VENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2008

2 Sisällysluettelo Johdanto Lähtökohdat Lainsäädäntö Jätemäärät, talousjäte Jätemäärät, jätevedet Jätehuoltosuunnitelma Venesatamien jätehuollon nykyiset järjestelyt, sekajäte Septitankkien ja pilssivesien tyhjennyspisteet Venesatamien sijainti Venesatamien jätehuollon kehittäminen

3 JOHDANTO Helsingin kaupungin liikuntaviraston toimeksiannosta FCG Suunnittelukeskus Oy on laatinut jätehuoltosuunnitelman Helsingin kaupungin venesatamia varten Jätehuoltosuunnitelma on tarkoitettu suositukseksi sekä veneseurojen että kaupungin ylläpitämiin satamiin Tavoitteena on, että ohjeen avulla voidaan kaikilla suunnittelun tasoilla ottaa huomioon myös veneilyn jätehuolto - mukana aina kaavoituksesta ja yksityiskohtaisesta suunnittelusta venesataman toteutukseen sakka Suunnitelman laadinnan ohjaukseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - Tapio Lappalainen Liikuntavirasto / Tekninen yksikkö - Hannu Airola Liikuntavirasto / Kehittämisyksikkö - Heino Mikkonen Liikuntavirasto / Merellinen osasto - Ari Maunula Liikuntavirasto / Merellinen yksikkö FCG Suunnittelukeskus Oy:n työryhmä: - Seppo Virmalainen, dipl.ins.

4 LÄHTÖKOHDAT Liikuntaviraston hallinnoimia venesatamia on yli 40 kpl Kaikkiaan Helsingissä on yli 70 venesatamaa, josta noin 30 on veneseurojen tai -kerhojen käytössä Venepaikkoja Helsingin alueella on yhteensä noin kpl Liikuntaviraston hallinnoimista venesatamista tehdyt jätehuoltosuunnitelmat on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen - tiedot on siirretty ympäristöhuollon tietojärjestelmään Liikuntaviraston keräämien tietojen pohjalta suunnitelmassa on esitetty yhteenveto Helsingin venesatamien venepaikkamääristä ja nykyisestä jätehuoltovarustuksesta

5 LAINSÄÄDÄNTÖ Venesatamien jätehuoltoa säätelee kaupungin jätehuolto-ohjeiden lisäksi seuraavat lait ja asetukset: - Alusjätelaki 300/1979, 489/2000 ja 933/ Alusjätelain asetuksessa 635/1993, 435/2000 ja 1167/ Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja sen asetus 169/ Jätelaki 1072/1993 ja sen asetus 1390/ Aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista annettu direktiivi (alusjätedirektiivi 2000/59/EY) Suomen tai Ahvenanmaan aluevesiin aluskäymälöiden jätteiden tyhjentäminen on kielletty alkaen - Suomen lainsäädäntöä ohjaa kansainvälisessä lainsäädännössä määrätyt tavoitteet (Marpol 73/78), joiden mukaan jätteiden päästäminen mereen on kielletty lähempänä kuin 12 meripeninkulmaa maasta - lainsäädännön muutokset toteuttavat myös EU-direktiivin 2000/59/EY asettamat puitteet - veneen- tai aluksenomistajille muutokset vaativat käytännössä tyhjennettävän septitankin tai vastaavan tyhjennettävän säiliön asennusta

6 LAINSÄÄDÄNTÖ Ahvenanmaan maakunta-asetuksessa (ÅSF 67/2003) määritetään lakimuutosten vaikutuksien alaiset satamatyypit: - vierasvenesatamat, kotisatamat, käyntisatamat (palvelusatamat, vierasvenelaiturit ja retkisatamat) - maakunta-asetus velvoittaa yli 50 venepaikan satamia - satamaluokitus noudattaa Merenkulkulaitoksen Venesatamien luokitus 1998 ohjeita Maakunta-asetuksen mukaan venesatamissa tulee olla jätehuollon osalta seuraava varustus: Kotisatamat keräysastiat sekajätteelle ja lajittumattomalle jätteelle vastaanottolaitteisto käymäläjätteiden tyhjennystä varten Suuret vierasvenesatamat (>400 venepaikkaa) keräysastiat sekajätteelle, lajittumattomalle jätteelle, muoville, lasille, pahville, metallille sekä maatuville biojätteille. kaapit kiinteitä ja nestemäisiä haitallisia (vaarallisia) jätteitä varten vastaanottolaitteisto käymäläjätteiden tyhjennystä varten Pienet vierasvenesatamat (<400 venepaikkaa)

7 JÄTEMÄÄRÄT, TALOUSJÄTE Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - julkaisussa esitettyjen kyselytutkimusten mukaan talousjätettä kertyy noin 0.53 kg/henkilö/vrk - koostuu mm. paperi- ja muovipakkauksista, ruoantähteistä, lasista ja kertakäyttöastioista Ruotsissa suoritetun selvityksen (1981) mukaan veneen talousjätteen määräksi on saatu 1 kg/henkilö/vrk - Suomessa talousjätteen määrän on arvioitu kasvaneen vuosien tasosta YTV:n käyttämä jätetuottoarvio asuinkiinteistöjen jäteastioiden mitoituksessa (henkilö/vrk) on sekajätteen osalta 5.7 litraa, joka vastaa tilavuuspainolla kg/l muutettuna noin kg/henkilö/vrk

8 JÄTEMÄÄRÄT, JÄTEVEDET Pidä Saaristo Siistinä ry:n tutkimusten mukaan veneretkien ja matkailun merkeissä on arvioitu veneessä oleskeltavan yhteensä noin 1 milj. vrk - kun arvioidaan veneessä olevan keskimäärin kolme henkilöä, kertyisi käymäläjätettä noin 3 l/hlö/vrk - käymäläjätteen kokonaismääräksi saataisiin noin m 3 vuodessa Arviossa ei ole otettu huomioon soutuveneiden eikä pienten perämoottoriveneiden osuutta Veneilyssä syntyvän öljyisen jätteen (perä-/vaihdeöljyt ja pilssivedet) määräksi on em. tutkimuksessa arvioitu noin 260 tonnia vuodessa Venetyyppi Vesiskootteri 0.3 Perämoottorit < Perämoottorit > Sisäperämoottorit 4.0 Sisämoottorit 3.0 Moottoripurjehtijat 3.0 Purjeveneet 1.0 yksikkömäärä (kg/vuosi)

9 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Nykyisen lainsäädännön mukaan jokaisella venesatamalla on oltava jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi - suunnitelman tekemiseen satamia velvoittaa vuoden 2004 alussa voimaan tullut alusjätelain muutos - jätehuoltosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä alle 50 venepaikan huvivenesatamista Jätehuoltosuunnitelmassa sataman pitäjän on annettava kuvaus sataman jätteenkeräilylaitteiden sijainnista ja niiden kapasiteetista Sataman pitäjän on tiedotettava veneilijöille jätteiden oikeasta käsittelytavasta sekä ohjeistettava jätteenkeräilylaitteiden käytössä Jätehuoltosuunnitelmaa on noudatettava sen jälkeen kun suunnitelman tiedot on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään - Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt suunnitelmia hyväksyessään, että satamalla on sekajätteen vastaanotto Venesataman jätehuoltosuunnitelma on uusittava tarpeen mukaan, mutta enintään kolmen vuoden välein

10 VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON NYKYISET JÄRJESTELYT SEKAJÄTE Veneilyssä syntyvän sekajätteen osalta on pitäydytty v laaditussa jätehuoltoselvityksessä määritetyissä suuntaa antavissa jätemäärissä, jotka jakautuvat venesataman koon suhteen seuraavasti Satamaluokka Venepaikat Sekajätetuotto I Yli 300 vp 14 l /vene/vko II vp 16 l /vene/vko III Alle 80 vp 15 l /vene/vko Aiemmin mainittuun talousjätteen jätetuottoarvioon suhteutettuna jokaisessa veneessä tulisi jokaisena viikkona asustaa 2-3 henkeä yhden vuorokauden ajan Kesäloma-ajan aurinkoisia viikonloppuja lukuun ottamatta veneiden käyttöaste on harvoin näin korkea

11 VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON NYKYISET JÄRJESTELYT SEKAJÄTE Käytännön kokemusten mukaan nykyinen jäteastioiden määrä suhteutettuna tyhjennyskertoihin on useimmiten riittävä Kesäaikaan tyhjennyskertojen väli ei maanpäällisissä säiliöissä käytännön syistä voi juurikaan olla viikkoa pidempi Suurin osa veneilyyn liittyvästä jätteestä syntyy viikonlopun aikana

12 SEPTITANKKIEN JA PILSSIVESIEN TYHJENNYSPISTEET Liikuntaviraston sekä veneseurojen tai -kerhojen toimesta on asennettu veneiden septitankkien ja pilssivesien tyhjennyspisteet yhteensä 17 venesatamaan Elisaaren ulkoilualueen tyhjennyspiste on toteutettu kesällä 2006

13 VENESATAMIEN SIJAINTI 2008

14 SEPTITANKKIEN TYHJENNYSPISTEET

15

16

17

18

19

20 VENESTAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Pääpaino suuntautuu jätteiden keräysvälineiden yhdenmukaisuuden ja niiden kaupunkikuvallisen soveltuvuuden määrittämiseen Liikuntavirasto on yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja YTV:n kanssa kehittämässä rakennettuun kaupunkiympäristöön soveltuvaa jätteenkeräysjärjestelmää - osana em. kehitystyötä on useiden venesatamien jäteastioita korvattu syväkeräysjärjestelmään kuuluvilla säiliöillä - etuina mm. monipuolinen kokovalikoima, pienemmät hajuhaitat, pienempi alttius ilkivallalle Venesatamien septitankkien ja pilssivesien tyhjennyslaitteistoihin liittyvän ohjeistuksen ym. kehitystä tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa - keskeisenä kysymyksenä ovat venesatamien jätehuoltoon liittyvä vaatimustaso sekä septitankkien ja pilssivesien tyhjennyspisteiden sijoitukseen ja kapasiteettiin liittyvät asiat

21 VENESTAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Liikuntavirasto järjestää veneseurojen kanssa keväisin venesatamien katselmuksia - kartoitetaan mm. venetilannetta septitankillisten veneiden osalta - selvitetään venesatamien jätehuollon nykytilaa, mahdollisia puutteita ja kehitystarpeita - dokumentoidaan jätehuoltoon liittyvät vuotuiset muutokset Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan nro 384 v Veneiden käymäläjätteiden tyhjennys mukaisesti jokainen kotisatama, missä on yli 100 venematkailuun käytettävää venettä, tulisi varustaa vastaanottolaitteistolla - lähellä toisiaan olevien satamien tyhjennystarpeet voidaan kuitenkin hoitaa keskitetysti - tavoitteena on saada käymäläjätteen vastaanottopaikkoja noin 1-2 päivämatkan päähän toisistaan venematkailuun käytettävien reittien varrelle

22 VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Suomen ympäristökeskuksen monisteen nro 285 v Veneiden käymäläjätteiden tyhjennysverkoston kehittäminen mukaisesti tavoitteena on: - saada valtakunnallisesti kattava imutyhjennysjärjestelmä, jossa asemia 1-2 päivämatkan päässä toisistaan, suosittujen käyntisatamien yhteydessä - saada imutyhjennysasemia jokaiseen suurempaan kotisatamaan - saada imutyhjennysasemia suurempien telakointialueiden yhteyteen, jotta veneiden käymälävesisäiliöt voidaan tyhjentää ennen talvitelakointia - kehittää toimiva imutyhjennysjärjestelmien huoltojärjestelmä varaosahuoltoineen - Liikuntaviraston hallinnoimien venesatamien osalta lähtökohtana on, että mikäli venesatamassa on yli 100 käymäläjätteen imutyhjennystä tarvitsevaa venettä, pyritään siihen, että satamassa on septitankin imutyhjennyslaite

23 VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Liikuntaviraston suunnitelmissa on kasvattaa nykyistä septitankkien ja pilssivesien tyhjennyslaitteiden määrää vuosina toteuttamalla vuosittain uusia tyhjennyspisteitä Liikuntavirastolla on tarkoitus sijoittaa uudet septitankkien tyhjennyspisteet myös seuraaviin venesatamiin: - Pihlajasaaren vierasvenesatama v Saukonpaaden venesatama v Hernesaaren kärki v. 2010

24 JÄTEHUOLLON VARUSTEET JA KALUSTEET Venesatamien jätehuoltoon liittyvät keräysvälineet tulee valita siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille Järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvissa satamissa voidaan käyttää Pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti seuraavia keräysvälineitä - käsin siirreltäviä kannellisia, pyörillä varustettuja jäteastioita - kannellisia suursäiliöitä - vaihtolavasäiliöitä - maahan upotettuja säiliöitä Keräysvälineiden väreinä käytetään - Harmaa, sekajäte - Vihreä, keräyspaperi - Ruskea, biojäte - Punainen, ongelmajäte ja biologinen jäte - Sininen, keräysmetalli, keräyskartonki ja keräyslasi - Oranssi, energiajäte