuraavista: 25 prosenttia aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuudesta tai 5 m³. Jos aluksen jäteöljytankkien kokonaistilavuus on alle 5 m³, voidaan tankit tyhjentää vasta, kun ne ovat lähes täysiä. Aluksella tulee kuitenkin aina olla riittävästi varastotilaa seuraavan matkan aikana kertyvälle jätteelle. 3.2 Alusjätteistä ilmoittaminen Suomalaiseen satamaan saapuvien alusten on annettava tulosatamaan aluksesta peräisin olevia jätteitä ja lastijätteitä koskeva ilmoitus. Ilmoitus on annettava vähintään 24 tuntia ennen satamaan saapumista tai välittömästi edellisestä satamasta lähdettäessä, jos matka-aika on alle 24 tuntia. Jos aluksen tulosatama selviää alle 24 tuntia ennen satamaan saapumista, ilmoitus tulee tehdä välittömästi lopullisen tulosataman selvittyä. Alusjätteistä ilmoittaminen

30 ei koske sellaisia huvialuksia, jotka voivat ottaa enintään 12 matkustajaa, eikä kalastusaluksia Alusjätemaksu Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan aluksista peräisin olevien öljypitoisten jätteiden, kiinteiden jätteiden ja käymäläjätevesien vastaanottamisesta peritään maksu jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätettä vai ei (ns. ei erityismaksua -järjestelmä). Käsittelemättömän käymäläjäteveden osalta maksu peritään, jos alus liikennöi ainoastaan Suomen vesialueella. Maksu voi sisältyä satamamaksuun, jolloin sataman tulee ilmoittaa maksun määrä ja sen perusteet. Maksu voidaan porrastaa esimerkiksi alustyypin, alusluokan tai aluksen kokoluokan mukaan, mutta maksujen suuruus ei saa riippua siitä, kuinka paljon jätettä alus jättää satamaan. Maksusta voidaan myöntää alennusta, jos aluksella käytetään laitteita, menetelmiä tai sellaista hyvälaatuista polttoainetta, joiden ansiosta aluksen maihin jättämän jätteen määrä on tavallista vähäisempi tai se on hyödynnettävissä. Aluksista peräisin olevien öljypitoisten jätteiden ja kiinteän jätteen vastaanottamisesta ei kuitenkaan peritä ei-erityismaksua -järjestelmään liittyvää alusjätemaksua huvialuksilta, jotka saavat kuljettaa enintään 12 matkustajaa, eikä kalastusaluksilta. 3.4 Poikkeusluvat Trafi myöntää aluksesta peräisin olevien jätteiden ja lastijätteiden jättöpakkoa ja ilmoitusvelvollisuutta koskevia poikkeuksia aluksille, jotka ovat säännöllisessä liikenteessä, siten että ne liikennöivät toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käyvät vähintään kerran kahdessa viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon ne hakevat jättöpakkoa koskevaa poikkeusta. Poikkeus voidaan myöntää myös alukselle, joka on risteilyliikenteessä tai muussa liikenteessä lähtien ja saapuen samaan suomalaiseen satamaan poikkeamatta muissa satamissa. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että aluksella on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. Kyseisen poikkeuksen saaneet alukset vapautuvat myös ei erityismaksua -järjestelmään liittyvistä alusjätemaksuista Kiinteät jätteet Sääntelyn ja valvonnan tavoitteena on ehkäistä kiinteiden jätteiden poistamista alukselta mereen. Tavoitteena on myös edesauttaa ja varmistaa, että alukset toimittavat kiinteät jätteet, joita ei saa poistaa mereen, satamien vastaanottolaitteisiin. Trafi valvoo alusten päästömääräysten noudattamista mm. jätepäiväkirjoja tarkastamalla. Kiinteitä jätteitä koskeva kansallinen lainsäädäntö perustuu MARPOLyleissopimuksen. Niin sanotuilla erityisalueilla (Itämeri) on sallittu ainoastaan ruokajätteiden poistaminen aluksesta veteen 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta. Erityisalueen ulkopuolella liikennöiviä aluksia koskevat säännöt ovat lievempiä, joskin niiden odotetaan kiristyvän lainmuutoksen myötä. Aluksista aiheutuvien kiinteän jätteen päästöjen ehkäisemisestä säädetään merenkulun ympäristönsuojelulaissa sekä merenkulun ympäristönsuojelusta annetussa asetuksessa Päästöt ilmaan Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä merialueista, jossa arvioidaan joka hetki olevan noin 2000 alusta liikenteessä. Suomen rannikolla alustiheys on suu-